.: LUOTETTAVIA :.:.: SHAKKIKELLOJA - YHDY PANKKI. Kartuttakaa Osmo Kailan shakkirahastoa tili n:o 5344!PYP Lauttasaari-Keskusta

iii:..~w ~l~~~~ r~----~ ------~, I N:o 7 JOULUKUU 2 1967 I ~ J 8HAKKI.: LUOTETTAVIA :.:.: SHAKKIKELLOJA - Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Ohjevähittäishinta 40:-. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: 25, Topeliuksenkatu 13 Puh. 440628 YHDY PANKKI meidän pankki Kartuttakaa Osmo Kailan shakkirahastoa tili n:o 5344!PYP Lauttasaari-Keskusta Uudistakaa tilauksenne vuodelle 1968

on tilata SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten @) ~ Helsingin Suomoloinen Söösföponkki toriooo töydellisfö ponkkipolvelud HELSINGIN----. SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kluuvikatu 8, puh. 11 731 I MATTI uor'l EN... 1 A K K I N:o 7 Suomen Keskusshakl<iliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Ki'-jeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja_ PostisiirtotiIin n:o 5149 Pankki: Hei Suom Sp - Pohjan talon konttori. Päätoimittaja Taloudenhoitaja Ju Ikaisutoimikunta NUKARI JOR MA VÄHÄTUPA VISA KIVI SIMO NUOTIO Kasavuorent. 12. D. 16 Kaarikuja 2. S. 100 USKO PELTONEN Kauniainen Helsi nki 94 OLAVI SAARINEN puhelin 407025 puhelin 303457 ALTTI SALOlLA että Kansa on osuustoiminnallinen vakuufuslaitos Kansan mieheltä kuulin, että s;l1ne voi keskittää kaikki vakuutuksensa olipa sitten kysymyksessä henkija sairaus- tai eläkevakuutukset, palo-, murto-, tapaturma-, liikenneauto- tai muut vahinkovakuutukset. Nyt tiedän myös, että valtioneuvosto on vahvistanut Kansalle henki- ja sairausvakuutusmaksut, jotka ovat maan huokeimmat. KANSA-YHTIÖT Ea [@Jo OSANA E-Lllf<ETTÄ tt...j VUOTTA.. Suomen Shakin vuosikerran 1 H(;7 viimeiset sivut ovat käsillä. Nyt voimme ryhtyä tarkastc.1emaan mitä lehtemme»tilinpäätöksem sbakkitase näyttää. Vastaavaa-sarakkeeseen voimme merkitä seitsemän numeroa, yhteensä runsaat 200 sivua. Vastattavaa sarakkeeseen tulee useita asioita. Olemme pyrkineet käyttämään parhaita kotimaisia asiantuntijoita vastaamaan lehden shakillisesta tasosta, olemme yrittäneet pitää lehden tilaushinnan mahdollisimman alhaisena, olemme yrittäneet pysytellä aikataulussa, aluksi, mutta jo kevättalvinen kirjapaillolakko sotki sen kerta kaikkiaan. TILINPÄÄTÖS Tilaajamäärä saavutti tyydyttävän lnvun 1000 ja muutama kymnwnen päälle. Tämä luku yllyttää meitä jatkamaan eteenpäin ja vieläpä laajentamaan lehteä. Emme lisää numeroitten lukumäärää, vaan lisäämme sivuja jokaiseen numeroon. Uskomme, että kaikki entiset lukijamme uudistavat tilauksensa ja hankkivat vielä ison joukon uusia tilaajia. Kiittäen lukijoitaan saamastaan tuesta ja ymmärtämyksestä haluaa Suomen Shakki toivottaa kaikille HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

184 SUOMEN SHAKKI PELIOSASTO Toimittavat ILKKA KANKO ja ALLAN KIVIAHO, Kaivosrinteentie 2 E 37, 44, puh. 43 1488 (iltaisin) J. Sorri SUOMEN SHAKKI 185 79. KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS SM-turnaus, 4. kierros, 6.6.1967 SM-TURNAUKSEN NELJÄ SUURTA Olemme valinneet SM-turnauksesta 1967 kuusi peliä hieman epätavallisin perustein. Tavallisesti turnauksista seulotaan julkaistaviksi sommitelmallisimmat tai muuten julkaisukelpoisimmat pelit. Tällöin tulevat pelaajista esiin vain heidän parhaimmat (ja hävinneistä tietysti huonoimmat) puolensa. Ei ole ehkä hullumpaa tutustua myöskin shakinpelaajan arkipäivään. Tätä silmälläpitäen esitämme SM-turnauksen neljän parhaan toisiaan vastaan pelaamat kaikki kuusi peliä. Haluamme antaa kuvan siitä, miten vastuksen kovuus vaikuttaa kärkipelaajiemme pelinkäsittelyyn. Neljän parhaan keskinäisen»pienoisturnauksemtaulukko: 1 234 1. Kk. Ojanen X % 1 1 2% 2. H. Koskinen % X % % 1% 3. 1. Niemelä 0 % X 1 1% 4. J. Sorri 0 % 0 X % Niemelän kanssa 9:llä pisteellä 4. sijan jakanut I. Brander on jätetty pois heikomman Sonneborn-Berner - vertailuluvun perusteella. Esitämme pelit aikajärjestyksessä. 77. SISIALAINEN PUOLUSTUS SM-turnaus, 1. kierros, 3.6.1967 H. Koskinen-K. Ojanen 1. e4 c5 2. Rf3 g6 3. d4 Lg7 (Tätä pelitapaa ovat suurmestaritasolla harrastaneet varsinkin L. Stein ja 1. Bilek. Koskisen pelaama 4. Re3 johtaa pelissä normaaleihin lohikäärmemuunnelman asemiin. Itsenäistä luonnetta muunnelma saa vasta mustan pelatessa 4. - DaS 4. - Re6. Valkea voi tietenkin siirtyä myös betoniin pelaamalla 3. d5.) 4. Rc3 cxd4 5. Rxd4 d6 6. Le3 Rf6 7. Le2 (Valkea valitsee siis vanhan päämuunnelman modernimman f3-muunnelman asemasta.) 7. - Rc6 8. 0-0 0-0 9. Khl (Euwe pitää tätä siirtca avausoppikirjoissaan tempohäviönä, jonka jälkeen 9. - d5! johtaa tasa-asemaan esim.: 10. cxd5 Rxd5 11. Rxd5 Rxd4! 12, Lxd4 Dxd5. Mustan vastaus on epätarkka, kuten Koskinen pelissa osoittaa.) 9.- Re5? 10. h3 d5 11.exd5 (Koskinen varmistaa itselleen L-pariin ja D sivustan sotilasenemmistöön perustuvan asemaedun. Vahvasti kysymykseen tuleva vaihtoehto on 11. f4.) 11. - Rxd5 12. Rxd5 Dxd5 13. Rf5! De6 (Ei tietenkään 13.--Dxdl 14. Rxe7+.) 14. Rxg7 Kxg7 15. Dd2 Kg8 16. Lh6 Te8 17. Tadl Df6 (Mustalla ei juuri ole valinnan varaa siirroissaan. 17. - Dxa2 olisi maksanut materiaalia: 18. De3 f6 19. Lb5.) 18. c4 Rc6 19. b3 Lf5 20. Lg5 Dg7 21. Lf3 Tac8 22. Tfet e5 23. Lxc6? (Virhelaskelma vai rauhantahtoa? Peli pelkistyy nyt nopeasti tasapeliasemaksi. 23. LdS:n jälkeen vaikealla olisi edelleen selvä asemaetu.) 23. - Txc6 24. Da5 f6 25. Td8 Txd8 26. Dxd8+ Df8 27. Dxf8 Kxf8 28. Le3 Ta6 29. Te2 Kf7 Kf7 30. Td2 Ke6 31. Kg1 tasapeli (%-%) 78. SISIALAINEN PUOLUSTUS SM-turnaus, 3. kierros, 5.6.1967 H. Koskinen-J. Sorri -IK- 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. Lb5 + (Koskisen mielimuunnelmia sisilialaisessa. Mustan pelisiirtoa pidetään yleisesti varmempana kuin siirtoa 3. -Re6, jonka jälkeen päämuunnelma kuuluu: 4. 0-0 a6 5. Lxe6+ bxe6 6. d4 exd4 7. Dxd4 e5 8. Dd3 Rf6 9. Dd3 Rf6 9. Tdl Le7 10. Lg5 0-0 ja sitten joko 11. Rbd2 tai 11. Lxf6.) 3. -Ld7 4. Lxd7 + Dxd7 (Ratsu pelataan mieluimmin e6:een.) 5.0-0 Rc6 6. c3 Rf6 7. Tel e5 (Jäykkä pelitapa, jonka jälkeen valkealle jää pieni mutta pysyvä etu. Teoria jatkaa»ranskalaismallisesti» 7. --e6 8. d4 exd4 9. exd4 d5 10. e5 Re4 11. Rc3 Rxe3 12. bxe3 Le7 suunnilleen tasa-asemin.) 8. d4 g6 9. Lg5 Lg7 10. dxc5 dxc5 t 1. Ra3! (Ratsu alkaa vaelluksensa kohti d5-pistettä.) 11. -h6 12. Lxf6 Lxf6 13. Rc4 TIl8 14. Db3 De7 15. Re3 Le7 16. Rd5 De8 17. Db5! (Hieno siirto, joka saattaa mustan äärimmäisen tukalaan asemaan. Huomattakoon, että mustan tornitusta seurasi kaikkein vahvimmin 18. Dxc6! helpoin voitoin.) 17. -d6 18. Rd2 Kf8 19. Rc4 b6 H. Koskinen 20. a4 (Varsin johdonmukainen eteneminen, jolla valkea onnistuu hajoittamaan mustan D-sivustan sotilasaseman, mutta mustan asema ei silti - ihme kyllä - romahda lopullisesti. Energisin voitonyritys olisi ollut 20. Tadl, joka uhraa 21. Rdxb6. Esimerkkimuunnelmia: a) 21.-Le7 22. Rxe7 Kxe7 23. TdS sekä T-kahdennus d-linjalle, b) 21. - Lb8 22. Rdxb6?! Txdl! 23. Txd1 axb6 24. Rxb6 De6 25. Dxe5-1- ja eteneminen D-sivustan sotilailla. Suosittelemme analysoitavaksi.) 20.- Kg7 21. a5 Rxa5 22. Rxa5 bxa5 23. Txa5 Td7 24. Re3 (T-kahdennusta a-linjalle seuraa 24. -Tb7 ja 25.-Db8.) 24. Tb7 25. Da4 Td8 (Ei tietenkään 25. -Txb2?? 26. Re4.) 26.Rc4 Dd7 27. Dxd7 Tdxd7 28.Kfl (28. Rxd6:n jälkeen syntyvässä 2T-loppupelissä musta pitää helposti tasapelin esim.: 28.- Txd6 29. TxcS Txb2 30. TxeS Te6 31. TaSj31. Tel Txc3!j Txc3 32. Txa7 Tee2 jne.) 28. - f6 29. Ke2 Le7 30. Tea1 h5 31. Ta6 Kf7 32. Tc6 Tbc7 33. Txc7 Txc7 Tcx7 34. Ta6 (VaIkealla on yhä selvä asemaetu, mutta peli ei ole voitettavissa.) 34.- Td7 35. Ra5 Ld8 36. Rc4 Le7 37. Tc6 Tb7 38. Kd3 Ke8 39. Ta6 Kd7 40. g3 Ld8 41. Td6+ Ke7 42. Kc2 (Kuorisiirto.) Td7 43. Ta6 Kf8 44. Tc6 Tc7 45. Td6 Le7 46. Ta6 Td7 47. Re3 Kf7 48. Rd5 Ld6 49. Kd3 Ke6 50. Re3 Kf7 51. Rc4 Le7 52. Ke2 Ld8 53. Rd6+ Kf8 54. Rc4 Tb7 55. Tc6 Tc7 56. Ta6 Tb7 57. Td6 Ke7 58. Tdl Td7 59. Ta! Lb6 60. Ta6 Tb7 61. tasapeli (% - %). Palkintomicsten kova taistelupeli. Sorri on kovassa painostuksessa hoitanut puolustuspelin kerrassaan suurenmoisella tavalla. -IK- K. Ojanen-I. Niemelä 1. d4 Rf6 2. c4 g6 (On mielenkiintoista todeta, että meidän kaihurjinsommittelijamme»aatm Niemelä on aikaisemmin enimmäkseen harrastanut avauksia, joista luulisi syntyvän kaikkea muuta kuin sommittelupelejä. d4:ään hän on vastannut tavallisimmin D gambiitilla ja jollain kummallisella tavalla usein saanut aikaan mitä terävimpiä asemia. Jos valkean on onnistunut tyrehdyttää mustan vastapeli ja säilyttää pieni yliote, kuten muistan tapahtuneen joissakin Ojasen ja erityisesti eestiläisen I. Rozenclelin pelissä Niemelää vastaan, on Niemelän tavallisesti käynyt huonosti. Ojanen on yleensä saanut nimenomaan D-gambiitin vaihtomuunnoksella Aatusta helppoja pisteitä. Juuri K-intialaisen luulisi sopivan Niemelän peilityylille, mutta hän ei ilmeisesti ole ehtinyt perehtyä sen eri puoliin riittävän hyvin, koska hävisi kaikki kolme tässä turnauksessa mustilla pelaamaansa K-intialaista. Valkeillahan hän on saavuttanut kyseisessä avauksessa hyviä tuloksia) 3. Rc3 Lg7 4.e4 d6 5. Le20-06.Lg5 (Vertaa Ojasen analyyseihin Suomen Shakissa 1967:2, siv. 37. Tätä nimitetään yleisesti Averbaehin muunnokseksi, koska pelitapa tuli laajemmalti muotiin komean pelin Averbach - Panno, maaottelu Neuvostoliitto-Argentiina 1954, johdosta. Oltuaan välillä unohduksissa muunnelma on jälleen tullut muotiin ja oli Havannan shakkiolympialaisissa sekä sen jälkeisissä turnauksissa eräs eniten käytetyistä K-intialaisen muunnoksista. Pelitavan perusideana on sitoa mustan K-ratsu, mikä estää tai ainakin vaikeuttaa mustaa suorittamasta tyypillistä vapautussiirtoa f7-fs. Näin valkea onnistuu säilyttämään avausetunsa paremmin kuin monissa muissa muunnoksissa. Fysiikan lakeja noudattaen j»mikä matkassa voitetaan...»j valkea puolestaan ei saa aikaan niin nopeita ja railakkaita hyökkäyksiä, kuin esim. Sämisehin muunnoksessa. Valkealle on vaikeata esittää selviä hyökkäysobjekteja. Paljon riippuu mustan valitsemasta jatkosta ja musta kärsivällisyydestä. Tietenkin muunnoksen pelaaminen on mustalle epäkiitollista, koska hänen on pelattava kärsivällisesti ja

