LINTUKYMI KYMENLAAKSON LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2012

LINTUKYMI 2012 KYMENLAAKSON LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2012

Pääkirjoitus Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys ry Hallitus 2012 Puheenjohtaja Jukka Rokkanen Itäkatu 14 B 41, 48100 KOTKA puh. 050 557 1804 sähköposti: rokkaju(at)gmail.com Varapuheenjohtaja Hannu Sorsa, Sorsatie 2, 47400 KAUSALA puh. 0400 558 714 sähköposti: hannu.sorsa(at)pp3.inet.fi Sihteeri Taru Suninen sähköposti: taru.suninen(at)gmail.com Taloudenhoitaja Puheenjohtaja oto Jäsenet Lassi Kujala sähköposti: lassi.kujala(at)pp.inet.fi Aluevastaava Petri Parkko, Hirveläntie 49, 45910 VOIKKAA puh. 040 514 9403 sähköposti: petri.parkko(at)pp.inet.fi Jäsensihteeri Taru Suninen sähköposti: taru.suninen(at)gmail.com Havaintotoimikunta Ari Vuorio (puheenjohtaja), Oskarinpolku 4 A, 49200 Heinlahti puh. 0500 555 896 sähköposti: ari.vuorio(at)pp.inet.fi Petri Parkko Hirveläntie 49, 45910 Voikkaa puh. 040 514 9403 sähköposti: petri.parkko(at)pp.inet.fi Myllyjä ja lankoja Kymenlaakson energiamaakuntakaava on valmistumisvaiheessa. Siinä on osoitettu uusille tuulipuistoille 17 eri aluetta, joista osa sijaitsee arktisten lintujen muuttoreitillä, osa taas yöpyvien kurkien ja hanhien lentoreiteillä. Varsinkin Harvajanniemeen suunnitellut 20, vähintään 100 m napakorkeuden omaavaa tuulimyllyä eivät voi olla vaikuttamatta arktisten lintujen muuttoon. On laskettu, että törmäystodennäköisyys hanhilla on 1/1000, jolloin keväisin, kun massat osuvat sopivasti Harvajanniemeen, paisteja on tarjolla paljon. Peltojen reunoilla ja pelloilla olevat pienjännitejohdot ovat myös vaaraksi hanhille ja joutsenille, koska johtojen näkyvyys varsinkin hämärässä on erittäin huono, kun linnut palaavat yöpymään ruokailupaikoiltaan. Ongelma kärjistyy sellaisina syksyinä, kun hanhia syksyllä saapuu suurin määrin ruokalemaan puiduille pelloille kuten tänä vuonna. Pienjännitelinjojen lankojen pallottaminen ei varmaankaan olisi suuri kustannuskysymys. Lintuharrastajien pitäisi olla aktiivisempia huomatessaan tällaisia ongelmakohtia ja ottaa rohkeasti asia esille. Paikalliset sähköyhtiöt eivät varmaan tiedä ongelmista, joita heidän johtolinjansa aiheuttavat. Monet yhtiöt ovat myös laittaneet palloja linjoihin, kun ongelmasta on heille kerrottu. Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden kartoitustyötä on tänä vuonna tehty aktiivisesti, kiitos siitä Petri Parkolle ja muille aktiivisesti projektiin osallistuneille. Toivottavasti tehdystä työstä on apua seuraavan maakuntakaavan laadintaan, koska nyt vireillä olevasta maakuntakaavasta linnustollinen näkemys puuttuu lähes kokonaan. Jukka Rokkanen Puheenjohtaja Hannu Friman Hiirosmäentie 1, 49610 Sivatti puh. 0400 474 906 sähköposti: hannu.friman(at)gmail.com Eero Parkko Antti Vänskä sähköposti: antti.vanska(at)pp1.inet.fi Markus Keskitalo sähköposti: markus.keskitalo(at)gmail.com Linnustonsuojelutoimikunta Petri Parkko Pekka Raukko Korventie 68, 46810 Anjalankoski puh. 040 718 6461 sähköposti: pekka.raukko(at)pp.inet.fi Ristisaaren havainnointiasema Petri Ripatti puh. 040 556 2717 sähköposti: petri.ripatti(at)saunalahti.fi 3

LINTUKYMI KYMENLAAKSON LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2012 SISÄLTÖ 2012 3 6 9 Pääkirjoitus Jukka Rokkanen Mustakurkku-uikku vuoden lintu 2012 Eero Parkko Pihakisa 10 Lintuvuosi 2010 ja 2011 Taru Suninen, Hannu Sorsa, Juha Ojala, Pekka Raukko ja Jukka Rokkanen Ruokki. Lassi Kujala Kannen kuva: Mustakurkku-uikku, Hannu Sorsa Takakannen kuva: Harmaapäätikka, Lassi Kujala Sisäkannet: Ruskosuohaukka, Lassi Kujala ja telkkä, Lassi Kujala

Mustakurkkuuikku vuoden lintu 2012 Eero Parkko Projektin tausta Tänä vuonna oli tarkoitus selvittää mukurun pesimäkanta, pesintöjen onnistumista ja lajin esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. Tavoitteena oli, että vähintään tunnetut pesimäpaikat käydään tarkistamassa ja pesivien parien sekä poikasten määrät lasketaan. Koska mustakurkkuuikku on melko harvinainen laji Kymenlaaksossa, sen pesimäpaikat tunnetaan melko hyvin. Aikaisemmin Tiiraan tallennetuista havainnoista oli tehty kartan 1 (sivu 8) mukainen yhteenveto, jossa esitetyt 38 paikkaa tulisi vuoden aikana tarkistaa. Vuonna 2012 mustakurkku-uikusta ilmoitettiin yhteensä 130 havaintoa. Joiden perusteella voidaan todeta, että tunnetuista uikkupaikoista tarkistettiin 30 ainakin kerran ja 22 paikalla käytiin vähintään kolmesti tai useammin. Aineiston mukaan uusia paikkoja, lähinnä metsälampia, käytiin tarkistamassa vain Haminan ja Virolahden alueella. Suurin osa kaikista havainnoista