SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2004 N:o 217 223 SISÄLLYS N:o Sivu 217 Laki astrofysiikan yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 585 218 Laki vaalilain muuttamisesta... 586 219 Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta... 588 220 Laki sähköturvallisuuslain muuttamisesta... 592 221 Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta... 596 222 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maitopalkkiosta ja sen lisäpalkkiosta vuonna 2004... 597 223 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden sekä porotalouden ja luontaiselinkeinotalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista koskevien tukien hakuajan päättymisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 599 N:o 217 Laki astrofysiikan yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Santa Cruz de la Palmassa 26 päivänä toukokuuta 1979 tehdyn yhteistyötä astrofysiikan alalla koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina, kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Suomessa yhteistyösopimuksessa mainittuna allekirjoittajalaitoksena on Suomen Akatemia. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja HE 166/2003 SiVM 1/2004 EV 10/2004 36 2004 440201
586 N:o 218 Laki vaalilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 5 :n 9 ja 14 kohta, 79 :n 1 momentin 6 ja 7 kohta ja 2 momentti, 82 :n 2 ja 3 momentti sekä 163 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 :n 9 kohta sekä 82 :n 2 ja 3 momentti laissa 247/2002 sekä 5 :n 14 kohta laissa 868/2003, sekä lisätään 79 :n 1 momenttiin uusi 8 kohta ja 82 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 247/2002, uusi 5 momentti seuraavasti: 5 Vaalipiirit eduskuntavaaleissa Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta seuraaviin vaalipiireihin: 9) Etelä-Savon vaalipiiri, johon kuuluvat Enonkosken, Haukivuoren, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Kerimäen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Pieksänmaan, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen, Ristiinan, Savonlinnan, Savonrannan sekä Sulkavan kunnat; 14) Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Haukiputaan, Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kestilän, Kiimingin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Oulunsalon, Paltamon, Piippolan, Pudasjärven, Pulkkilan, Puolangan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Rantsilan, Reisjärven, Ristijärven, Ruukin, Sievin, Siikajoen, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan, Vihannin, Vuolijoen, Yli-Iin, Ylikiimingin sekä Ylivieskan kunnat; 79 Vaalipöytäkirja Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merkitään: 6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällykseen; 7) äänestyslippuja jaoteltaessa ja laskettaessa saapuvilla olleet puolueiden, valitsija- HE 1/2004 PeVM 1/2004 EV 25/2004
N:o 218 587 yhdistysten ja yhteislistojen vaaliasiamiehet tai heidän valtuuttamansa henkilöt sekä muut läsnä olleet henkilöt, joilla on ollut siihen oikeus; 8) pienillä äänestysalueilla, joilla 5 kohdassa mainittuja tietoja ei merkitä, tiedot vaalisalaisuuden turvaamisesta johtuvasta 82 :n mukaisesta menettelystä. Pöytäkirjaan merkitään myös ne kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet, jotka ovat tuoneet äänestyspaikkaan vaalikuoret sen mukaisesti kuin 82 :ssä säädetään, sekä heidän tuomiensa vaaliuurnaan pantujen äänestyslippujen lukumäärä. 82 Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla Jos voidaan perustellusti arvioida, että äänestysalueella äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 henkilöä tai jos perustellusta syystä vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin sitä edellyttää, kunnan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää määrättävä ja muissa kuin kunnallisvaaleissa vaalipiirilautakunnalle ilmoitettava, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet sekä jonkin toisen äänestysalueen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Tällöin kyseisten äänestysalueiden vaalilautakunnat eivät suorita vaalipäivän äänten alustavaa laskentaa, vaan toimittavat äänestysliput alustavaa laskentaa varten keskusvaalilautakunnalle. Edellä 1 momentissa tarkoitetun äänestysalueen vaalilautakunnan ja 2 momentissa tarkoitettujen äänestysalueiden vaalilautakuntien on sen jälkeen, kun äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen on otettu vaaliuurnasta ja niiden lukumäärä laskettu, suljettava äänestysliput kestävään päällykseen oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys toimitetaan viipymättä keskusvaalilautakunnalle. Edellä 1 momentissa tarkoitetun äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet voidaan kunnan keskusvaalilautakunnan niin päättäessä vaihtoehtoisesti siitä poiketen, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, laskea yhdessä siten, että keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen vievät vaalipäivänä ennen vaalitoimituksen päättymistä ennakkoäänet sisältävät hyväksytyt vaalikuoret kyseisen äänestysalueen äänestyspaikkaan ja vaalilautakunnan läsnä ollessa avaavat ne ja pudottavat äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen vaaliuurnaan. 163 Jäsenten määrä ja toimikausi Suomesta valitaan viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi 14 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2004. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen
588 N:o 219 Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kainuun hallintokokeilusta 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun lain (343/2003) 7, 5 luvun otsikon sekä 24 :n otsikon ja 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 25, 27 :n 1 momentin 4 kohta, 28 :n ja 29 :n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 33 35, 36 :n otsikko ja 1 momentti, 37 :n 1 momentti, 38, 39 :n otsikon ja 1 momentin suomenkielinen sanamuoto sekä 40, 51 ja 53 sekä lisätään 5 :ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 47 a seuraavasti: 5 Maakuntaan kuuluvat kuntayhtymät Edellä 2 :ssä mainitut kunnat voivat sopia, että yksi kuntayhtymä hoitaa maakunnan tehtävät. Tällöin tästä kuntayhtymästä on voimassa, mitä tässä laissa tai muussa laissa säädetään 1 momentissa mainituista kuntayhtymistä, ja tämän lain 44 :ää sovelletaan myös Kainuun liiton henkilöstöön. 7 Rakennerahastot Valtion talousarvioon otetaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999), jäljempänä rakennerahastolaki, 10 :ssä tarkoitettujen maksuviranomaisten pääluokkaan valtion talousarvion Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen valtion vastinrahoitusta varten tarvittava määräraha Kainuuta varten tavoite 1 -ohjelmaan. Valtioneuvosto osoittaa valtion talousarvion rajoissa valtion talousarvion rakennerahastovaroja koskevilta momenteilta Kainuun maakunnalle kiintiön momenteittain tavoite 1 -ohjelmaa varten. 5 luku Maakuntavaalit 24 Maakuntavaalit, valtuutetut ja varavaltuutetut Kainuun maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. 25 Äänioikeus Äänioikeus Kainuun maakuntavaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu HE 2/2004 HaVM 1/2004 EV 17/2004
N:o 219 589 kotikunta on joku kokeilualueen kunnista väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus Kainuun maakuntavaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. 27 Vaalikelpoisuuden rajoitukset Vaalikelpoinen Kainuun maakuntavaltuustoon ei ole: 4) maakuntavaltuuston alaisen kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 3 kohdassa tarkoitettuun maakunnan liiton palveluksessa olevaan henkilöön. 28 Vaalien toimittaminen Maakuntavaalit toimitetaan noudattaen soveltuvin osin vaalilain (714/1998) 5 ja 6 luvun säännöksiä. Ennakkoäänestysoikeudesta maakuntavaaleissa on kuitenkin voimassa, mitä jäljempänä 29 :ssä säädetään. 29 Ennakkoäänestysoikeus Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta maakuntavaaleissa kokeilualueella kunnassa olevassa ennakkoäänestyspaikassa. 33 Vaalien tuloksen laskenta kunnassa Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän jälkeen kello 12.00 aloitettavassa kokouksessaan ne äänimäärät, jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto tai yhteislista ovat yhteensä saaneet kunnassa, ja ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja kunnassa annettujen äänien kokonaismäärän Kajaanin keskusvaalilauta-kunnalle. 