186 SUOMEN SHA!{KI SUOMEN SHAKKI 187 tarkasti palkkiona hyvästä suorituksesta enimmäkseen korkeintaan pisteen puolikas) 6. - h6 (?) Panen kysymysmerkin sulkujen sisään, koska muunnoksen teoria on par'aikkaa täydessä käymistilassa ja mitään lopullista ei vielä selkiintynyt. Mielestäni h6-siirto on tässä vaiheessa vähintään epätarkkuus siitä syystä, että valkean lähetti voi mennä e3:een, josta sitä ei voida heti hätistellä siirrolla Rf6--g4. Dd2:n jälkeen pakotetaan mustan K menemään h-linjalle, jolloin valkea aloittaa h-sotilaan etenemisellä h-linjan avaamisyritykset. Kaikki tämähän on K-intialaisessa sitä, mitä mustan ei saisi missään tapauksessa sallia. Verratkaapa esim. peliin Lahti-Arasola, Suomen Shakki 1966:1, s. 7. h6 on paikallaan siirtojärjestyksessä 6. - cs 7. ds e6 8. Rf3 h6, jolloin lähetti perääntyy h4:ään, minkä jälkeen se vaihdetaan pois jatkossa 9. Lh4 9. - exds 10. cxds g5 11. Lg3 RhS 12. Rd2 Rxg3 - kumman eduksi - sitä on varsin vaikeata sanoa. Valkea menettää L-parin, mutta mustan K-asema heikkenee. Seuraavan kierroksen peli Branc1er-Kiviaho jatkui 13. hxg3 De7 14. Dc2 Rd7 IS. Rc4 Rf6 16. a4 Te8 17. f3 a6 18. a5 Lc17 19. Rdl LbS 20. Rce3 DeS 21. Kf2 Ld7 22. Rc4 De7 23. Rde3 ja taistelun tärkeästä etuvartioasemasta fs hävisi lopulta musta. Branderin idea K:n sijoittamisesta f2:een linnoittumisen sijasta on mielenkiintoinen, koska se lisää valkean K-hyökkäysmahdollisuuksia esim. avointa h-linjaa pitkin - kunhan fs-piste on vallattu. Viimeisen kierroksen pelissä Brander-Kanko musta pelasi tarkemmin toteuttaen puolustusmanööverin Rf6-h7-- f8-g6 ja selvisi helposti tasapeliin: 16. f3 Te8 17. g4 Rh7 18. a4 Rf8 19. Kfl Rg6 20. g3 ReS jne. Ehkä parhaassa maineessa on seuraava mustan pelitapa, joka esiintyi 9. kierroksella pelissä Ojanen-Kiviaho: 7. -- a6 8. a4 DaS 9. Ld2 e6 10. Rf3 Dc7 11. 0-0 exds 12. cxds Te8 13. Dc2 Lg4 14. as Rbd7 IS. h3 Lxf3 16. Lxf3 Te7 17. Tfel Tae8 18. Dbl h6 19. Ta4 ja mustalla on täysin tyydyttävä peli, mutta jo seuraava siirto - epäkorrekti sotilaanuhraus 19. - bs - pilasi kaiken. Pelissä Portisch Ivkov, Santa Monica 1966, tapahtui 17. Ta4! Tae8 18. Le2 h6 19. Kh2 gs vaikein asemin. Samassa turnauksessa Petrosjan pelasi Iv kovia vastaan 14. b3, mutta 14. - Rbd7 IS. h3 Lxf3 16. Lf3 c4! jälkeen musta sai riittävastamahdollisuuksia) 7. Le3 Rbd7 (M. Judovitsh esittää lehdessä J ugosla venski Sahovski Glasnik 1967:S myös jatkot 7. - Rc6 8. ds ReS 9. h3 cs 10. f4 R.ed7 11. Rf3 RbS 12. Kf2 Dc7 13. g4, Borisenko--Tshehover, Leningrad 19S5; 7. - es 8. ds Rbd7 9. g4 RcS 10. f3 as 11. Dd2 Kh7 12. h4 Re8 13. Rh3 Th8 14. 0-0-0, Szabo-Olafsson, Praha 19S4; 9. h4 RcS 10. Dc2 as 11. hs, Polugajevski - Uhlmann, Sarajevo 1965. Valkea seurasi Averbachin ideaa, jossa pyritään sulkemaan K-sivusta 11. - gs 12. f3 ja 13. g4 sekä tuomaan ratkaisu D-sivustalle tietä Rgl-h3- f2. K-sivustan ollessa suljettuna ratkaisee valkean aineellinen ylivoima D-sivustalla. 8. - Rbd7:n sijasta pelasi Porreca GligoriCia vastaan Belgradissa 19S4 8. - Kh7 9. h4 c6 10. g4 cxc1s 11. cxds DaS 12. Lf3 Lxg4 13. Lxg4 Rxe4 14. hs! Rxc3 IS. bxc3 Dxc3+ 16. Kf1. Myös 8. - c6 on yritetty: 9. h4 cxds 10. cxds Dbd7 11. hs gs 12. f3 a6 13. g4, Petrosjan - Schweber, Tukholma 19S2, sekä 8. - cs 9. h4 c6 10. g4 cxds 11. cxd5 DaS 12. Lf3 ja 13. Rh3, Gavrilov - Obuhovski, Dubna 1966. 8. - e6 9. Dd2 exds 10. exds Kh7 11. h3 LfS 12. g4 Ld7 13. Rf3 Te8 14. Ld3 Ra6 15. Kfl bs 16. gs hxgs 17. cxbs Rb4 18. Le2 a6 19. bxa6 Kg8, Najdorf - Larsen, Santa Monica 1966. Kaikissa edellämainituissa jatkoissa on avauskamppailu päättynyt valkean etuun. Ainoa Judovitshin esittämistä jatkoista, jossa musta saa hyvän pelin, on 7. - Kh7 8. h3 cs 9. d5 e6 10. Ld3 Te8 11. Rf3 exd5 12. exds RhS 13. 0-0 fs, Portisch - Barczay, Budapest 1965, mutta eiköhän esim. 8. h4 ole parempi kuin 8. h3 ja 10. Ld3 ajanhukkaa. Judovitsh»heitti ilmaan» mahdollisuuden 7. - cs esittämättä jatkoja. Ilmeisesti 8. dxcs ei ole hyvä, koska 8. - DaS 9. Dd3 Rxe4!, mutta 8. ds johtaa valkealle edullisiin normaalijatkoihin) 8. Dd2 Kh7 9. h4 (Pelissä Voronkov - Simagin, Moskova 19S6, tapahtui 9. h3 cs 10. d5 a6 11. Rf3 Re8 12. 0-0 Rc7 13. a3 Tb8 14. b4! bs IS. cxb5 RxbS 16. RxbS axbs 17. Tabl c4 18. Rd4, mutta Ojasen siirto lienee vähintään yhtä hyvä) 9. - e5 10. h5 g5 11. Rf3! (Valkea pyrkii murskaamaan mustan K-aseman ja haluaa sen takia säilyttää jännityksen. Nyt ei 11. - Rg4 käy, koska 12. LxgS hxgs 13. RxgS+ ja 14. Lxg4. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että musta on jo hävinuyt pelin strategisesti) 11. - exd4 12. Rxd4 Re5 13. f3 e6? (Musta pyrkii vastapeliin keskustassa manööverin De7-Te8-d6 avulla, mutta tämä on aivan liian myöhäistä ja johtaa pikaiseen katastrofiin. Suhteellisesti parhaat mahdollisuudet antaisi vetäytyminen kilpikonnapuolustukseen Rf6-g8 ja f6) 14. 0-0-0 De7 15. g3! Te8 16. f4! Reg4 17. Lgl! (Valkean operaatio on suorastaan herkullinen. Mustan ei ole onnistunut»blokata» K-asemaansa eikä päästä muuhunkaan vastapeliin. Hänen pelinsä on jo toivottomasti menetetty.) Niemelä (17. siirto) Ojanen 17. - d5 18. e5 Re4 19. Rxe4 dxe4 20. De2 f5 21. Lxg4 (Varminta) fxg4 22. Dxe4+ Kh8 23. Rf5 Lxf5 24. Dxf5 Tf8 25. De4 gxf4 26. gxf4 Df7 27. Le3 b5 28. Kbl bxe4 29. Tel Tad8 30. Tc4 g3 31. Txe6 g2 32. Dxg2 Df5+ 33. Dc2 Td3 34. Lel Tfd8 35. Tdl ja musta antautui vihdoinkin (1-0). Surullinen tarina pelistä, missä avausteoria ja tietyn muunnoksen strategisten periaatteiden yksipuolinen taitaminen ei antanut toiselle osapuolelle mitään mahdollisuuksia edes aloittaa kamppailua. - AK - 80. SKOTLANTILAINEN PELI SM-turnaus, 6. kierros, 9.6.1967 J. Sorri-I. Niemelä 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Re3 Rf6 4. d4 (Peli muuntuu neliratsupelin kautta skotlantilaiseksi. Valkean valitsema siirtojärjestys on hieman epätarkka sikäli, että muunnosta 1. e4 cs 2. Rf3 Rc6 3. d4 exd4 4. Rxcl4 Rf6 S. Rxc6 bxc6 6. es pidetään ainoana, joka skotlantilaisessa antaa valkealle edes joitakin toiveita avausedun säilyttämisestä) 4. - exd4 5. Rxd4 (Tässä oli mahdollisuus siirtyä 5. RdS:llä belgradilaiseen gambiittiin, jossa kuitenkin kaikki kolme vastausta S. - Rb4, S. - Le7 ja S. - Rxe4 antavat mustalle vähintään tasa-aseman) 5. - Lb4 6. Rxe6 bxe6 7. Ld3 d5 8. exd5 (8. es olisi heikko, koska 8. - Rg4 9. 0-0 0-0 10. Lf4 f6!) 8. - cxd5 9. 0-0 0-0 10. Lg5 (Muunnoksen kriittinen asema. Capablancan yksinkertaistava 10. - Lxc3 11. bxc3 h6 12. Lh4 Te8 13. c4 antaa valkealle hieman paremman pelin. Pelijatko johtaa vaikeisiin asemiin, mutta viime aikoina on harrastettu siirtoa 10. - c6, esim. 11. Df3 Ld6 12. Lxf6 Dxf6 13. Dxf6 gxf6 14. Re2 cs!) 10. - Le6 11. Df3 (Kombinaatio 11. Lxf6 Dxf6 12. RxdS? on virheellinen, sillä 12. - Lxd5 13. DhS Tfd8!, mutta Panovin mukaan huomiota ansaitsee 11. Re2 ja 12. Rf4) 11. - Le7 12. h3 (Mustan asema on selvästi vapaampi. Avopeleissä on - tietenkin espanjalaista lukuunottamatta - vaikeata saada valkeilla pysyvää avausetua. Panovin mielestä parhaat vastamahdollisuudet antaisi 12. Tael! Tb8 13. Rdl cs, jolloin mustan asema on tosin parempi, mutta valkean mahdollisuuksia K-sivustalla ei pidä aliarvioida) 12. -Tb8 13. b3 (Nyt jättäisi 12. - Rdl D-tornin pussiin) 13. - h6 14. Lh4 Tb4 15. Lg3 Rh7' 16. a3 Tb7 17. Tadl e6 (Tietenkään ei 17. Lxa3? koska 18. RxdS LxdS?? 19. Lxh7 + ) 18. Rbl Lf6 19. Dh5 g6 20. De2 (20. Dxh6?? LgS) 20. - Te8 21. Dd2 e5 22. Tfel e4 23. bxc4 Txbl? (Kuvio. Mielenkiintoinen molemminpuolinen shakkisokeuskohtaus. Kumpikaan ei huomaa, että kombinaatio on virheellinen. Oikean 23. - dx4 24. Le4 Td7 jälkeen mustan etu on ilmeinen) L Niemelä J. Sorri (24. siirto) 24. Lxg6?? (Valkea voittaisi pelaamalla 24. Txbl dxc4 2S. Tb8!) 24. - Txdl 25. Lxh7+ Kxh7 26. antautui (0-1) - AK -