tehtiin huhti-toukokuussa, jolloin osa linnuista on vielä muuttomatkalla. Valitettavasti retkeilyaktiivisuus tai kiinnostus vuodenlajia kohtaan hiipui kesä-heinäkuussa, sillä pesintäkaudella ilmoitettiin vain kaksikymmentä havaintoa. Yhteenveto havainnoista Kevätmuuton ensimmäiset havainnot normaaliin aikaan: 23.4. Ko Haapasaari 1p (Riku Lehtinen) ja Ii Lietteensalmi 2p (Kari Puumalainen). Edellisten vuosien tapaan kevään suurimmat kertymät ilmoitettiin tutuilta paikoilta: 28.4. Ii Lietteensalmi 5p (Kari Puumalainen), 29.4. Vi Vähän-Harvajan niemi 5p (Pentti Linko), 3.5. Kvl Oivonoja 5p (Jouni Repo), 8.5. Ko Haapasaari 8p (Ari Vuorio) ja 17.5. Vi Harvajanniemi 5p (Pekka Toiminen). Mahdollisia pesimäpaikkoja alueelta löytyi yhteensä 21, jotka kunnittain seuraavasti: Ha 9, Ii 1, Ko 3, Kvl 3, Mi 2 ja Vi 2. Elinympäristön perusteella pesäpaikat jakautuivat seuraavasti: merenlahti 11, järvenlahti 1, metsäjärvi tai -lampi 3, suolampi 1 ja tekolampi 5. Varmoja pesähavaintoja ilmoitettiin neljältä paikalta, joista kahdelta raportoitiin pesinnän epäonnistumisesta. Onnistuneita pesintöjä (poikueita) raportoitiin vain neljältä paikalta ja poikasten yhteismääräksi saatiin kuusi yksilöä. Elokuussa tehtiin melko myöhäinen pesintähavainto 11.8. Ha Pitkäthiekat, 1ad 2pull emon selässä (Eero Parkko). Merialueilla osa pesinnöistä ilmeisesti epäonnistuvat, sillä kesäkuun alussa meriveden korkeusvaihtelu oli lähes puoli metriä. Iitin Lietteensalmella vesi oli myös korkealla ja härkälintu oli ominut ainakin yhden lahdekkeen. Lisäksi yksi mustakurkku-uikun vakiopaikoista hävisi, kun moottoritien rakentaminen tuhosi Lankamalmin tekolammet Haminassa. Tarkkailua tulee jatkaa Vuosittain Kymenlaaksosta tallennetaan Tiiraan yli 40 000 havaintoa, joista vain reilut sata ilmoitusta mustakurkku-uikusta. Toivottavasi nyt saatu aineisto ei kerro koko totuutta. Jos muutos on tämän suuntainen, niin mukurulla menee huonosti Kymenlaaksossa. Aikaisemmin tehtyjen selvitysten (kuten Lintuatlas 2010) perusteella, voidaan todeta, että Suomessa lajin pesimäkanta on pienentynyt viime vuosina merkittävästi. Uusimman arvion mukaan mustakurkku-uikkuja pesii Suomessa enää 1 200 1 700 paria, kun 1980 luvulla arvio oli kolminkertainen. 6

Mustakurkku-uikku. Taru Suninen 7

Atlasvuosina 2006 2010 mustakurkkuuikun pesintä varmistettiin Kymenlaaksossa 17 paikalta, kun niitä aikaisempien atlasten mukaan oli keskimäärin 26 paikalla. Nykyisin laji luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi. Tulevaisuuden uhkatekijöiksi on arveltu pesimä- sekä talvehtimisalueilla tapahtuneita ympäristömuutoksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä. Lisätietoja linkeistä www.birdlife.fi/suojelu/lajit/mustakurkkuuikku.shtml http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/ mustakurkku-uikku Kartta 1: Mustakurkku-uikun reviirit tai pesinnät Kymenlaaksossa 2006 2011 1 Kirkkojärvi 2 Lankamalmi 3 Lupinlahti 4 Purholmanselkä 5 Reiviikinlahti 6 Pitkäthiekat 7 Tontinlahti 8 Salminlahti 9 Ulko-Tammio 10 Syväsalmi 11 Vimpasaari 12 Lietteensalmi 13 Sonnanniemi 14 Mukulanlahti 15 Sääskjärvi 16 Tervolanlahti 17 Koskenniska 18 Haapasaari 19 Kirkonmaa 20 Virluodot 21 Oivonoja 22 Keltti, Leca 23 Kotojärvi 24 Haapajärvi 25 Käyrälampi 26 Pyhäjärvi 27 Saivikkala 28 Sorvainoja 29 Pekkola 30 Heinlahti 31 Santaniemi 32 Harvajanniemi 33 Hanski 34 Tervanen 35 Luuvinlampi 36 Kajansaari 37 Siikasaari 38 Vähän-Harvajanniemi 8

Lassi Kujala Pihakisa Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys on järjestänyt alueellaan talvikauden piristeeksi kaikille avoimen pihakisan joulukuun alusta helmikuun loppuun tavoitteena havaita mahdollisimman monta lintulajia. Kisa käydään pihojen välisenä toverija herrasmieshenkisenä kisana. Osallistujia muistutetaan myös piharuokintojen ylläpidosta, jolloin kaikkein tärkeimmät eli osa talvehtimaan jäävistä linnuista hyötyvät hyvin hoidetuista ruokinnoista. Lisäksi jäsenistö sekä yhdistys saa hyvän kuvan talvikauden lintulajeista. Pihojen välillä lajien määrä vaihtelee huomattavasti, koska pihan sijainnilla on merkittävä vaikutus talvikauden havainnoissa. Pihat, joilta on hyvä näkyvyys, esimerkiksi joulukuussa usein sulana olevalle merenlahdelle, ovat selvästi paremmassa asemassa, kuin sisämaassa olevat maalaistalon pihat. Talvikuukausien aikana KyLY:n alueen pihoilta on tehty havaintoja 86 lintulajista. Merenrannalla sijaitsevilta pihoilta havaintoja on kertynyt jopa 47:stä lintulajista. Pihakisaa käydään seuraavilla yksinkertaisilla säännöillä: Kisa-aika 1.12 28.2 (Karkausvuonna 29.2.). Pihan tulee sijaita KyLY:n toimialueella. Kisaan voi osallistua vain