34 Vaalien tuloksen määrääminen Saatuaan kuntien keskusvaalilautakunnilta 33 :ssä tarkoitetun ilmoituksen Kajaanin keskusvaalilautakunta laskee yhteen kunkin puolueen, vaaliliiton, maakuntayhteislistan ja maakuntayhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeilualueella saamat äänimäärät. Tämän jälkeen kullekin puolueelle, vaaliliitolle, maakuntayhteislistalle ja maakuntayhteislistaan kuulumattomalle yhteislistalle annetaan maakuntavertausluvut siten, että kukin puolue, vaaliliitto ja yhteislista saa ensimmäiseksi vertausluvukseen kokeilualueella saamansa äänimäärän, toiseksi vertausluvukseen puolet siitä, kolmanneksi vertausluvukseen kolmanneksen, neljänneksi vertausluvukseen neljänneksen ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaan maakuntavertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä. Seuraavaksi kaikki maakuntavertausluvut asetetaan niiden suuruuden mukaiseen järjestykseen ja niistä valitaan sarjan alusta kolmekymmentäyhdeksän. Näin saadut maakuntavertausluvut osoittavat, kuinka monta valtuutetun paikkaa kukin puolue, vaaliliitto, maakuntayhteislista, maakuntayhteislistaan kuulumaton yhteislista tai yhteislistaan kuulumaton valitsijayhdistys saa maakuntavaltuustossa. 35 Valtuutettujen paikkojen täyttäminen kunnittain Jos puolue, vaaliliitto, maakuntayhteislista tai maakuntayhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut maakuntavaltuustoon vain yhden valtuutetun, täytetään se siinä kunnassa, jossa puolueen, vaaliliiton, maakuntayhteislistan tai maakuntayhteislistaan kuulumattoman yhteislistan asettamat ehdokkaat ovat saaneet eniten ääniä. Jos puolue, vaaliliitto, maakuntayhteislista tai maakuntayhteislistaan kuulumaton yhteislista on saanut vähintään kaksi valtuutetun paikkaa, ne jaetaan kuntien
590 N:o 219 kesken samassa suhteessa kuin puolueen, vaaliliiton, maakuntayhteislistan tai maakuntayhteislistaan kuulumattoman yhteislistan saamat äänet jakautuvat kuntien kesken. Tätä varten puolueen, vaaliliiton, maakuntayhteislistan tai maakuntayhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kunnassa saama äänimäärä jaetaan sen kokeilualueella saamalla äänimäärällä ja tämä luku kerrotaan puolueen, vaaliliiton, maakuntayhteislistan tai maakuntayhteislistaan kuulumattoman yhteislistan kokeiluseudulla saamien valtuutettujen paikkojen lukumäärällä. Kustakin kunnasta tulee valituksi näin saadun luvun osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaita. Jos puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan kaikki paikat eivät tule näin täytetyiksi, loput paikat jaetaan kuntien kesken luvun osoittamien desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kussakin kunnassa 1 momentissa säädetyin tavoin määräytyneet valtuustopaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. 36 Valtuutetun paikan siirtyminen puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan sisällä kunnasta toiseen Jos sen jälkeen, kun valtuustopaikat on täytetty 35 :n mukaisesti kunnittain, jostakin kunnasta tulisi valittavaksi valtuutettuja enemmän kuin 32 :n 3 momentissa tarkoitetussa oikeusministeriön päätöksessä on määrätty, kunnasta siirtyy eroa vastaava määrä valtuustopaikkoja sellaiseen kuntaan, jonka valtuustopaikkojen lukumäärä olisi vastaavasti jäänyt vajaaksi. Puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai yhteislistan ulkopuolisen valitsijayhdistyksen ainoaa valtuustopaikkaa ei voida siirtää toiseen kuntaan. 37 Varavaltuutetut Maakuntavaltuutetulle määrätään varavaltuutettu siten, että varavaltuutetuksi tulee samasta kunnasta ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta, vaaliliitosta tai yhteislistasta, johon valittu kuului. 38 Vaalien tuloksen vahvistaminen ja tiedottaminen Kajaanin keskusvaalilautakunta vahvistaa, julkaisee ja tiedottaa Kainuun maakuntavaalien tuloksen vaalilain 94 :n mukaisesti. 39 Muutoksenhaku vaaleihin Päätökseen, jolla maakuntavaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa muutoksenhausta kunnallisvaaleista säädetään. 40 Muiden säännösten soveltaminen vaaleissa Maakuntavaaleissa noudatetaan muilta osin vaalilain I osan yhteisiä ja III osan erinäisiä säännöksiä. Maakuntavaaleissa noudatetaan lisäksi kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä, sekä kuntalain 37 ja 38 :n säännöksiä. Maakuntavaaleihin sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annettua lakia (414/2000). 47a Maakunnan hallinnon järjestäminen Ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen uuden maakuntavaltuuston on viipymättä 13 :n 1 momentin estämättä valittava maakuntahallitus ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen maakuntahallinnon järjestämiseksi. Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava maakuntavaltuutetut ensimmäiseen ko-