188 SUOMEN SHAKKI 81. SISILIALAINEN PUOLUSTUS SM-turnaus, 10. kierros, 13.6.1967 J. Sorri - K. Ojanen 1. e4 e5 2. Rf3 e6 3. d4 exd4 4. Rxd4 a6 5. Re3 De7 6. Ld3 Rf6 (Tässä muunnelmassa on 6. -Rc6 tavallisempi. Valkean terävin vastaus olisi nyt 7. f4, mutta Sorri pelaa tapansa mukaan avauksen rauhallisesti.) 7. 0-0 b5 8. Ree2 (»Löysä» siirto, jonka jälkeen musta pääsee kaikessa rauhassa kehittämään upseerinsa. Aktiivisin jatko olisi ollut 8. Tel tarkoituksena vastata siirtoon 8. -b4? tyypillisellä upseerinuhrauksella 9. RdS!) 8. - Lb7 9. f3 Le5 10. Khl d6 11. Del Rbd7 12. Dg3 Tg8 (Kun K-lähetti on pelattu D-sivustalle on linnoittumisessa omat riskinsä.) 13. Lg5 (Tämän vaihtomanööverin jälkeen tulee mustan L-pari äärimmäisen vaaralliseksi. Parempi oli esim. 13. Dh3. Huomattakoon, että 13. Le3 olisi suora virhe: 13. -es 14. RfS g6! jne.) 13. - h6 14. Lxf6 Rxf6 15. Tael Db6 16. e3 Dd8 (Valkea uhkasi pelata 17. b4.) 17. Tedl De7 18. Dh3 Td8 19. b4 Lb6 20. e4 (Valkea avaa linjoja keskustassa hyötyäkseen mk:n keskelläolosta. Samalla kuitenkin myös mustan L-parin vaikutus kasvaa.) 20. - bxe4 21. Lxe4 d5 (Lopultakin musta pääsee pelaamaan tämän siirron, ilman että vaikealla olisi mahdollisuutta vastata es-siirrolla.) 22. exd5 Rxd5 23. Re2 De7 24. Lb3 Ke7 25. Red4 Rf4 (Valkeankin kuninkaan asema alkaa vähitellen käydä epävarmaksi, kun taas musta virkaveli löytää turvapaikan f6:sta.) 26. Dh4+ g5 27. Del (Tämän jälkeen kv-mestari kehittää nopeasti voittoisan hyökkäyksen. 27. Dxh6 olisi antanut ainakin taktillisia mahdollisuuksia. Musta olisi ilmeisesti pelannut 27. - Tg6 28. Dh7 Kf6 uhaten mm. 29. - g4.) 27. - Kf6 28. b5 e5! 29. Re6 Txdl 30. Dxdt axb5 31. R6b4 Td8 32. Del De5 33. Dbl TdS 34. Rel (Häviää heti, mutta valkean asema oli jo kerrassaan koomillisen avuton.) 34. - Dxb4 35. Dh7 Df8! 36. Valkea antautui (0-1). Ojanen on pelannut erittäin määrätietoisesti ja rohkeasti. - IK - 82. ESPANJALAINEN PELI SM-turnaus, 12. kierros, 20.6.1967 H. Koskinen-J. Niemelä 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5.0-0 b5 6. Lb3 Le7 7. Tel d6 (Tällä siirrolla»aatu» ilmoittaa:»en pelaa Marshallia». En tiedä päätöksen psykologista taustaa, mutta se saattaisi olla vaikkapa seuraavanlainen: 7. - 0-0 jälkeen Koskinen ehkä pelkää Marshallia siinä määrin, että pelaa»löysästi» esim. 8. tai 8. a4, mikä lisää tasapelin vaaraa. Myöskin valkean puolustusmenetelmät ovat nykyisin niin kehittyneet, että Marshallia pelaava musta saa varautua tilanteeseen, jossa hänen on pelattava tyrehtyneen hyökkäyksen jälkeen henkensä edestä tasapeliä) 8. h3 0-0 9. e3 Ra5 (Nykyisin muodissa olevista 9. - h6, 9. - Rb8 ja 9. - Le6 on niin kosolti uutta teoriaa, että parempi vanha konsti kuin pussillinen uusia.) 10. Le2 e5 11. d4 De7 12. Rbd2 exd4 13. cxd4 Lb7 (Eräs Tshigorinin nimissä olevan suljetun espanjalaisen monista perusasemista, josta olemme esittäneet laajalti teoriaa pelin Havunen - Virta, Suomen Shakki 1967:2, s. 41-43 yhteydessä) 14. Rfl Tae8 15. Lbl Havusen pelaaman IS. Te2:n ohella hyvässä huudossa. Huonossa huudossa on siirto IS. Ld3, jolloin Panovin gambiitti IS. - ds on vahvimmillaan) 15. - d5!? 16. exd5 exd5 17. Rxd4 (Pelin Havunen - Virta yhteydessä esitimme parin jugoslavialaisen pelin jatkot 17. Dxd4 ja 17. LgS, jossa musta tasoitti.) 17. - Rxd5 (17. - LeS vaikuttaa vahvalta. Musta saa painostusta f2-pisteeseen ja molemmat lähetit»ampuvab tehokkaasti valkean K-asemaan. 18. LgS jälkeen 18. - RxdS ja 18. Le3 Rc4. Mattiuhkaukset Ddl-d3 torjutaan g7-g6:11a. Mahdollisesti 17. Rxd4 on virhe. 17. Dxd4:n jälkeen ei 17. - LeS ole hyvä, koska seuraa kiusallisesti 18. DM) 18. Dg4 Lf6 19. Lg5 Lxg5 20. Dxg5 Df4 (Kummallista voiton pelaamista, mutta valkea uhkaakin saada vaarallisen hyökkäyksen 21. RfS:llä) 21. Dxf4 Rxf4 22. Le4 Lxe4 23. Txe4 (Asema on sestynyt, mutta alkavassa loppu pelissä on musta vaarassa helposti haavoittuvien D-sivustan sotilaiden takia) 23. - Rd3 24. b3 Ted8 25. Tdl 1526. Te3 Rf4 (Parhaat tasapelintoiveet antaisi 26. - Txd4 27. Taexd4 Txd4 28. Txd4 ja mustan torni hoitaa a6-pisteen f6:sta käsin) 27. Td2 Rd5 (Varmempi 27. - Td7, jolloin tornien kahdennusuhkaus pakottaisi valkean vaihtoihin: 28. Re6 Txd2 29. Rxd2 Rxe6 30. Txe6 Tf6 31. Txf6 gxf6 ja asema lienee pidettävissä tasapelinä - kovalla työllä) 28. Te6 Rf4 (Aatu ei voi välttää kiusansta pikku sommitelmaan, vaikka jääkin häviölle»talonpojam käyttääkseni hänen omaa terminologiaansa) 29. Txa6 Txd4 30. Txa5 Txd2 31. Rxd2 Td8 32. Rf3 Tdl + 33. Kh2 Tfl 34. Txb5 g6 35. Te5? (Käsittämätön siirto, jonka selittää vain aikapula. Valkea halusi ilmeisesti provosoida mustaa lyömään f2:een huomaamatta, että Kg3:lla ei voitakaan upseeria. 3S. a4! antaisi hyvät voitonmahdollisuudet: 3S. - Txf2 36. Kg3 Rd3 37. TdS f4+ 38. Kh2 ja nyt 38. - Rb4 johtaa 39. Td4:n jälkeen f-sotilaan menetykseen, 38. - Rb2 tukkii tornilinjan ja 38. - Rc1 39. b4 ja valkean vapaasotilaissa on pitelemistä) 35. - Txf2 36. Kg3 Rd3 37. Te8+ Kf7 38. Td8 f4+ 39. Kh2 Rel (Tärkeänä erona edellisessä huomautuksessa esitettyyn jatkoon on se, että nyt putoaa toinen tärkeistä vapaasotilaista) 40. Td4 Txa2 41. Txf4+ Kg7 42. Rg5 Te2 43. Tf7 + Kg8 44. Tf3 h6 (44. - Tb2 4S. Re6 h6 46. RcS aiheuttaisi vielä kiusaa) 45. Rf7 Rxb3! 46. Rxh6 Kg7 (Nyt tasapeli on sinetöity) 47. Rg4 Rd4 48. Td3 Rf5 49. Tf3 Rh4 50. Tf2 Txf2 51. Rxf2 Rf5 52. g4 Rd453. Re4 Kh6 54. h4 Re6 55. Kg3 g5 56. tasapeli (12-%) -AK- SM-turnauksen täydellisen taulukon löydätte Suomen Shakista (1967):3. Arpaonni Sen johdosta, että Suomen Shakin postituksessa on sattunut viivytyksiä ja erehdyksiä, pyytää toimitus ilmoittamaan niistä viipymättä, jotta virheet saataisiin mahdollisimman pian korjatuiksi. Toimituksella on vielä varastossa kuluneen vuoden numeroita (n:o 4:ää, erikoisnumeroa, lukuunottamatta), joten jokainen saa vielä lehtensä. * * * Suomen Shakki pyytää piiriliittojen ja kerhojen sihteereitä lähettämään omia kerho- ja turnausuutisiaan lehdessämme julkaistaviksi. Koska tarkoituksemme on lisätä lehtemme sivulukua, voidaan e.m. uutisiakin julkaista melkoisessa määrin. -------..... _--.... SUOMEN SHAKKI 189 oli sellainen, että millään edellämainituista peleistä ei ollut ratkaisupelin leimaa, sillä niistä neljä pelattiin jo 6. ensimmäisen kierroksen aikana ja 10. kierroksen pelissä Sorri -Ojanen ja 12. kierroksen Koskinen - Niemelä oli toisella osapuolella 1 %-2 pisteen ratkaisevantuntuinen etumatka. Böökin ja Westerisen poissaollessa Ojasen ylivoima oli murskaavampi kuin mitä yhden pisteen voittomarginaali osoittaa. Hänhän otti kuudelta parhaalta S % pistettä, mutta prosenttituloista alensi turnauksen puolivälissä tapahtunut kompastuminen Kaurasta. ja Lahtea vastaan. Esimerkkipeleistämmehänen voittonsa Sorrista on suorituksena. aivan huippuluokkaa. Ojasen pelityyli on, selvästi aktiivisempaa, määrätietoisempaa ja. strategisesti hallitumpaa kuin hänen kanssa~ kilpaijijoidensa. Koskisen pelit tässä»kääpiöturnauksessa» antavat hyvän kuvan hänen vahvoista ja heikoista puolistaan. Jokaisessa pelissä hän pystyi hankkimaan selvän edun, mutta liiallinen varovaisuus ja vastustajien tarkka puolustuspeli johtivat kaikissa tapauksissa tasapeliin. Ilahduttavaa on, että Koskinen on toipunut lamakaudestaan ja palannut parhaimmistomme joukkoon. Esimerkkipelit eivät tee oikeutta Niemelälle, sillä hänhän ei ole vahvimmillaan mustilla. Sorri pelasi heikosti parhaita vastaan, mutta heikot hän nujersi ihmeteltävällä varmuudella. Ja tässä tapauksessa»heikot» alkoivat jo Branderista! ] alkoa sivulta 191 Ratkaisut: 124. 1. - R3xeSjR7xeSjLxeSjTxeS (= tukintahaittoja) 2. Tf4jRg3jDxb7jDc4 matti. Alkusiirto 1. Te3! uhkaa 2. Rg3 matti. Alkusiirron tapahduttua tukintahaitat muuttuvatkin kiinnittymishaitoiksi ja mattisiirrot ovat 2. Dc2jDxd3jRd6jLh7, siis 4- kertainen matinmuutos. 125. 1. - R2xd4jR6xd4jLxd4jTxd4 2. Rxb6 jtxesjrc7jdg8 matti. Alkusiirto 1. Td3! uhkaa 2. Rc3 matti. Em. puolustussiirtojen jälkeen ovat mattisiirrot 2. Lxc6ja8D(L)jRf6j Dg2. 126. 1. - DjTajThjLjRcjRfxd4 2. Rc7 matti. 1. Dd3! uhkaa 2. Rc7 matti ja nyt johtavat puolustussiirrot kiinnittymisen ansiosta eri mattisiirtoihin 2. Rc3jc4jRf4jRe3jc6jTg4. Kangasala 16j12-67 JH