yhdellä pihalla. Näkö- tai äänihavainnon voi tehdä pihan ulkopuolelta, mutta havainnon tekijän pitää olla pihalla. Myös ikkunan läpi tehty havainto hyväksytään, koska ruokailupaikkojen häirintää tulisi välttää. Pihakisa on kaikille avoin. Kisakohtaiset toimintaohjeet sekä kisatilanne tiedotetaan kyly-verkossa. Säännöissä saattaa esiintyä vuosittain järjestelyistä johtuvia eroja, mutta niistä kisan ylläpitäjä ilmoittaa erikseen osallistujille. Pihakisaan ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan marraskuun aikana kyly-verkossa ja myös KyLY:n kotisivuilla www.kyly. fi. Pihakohtaiset tulokset ilmoitetaan kulloisellekin erikseen ilmoitetulle pihakisan sähköpostilla ylläpitäjälle, joka kerää viikoittaiset tulokset ja ilmoittaa niistä kisaajille ja kyly-verkkoon, jossa kisan edistymistä voi siihen osallistumatonkin seurata. Pihakisoihin on osallistuttu kiitettävästi vuosittain. Pihojen lukumäärän ja lajimäärän kasvua voi tarkastella seuraavasta taulukosta. Pihakisavuosi on nimetty kevään vuoden mukaan. Tervetuloa seuraavaan pihakisaan 2012 2013. Seuraa ohjeita marraskuun aikana kyly-verkossa ja kotisivuilla. Talvi vierähtää rattoisasti pihakisan merkeissä ja eikä aikaakaan, kun muuttolinnut palaavat taas. Toivotaan runsasta osanottoa! 9

Lintuvuosi 2010 & Tekstit: Taru Suninen, Hannu Sorsa, Juha Ojala, Pekka Raukko ja Jukka Rokkanen 10

2011 Kyhmyjoutsen. Lassi Kujala 11

Tänä vuonna Lintukymiin koottiin vuosien 2010 ja 2011 havainnot. Ensin on aina 2010 vuoden havainnot tietystä lajiryhmästä, ensimmäisenä siis yhteenveto vuoden 2010 aikana Tiiraan ilmoitetuista joutsenista. Tämän jälkeen on 2011 vuoden yhteenveto samoista lajeista. Merkinnät ja lyhenteet Lyhenteet noudattavat pääosin samoja merkityksiä kuin Tiira- lintuhavaintojärjestelmässä. Eli lyhyesti p = paikallinen, m = muuttava, kiert = kiertelevä, reng = rengastettu, kontr = kontrolloitu, Ä = laulava, ä = ääntelevä, juv/ = nuori, ad/ = vanha, 2kv = toisen kalenterivuoden lintu jne. sekä kansainväliset ilmansuuntalyhenteet. Lajilleen määrittämättömistä linnuista käytetään seuraavia lyhenteitä: ab = anser/branta-suvun hanhi, bp = buteo/ pernis-suvun petolintu, vl = vesilintu, ik = iso kahlaaja ja pk = pieni kahlaaja. Kuntalyhenteet Ii = Iitti, Kvl = Kouvola, Mi = Miehikkälä, Ha = Hamina, Py = Pyhtää, Ko = Kotka ja Vi = Virolahti. 12 JOUTSENET 2010 Kyhmyjoutsen Cygnus olor Paikallisista kyhmyjoutsenista tehtiin havaintoja ympärivuoden, eikä syys- tai kevätmuuttoa havaittu, ellei muutoksi katsota sitä, kun syksyllä rannikkovesien ja merenlahtien jäätyessä linnut siirtyvät saaristoon, ja keväällä takaisin. Osa kyhmyjoutsenista jää kuitenkin talveksi sisämaan sulapaikkoihin talvehtimaan. Talvehtimaan jäi kyhmyjoutsenia ainakin Ii Vuolenkoskelle 2 ad, 4 juv (Kari Puumalainen, Hannu Sorsa, Asta Sorsa ym.) ja Kvl Ekholmin silta 3p (Anita Nukari, Mika Dufva). Rannikolta ilmoitettiin ainoastaan yksi havainto alkutalvesta; 5.1 Ko Haapasaari 1 ad p (Ari Vuorio). Kyhmyjoutsenia ei siis kevätmuutolla havaittu, mutta ulkosaaristosta rannikon sulamista odottelevia kyhmyjoutsenia kerääntyi taas tavalliseen tapaan, jälleen eniten Ha Lupinlahdelle. Parhaimmillaan 23.4, täällä havaittiin 85p (Pentti Linko). Sisämaan sulapaikoillekin ilmaantui kyhmäreitä, yksittäin tai pareittain. Kevään ja kesän aikana paljastui useita pesintöjä, kaikki yhtä lukuun ottamatta, rannikolta. 9.6 Kvl Pilkanmaa 2 ad, 4 pull (Matti Kiuru). Kesällä havaittiin merialueella myös luppolintuparvia (4-30 yksilöä). Syksyllä, 1.9 30.11, havaittiin 1169 yksilöä, mukana uusi kesän sukupolvi. Pitkin sysksyä alkoi taas kyhmyjoutsenia kerääntyä perinteisille kerääntymisalueille, mm. Ha Lupinlahdelle, misää niitä havaittiin enimmillään 2.11 97p (Eero Hietanen), 19.10 Ko Sapokka Haapasaari väliseltä merialueelta laskettiin 25p (Ari Vuorio). Loppuvuodesta sisämaassa, 1.12 Ii Vuolenkoskella havaittiin jälleen talvehtimaan jäänyt kyhmyjoutsen pariskunta. (Marko Loikkanen, Kari Puumalainen, Asko Rokala ym.) Myös rannikon tuntumassa, havaittiin kyhmyjoutsenia jonkin verran. 26.12 Vi Hurppu 23 p (Seppo Grönlund), 7.12 Ko Katariina 11p (Esa Partanen) ja 15.12 Ko Haapasaari 23p (Ari Vuorio). Laulujoutsen Cygnus cygnus Laulujoutsen on yleistynyt viimevuosina reilusti. Havaintoja lajista ilmoitettiin muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta vuoden jokaisena päivänä. Talvehtijoitakin siis on, etenkin sisämaan sulissa joissa, mm. Ii Vuolenkoskella ja Säyhteessä talvehti muutamia joutsenia, kuin myös Kvl Lopotissa, Korialla ja Pilkanmaalla. 