N:o 219 591 koukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Maakuntahallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tehtäväänsä. Muut luottamushenkilöt samoin kuin viranhaltijat ryhtyvät hoitamaan tehtäväänsä vasta maakuntahallinnon toiminnan alkaessa, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tehtäviään jo aikaisemmin. 51 Asiakirjojen siirtyminen Edellä 21 ja 22 :ssä säädettyihin tehtäviin liittyvät kuntien ja kuntayhtymien viranomaisten laatimat ja säilyttämät asiakirjat siirtyvät kuntayhtymien toiminnan alkaessa salassapitosäännösten estämättä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun koulutuskuntayhtymän säilytettäviksi ja käytettäviksi. 53 Kokeilun alkaminen ja vireillä olevien asioiden käsittely Ennen hallintokokeilun alkua vireille tulleet asiat siirtyvät toimivaltaiselle viranomaiselle hallintokokeilun alkaessa. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2004. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
592 N:o 220 Laki sähköturvallisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan14 päivänä kesäkuuta 1996 annetun sähköturvallisuuslain (410/1996) 4 :n 8 9 kohta, 10 :n 1 ja 3 momentti, 14 :n 3 momentti, 22 :n 1 momentti, 23 25 ja 53, sekä lisätään 4 :ään uusi 10 14 kohta, lakiin uusi 22 a, 24 a 24 e ja 52 a seuraavasti: 4 Tässä laissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä tarkoitetaan: 8) sähköturvallisuusviranomaisella turvatekniikan keskusta; 9) jakeluverkonhaltijalla yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa; 10) arviointilaitoksella laitosta, jonka sähköturvallisuusviranomainen on nimennyt arviointilaitokseksi; 11) tarkastuslaitoksella tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa Euroopan yhteisön direktiiveissä tarkoitettua tarkastuslaitosta; 12) valtuutetulla laitoksella laitosta, jonka sähköturvallisuusviranomainen on nimennyt valtuutetuksi laitokseksi; 13) valtuutetulla tarkastajalla henkilöä, jonka sähköturvallisuusviranomainen on nimennyt valtuutetuksi tarkastajaksi; sekä 14) sähköurakoitsijalla 8 :n 1 momentin mukaista sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöiden suorittajaa sekä sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöiden suorittajaa, joka on tehnyt 12 :n mukaisen ilmoituksen toiminnastaan. 10 Edellä 8 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden arvioi ja pätevyystodistuksen antaa arviointilaitos, jonka nimeää hakemuksesta ja jonka nimeämisen peruuttaa sähköturvallisuusviranomainen. Arviointilaitoksen on täytettävä tässä laissa säädetyt vaatimukset ja osoitettava tämä. Sähköturvallisuusviranomainen valvoo arviointilaitoksen toimintaa ja huolehtii siitä, että säädettyjen vaatimusten täyttyminen varmistetaan määräajoin. 14 Ministeriö nimeää hakemuksesta tarkastuslaitoksen ja peruuttaa nimeämisen sekä huolehtii nimettyjen tarkastuslaitosten ilmoittamisesta Euroopan yhteisöjen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Laitoksen on täytettävä tässä laissa säädetyt vaatimukset ja osoitettava tämä. Ministeriö valvoo laitoksen toi- HE 12/2004 TaVM 4/2004 EV 24/2004
N:o 220 593 mintaa ja huolehtii siitä, että säädettyjen vaatimusten täyttyminen varmistetaan määräajoin. 5 luku Sähkölaitteistojen käyttöönotto ja käyttö 22 Sähköturvallisuusviranomainen myöntää hakemuksesta sähköurakoitsijalle oikeuden suorittaa 17 :n 3 momentissa tarkoitettuja varmennuksia sekä peruuttaa sen. 22a Varmennusoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) sähköurakoitsijalla on käytettävissään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jolla on tämän lain 8 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen riittävä kelpoisuus tai ammattitaito sekä perehtyneisyys tarkastustehtäviin; 2) sähköurakoitsijalla on käytettävissään asentamiensa sähkölaitteistojen turvallisuuden varmentamisen edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät; sekä 3) sähköurakoitsijalla on puolueettomasti ja luotettavasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla toiminnan laatu varmistetaan sähköturvallisuuden osalta, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten. Varmennusoikeuden saanut sähköurakoitsija voi käyttää ulkopuolisia aliurakointipalveluja, jos sähköurakoitsijan 1 momentin 3 kohdan mukainen järjestelmä varmistaa sähköturvallisuudelle asetetut tavoitteet myös aliurakoitsijan työn osalta. Sähköurakoitsija vastaa aliurakoitsijalla teettämästään työstä. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista ja niiden arvioinnista. 23 Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksia voi tehdä valtuutettu tarkastaja taikka valtuutettu laitos, siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. 