190 SUOMEN SHAKKI T EHT Å V Å S H AKKI A SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Osmo Kaila, Haahkatie 13 A 5. HELSINKI 20 (674522) Ulkoas.siht. Jan Hannelius, Lukonrinne 32. KANGASALA (Tampere 70073) 20. 3. 1903 Vitali Halberstadt 18. 10. 1967 121. Stefan Schneider 1. palko Deutsche Schachblätter 1965 SUOMEN SHAKKI 191 122. Josef Breuer 123. D. Kutzborski 1. palko»die Schwalbe» Deutsche Schachblätter 1962 1966 Suruviesti on saavuttanut meidät Pariisista. Hän oli vaatimaton hieno ihminen. Tapasimme hänet Jugoslavian Piranissa 1958. Hän oli suuri shakkitaiteilija. Hän oli FIDE:n pysyvän tehtäväshakkitoimikunnan 118. Vitali Halberstadt 1. palko»sao Paolo» turn. 1956.J;;I..Ö..R.... 1 R 5 3-1-5 Tehtävien ratkaisut: 118.1. Kb6/Ka6/Tf8? d5/ld5/kc7! 1. KaS!! Ld5 2. Ka6 Lc4-1- 3. Kb6 Ld5 4. Tf8 ja matti seuraavassa siirrossa. 119.1. Lel! De3/Dxc5 2. Lg3/Lf2 3. Ta5+/ tasapeli. 120. 1. Ref6+ Kh6 2. Rg3! Dd13. Rf5+ Kg5 119. Vitali Halberstadt 1. palko»reti Memorial» 1950 jäsen. Suru ei kohdannut vain Ranskaa. Se kohtasi koko shakkimaailman. Suomen Tehtäväniekkojen suruvalitteluin kaikille, jotka hänestä pitivät, kolme näytettä hänen taiteestaan. 120. Vitali Halberstadt 1. palko»el Ajedrez Argentino».Id 1955... g ~. ~Q..~ -1-4-1-2 4. Rg7! Kh6 5. Re6! Dhl 6. Rg4-1- Kh5 7. Rg7-1- Kg5 8.Ri6 voittaa. Ylläolevien tehtävien johdosta: Yksinkertaiset asiat vaativat taiteessa neron näyttöä. Vitali Halberstadt on kuollut, mutta hänen taiteensa elää! Tehtävien ratkaisut: 121. 1. c4! 2. Te5! Kxe5 3. Rf7+ Tavanmukaisesta böömiläisestä tyylistä täysin poikkeava yllättävä mallimattitehtävä. 122. 1. Da8! (Dal) Ta7! 2. De8 Lxd4 3. Dg8 Tg7/Lg7 4. Dh8/Dh7. Tehokasta linjansel- 6 10+9 vittelyä (1. DeS?) ja lopussa molemminpuolinen m T/L- katko. 123. 1. Rd4! Txd4 2. Lb8 Ta4 3. d4 Lxd4 4. Kg2 Lal 5. d4! tai 1. -Lxd4 2. Kg2 Lal 3. d4 jne. l{olme perättäistä Nowotny-katkoa kahdessa muunnelmassa! Tulkinnasta kiinnittyllliseen vaihtnvin IDa tein 124. Leo Valve 1. palko Öhquist Mem. 1953 125. Oey Gian Tiong»Problem», tammik. 1967 Otsikkoon saimme aiheen tehtävästä N:o 125, joka on täysipainoinen esitys ennätysmäärästä vaihtoja (4+4). Onko tämä ennätysmäärä lopullinen, on tietysti asia erikseen. Joka tapauksessa Leo Vai v e pystyi samaan jo 1953 - tehtävä N:o 124. Ansioistaan huolimatta, mm. taloudellisuus ja ennalta vartioitu pakoruutu, T i 0 n gin tehtävä ei säästy edeltäjäitä. Se on kuitenkin arvokas lisä edeltäjänsä rinnalla. Näiden kahden tehtävän perusteella olisi ehkä mahdollista laatia vielä kolmas - ihannemuoto! Tehtävässä N:o 126 on myös vaihtumista tukinnasta kiinnittymiseen, mutta tukintoja, joita on kuusi kappaletta, seuraa aina vain sama mattisiirto. Kiinnittymisiä sensijaan seuraa kuusi uutta mattisiirtoa, siis yksi mattisiirto muuttuu kuudeksi (1 +6). 126. Jan Hannelius 1-lels. San. 1956 Monisiirtoisten ldystiikkaa Toivomme joskus voivamme palata monisiirtoisten eri koulu kuntiin (koskee myös 3- siirtoisia ja miksei 2-siirtoisia ja lopputehtäviäkin). Karkeasti yhdistäen nämä koulukunnat ovat: böömiläis-tshekkiläinen-, loogisu ussaksalainen - ja stra tegis-vapaamielinen koulukunta. Varsinkin kaksi ensinmainittua pitävät sisällänsä ns. puhtaat koulukunnat, joista 'ei voi tinkiä'. Rohkenemme kuitenkin uskoa tehtävätaiteen vapauteen ja kysymme: Missä viipyvät suomalaiset loisteliaan vapaat monisiirtoiset? Seuraavat tehtävät ovat loistosaavutuksia, siitä huolimatta, etteivät ne noudata puhtaasti minkään koulukunnan»sääntöj,ä». 2 12+11 2 11+8 2 12+9 Jatkuu sivulla 189