2.1 Py Ahvenkoskenlahdella havaittiin 1 ad p (Hannu Friman, Kirsi Leiri). Kevätmuuton suurimmat kerääntymät Kvl Elimäenjärvellä, jossa parhaimmillaan 21.4 220p (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Juha Koli) ja 22.4 Ha Hirvelänniitty 112p (Eero Hietanen). Vielä 29.5 havaittiin Kvl Elimäenjärvellä 90p (joista kahdella siniset kaularenkaat) (Jari Piepponen). Myös Ii Lyöttilässä oli 77p (Olli Kivinen) 30.5. Kesäkuussa havaittiin jonkin asteista muuttoa: 4.6 Vi Kurkela 65m, NE (Sampsa Cairenius, Juha Koli, Pertti Uusivuori) ja 7.6 Vi Vilkkiläntura 37m, NE (Paul Boijer, Jorma Knaapi). Syysmuuton ensimmäiset kerääntymät ilmoitettiin syyskuussa 10.9 Ii Lyöttilä 15p ja18p (Olli Kivinen). 10.9 jälkeen alkoi pieniä kerääntymiä ilmaantua ympäri maakuntaa, suurimmat: 2.10 Kvl Haikula 150p (Mikko Hannonen), 3.10 Ii Lyöttilä 210p (Timo Pyyhtiä), 11.10 Kvl Kurenoja 235p (Markku Piepponen), 16.10 Kvl Tolkkila 229p (Juha Ojala, Jani Salonen), ja 1.11 Ii Isokylä 110p (Olli Kivinen). Talvehtimaan laulujoutsenia jäi ulkosaaristoon, Py Kaunissaareen ja sisämaan sulapaikoille. Pikkujoutsen Cygnus columbianus Talvikaudelta ei yhtään havaintoa pikkujoutsenesta. Keväällä, 9.4 10.5 tehtiin paikallisista pikkujoutsenista havaintoja yhteensä 296 yksilöstä. Selvä huippu kevätmuutolla on havaittavissa 11.5, jolloin havaittiin yhteensä 2898 muuttavaa pikkujoutsenta. Summa jakaantuu seuraavasti; Vi Haravajanniemi 96m (Kimmo Leinonen), Vi Hurppu 1622m, ENE (Sampsa Cairenius, Juha Koli), Vi Kellovuori 630m (Tapio Tohmo), Vi Vähä-Haravajanniemi 339m, E (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela), Py Siltakylänlahti 50m, E (Kaarina Öst), Ko Haapasaari 111m, E (Ari Vuorio) ja Ha Kirkkojärvi 50m, E (Eero Parkko). 15.5 Vi Kellovuorella vielä 185m (Petri Shemeikka, Andreas Uppstu, Antti Vänskä ym.). Kesällä ei havaintoja pikkujoutsenesta. Syysmuutto lähes olematonta, muuttajat 2.10 Ko Katariina 10m SSW (Esa Partanen), 7.10 Kvl Vuohijärvi 5 ad, m (Markku Piepponen), 8.10 Ha Tervasaari 2 ad, m, W (Eero Hietanen), 13.10 Ha Salmenkylä 3m, W (Eero Parkko). Viimeiset pikkujoutsenet havaittiin 26.10 Kvl Värälä 2 ad, p (Juha Ojala).

JOUTSENET 2011 Kyhmyjoutsen Cygnus olor Vuonna 2011 ei myöskään kevätmuuttoa ollut havaittavissa, mutta keväällä pieniä kerääntymiä havaittiin tuttuun tapaan Ha Lupinlahdella, jossa parhaimmillaan 4.5 35p (Heikki Karhu, Sinikka Karhu). Pesinnät sijoittuivat tuttuun tapaan rannikolle, mutta Kvl Voikkaalla pesi taas kyhmäripari, jolla oli tänä vuonna 5 poikasta. Syksyn suurimmat kerääntymät taas kerran vesilintujen suosimalla levähdyspaikalla Ha Lupinlahdella, missä havaittiin parhaimmillaan 92p (Eero Hietanen). Laulu- ja pikkujoutsen. Hannu Sorsa Laulujoutsen Cygnus cygnus Laulujoutsenesta havaintoja lähes jokaiselta vuoden päivältä, talvehti pääasiassa sisämaan sulapaikoissa. Kevätmuutto ei kovin näyttävää, mutta yli viidenkymmenen linnun kerääntymiä oli jonkin verran; 25.3 Kvl Lopotti 102p (Markku Piepponen), 14.4 Kvl Värälä, jonne ilmeisesti Linnut siirtyvät Lopotista, parhaimmillaan 123p (Mauno Moilanen, Jani Salonen). 16.4 Ha Haru 53 (Eero Hietanen), 20.4 Kvl Junkkarinjärvi 60p (Mauno Moilanen, Jani Salonen). 5.5 Vi Haravajanniemessä muutti 55m, E ja 7m, E (Heikki Karhu, Sinikka Karhu). 5.6 pesintöjen ollessa täydessä vauhdissa, niin sisämaassa kuin rannikolla, muutti joutsenia Py Ahvenkoskenlahdella 39m, NE (Klaus Laine). Syksyn suurimmat kerääntymät; 2.10 Kvl Haapahaikulansuo 290p (Leena Asikainen), 4.10 Kvl Häkänkulma 215p (Klaus Laine), 6.10 Kvl Värälässä parhaimmillaan 209p (Jouni Repo), 14.10 Ha Lamminjärvi, parhaimmillaan 215 26 p (Pentti linko), 16.10 Kvl Ratula 210p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 23.10 Ii Sääskjärvi, parhaimmillaan 359p (Kari Puumalainen), 29.10 Kvl Jaalanlahti 200p (Antti Vänskä). Joulukuussa havaittiin Kvl Pyhäjärvellä talvehtimaan jäänyt, parhaimmillaan 223p jotsenta käsittävä parvi (Antti Vänskä). Pienempiä, kuitenkin yli viidenkymmenen linnun talvehtivia parvia havaittiin neljä. Pikkujoutsen Cygnus columbianus Alkutalvesta ei havaintoja, koko vuoden aikana ilmoitettiin 95 havaintoa1364 yksilöstä. Kevätmuutto oli paikoittain runsasta, suurimmat muutot; 26.4 Vi Vähä-Haravajanniemi 90m, E-N (Seppo Korpela), 30.4 Ko Katariina yhteensä 60m, NE/E (Esa Partanen), 5.5 Vi Haravajanniemi 170m, E ja Vähä-Haravajanniemi 154m, E, 9.5 90m, E, 12.5 59m, E (Seppo Korpela). Kesä- ja heinäkuulta ei havaintoja, lukuun ottamatta muuttavia 2.6 Vi Kellovuori 5m, ENE (Jari Markkula). Syysmuutto vaisua, parhaat muutot havaittiin 8.10 Ha Koivuluoto 7 4 m, SW (Juha Hytti, Petri Metsälä) ja 11.10 Vi Klamila 50m, SW (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Syksyn