2 440201/36 24 Sähköturvallisuusviranomainen nimeää hakemuksesta valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan sekä peruuttaa nimeämisen. Sähköturvallisuusviranomainen valvoo valtuutettujen laitosten, valtuutettujen tarkastajien ja varmennusoikeuden omaavien sähköurakoitsijoiden toimintaa ja huolehtii siitä, että säädettyjen vaatimusten täyttyminen varmistetaan määräajoin. 24a Arviointilaitoksen, valtuutetun laitoksen ja tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) laitos on arviointilaitos- ja tarkastuslaitostehtäviä koskevassa toiminnassa riippumaton ja puolueeton; 2) laitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jolla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 8 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tai niiden nojalla säädetään; 3) laitoksella on käytössään toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät; 4) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla toiminnan laatu varmistetaan sähköturvallisuuden osalta, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten; 5) laitoksella on toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu laitos voi käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja. Tällöin laitoksen on huolehdittava, että kyseisen palvelun suorittaja täyttää vastaavasti 1 momentissa asetetut vaatimukset. Laitos vastaa aliurakoitsijalla teettämästään työstä. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista ja niiden arvioinnista. 24b Valtuutetun tarkastajan tulee täyttää seuraavat vaatimukset:
594 N:o 220 1) tarkastaja on tarkastustehtäviä koskevassa toiminnassaan riippumaton ja puolueeton; 2) tarkastajalla on riittävä ammattitaito ja kokemus ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 8 :n 1 momentin 1 kohdassa tai sen nojalla säädetään; 3) tarkastajalla on käytössään toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät; 4) tarkastaja osoittaa luotettavasti, miten hän varmistaa toimintansa laadun sähköturvallisuuden osalta; 5) tarkastajalla on toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista ja niiden arvioinnista. 24c Jos arviointilaitos, tarkastuslaitos, valtuutettu laitos, valtuutettu tarkastaja, varmennusoikeuden saanut sähköurakoitsija taikka näiden 22 a :n 2 momentissa tai 24 a :n 2 momentissa tarkoitettu alihankkija toimii säännösten tai määräysten vastaisesti taikka ei täytä asetettuja vaatimuksia tai noudata asetettuja ehtoja ja rajoituksia, nimennyt tai oikeuden myöntänyt viranomainen voi peruuttaa nimeämisen tai oikeuden. 24d Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin arviointilaitoksen, tarkastuslaitoksen, valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan nimeämisessä sekä sähköurakoitsijan varmennusoikeuden myöntämisessä noudatettavasta menettelystä, niitä koskevan hakemuksen sisällöstä ja viranomaiselle toimittamisesta sekä nimeämisen ja varmennusoikeuden peruuttamisesta ja niitä koskevasta menettelystä. 24e Arviointilaitoksen, tarkastuslaitoksen, valtuutetun laitoksen ja valtuutetun tarkastajan on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Arviointilaitoksen, tarkastuslaitoksen ja valtuutetun laitoksen henkilökunta sekä valtuutettu tarkastaja toimivat tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan virkavastuulla. 25 Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo sähköturvallisuusviranomainen ministeriön johdon ja valvonnan alaisena, jollei muuta säädetä. 7 luku Vahinko ja haitta 52a Poliisin, pelastus- ja työsuojeluviranomaisen sekä jakelualueen jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava sähköturvallisuusviranomaiselle sähkövahingosta, josta on aiheutunut vakava onnettomuus. Vakavan onnettomuuden määritelmästä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Sähköturvallisuusviranomaisen on tutkittava onnettomuus, jos sähköturvallisuusviranomainen arvioi sen onnettomuuden syyn selvittämisen tai onnettomuuksien ehkäisyn kannalta tarpeelliseksi. 53 Ministeriön ja sähköturvallisuusviranomaisen tämän lain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten perusteella tekemään hallintopäätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Arviointilaitoksen, tarkastuslaitoksen, valtuutetun laitoksen tai valtuutetun tarkastajan tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen oikaisua päätöksen tehneeltä taholta. Vaatimus päätöksen oikaisemiseksi on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