192 SUOMEN SHAKKI R. SVOREN: ~~ElektronisnurlDestarin~~ voitto Hiljattain järjestetty amerikkalaisen ja neuvostoliittolaisen tietokoneen välinen ensimmäinen shakkiottelu päättyi neuvostoliittolaisen»elektronisuurmestariw) voittoon 3-1 (kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä). Alla oleva kirjoitus käsittelee aihetta. Hypätessään ulos ammeesta Heureka-huudoin ja lähtiessään juoksemaan muinaisen Syracusan kaupungin katuja pitkin Arkhimedes käsitti todennäköisesti keksineensä juuri erään luonnon suurimmista laeista. Antiikin filosofi ei tietenkään voinut arvata, että hänen Heureka-huudahduksensa runsaan kahden tuhannen vuoden kuluttua antaa nimen kokonaiselle tieteen suuntaukselle. Tämä suuntaus - heuristiikka - pyrkii saamaan selville, mitä teitä ihmisen ajatus kulkee kohti keksintöjä ja löytöjä, mitä ovat sellaiset käsitteet kuin»innoitus» ja»järjenvälähdys» sekä miten intuitio - tämä suurtaikuri - löytää ratkaisut vaikeimpiin ongelmiin. Tunnelia kaivetaan tavallisesti kahdelta vastakkaiselta suunnalta. Samalla tavoin myös tiedemiehet pyrkivät kahdelta eri suunnalta ratkaisemaan heuristisen ajattelun arvoituksia. Psykologit pyrkivät saamaan selville, miten ihminen suoriutuu näistä tehtävistä. Matemaatikot luovat puolestaan - tällä asteella tietysti vielä yksinkertaisimmassa muodossa -»keinotekoista älyä» kehittämällä heuristisia ohjelmia tietokoneille. Näillä kahdella toisistaan niin suuresti eroavalla alalla on yhteinen koekaniini - shakkipeli. Shakkipeli on siitä ihanteellinen kohde, että siinä on toisaalta mahdollisuus nerokkaan siirron tekemiseen sekä toisaalta mahdollisuus löytää tuohon siirtoon johtanut tie. Amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten ohjelmointiasiautuntijoiden välillä käyty epätavallinen kilpailu osoitti havainnollisella tavalla, mihin kykenevät tietokoneet, kuinka vaikeita tehtäviä ne pystyvät ratkaisemaan jo nyt. Tästä kertovat parhaiten pelatut shakkiottelut. Mutta ennen kommenttien esittämistä, muutama sana siitä, miten koneet pelaavat, miten nämä»elektronisuurmestarit» siirtävät nappuloita. Koko peli pelataan tietysti»muistissa» - koneelle ilmoitetaan vastustajan siirto reikäkortille merkittynä ja kone kirjoittaa vastauksensa jonkin ajan kuluttua. (Haluttaessa voi koneet liittää toisiinsa niin, että ne voivat itsenäisesti ilman IhmIsten apua vaihtaa siirtoja keskenään). Koneiden muistiin on kirjoitettu pelisäännöt sekä nappuloiden sijainti. Kaikki nämä muistiinpanot on merkitty koneiden omalla kielellä monilukuisten numeroiden, numeroketjujen, vaihtuvien ykkösten ja nollien muodossa. Koneessa on myös arviointiblokki. Siihen on merkitty nappuloiden suhteellinen arvo: kuningatar - 10 sotilasta, torni - 5, lähetti ja ratsu kumpikin 3,5 sotilasta. Muistiin on merkitty myös eräiden peliasemaan liittyvien tekijöiden arvot yms. Kone merkitsee itse muistiinsa oman ja vastustajan siirron ja se tekee tämän todella nopeasti. Jos peli pelkistyisi tällaisiin teknisiin operaatioihin, niin jopa keskinkertaisen nopeuden omaava kone tekisi 20-30 siirtoa sekunnissa. Todellisuudessa kone käyttää jokaiseen siirtoon muutamasta minuutista useaan tuntiin. Mihin kuluu tämä aika? Jos nopein kone yrittäisi suorittaa kaikkien mahdollisten pelimuunnelmien analyysin vaikkapa 15-20 siirtoa eteenpäin (kaikki mahdolliset siirrot sekä kaikki mahdolliset vastaukset niihin jne.), joutuisi se laskemaan tätä peliä useita miljardeja vuosia. Näin kamala asia on tämä täydellinen analyysi. Monia vuosisatoja kestäneen evoluution tuloksena ihmisen äly oppi lyhentämään näitä analyysiteitä luoden omat tähän mennessä selvittämättömät heuristiset menetelmänsä. Matemaatikot kehittelevät tällaisia menetelmiä tietokoneissa käytettäviksi. Tämä vastuunalainen tehtävä on uskottu ohjelman toiselle, luovalle osalle, jonka pohjalta määräytyykin itseasiassa»elektronisuurmestarin» luokittelu. Ei pidä ajatella, että ohjelmaan olisi merkitty valmiita pelineuvoja. Ohjelma viitoittaa vain tiet, joita pitkin voi kulkea tuhlaamatta kallista aikaa huonoihin muunnelmiin. Käydyssä shakkiottelussa kokeiltiin kahta neuvostoliittolaista ohjelmaa. Ennen seuraavaa siirtoa kumpikin niistä analysoi pelin 16 puolisiirtoa eteenpäin (8 omaa ja 8 vastustajan siirtoa). Olette samaa mieltä siitä, että monikaan shakinpelaaja ei tee näin syvällistä erittelyä pelitilanteesta. Tällöin jokainen toistuva analyysi tehtiin vain 3 puolisiirtoa (toisessa ohjelmassa 5 puolisiirtoa) eteenpäin ja sen jälkeen valittiin vain nopeasti tulokseen johtavat muunnelmat. l 1 Suotnen 12. ratkaisijatnestaruuskilpailu J ä r j e s t ä j ä: Suomen Tehtäväniekat r y. Suomen Keskusshakkiliiton luvalla. T e h t ä vie n vai i t s i j aja yli tuo m ari: Jan Hannelius. Tuo m ari: Bruno Breider. Kilpailu alkaa 15. 1. 1968 ja päättyy 15.2. 1968. Suomen mestaruudesta kilpailevat Suomen kansalaiset ryhmässä A, jonka osanottomaksu on 8: -, mihin sisältyy ST:n vuoden 1968 jäsenmaksu. Palkinnot: Suomen mestaruus + loo:-, 50:-, 30:-, 20:- ja lo:-. Ryhmään B voi osallistua kuka tahansa. Osanottomaksu on 5:-, mihin sisältyy ST:n vuoden 1968 jäsenmaksu. Kaikkien kesken, jotka ovat saavuttaneet lo pistettä vähintään kahdesta tehtävästä kertyneenä, arvotaan palkinnot 50: -, 30: -, 20: - ja lo: -. Tähän arvontaan osallistuvat automaattisesti myös A-ryhmän ratkaisijat. Mainitut palkinnot jaetaan, jos ratkaisi joiden yhteismäärä on vähintään loo. Palkinnot alenevat samassa suhteessa kuin ratkaisi joiden lukumäärä. Tulokset ST:n johtokunta ottaa huomioon luokitellessaan ratkaisijoita. HUOM.! Kaikki maksut suoritetaan postisiirtotalletustilille 47-40761, osoite Suomen Tehtäväniekat r.y., Unto Murtovaara, Louhentie 18 E 40, Tapiola, ennen kilpailuajan päättymistä. Ratkaisut on lähetettävä viimeistään 15. 2. 1968 osoitteena Bruno Breider, Siuntionkatu 7, as. 21, 51. Lähetetyt ratkaisut, joihin on liitettävä merkintä ryhmästä, saa vain yhden kerran koljata. Ra t kai suo hj e et: 1. Kaksisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava alkusiirto tai alkusiirrot, jos niitä on useampia kuin yksi. Pisteet: kaksi kustakin alkusiirrosta. 2. Kolmisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto ja kaikki mustan puolustussiirrot, jotka aiheuttavat valkealle erilaiset toiset siirrot, sekä valkean vastaavat toiset siirrot. Mustan puolustussiirtoja ja valkean toisia siirtoja ei tarvitse ilmoittaa, jos viimeksi mainitut ovat mattisiirtoja. Muutenkaan ei tarvitse ilmoittaa mattisiirtoja. Erilaisiksi toisiksi siirroiksi katsotaan eri nappulain siirrot, saman nappulan siirrot eri ruuduille ja saman sotilaan eri korotukset samalla ruudulla. Yhtä useampien siirtomahdollisuuksien tarjolla ollen riittää yhden mahdollisuuden merkintä. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot, mutta ei eri jatkoja. Pisteet: kolme kustakin alkusiirrosta.

1 7. 8. i l', )

3. Monisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto, mustan puolustussiirrot ja valkean erilaiset toiset siirrot kuten kolmisiirtoisissa ja lisäksi jokaiseen toiseen siirtoon yksi sellainen jatko (ilman vaihtoehtoja), joka johtaa mattiin vaaditussa siirtoluvussa. Mattisiirtoja ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään ei tarvitse ilmoittaa mustan puolustussiirtoja eikä valkean toisia siirtoja jatkoineen niissä tapauksissa, joissa matin voi saada aikaan vaadittua siirto lukua lyhemmin. Pisteet: neljä alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: ainoastaan alkusiirrot. Pisteet: neljä kustakin alkusiirrosta. 4. Lopputehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto ja enintään neljä ratkaisijan parhaaksi arvostamaa jatkoa (ilman vaihtoehtoja). Jokainen jatko voi olla haarautuma mistä siirrosta tahansa. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja kolme kustakin päämuunnelmaksi katsottavasta jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot kukin yhdellä muunnelmalla perusteltuna. Pisteet: neljä kustakin ratkaisusta. 5. Mattitehtävissä on huomattava, että mattiin vaadittua siirto lukua nopeammin johtava alkusiirto arvostetaan samoin kuin muut alkusiirrot, jotka kaikki myös on ilmoitettava. 6. Kaikissa tehtävissä on huomattava, että a) jos tehtävä on ratkaisuton, se on todettava merkinnällä ratkaisuton. Pisteet: kaksisiirtoisista kaksi, kolmisiirtoisista kolme, monisiirtoisista neljä ja lopputehtävistä viisi. Lähempää todistusta ei tarvita. b) jollei tehtävän alkuasema ole sääntöjen mukaisin siirroin johdettavissa pelin alkuasemasta, aseman laittomuuden toteamisesta annetaan neljä pistettä riippumatta siitä, onko tehtävä ratkaistavissa vai ei. Asema katsotaan laitt~maksi, jos valkea ei voi olla siirtovuorossa. Todistusta ei tarvita. 7. Jos ratkaisija ilmoittaa tehtävään vaaran alku siirron tai vaaran jatkon, häntä kussakin tapauksessa rangaistaan yhden pisteen vähentämisellä. Jos ratkaisija aiheetta väittää tehtävää ratkaisuttomaksi tai asemaa laittomaksi, häntä kussakin tapaukspssa rangaistaan kolmen pisteen vähentämisellä. 8. Tuomareiden antamat pistetulokset on saatettava kaikkien ratkaisijoiden tietoon viimeistään 3l. 3. 1968. Niiden suhteen tehtävät valitukset on viimeistään 30. 4. 1968 lähetettävä kirjallisina ja perusteltuina ylituomarilie osoitteena Jan Hannelius, Lukonrinne 32, Kangasala. Ylituomari päättää harkintansa mukaan tapauksissa, joista ei ole määrätty näissä ohjeissa eikä Maailman Shakkiliiton hyväksymissä tehtäväshakin säännöissä. WEIW!+G60S Uusien shakkipeliohjelmien arvosta puhuu se seikka, että koneet valitsivat itsenäisesti,,)ilman kuiskaamista,), jopa shakkiteoriasta hyvin tunnetut aloitussiirrot. Mielenkiintoista on myös se, että koneet valitsivat itsenäisesti sellaiset peliotteet kuin kiinnitys ja kaksoisuhkaus.. Shakki- ja muiden peliohjelmien laatiminen ei ele mielenkiintoista ainoastaan akateemisen tutkimuksen kannalta. Shakkia'pelaava kone voi toimia menestyksellisesti myös sellaisissa vaikeissa peleissä, joissa voittona on sanokaamme auto, teräs, vilja, sähkövoima yms. Eivätkö esim. terästyöläisen ja masuunin tai talousmiehen ja suunnitelman väliset suhteet muistutakin erikoislaatuista peliä? Tällaisessa pelissä ihminen pyrkii mahdollisimman suureen voittoon ja ohjattava kohde panee kaikin tavoin vastaan tehden pelin monimutkaiseksi vastausten runsaudella ja omalla monimutkaisuudellaan. Tietokoneet näyttelevät yhä suurempaa osaa sellaisissa,)peleissä,), jotka liittyvät suurten kohteiden ohjaukseen. Tähän mennessä ne ovat kuitenkin hoitaneet puhtaasti teknisiä tehtäviä. Heuristinen ohjelmointi valmistelee tietokoneita luovaan toimintaan tieteen ja tuotannon piirissä. Voimme rohkeasti sanoa, että niiden neuvostoliittolaisten ohjelmien jälkeläiset, jotka tänä päivänä osoittivat paremmuutensa niin selvällä tavalla kansainvälisellä areenalla, tulevat jo lähitulevaisuudessa luovan matematiikan jokapäiväiseksi työvälineeksi. - (APN) EDELLISEN JOHDOSTA R. Svorenin mielenkiintoisen kirjoituksen viimeisen virkkeen sanamuodosta saa sen käsityksen, että kirjoittaja väittää - tarkoitti hän sitä tai ei - neuvostoliittolaisten heurististen ohjelmien sinänsä,)osoittaneen paremmuutensa». Asiahan on kuitenkin niin, että tietokonesovellutuksissa ja ohjelmia laadittaessa on kaikkein tärkeintä hallita se erikoisala, minkä sovellutuksista kulloinkin on kysymys. Niinpä ei ole mahdollista laatia ohjelmia shakkipelin tietojenkäsittelyä varten olematta hyvin perehtynyt shakkipelin mekanismiin ja matemaattisiin perusteisiin. Neuvostoliitolla on tähän käytettävissä suorastaan jättiläismäinen kyky tri Mihail B<,>tvinnikin hahmossa. Hän on entinen maailmanmestari, monien mielestä kaikkien aikojen suurin pelaaja, mutta samalla myös tunnustettu tiedemies fysiikan, vahva- SUOMEN SHAKKI 197 virtasähkötekniikan ja viime aikoina tietokoneiden alalla. Yhdysvalloilla on tällaista kykyä vastaan asettaa matemaatikoita, joiden shakkitiedot ja -kokemus ovat hyvin rajoitetut. Heikäläiset shakin huippumiehet puolestaan eivät omaa teknillis-tieteellistä koulutusta. Ottaen huomioon Neuvostoliiton ratkaisevasti paremmat lähtökohdat tietokoneiden shakkisovellutusten suhteen, ei heidän voittonsa käsittääkseni mitenkään todista heidän paremmuuttaan muilla tietokone sovellutusten ja esim. heurististen ohjelmien alalla yleensä. Kyseisestä tietokoneottelusta ei tietääkseni ole vielä kummankaan maan lehdistössä julkaistu yksityiskohtaisia kirjoituksia, joista kävisi selville lähempiä tietoja esim. ohjelmista tai edes niiden periaatteista, mutta esim. Botvinnik on kirjoittanut jotain yleisluontoista esim. englantilaisessa,)chess»-lehdessä. Hän kertoi mm., että neuvostoliittolaisten käyttämä kone oli melko vanhanaikainen, kun taas amerikkalaiset käyttivät nopeuden ja muistitilan suhteen täysin ylivoimaista IBM:n konetta (kolmannen sukupolven?). Botvinnik viittaa leikillisesti kuuluisan venäläisen sotapäällikön Suvorovin sanoihin, että»sodassa ei ratkaise lukumäärä vaan äly,) jatkaen kuitenkin, että heidänkin ohjelmansa pelaa shakkia vielä varsi kehnosti ollen aivan toivoton loppupelissä. Tästä syystä ja kalliin koneajan säästämiseksi pelit sovittiin keskeytettäviksi 40 siirron kuluttua. Tulos 3-1 syntyi muuten N-liiton kahdesta voitosta ja kahdesta keskeytetystä. Viimeksimainituissa n-liittolaiset kokeilivat mahdollisimman pelkistettyä ohjelmaa, ja tälle amerikkalaisten ohjelma tarjosi täyden vastuksen häviten kuitenkin perusteellisesti kehitetymmälle ohjelmalle, kuten seuraava peliesimer kkimme osoittaa: 83. KOLMIRATSUPELI Tietokoneottelu Neuvostoliitto- USA, 20.11. 1966-10.3.1967 Neuvostoliitto - USA t 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Rc3 (neuvostol. kone välttää espanjalaisen. Ehkä se ei tiedä, miten vastata Marshallin gambiittiin, joka viimeisen ottelun Spasski - TaI valossa johtaa tasapeliin. Kone ei tahdo tasapeliä. Sen se jätjää suurmestareille) 3. - Lc5 4. Rxe5 (Katsokaa, kone on opiskellut teoriaa! Tämä on