viimeinen havainto 14.11 Vi Hurppu 2ad, p (Eero Hietanen). HANHET 2010 Hanhi ab Tarkastelujakson aikana muuttavia hanhia havaittiin rannikon lisäksi jonkun verran myös sisämaassa. Hanhimuuttoa päästiin keväällä 2010 edelleen kuitenkin parhaiten havainnoimaan rannikkoseudun alueella. Syvemmällä sisämaassa havainnot jäävätkin yleensä kevätaikaan muuttorintaman suunnasta johtuen vähäisemmiksi kuin rannikolla. Sitä vastoin syysmuuton aikaan sisämaahan ruokailemaan ja levähtämään pysähtyneet hanhiparvet ovat runsaampia syyskuun lopulta aina lokakuun viimeisille päiville saakka. Kevään ensimmäisiä suurempia muuttavia hanhiparvia alkoi saapua 11.5 alkaen. Niiden kevätmuuttohuippu alkoi 19.5 paikkeilla ja jatkui runsaampana reilun viikon ajan ja laantuvana aina toukokuun lopulle. Vuorokautiset yksilömäärät säilyivät tuhansina vielä 29.5. Suurimpia keväisiä hanhilajiksi määriteltyjä muuttoesiintymiä olivat 11.5 Vi Vähän-Harvajanniemi 7 480 m (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela), 19.5. Vi Suuri-Pisi 23 100 m (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku Ukkonen, ym.), 20.5. Teutjärvi 46 500 m (Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen), 20.5. Vi Suuri-Pisi 45650 m (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku Ukkonen, ym.), 21.5. Vi Hurppu 48 240 m (Markku Seilonen), 23.5. Ko Kotkansaari 24530 m (Juha Metso), 25.5. Ha Vepsu 8 380 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), 28.5. Py Ristisaari 5000 m (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen, ym.) ja 29.5. Ha Vepsu 9 440 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso). Syysmuuton alkaessa havaintojärjestelmään alkoi tulla yli tuhannen linnun havaintomerkintöjä 26.9 lähtien. Havaintoja tehtiin heti myös sisämaassa. Lokakuun ensimmäisellä viikolla havainnot olivat jo vähenemässä sekä rannikolla että sisämaassa. Havaintoja satalukuisista parvista tehtiin aina lokakuun lopulle saakka. Suurimmat syyskauden muuttavina hanhilajina kirjatut havainnot olivat 26.9. Kvl Mielakanmäki 32110 (Juha Ojala, Markku Piepponen, Jani Salonen), 26.9. Vi Kellovuori 18 300 (Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari Venemies), 27.9. Vi Kellovuori 3450 m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo) ja 27.9. Vi Kurkela 3500 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela). Hanhi sp merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 267 havaintoa 745790 yksilöstä. 13

Metsähanhi Anser fabalis Metsähanhien alalajien mukaan kirjaaminen oli vielä vuonna 2010 vähäistä. Kevään 2010 ensimmäinen metsähanhihavainto kirjattiin 2.4 Kvl Anjalankoski 3 m (Mikko Hannonen, Juha Ojala, Petri Parkko). Havainnot suurimmista lajimääristä jakaantuivat tasaisesti noin kuukauden jaksolle alkaen 16.4 ja päättyen 14.5, aluksi sisämaahan ja lopuksi rannikkoseudun alueelle. Suurin sisämaahavainto oli 8.5 Kvl Teutjärvi 2000 m (Klaus Laine, Jouni Repo, Tuula Nironen) ja rannikon vastaava 11.5 Vi Hurppu Heposaari 5850 m (Sampsa Cairenius, Juha Koli). Muuten havaintojen lajimäärä oli maksimissaan noin tuhannen yksilön vaiheilla mainitun ajanjakson kuluessa. Syksyn 2010 metsähanhihavainnot ajoittuivat syyskuun alusta lokakuun lopulle. Ensimmäinen kirjattu syyshavainto tehtiin 2.9 Ii Isokylä 10 p (Olli Kivinen). Kovin suuria esiintymiä ei metsähanhista havaittu koko syksyn aikana ja havaintoja tehtiin aika harvakseltaan jakson aikana. Sisämaassa suurimpana 25.9 Kvl Kylänaho 100 p (Klaus Laine, Tuula Nironen) ja rannikon suurimpana 11.10 Vi Kellovuori (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors, Seppo Vuolanto). Lokakuun loppua kohti vain yksittäisiä havaintoja viimeisen ollessa 26.10 Kvl Koihainaho 2 p (Juha Ojala). Talvihavaintoja metsähanhista ei tehty alku eikä loppuvuonna 2010. Kesäkaudelta kirjautui lisäksi yksi havainto 11.6 Ii Perheniemi 2 p (Kari Puumalainen). Metsähanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 384 havaintoa 45219 yksilöstä. Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Tundrametsähanhista kirjattiin Tiiraan ensimmäiset kevät havainnot 5.4.2010 Kvl Raussila suurniitty 75 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Kirjattujen havaintojen mukaan yksilömäärän huiput jakautuivat kolmeen osaan, 16.4 Kvl Muhniemi Rauhamaa 1000 p (Klaus Laine), 23.4 samalla paikalla 1200 p (Klaus Laine) sekä 8.5 Ii Perheniemi 1070 p ja Kvl Teutjärvi 2000 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Pienempiä yksilömääriä havaittiin aina 28.5 asti sekä sisämaasta että rannikolta. Ei kirjattuja tundrametsähanhihavaintoja talvi, kesä eikä syyskaudella 2010. Tundrametsähanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 26 havaintoa 8138 yksilöstä. 