N:o 220 595 hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallintooikeus on se, jonka tuomiopiirissä päätöksen kohteena oleva sähkölaite tai -laitteisto sijaitsee, tai jos kyse on pätevyyden arviointiin liittyvästä päätöksestä, missä päätöksen kohteella on kotipaikka. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ministeriön, sähköturvallisuusviranomaisen, arviointilaitoksen, tarkastuslaitoksen, valtuutetun laitoksen tai valtuutetun tarkastajan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004. Sähköturvallisuusviranomainen voi nimetä 24 b :n 1momentin 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista poiketen henkilön valtuutetuksi tarkastajaksi, jos hän on sähköturvallisuusasetuksen (498/1996) voimaan tullessa toiminut sähköturvallisuuslailla kumotun sähköasetuksen (925/1979) 30 :n mukaisissa tarkastustehtävissä ja hänen pätevyytensä arvioidaan vastaavan tämän lain 24 b :n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä tasoa. Tämän lain voimaan tullessa jäävät sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja päätösten mukaiset luvat ja hyväksymiset edelleen voimaan, jollei asianomaisessa säädöksessä toisin säädetä. Sähköturvallisuuslain 10 :ssä tarkoitetun nimetyn arviointilaitoksen ja 24 :ssä tarkoitetun valtuutetun laitoksen tulee kuitenkin tehdä ilmoitus nimeämistä varten sähköturvallisuusviranomaiselle vuoden 2005 loppuun mennessä. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
596 N:o 221 Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Luxemburgissa 9 päivänä huhtikuuta 2001 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehty assosiaatio- ja vakautussopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 9 päivänä joulukuuta 2003 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 19 päivänä joulukuuta 2003 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön huostaan 6 päivänä tammikuuta 2004, on voimassa 1 päivästä huhtikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. 2 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19 päivänä joulukuuta annettu laki (1236/2003) tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2004. 3 Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2004. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 28/2004)
597 N:o 222 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maitopalkkiosta ja sen lisäpalkkiosta vuonna 2004 Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003 ja maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä eräiden asetusten muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä neuvoston asetus (1782/2003), 7 luvussa tarkoitetun lypsylehmäpalkkion ja sen lisätuen täytäntöönpanoon vuonna 2004. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) maitopalkkiolla neuvoston asetuksen (1782/2003) 95 artiklassa tarkoitettua lypsylehmäpalkkiota; 2) lisäpalkkiolla neuvoston asetuksen (1782/2003) 96 artiklassa tarkoitettua lisätukea; 3) tuottajalla maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 5 artiklan c alakohdassa tarkoitettua tuottajaa; 4) tilalla neuvoston asetuksen (1782/2003) 2 artiklan b alakohdassa määriteltyä tilaa; ja 5) tilakohtaisella viitemäärällä tuottajan hallinnassa olevaa toimitusten ja suoramyynnin viitemäärää. 3 Maitopalkkion ja sen lisäpalkkion perusteet Maitopalkkio määräytyy neuvoston asetuksen (1782/2003) 95 ja 96 artiklassa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osastossa säädettyjen tiettyjen tukijärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2237/2003, jäljempänä komission asetus (2237/2003) 29 ja 30 artiklassa säädetyillä perusteilla. Maitopalkkion ja sen lisäpalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tuottajalla on hallinnassaan tilakohtainen viitemäärä 31 päivänä maaliskuuta 2004, ja että tuottajaedellytys on täyttynyt tuotantojakson 2003/04 aikana. Palkkion hakija, joka ei ole tuottanut maitoa kyseisen tuotantojakson aikana, mutta