198 SUO M EN S H A K K I MIHAIL BEILIN: Shakkikuninkaan suuret huolet Esiintyessään Havannan shakkiolympialaisissa Tigran Petrosjan sai kultamitalin parhaasta tuloksesta ensimmäisellä laudalla. Keskustelin hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli saapunut takaisin Moskovaan pitkän lentomatkan, pitkän turnauksen sekä Prahassa suorittamansa esiintymisen uuvuttamana. Hän otti uuden vuoden vastaan Tbilisissä, missä 28 joulukuuta alkoi NLn mestaruuskilpailujen finaali. Tigran pelasi finaalissa, vaikka hän ei ollutkaan huolissaan siitä pääseekö hän neljän parhaan joukkoon. N ei j ä parasta matkasivat nimittäin Tunisiin, jossa ensikertaa Afrikan maaperällä pidettiin kansainvälinen alueidenvälinen turnaus, joiden voittajista tulee maailmanmestarin haastajia. Haastajat ryhtyivät tämän jälkeen selvittelemään välejään karsiakseen kaikki muut paitsi yhden, joka saakin sitten vucnna 1969 oikeuden istuutua shakkipöydän ääreen Petrosjania vastapäätä tarkoituksenaan riistää kruunu nykyiseltä maailmanmestarilta. Minä olin iloinen maailmanmestarin päätöksen johdosta seuraavista syistä. Minulla on ollut tilaisuus seurata Petrosjanin esiintymistä jo tämän nuoruusvuosina (tällä hetkellä Petrosjan on 37-vuotias). Hän ei ollut koskaan liian itsevarma. Hän kulki omaa tietään shakkipelissä. Jo poikasena hänestä tuli nuorparas siirto. Koneen on täytynyt lukea se»pachmanista») 4. - Rxe5 5. d4 Ld6 6. dxe5 Lxe5 7. f4 Lxc3-1- 8. bxc3 Rf6 9. e5 Re4 10. Dd3 Rc5 (Kavaltaa erään puutteen USA:n ohjelmassa. Ratsu tuhlaa aikaa D:n ajamiseen, vaikka tällä on lukuisasti hyviä väistöruutuja. 10. - d5 olisi tietenkin parempi ja sen antamalle oman liikkumistilan suurenemiselle olisi pitänyt ohjelmassa antaa paljon suurempi paino kuin yhden siirron kestävälle vihollisnappulan jahtaamiselle) 11. Dd5 Re6? (Tietenkin 11. - d6) 12. f5 Rg5?? (Amerikkalaisten ohjelma on todella hyvin alkeellinen. Se ei ilmeisesti osaa laskea edes kahden siirron päässä olevaa upseerinmenetystä) 13. M f6 14. hxg5 fxg5 15. Txh7 (Melko kaunista. Onko tämän siirron syöttänyt koneeseen Ta!?) 15. - H8 16. Txg7 c6 17. Dd6 Txf5 18. Tg8+ H8 19. Dxf8 matti. Vitsit: Salo Flohr. ten mestari mutta hän suhtautui silloin kunnioittavasti mestareihin. Hän hermoili ankarasti siinä turnauksessa, jossa hän sai mestarin arvonimeen oikeuttavan pistemäärän, huolimatta siitä, että hän pelasi silloin kuin todellinen mestari. Kaikki näkivät tämän, mutta Tigran ikäänkuin vasta tarkasti itseään siinä vaiheessa. Sitten Petrosjan pääsi NLn mestaruuskilpailujen finaaliin. Hän oli vasta 20-vuotias vuonna 1949 vallatessaan vaatimattomasti kuudennentoista tilan. Jo vuoden päästä hän jakoi 12-13 tilan. Vuonna 1951 totuttuaan lopullisesti finalistien korkeimpaan seurapiiriin ja lakattuaan ujostelemasta Tigran jakoi jo 2-3 sijan jääden vain puoli pistettä Paul Keresistä jälkeen. Tällöin vasta hän uskoi menestyksensä lainmukaisuuteen ja tuli seuraavassa alueidenvälisessä turnauksessa suurmestariksi päästen Sveitsissä järjestettyyn haastajien turnaukseen, jossa sijoittui viidenneksi. Olin siinä turnauksessa katsojana ja keskustelin niinä päivinä useaan otteeseen Tigranin kanssa. Hän oli luonteeltaan temperamentikas, ystävällinen ja avomielinen ihminen. Turnauksen jälkeen hän sanoi:»on hyvä olla viides». Silloin hän oli varsin tyytyväinen tunnustetun suurmestarin asemaan, häntä pelottivat kruunun tavoitteluun liittyvät Lopuksi kerromme mielenkiintoisen uutisen; eräs maailman tunnetuimmista teknillisistä korkeakouluista, Massachusetts Institute of Technology (M.I.T.) on myös laatinut oman shakkiohjelmansa. Tämä ohjelma osallistui USA:n shakkiliiton erääseen turnaukseen Bostonissa ja pelasi viittä ihmistä vastaan saavuttaen yhden tasapelin. Ohjelmaa kehiteltiin saatujen kokemusten perusteella ja se ristittiin»machack VI:ksi». Seuraavassa turnauksessa helmikuussa 1967 se saavutti ensimmäisen voittonsa. Vastus ei tosin ollut kehuttava - D-luokan pelaajia - mutta ehkä jo joku meistä näkee sen päivän, jolloin tietokone kukistaa Tigran Petrosjanin tai hähänen poikansa Vartanin MM-ottelussa ja syöttää perään tekstin, missä se selittää, missä kohdin Petrosjan, Tigran tai Vartan, teki virheitä. Allan Kiviaho vaarat. Petrosjanista on useasti sanottu, että hän on liian rauhaa rakastava tyytyen liian usein tasapeliin. Kaikki tämä päti määrättyyn rajaan saakka. Vaikka hän ei pyrkinytkään saavutta~aan voittoja hinnalla millä hyvänsä teki shakkipeli hänestä kuitenkin voimakastahtoisen taistelijan. Tärkeintä osaa tässä kehityksessä näyttelivät Tigran Petrosjanin omien sanojen mukaan Neuvostoliiton mestaruuskilpailujen finaaliottelut. Vuonna 1954 hän jakoi 4-5 sijan, sitten 3-6 sijan seuranaan mm Mihail Botvinnik. Tämän jälkeen Petrosjan siirtyi valloittamaan palkintosijoja. Vuonna 1958 (XXV finaalissa) 2 sija, 1959 1 sija, 1960 2-3 sija, 1961 jälleen ensimmäinen sija ja NLn mestarin toinen kultamitali. Tigran Petrosjan sanoi, että päätti vasta 1959 tosimielessä taistella NLn mestaruudesta, kun shakkihuomioitsijat ikäänkuin pitivät häntä jo toivottomana tapauksena haastajien turnauksen jälkeen, jossa hän oli sijoittunut 3-7 sijalle. Hänen hetkensä koitti vuonna 1962, jolloin hän voitti Kuraeaon haastajien turnauksen. Tri Botvinnikia vastaan pelattu ottelu toikin sitten hänelle maailmanmestarin laakeriseppeleen. Tigran on sitä mieltä, että Mihail Botvinnik lopetti turhaan pelaamisen Neuvostoliiton mestaruuskilpailujen finaalissa ja että hän henkilökohtaisesti ei aio toistaa tätä virhettä. Maailmanmestarin kilpailukalenteri osoittautui sittemmin niin kireäksi, että hänen suunnitelmansa eivät aina käyneet yksiin käytännön kanssa. Vasta tänä vuonna, saavutettuaan voiton Boris Spasskista, parhaassa kunnossa olevasta 29-vuotiaasta haastaja-suurmestarista, Tigran petrosjan päätti hinnalla millä hyvänsä osallistua N euvostoliiton mestaruuskilpailujen finaaliin. Nimenomaan tästä syystä hän ottikin uuden vuoden vastaan Tbilisissa, lapsuutensa kaupungissa, joissa hän pelasi ensimmäiset pelinsä. Finaalissa on 20 osanottajaa, joiden joukossa ei ole yhtään outsideria. Kiista käydään kaikista 20 tilasta. Tigran Petrosjan osallistuu finaaliin kilpailun ulkopuolella, mutta tästä huolimatta hän taistelee epäilemättä tosi mielessään. Maailmanmestarien kerhossa Petrosjan on vallannut ensiluokkaisen paikan. Pitkäaikaisia maailmanmestareita olivat \Vilhelm Steinitz, Emmanuel Lasker, Jose-Raul Capablanca ja Mihail Botvinnik. Toinen maailmanmestariryhmä - Max Euwe, Vasili Smyslov ja Mihail TaI - ei pitänyt maailmanmestarin kruunua hallussaan kovinkaan pitkään. Petrosjan on turvannut itselleen 199 tämän»työpaikan» niin kuin hän itse sitä nimittää, ainakin kuudeksi vuodeksi. Finaalia edeltäneen viikon maailmanmestari otti levon kannalta. On raskasta työtä pelata turnaus toisensa jälkeen. Mestarin arvo ei tuo mukanaan ainoastaan laakereita vaan myös suuria huolia. Petrosjanin shakkiasiat ovat Rona Petrosjanin, maailmanmestarin puolison sydäntä lähellä. Rona on asennoitunut erittäin päättäväisesti»me pelaamme», sanoo hän.»me matkustamme Tibilisiiu». Vaimo matkusti Petrosjanin kanssa Tbilisiin ja perheen lapset - ylioppilas Misha ja koululainen Vartan jännittävät isänsä puolesta kotona Moskovassa. Tigran Petrosjanin mieliharrastukset ovat pysyneet samoina vuosien varrella: hän pitää musiikista täydentäen jatkuvasti äänilevyja magnetofoninauhakokoelmaansa, suurella mielenkiinnolla hän seuraa myös jalkapallomaailman tapahtumia. Suksiretkiä häu taas pitää erinomaisena valmennuskeinona shakkipelin kannalta. 84. RANSKALAINEN PUOLUSTUS B. Larsen - T. Petrosjan Pelattu Havannan shakkiolympialaisissa 1. e4 e62 Rf3 d5 3. Rc3 Rf6 T. Petrosjan on ranskalaisen puolustuksen erikoistuntija. Teoria suosittelee valkealle useita teitä, jotka pakottavat mustan ankarasti taistelemaan säilyttääkseen tasavertaisuutensa, mutta Larsen pitää enemmän»ratsuväkistrategiasta». Tämä on omalaatuista mutta vaaratonta. Larsen siirtyy mielellään vaarallisille teille. 4. ed ed 5. d4 c6 6. Ld3 Ld6 7 0--00-08Re2 Te8 9. Rg3 Rdb7. Peli kehittyy rauhallisesti kuten ranskalaisen puolustuksen kyseessä oleva avausmuunnelm,a edellyttääkin. Viimeisellä siirrollaan Petrosjan aloittaa kokeilun, joka liittyy kahden lähetin 1 uovutukseen vastustajalle yhdestä ratsusta ja yhdestä lähetistä. Tämä tuottaa valkealle iloa. Miksi maailmanmestari suoritti tällaisen kokeilun? Todennäköisesti kiperissä tilanteissa erittäin varmasti pelaavan Petrosjanin itsesäilytysvaisto petti tällä kerralla. Oletan, että viimeisen siirron sijaan musta olisi voinut pelata 9... Re4. 10. Rf8 (Tässäkin olisi kannattanut säilyttää lähetti - 10... Le7). 11. Rxd6 Dx d612. Re5 R6d7 13. Ld2 f6. Petrosjan ei voinut voittaa sotilasta: 13...