14 Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Vuonna 2010 taigametsähanhista ilmoitettiin 5 havaintoa kaikki kevätkaudella. Ensimmäisenä 10.4 Py Heinlahti Mokra 6 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Muut havainnot: 16.4 Kvl Elimäenjärvi 17 p (Klaus Laine), 23.4 Kvl Muhniemi Rauhamaa 14 p (Klaus Laine) ja Ha Metsäkylä Suuretniityt 6 p (Klaus Laine) sekä 25.4 Vi Vilkkiläntura 6 p (Klaus Laine). Muita havaintoja ei ilmoitettu järjestelmään, ehkäpä syy siihen oli metsähanhien alalajien ilmoittamisen uutuus. Taigametsähanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 5 havaintoa 49 yksilöstä. Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus ARK Yksittäisiä lyhytnokkahanhihavaintoja ilmoitettiin havaintojärjestelmään harvakseltaan sekä kevät- että syyskaudella. Kirjauksia tehtiin aikavälillä 5.4 10.10 yhteensä 25 havainnosta, joissa oli 1-5 yksilöä kussakin. Ensimmäinen keväthavainto tehtiin 5 7.4. Kvl Raussila, Suurniitty 1 p (Veikko Heimola, Jari Piepponen, Jouni Repo, ym.). Muita 1 2 yksilön havaintoja tehtiin tasaisesti KyLY:n alueelle jakautuneena. Useamman linnun havaintoja tehtiin kevätkaudella kolme: 7 8.5 Ii Perheniemi 5 p (Kari Puumalainen, Klaus Laine, Tuula Nironen), 8.5 Kvl Teutjärvi, Kanasaari 3 p (Jouni Repo, Jouni Sihvonen, Matti A Sorsa, ym.). Kesällä kirjattiin havaintoja sulkasadosta kärsineestä lyhytnokkahanhesta ajalla 27.7 Ii Radansuu, Niskaportti 1 p (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Petri Parkko, ym.). Syksyllä tehtiin havaintoja 6 10.10 Kvl Tolkkila 4 p (Jari Piepponen, Jani Salonen) nuorista lyhytnokkahanhista. Lyhytnokkahanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 25 havaintoa 38 yksilöstä. Tundrahanhi Anser albifrons Kevään ensimmäiset havainnot tehtiin 5.4 useammalla paikkakunnalla. Yksilömäärältään suurin oli Kvl Elimäenjärvi 19 m (Jari Piepponen). Huhtikuun aikana aina loppukuulle asti määrät pysyivät korkeintaan kymmenissä, mutta 24.4 Kvl Haapahaikulansuolla havaittiin 300 p lepäilemässä (Timo Pulliainen). Määrät pysyivät aika tasaisina pitkin toukokuuta aika tasaisina. Huippupäiviä olivat 11 14.5 ja 19.5 jollin määrät nousivat yli tuhannen yksilön. Havainnot jakautuivat seuraaviin huippuihin: 11.5. Vi Hurppu 1065 (Sampsa Cairenius, Juha Koli), 14.5 Vi Järvisaari 1450 m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen) ja 19.5 Ha Vepsu 1375 (Kari Eischer, Markku Rantala, Jukka Pekkala). Viimeisimmät havainnot sisämaassa ja rannikolla tehtiin yksittäisistä muuttajista 28.5. Syyskaudella muuton havainnot jäivät kaakonkulmalla vähäisiksi. Havainnot koskivat yleensä vain muutamia kymmeniä yksilöitä. Ensimmäiset linnut havaittiin 17.9 Vi Kellovuori 7 m (Seppo Grönlund, Pekka Tainio, Tapio Tohmo). Suurimmat syksyn tundrahanhimäärät jakautuivat seuraavasti: 26.9 Vi Lakakallio 64 m (Olli Sassi, J-P Luokkamäki, Heikki Luokkamäki, ym.), 2.10 Vi Lakakallio 77 m (Tuula Nironen, Klaus Laine, Aila ja Jorma Lindfors) sekä 7.10 Vi Kellovuori 80 m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo). Viimeiset tundrahanhet syksylle 2010 kirjattiin 9.10 Ii Sääskjärvi 11 p (Petri Haapanen). Kesä eikä talvikaudella 2010 tehty havaintoja järjestelmään tundrahanhista. Tundrahanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 227 havaintoa 29042 yksilöstä. Merihanhi Anser anser Merihanhihavainnoista tehtiin ensimmäiset merkinnät 21.3 Virolahdella ja Kotkassa. Hanhia oli liikkeellä silloin parhaimmillaan Vi Vilkkiläntie 120 6 m (Jari Venemies). Koko kevätkauden suurimmat havainnot olivat 10.4 Ha Lupinlahti 72 p ja 18.4 Vi Vilkkiläntura 80 p (Jari Venemies). Muuten havainnot olivat vielä pienemmistä kerääntymistä lähinnä rannikon paikkakunnilta. Kevään sisämaan muut havainnot olivat yksittäisistä maksimissaan 6 yksilön havaintoja. Kesällä merihanhia havaittiin hajanaisesti samoilla paikkakunnilla kuin keväälläkin suurimpana kerääntymänä 4.8 Vi Vilkkiläntie 120 74 p (Jari Venemies) tehty havainto. Sisämaahavainnoista merkittävin oli 18.7 Kvl Teutjärvi 32 p (Jouni Repo) havainto. Syyskaudella havaintoja elokuun lopulta syyskuun 20. päivään saakka määrät vaihdellen yksilöhavainnoista muutamaan kymmeneen. Suurimmat muuttohavainnot olivat 27.8 Vi Kurkela 48 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela) ja 1.9 Vi Kellovuori 47 m (Seppo Grönlund, Pekka Tainio, Jari Venemies). Viimeinen havainto syksyllä 2010 kirjattiin 20.9 Ko Kaarniemi 1 p (Teemu Tast). Merihanhista merkittiin vuonna 2010 KyLY:n alueella Tiiraan 225 havaintoa 2520 yksilöstä.