598 N:o 222 jolla on tilakohtainen viitemäärä hallinnassaan, katsotaan kuitenkin aloittaneen maidon tuotannon komission asetuksen (2237/2003) 30 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos tuotannon aloittamisesta on tehty ilmoitus jäljempänä 7 :ssä tarkoitetulle kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 14 päivänä toukokuuta 2004. Neuvoston asetuksen (1782/2003) 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta menettelystä säädetään tarvittaessa erikseen. 4 Lisäpalkkion jakoperusteet Vuonna 2004 lisätuen yhteismäärä 8,81 miljoonaa euroa jaetaan tuottajille neuvoston asetuksen (1782/2003) 96 artiklassa tarkoitetulla tavalla suhteessa kunkin tuottajan tonneina ilmaistuun tilakohtaiseen viitemäärään. 5 Ympäristöehdot ja eläintiheys Neuvoston asetuksen (1782/2003) 153 artiklan siirtymä- ja loppusäännösten ja yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 3 artiklan sekä asetuksen liitteen, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 41/2004, nojalla maitopalkkion ja sen lisäpalkkion osalta noudatetaan Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (154/2000) kotieläintuotannon ympäristöehtoja ja eläintiheyttä koskevia säännöksiä. 6 Koko tilan hallinnan siirto Tilan hallinnan siirtoihin sovelletaan tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2419/2001, jäljempänä komission asetus (2419/2001), 50 artiklaa. Silloin kun koko tila mainitussa artiklassa tarkoitetulla tavalla siirretään tukihakemuksen jättämisen jälkeen, maitopalkkio ja sen lisäpalkkio maksetaan tilanpidon jatkajalle edellyttäen, että siirto on tehty viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004. Asiaa koskevat selvitykset ja lomake nro 156 on toimitettava jäljempänä 7 :ssä tarkoitetulle kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13 päivänä syyskuuta 2004. 7 Maitopalkkion hakeminen Hakemus maitopalkkion ja sen lisäpalkkion saamiseksi on toimitettava viimeistään 14 päivänä toukokuuta 2004 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella tilan talouskeskus sijaitsee. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella nro 420 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. 8 Hakemuksen myöhästyminen Myöhästyneenä toimitetun maitopalkkiohakemuksen perusteella maksettavasta tuesta tehdään vähennykset sen mukaan kuin komission asetuksen (2419/2001) 13 artiklassa säädetään. Postitse toimitettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeistään viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. 9 Palkkion minimimäärä Maitopalkkiota ja sen lisäpalkkiota ei myönnetä, jos palkkion määrä on 50 euroa tai vähemmän.
N:o 222 599 10 Takaisinperintä Aiheettomien maksujen takaisinperinnässä sovelletaan komission asetuksen (2419/2001) 49 artiklaa ja soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992), jäljempänä tukimenettelylaki, 7 :n 1 3 momenttia. 11 Valvonta ja rangaistukset Valvonnasta ja rangaistuksista säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 2 luvussa sekä tukimenettelylain 8 :ssä. 12 Muutoksenhaku Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen maitopalkkiota ja sen lisäpalkkiota koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin tukimenettelylain 10 :ssä säädetään. 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2004. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki
600 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 223 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden sekä porotalouden ja luontaiselinkeinotalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista koskevien tukien hakuajan päättymisestä annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 2003 maatalouden ja porotalouden ja luontaiselinkeinotalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista koskevien tukien hakuajan päättymisestä annettuun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1284/2003) 1 :ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti: 1 Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 10 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua nuorten viljelijöiden aloitustukea ja 21 :ssä tarkoitettua maanostolainaa voidaan kuitenkin hakea 7 päivästä huhtikuuta 2004 alkaen. Edellä 2 momentissa tarkoitettua nuorten viljelijöiden aloitustukea on huhtikuun 7 päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana vuonna 2004 haettava viimeistään kuukautta ennen kuin hakija täyttää 40 vuotta. Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2004. Myönnettäessä tukea tämän asetuksen 1 :n 2 momentissa tarkoitettujen hakemusten perusteella sovelletaan niitä säännöksiä, jotka koskevat tuen ja lainan enimmäismääriä kohdennettaessa varoja vuonna 2004 maatilatalouden rakennetukiin. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esko Leinonen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 217 223, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904