200 SUOMEN SHAKKI 4 Uudenvuoden kilpailumme sisältää kuusi tehtävää, jotka viimeistä lukuunottamatta ovat tilanteita käytännöllisestä pelistä. Kaikissa tapauksissa valkea aloittaa. Tehtävä on löytää oikea siirtojakso, joka johdattaa valkealle parhaaseen ratkaisuun. Ainoassakaan tapauksessa siirtojakso ei ole kuutta siirtoa pitempi. Shakin historian ja shakkikirjallisuuden ReS 14.de eikävoipelatal4... TxeSvastaussiirron 15 Lf4 takia ja taasen 14... Dex5 johtaa 15 Tel jälkeen vallan ikävään tilanteeseen. 14. DhS Valkea pelaa hyvin loogisesti, mutta: 14... TxS IS de fe Uhraamalla laadun musta otti aloitteen käsiinsä Petrosjan sanoi jälkeenpäin, että hänellä ei ollut riittävää kompensaatiota laadusta mutta Larsenin oli vaikea psykologisesti mukautua uuteen tilanteeseen. 16. Tfel (Huomionarvoinen siirto oli myös 16.f3) e4 17, Lfl Rf6 18, Dh4 LfS 19. Dg3 De7 20, e3 Re6 21. Le3 Rg4 33. h3 Rxe3 Rf8 24 DeS Lg6 2S. Tdl Df7 26. Td2 Rf4 27. b4. UUDENVUODEN KILPAILU 2 3 S 6 tuntijat voivat saada lisäpisteitä selvittämällä ketkä ja milloin ovat saaneet aikaan kilpailun kohteina olevat tilanteet. Tämän johdosta ja'amme vastaajat kahteen ryhmään: 1) vars. ratkaisun lähettäjät, 2) ratkaisun ja pelaajien nimien lähettäjät. Kumpikin ryhmä palkitaan. Ratkaisut toimituksen osoitteella 15. 2. 1968 mennessä! Musta lujitti nappuloittensa asemia kuningassivustalla erikoisesti kiirehtimättä. Ottelu ei johda Larsenia voittoon. Siksi hän päättää ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin. 27... h6 28. a4 Lh7 29. Dd4 b6 30. Tel De7 31. De3 e5 32. be be 33. g3 Rd334 Lxd3 ed 3S De6+Df7 36. Dxf7+ Kxf7 37 Tb2? Nyt mustan keskustassa olevat sotilaat muodostuvat hirvittävän voimakkaiksi. Olisi pitänyt jarruttaa niiden liikettä siirrolla 37 TeS! 37.... e4! 38. f3 d4! 39. Tel Ke6 40 Kf2 Le4 41, f4 Te8 42, g4 Le6 43 Tel+ KdS 44 Txe8 Lxe8 4S, ed 46, Tb8 d2 47, Td8+ Ke4 48, Te8+Kd3, Valkea antautui. -(APN)»T1MUR LENKIN KALTERIT» Oheisen kuvion esittämässä tilanteessa on vaikealla siirtovuoro. Jokainen huomaa tietysti, että valkea voi tehdä matin yhdellä siirrolla (Rh7-g5). Mutta valitsemalla kymmenen siirron jakson, päästään alla olevaan eleganttiin mattikuvioon. 1. i2-f3+ g4xf3 2. e2xd3+ e4xd3 3. Lh3-fS+ e6xfs 4. Th6-e6+ f7xe6 S. TdS-d4+ e5xd4 6. a7-a8l+ La2-d5 7. La8xd5 + e6xds 8. Rh7-f6+ g7xf6 9. Dd6-e5+ f6xes 10. Rd7-f6 matti SUOMEN SHAKKI 201 TVÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELU Musta kuningas oli kutsunut työmaakokouksen koolle seitsemännelle ja kahdeksannelle riville. Avauspuheessaan kuningas kosketteli vasta solmittuja eri alojen työehtosopimuksia. Koska työehtosopimus takasi työrauhan joissakin tapauksissa jopa useammaksi vuodeksikin, olisi ehkä kokouksen syytä harkita mahdollisuuksia vastaavanlaisen sopimuksen aikaansaamiseksi pelaajien ja nappuloiden välillä. Kun kuitenkin FIDE:n kongressit pohtivat järjestönsä asioita ainakin kerran vuodessa, olisi nappuloiden ehkä solmittava sopimus vain vuodeksi kerrallaan. Työmaakokouksen pontena päätettiin esittää kansalliselle liitolle uhka vaatimus työselkkauksen aloittamisesta pohjoismaisen turnauksen aattopäivänä ellei sopimukseen päästä. Vaikeimman pulman aiheuttaisi luultavasti kuitenkin valkeitten nappuloitten saaminen mukaan kansanrintamaan. J oukossa tulisi varmaankin esiintymään rikkuruutta enemmässä tai vähemmässä määrässä. Sopimusluonnoksessa esiintyivät seuraavat vaatimukset: 1. Ohestalyönti on rajoitettava vain kokeneen pelaajan suoritettavaksi. 2. Linnoituksesta on suoritettava raskaan työn lisä. 3. Siirtoa kuoreen merkittäessä on siirret :;:l vä nappula pantava mukaan. 4. Shakkikelloa ei saa lyödä syödyllä nappulalla. Syntyneissä yhteistyöneuvotteluissa saatiin vaikeiden puolue yhtymään neuvotteluvaatimusten allekirjoittajiin, kuitenkin sillä ehdolla, että vaatimusten 1. kohdasta luovutaan. Mahdollisen selkkauksen varalta alettiin opetella erinäisten aloitusten järjestelmällistä häirintätyötä. Esimerkkeinä mainittakoon: Sisilialainen puolustus. 1. e4 es 2. Rf3 Re6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Rf6 5. Re3 d6 6. LgS e5 (Pelaaja on aikonut siirtää e6, mutta tupakansavuverhon suojassa sotilas hivuttautuu e5:een) 7. Lxf6 Dxf6 (Valkea Re3 oli tehnyt itsensä hetkeksi näkymättömäksi ja sen seurauksena musta teki siirtonsa) 8. Rd5 Dd8 9. RbS Da5+ 10. e3 Tb8 11. 14 ja loppu. Loistoesimerkki mustien nappuloitten hyvästä yhteistyöstä! Budapestiläinen gambiitti. 1. d4 Rf6 2. e4 e5 3. dxe5 Rg4 4. a3! (Huutomerkki hämäyksen vuoksi) d6 S. exd6 Lxd6 6. g3 (Selvä esi-

202 SUOMEN SHAKKI suo M EN S H'A K K I 203 Kilpailukalenteri Tornio Turku Mikkeli Imatra Kemi Itävalta Naantali Tampere Pietarsaari Tapiola Tampere Lugano Järvenpää 21. 1.68 21. 1.68 21. 1.68 18. 2.68 23. 2.-27. 2.68 maaliskuu 16. 3.-17. 3.68 6. 4.-14. 4.68 11. 4.-15. 4.68 11. 5.-12. 5.68 22. 5.-26. 5.68 31. 5.-16. 6.68 1. 6.- 7. 6.68 29. 6.- 7. 7.68 n. 10. 7.-15. 8.68 28. 7.- 4. 8.68 13. 7.-21. 7.68 10. 8.-18. 8.68 19. 8.--30. 8.68 24. 8.-25. 8.68 8. 9.68 lokakuu 17.10.-16.11.68 2.11.- 3.11.68 2.11.- 3.11.68 1.11.-10.11.68 merkki valkean puolueen ehdottomasta yhteistyönhalusta) E f2 7. Kxf2 Lxg3+ ja järjestötyö on tehnyt tehtävänsä. Lujemman pohjan saamiseksi vaatimuksille käytiin vielä ystävällisessä hengessä neuvotteluja korttimiesten unionin kanssa mahdollisen myötä tun toselkka uksen aloi ttamisesta, mikäli shakkilakosta tulisi pitkäaikainen ja sitkeä. Selkkausuhka väitettiin kuitenkin työehtosopimuksella, joka oli kompromissin tulos. Vaatimusten kolmannesta kohdasta oli vielä luovuttava, mutta vastineeksi nappulat TilaU5hinnat 1968 1/1-vuo5i 10,- 1/2-vuo5i 5, Irtonumerot 2,- Kuusi numeroa vuodessa Shakin päivä Pohjois-Suomen pikapelimestaruus Helsingin pikapelimestaruus Suomen Shakkiliiton vuosikokous Moskovan yliopiston joukkueen vierailu Joukkuekilpailun (15 + 15) 1 kierros Turun turnaus 30+30 min. SSL:n liihoturnaus M, N, Nuo. ja ME Yhteisliittoturnaus I-II lk. Suomi-Eesti maaottelu Pohjois-Suomen mestaruus Suomen mestaruus Yhteisliittoturnaus I-II lk Yhteisliittoturnaus I-II lk Akat. joukkue-mm Avoin Suomen mestaruus Yhteisliittoturnaus ME, 1 ja II lk Yhteisliittoturnaus I-II lk Kesäturnaus Joukkuepikapelin SM Pohjois-Suomen pikapelimest. Joukkuekilpailun (15+15) II kierros Joukkue-MM Pohjois-Suomen pikapelimest. (15+ 15) 30+30 min turnaus Avoin mestaru uskilpail u saivat viikkolepopäivän eikä niitä velvoiteta osallistumaan kuin kahteen peliin vuorokauden kuluessa. Mikäli tietoomme on tullut aikovat nappulat vuoden kuluttua työehtosopimuksen umpeenmentyä esittää uuden uhkavaatimuksen, jonka tärkeimpänä vaatimuksena on satushakin lopettamisvaatimus, vaikkakin käsitteet apu matti ja itsematti ovatkin sopusoinnussa lakko aatteen kanssa. Vähintään vaaditaan»heinäsirkkojem ym. satunappuloitten poistamista vanhojen arvokkaitten nappuloitten rinnalta. IImoitu5hinnat 1968 Vuosj~ilmoitukset 1/1-5ivu 600,- 1/2-5ivu 300,- 1/4-.ivu 150,- Kertailmoitukset 1/1-5ivu 200,- 1/2-5ivu 100,- 1/4-5ivu 50,- LUKIJOITTEN KIRJEITÄ Vieläkin Najdorf-muunnelmasta. Aimo Lehtinen Juhani Sorasmaa Tampere 16.2.1967 1. e2-e4 e7-es 2. Rgl-f3 d7-d6 3. d2-d4 esxd4 4. Rf3xd4 Rg8-f6 5. Rbl-e3 a7-a6 6. Lcl-gS e7-e6 7. f2-f4 Dd8-b6 8. Ddl-d2 Db6xb2 9. Tal-bl Db2-a3 10. e4-es d6xes 11. f4xes Rf6-d7 12. Lfl-c4 Lf8-b4 13. Tbl-b3 Da3-aS 14.0-0 0-0 15. LgS-f6 Rd7xf6 16. esxf6 Tf8-d8 17. 'Tb3xM DaSxb4 18. Dd2-gS g7-g6 19. Tfl-f4 b7-b6 Miksiköhän tässä ei ole yritetty b7-bs? 20. Tf4-h4 DM-f8 21. Rc3-e2 Ensinäkemältä vaikuttaa hyvältä, sillä vaikka musta pelaisikin 21.-Txd4 22. Rxd4 jää valkealle erinomainen peli, esim. 22.-Kh8 (ideana Dg8+Lb7) 23. Ld3 Lb7? 24. Rxe6 fxe6 25. Txh7 + jne. Muunnelman johdosta voi kysyä myös, onko Tb3xb4 lainkaan välttämätön, sillä Daamin tie DaS- cs-f8 estää täysin b7-b6, mikäli musta ei vaihda Lb4 xc3 ja valkea pääsee pelaamaan siirrot Tflf4-h4 ja Dd2-gS ja De3-e2. Esim. 17. DgS g6 18. Rc3---e2 (Lc3?l9. TI4 DcS 20. DcS Th4) DeS 19. Th3 Df8 20. Tf4 ja vaikealla on erinomainen peli. Lc8--b7 22. Lc4-d3 Rl>8-c6? Ehdottomasti 22.-Txd4 23. Rxd4 Re6 ja uhraus 24. Rxe6 fxe6 fxe6 25. Lxe6+ Kh8 ei antane tulosta 23. Rd4xe6 f7xe6 24. TMxh7 Df8--cS+ 25. DgSxcS b6xcs 26. Th7xb7 g6-gs 27. Tb7-b6 Ec6-d4 28. Re2xd4 csxd4 29. Tb6xe6 a6--as 30. Te6---eS Kg8-f7 31. TeSxgS Kf7xf6 ja valkea voitti loppupelin lukuisten virhesiirtojen ansiosta. Aimo Lehtinen verovalmisteli ja Kerimäki Vuoden 1967 kirjasatoa Eero E. Böök: Shakkipakinoita WSOY, Jose Eaoul Capablanca: Letzte Sehachlektionen Walter Rau Verlag, Diisseldorf S. Gligorie-V.. Sokolov: Sizilianisehe Verteidigund Wiener Schaehverlag, Wien Warren H. Goldman: Berlin 1897, dasinternationale Meisterturnier Walter Rau Verlag, Diisseldorf G. Gunderam: Neue Eröffnungswege, zweite Folge Siegfried Engelhard t V er lag, Berlin Alexander Koblenz: Schaehtraining Walter de Gruyter & Co, Berlin P. Feenstra Kuiper: Hundert Jahre Schachzweikämpfe W. Ten Have N. V., Amsterdam Bent Larsen: Praktische Eröffnungstheorie Das Schaeh-Arehiv Fr. L. Rattmann, Hamburg Bent Larsen: Öppningsspelet i schack Bokförlaget Prisma, Tukholma N. Lunclahl-J -E. Westman: Historiska schackparticr Bokförlaget Prisma, Tukholma G. Löwenfisch: Isbrannie partii Vaspominanija Fiskultura i sport, Moskova Hans Miiller: Botvinnik lehrt Sehach Siegfried Engelhardt Verlag, Berlin Schwcizcr Schachclienst: USA championships New York 1965-66, 1966-67 Schweizer Schachdienst: Santa Monica 1966, Monte Carlo 1967 Sveriges Schackförbuncl: J ubileumsturnering Stockholm 1966-67