Merihanhet. Lassi Kujala Kanadanhanhi Branta canadensis Iitissä, Vuolenkoskella, tehtiin 2010 talvihavaintoja yhdestä kanadanhanhesta aina vuoden alusta lähtien. Ensimmäiset havainnot rannikolta kirjattiin 20.3, joista yksilömäärältään suurin oli Ko Mussalo 10 m E (Timo Eskola), jonka jälkeen yksittäisiä havaintoja tiheään 1 14 yksilöstä etupäässä rannikon, mutta jokunen myös sisämaasta. Myös pari suurempaa kerääntymää kirjattiin eli 3.4 Py Heinlahti Mokra 30 p (Rauno Sandberg), 9.4 Py Heinlahti Mokra 40 p (Rauno Sandberg) ja myös 9.4 Py Länsikylän pellot 25 (Rauno Sandberg, Heikki Frilander). Kesähavaintoja saatiin sekä rannikolta ja sisämaasta. Suurimmat kerääntymät painottuivat heinäkuun lopulta lisääntyen elokuun loppua kohti jolloin suurin havainto 29.8 Py Heinlahti Oskarinpolku 102 p (Ari Vuorio). Syyshavaintoja tavattiin runsaasti syyskuun alun muutamien kymmenien parvista aina marraskuun loppupuolen yli 300 yksilön kerääntymään saakka. Sisämaan suurin kerääntymä oli 12.10 Ii Perheniemi 200 p (Olli Kivinen). Vielä tätä suuremmat esiintymät keskittyivät lähinnä Pyhtään alueelle, jossa suurin syksyn kanadanhanhihavainto oli 21.11 Py Heinlahti Oskarinpolku 309 p (Jari Venemies, Ari Vuorio). Viimeinen syksyn 2010 merkintä oli 23.11 Ii Vuolenkoski 6 p (Kari Puumalainen). Kanadanhanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 382 havaintoa 6169 yksilöstä. Valkoposkihanhi Branta leucopsis Valkoposkihanhista ei tehty havaintoja talvikuukausina. Kevään ensihavainnot tehtiin 21.4. Kvl Elimäenjärvi 2p (Jorma Jääskeläinen) ja Ko Meripuisto 2 p (Rauno Sandberg, Ari Flinkman, Sirkka Mouhu). Kevätmuutto pysyi sangen verkkaisena korkeintaan muutamien kymmenien yksilöiden parvina aina toukokuun 11 päivään ennen kuin ensimmäiset isommat muuttoparvet olivat liikkeellä. Varsinainen päämuutto rannikolla ajoittui 19.5. 25.5 väliselle ajalle. Yli 25 000 yksilön havaintoja merkittiin silloin neljä Kouvolan sekä Virolahden alueella. Nämä massamuutot olivat 20.5. Vi Kellovuori 36 500 m (Seppo Grönlund) sekä Kvl Teutjärvi Kanasaari 26 150m (Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen), 21.5 Vi Kellovuori 32 000 m (Seppo Grönlund, Juha Metso, Jari Venemies) ja Vi Suuri-Pisi 29 700 m (Markku Ukkonen, Pertti Renvall, Riitta Renvall, ym.). Valkoposkihanhien pesintä rannikolla on jo melko vakiintunutta. Sisämaassa se on edelleen harvinainen pesimälaji. Iitistä havaittiin ainakin 5 parin pesintähavaintoja (Pekka Koskinen, Kari Puumalainen, ym.). Valkoposkihanhien pesinnät ovat siis jatkuneet onnistuneesti myös Iitissä. Kesäkuukausien ajalta paikallisina esiintyneistä valkoposkihanhista kirjattiin havaintoja harvakseltaan. Havainnot olivat maksimissaan n. 400 yksilöä käsittäneitä kerääntymiä, joista suurin 28.8. Py Heinlahti Oskarinpolu 470 p (Ari Vuorio). Syksyllä oli mukavasti valkoposkia liikkeellä myös sisämaassa. Syyskuun loppua kohti havaittujen lintujen määrät lisääntyvät muutamista sadoista aina yli kymmenen tuhannen linnun havaintoihin vaikkakin suuria massahavaintoja ei 2010 syksyllä tehty. Muuttoa kesti kuitenkin suhteellisen vilkkaana lokakuun lopulle 15

saakka. Syksyn suurimpia valkoposkihanhikerääntymiä ja muuttoja määrällisesti olivat: 26.9 Vi Kurkela 13 120 m (Seppo Korpela) ja 30.9 Kvl Elimäki Ruotsinkylä 15 000 p (Jani Salonen, Kari Susi). Jakson viimeisimmät havainnot tehtiin valkoposkista 6.11 Iitissä useassa paikassa, joista Ii Sääskjärvi 3 p (Petri Haapanen) havainto oli ainoa useammasta kuin yhdestä linnusta tehty havainto. Valkoposkihanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 791 havaintoa 930 301 yksilöstä. 16 Sepelhanhi Branta bernicla Kevään 2010 ensihavainto yksittäisestä sepelhanhesta tehtiin 6.5. Ko Silakkasaaret 1m (Rauno Sandberg). Seuraavat havainnot sijoittuivat toukokuun puolivälin jälkeiseen aikaan. Muuttoa havainnoitiin parhaiten perinteisesti rannikon havaintopaikoilta. Muuton huippupäiviä olivat 28. ja 29.5. Silloin kirjattiin havaituksi viisi yli 30 000 muuttavan sepelhanhen päiväsummaa Virolahdelta, Haminasta ja Pyhtäältä. Suurin ilmoitettu yksilömäärä oli 29.5 Py Ristisaari 74 920 m (Jyrki Pynnönen, Petri Ripatti, Petteri Tolvanen, ym.). Muita suurempia sepelhanhimääriä havaittiin 28.5. Ha Vepsu 51 430 m /Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) ja Vi Suuri-Pisi 33 100 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen) sekä 29.5 Ha Vepsu 53 710 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) sekä Vi Vähä-Harvajanniemi 47600 m (Seppo Korpela). Määrät pysyivät vielä tuhansissa kesäkuun 6. päivään, jolloin muutto tyrehtyi