204 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 205 Pelaajat: Aleksandrija, Nana.... Bednarsky..... Beilin..... Berghäll.... Bilyap.... Björnsson..... Bogdanovi6.... Brander Brinck-Claussen.... Böök..... Carlsson..... Eriksson.... Fred.... Friedstein.... Gostowski.... Gufeld.... Halme.... Hankipohja.... Havansi..... Havunen Heikkinen..... Huuskonen... 61, Ivkov.... Johansson.... Jonsson..... Kanko..... Kauranen.... Keller..... Keres..... Kinnmark... 36, Kitinoja..... Kiuru..... Kivipelto..... KIovan..... Kortshnoi.... Koskinen... 184, Krogius, N.... Kvist... 40, Larsen.... Latvio.... Lehikoinen.... Lilja.... Loikkanen.... SISÄLLYLUETTELO V. 1967 Sivu: 151 37 33 141 8 137 164 38 8 165 67 141 133 33 65 12 134 39 66 41 166 141 8 171 133 9 64 38 11 65 13 67 65 12 65 188 69 64 199 40 135 135 165 Louhi... 12, Lunden.... Määttänen.... Niemelä...... 38, 185, 187, Nurmi... 141, Nylund.... Ojanen K... 36, 37, 64, 184, 185, Osnos.... Panno Petrosjan Pietrusiak.... Pihlajinen.... Ranniku, Maja..... Ruotanen.... Saari.... Sahlberg.... Salazar.... Savon.... Sorri... 39, 184, 187, Spasski Spassov..... Stein... 69, Suetin.... Säily.... Taimanov.... Tietokone.... Tompuri.... Tsherepkov.... Tuomainen... 136, Vasjukov.... Velimirovi6.... Westerinen... 9, 38, 66, Winde.... Virta.... Vitikkala.... Yepez.... Äijälä, Jorma... 40, 168, Jouko... 61, 168, Pauli Avaukset: Espanjalainen peli 8, 41, 65, 67, 135, Kolmiratsupeli... 61, Preussilainen peli.... 141 61 169 188 171 141 188 6 8 199 65 141 151 10 13 134 11 139 188 11 136 139 164 61 6 197 135 138 137 138 136 166 10 41 13 11 169 169 168 188 193 136 Skotlantilainen peli..... Wieniläinen peli.... Sisialainen puolustus... 6, 13, 36, 64, 138, 141, 164, 166, 168, 184, Ranskalainen puolustus... 9, 39, 151 Caro-Kann-puolustus... 9, Skandinavialainen puolustus..... Jugoslavialainen puolustus... 141, Kuningatargambiitti8, 38, 69, 141, 165, Nimzo-intia1ainen puolustus... 10, Kuningasintialainen puolustus....... 37, 66, 134, 135, 137, 139, Griinfeldin puolustus..... Bogo-intialainen puolustus.... Vanha-intialainen puolustus.... Hollantilainen puolustus.... Benoni-puolustus.... Englantilainen peli... 40, Orang-Utang..... Tehtävät: Laatijat:l Barnes Bouma Breuer Bron..... Buglos.... Burger tencate Dawson..... van Dijk..... Ekström..... Fröberg.... Goldschmeling.... Halberstadt.... Hannelius... 45, 145, Harkola.... Havel.... Hildebrand.... Hjelle.... Hurme... 70, Isaev Jcnsch Kaila 187 12 188 199 133 136 169 169 11 185 133 141 168 33 64 66 13 18 72 191 18 72 46 146 146 174 146 146 46 190 191 145 15 145 18 71 15 143 45 Karlström..... Keller.... Knöppel.... Kokkonen......... 71, Kubbel.... Kutzborski.... La6ny... 46, Livshits.... Ljungman.... Loshinskij Mausfield Massmann Matthews Mortenson.... Myllyniemi.... N adareishvili Niemann.... Niemeijer.... Ojanen, A. G.... 146 174 146 72 18 191 173 46 145 47 143 15 47 145 18 18 143 16 145 Overkamp... 146 Perkonoja... 145 Pituk... 46 Rautanen... 70, 72 Rehn... 146 Retter... 46 Rudenko... 173 Schneider Stocchi 191 146 Tikkanen............. 45 Tiong... 191 Valusca... 173 Valve... 191 Wasastjerna... 107 Wenda... 145 Whyatt... 18 Wirtanen... 18, 70, 71, 72 Visserman... 18, 46, 47, 174 Öhquist... 109 Veikko Tammisen 50-vuotiskilpailun 1966 tuomio... 70 ST:n 4. kolmen kuukauden kilpailun tuomio....................... 71 Tampereen tehtäväshakkikongressin erikoisnumero... 81-124 Tehtäväshakkikongressi Tampereella... 143 Vitali Halberstadt kuollut... 190

206 SUOMEN SHAKKI Lopputehtävät : Laatijat: SlVU Bondarcnko j8 Gorgicv....+8 Halberstadt... 190 Jensch...... 172 Koroljkov Kusnczov 172 172 Turnauksia: Neuvostoliiton 5. joukkumestaruuskilpailu..... Suomen Kirjeshakkiliiton 5. Sm-turnaus 14... Maaottelu Suomi-l~uotsi 19.... Helsingin mestaruusturnaus.... Snomen Shakkiliiton mesta.ruusturnaus.... Suomenmestaruusturnaus Mattison.... N a dareish vili J'rokop Rossolimo.... Ruclenko.... Saharov Sdeckij Semisatshcl10v..... \Volanski..... Moskovan ja Leningradin juhlaturnauksct.... Suomen Shakkiliiton kuukausipikapeliturllauksct.... Pohjoismainen turnaus Hangossa... 147 5. joukkuepelin Suomen mestaruusturnaus Turussa... 132 Maaottclu Jugoslavia-Neuvostoliitto................................. 164 Kerhoturnaus Helsingissä (HSK ja Gambiitti)... 165 Henkilökohtaista: Helge Hindström in mcmoriam....19 Eino Heilimo 80-vuotias... 49 ME-perhe (ÄijäIät)... lg7 Avausteoriaa: L Kanko-1\. Kiviaho: Prcussilainen peli... 4, 60 1\. Kiviaho: Sisilialainen puolustus, NajclorJin muunnos... 128, 160 E. Havansi: Avausteoreettisia huomioita Moskovan ja Leningradin juhlaturnauksista... 130 Muut artikkelit: Mihail Bcilin: Shakkihuomioitsija ripittäytyy Tibilisistä Tunisiin.... Uusi supernova syntynyt..... Fischerin ongelma.... Shakkikuninkaan suuret huolet.... Eero Hclme: FIDE-kuulumisia.... Kari Koistinen: Caissa fakiirina»patzen>: Shakin opettamisesta Miksi shakkia pelataan R. Svoren:»Elektronisuurmcstarin» voitto.... H. Westerinen: Ajatuksia maajoukkueluokan listasta Toimintakertomuksia : Suomen Shakkiliitto Työväen Shakkiliitto Suomen Keskusshakkiliitto 172 17 ln n.+8 ln 172 48 172 11 14 19 19 53 62 63 7.+ :32 (,8 150 lg2 198 159 77 148 17G 192 :3.+ 20 24 50 Onko Teillä henkivartiia? Monilla sellainen jo on, ei tosin kuvan osoittamalla tavalla, vaan nykyaikaisen h e n k i v aku utu k sen muodossa. Salaman henkivakuutus on hyvä henkivartija. Siihen voi liittää sairaalavakuutuksen tai muun t y ök y v y t t örn y y s v aku utu k - sen täydentämään lakis'ääteistä sairausvakuutusta ja vakuutusturva on inflaatiota vastaan varmistettu Salaman indeksiehdolla. Salaman henkivakuutus Teidänkin henkivartljaksenne! _U KESKU,lINEN HI! NKIVA!tU UTUIYHT1Ö

--- --~---~-------- ShakkikuvioJeimasimia sekä muita leimasimia ja tarvikkeita shakinpelaajille edullisesti. OSUUSKASS;A AIKAMME VQ:DITl.C!:Dfl, LEIIIIIlASIN ;:r Cäl [J:O 1JDr0.b'5 - Om. shakkimestari Turo Kerppo, Turku, Kristiinankatu 5, puh. 12190 Käsinetehdas Arno Sauso Järvenpää. Puh. 287 032 50 AURA VAKUUTUSPALVELUA Paasipaino, 1967