lähes kokonaan. Kesäkaudella tehtiin havaintoja yhdestä sepelhanhesta 29.6 2.7 Ha Tervasaari (Taru Suninen, Jouko Hiltunen). Syysmuuton ensimmäiset sepelhanhet kirjattiin 9.9 Vi Kellovuori 50m (Seppo Grönlund, Jari Venemies.). Havaittujen sepelhanhien määrät jäivät syksyllä melko pieniksi tuulien epäsuotuisuuden takia. Havainnot keskittyivät jälleen pääosin rannikon paikkakunnille. Muutto keskittyi pääosin 26.9 päivään, jolloin määrät nousivat hieman yli kahteen tuhanteen yksilöön. Tuona päivänä tehtiin havaintoja sekä sisämaassa että rannikon havaintopaikoilla. suurimmat havainnot kirjattiin seuraavasti: 26.9 Kvl Mielakanmäki 1650 m (Juha Ojala Markku, Piepponen) sekä Vi Kellovuori 2300 m (Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari Venemies). Muutto väheni lokakuun alkupuolella ja lokakuun lopulla tehtiin viimeiset havainnot pienistä parvista. Viimeinen havainto kirjattiin 25.10 Py Ristisaari 1 m (Ari Vuorio, Janne Kiiski, Toni Erikoinen). Sepelhanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 133 havaintoa 425 752 yksilöstä. Punakaulahanhi Branta ruficollis ARK Punakaulahanhi tavattiin myös 2010 kevätmuuton piristeenä. Siitä tehtiin havaintoja Pyhtään ja Virolahden havaintopaikoilta. Ensimmäiseksi kirjausten mukaan (6.20) lintu liikkui valkkariparvessa 20.5. Py Ristisaari 1m (Ari O. Laine, Johannes Hänninen), (7.10) Vi Harvajanniemi 1 m (useat) ja (7.30) Vi Kellovuori 1 m (Seppo Grönlund) sekä samana päivänä vielä (kellonaika tuntematon) Vi Siikasaaressa 1 m (Ilkka Hakala, Jaakko Kanerva) ja Suuri-Pisissä 1 m (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku Ukkonen, ym.). Seuraavana päivänä punakaulahanhi havaittiin taas Virolahden ja Haminan alueen havaintopaikoilla useiden havainnoitsijoiden toimesta. Syksyllä 2010 tehtiin yksi havainto muuttavasta punakaulahanhesta valkoposkihanhiparvessa 10.10 Kvl Tolkkila 1 m (Vesa Vanninen). Tiibetinhanhi Anser indicus ARK Keväällä rengastamaton lintu havaittiin hanhiparvessa 1.5. Ii Sääskjärvi 1m (Jari Piepponen). Syksyllä tiibetinhanhi havaittiin myös Kouvolan alueella. Havainnot seuraavasti: Jouni Revon löytämänä 29.9 6.10 Kvl Raussila Suuriniitty 1 p (useat) sekä 9.10 Kvl Elimäki Hämeenkylä 1 p (Jouni Repo, Kalle Lintulahti). Hanhet 2011 Hanhi ab Vuoden 2011 aikana muuttavia hanhia havaittiin rannikon lisäksi myös sisämaassa lähes kuten viime vuosina, vaikkakin harvinaisuudet jäivät vähiin. Hanhimuuttoa päästiin keväällä havainnoimaan edelleen parhaiten rannikkoseudun alueella. Kevään ensimmäisiä suurempia muuttavia hanhiparvia alkoi saapua 10.4 alkaen. Niiden määrät kasvoivat verkkaisesti ja muuttohuippu ajoittui kuitenkin 16.5 24.5 väliselle ajalle laantuen toukokuun lopulle. Suurimpia keväisiä hanhilajiksi määriteltyjä muuttoesiintymiä olivat 16.5 Vi Siikasaari 42400 m (Kari Hakala, Risto Salonen, Kari Venhe, ym.) ja Vi Suuri-Pisi 53 000 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen), 17.5 Vi Siikasaari 33900 ((Kari Hakala, Risto Salonen, Kari Venhe, ym.) ja 21.5 Ha Kaivuluoto 38000 m (Juha Hytti, Petri Metsälä) Ensimmäiset syyspuolen hanhilajiksi kirjatut havaittiin 11.9 alkaen ja muutto pysyi vielä suhteellisen vähänä vielä viikon verran ennen kuin Virolahden Kellovuorella päästiin yli kahden ja puolentuhannen muuttavan yksilöön 18.9 (Tuula Nironen, Tapio Tohmo, Klaus Laine). Varsinainen huippupäivä oli kuitenkin vasta 1.10 jolloin määrät lähentelivät Virolahden havaintopaikoilla jo 20 tuhannen rajaa. Suurimmat havaintomäärät jakautuivat syysmuutolla 2011 seuraavasti: 25.9 Vi Kellovuori 9200 m (Ari Seppä, Tapio Tohmo), 1.10 Vi Vilkkiläntie 19 000 m (Jari Venemies), Vi Kellovuori 14 540 m (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors, Mikko Mäkelä, ym.), Vi Kurkela 11 515 m (Juha Hytti) ja vielä 9.10 Vi Klamila 600 m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Kohti lokakuun loppua määrät pienenivät huomattavasti ja viimeinen kirjattu havainto oli Ii Kymentaka Sonnaniemi 23 m (Olli Kivinen). Hanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan 267 havaintoa 637 000 yksilöstä. Metsähanhi Anser fabalis Vuoden 2011 aikana kirjaajat ovat alkaneet käyttää kirjauksessa yhä enenevässä määrin metsähanhien alalajinimikkeitä ja havainnot jakautuvat metsähanhien osalta siis kolmeen osaan. Kevään 2011 ensimmäinen metsähanhihavainto kirjattiin 5.4 Kvl Alakylä (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Mauri Haverinen), jonka jälkeen havainnot säilyivät pieninä muutaman kymmenen yksilön parvina vielä reilun viikon ajan kasvaen tasaisesti huippupäivään joka oli 11.5 Vi Kellovuori 1365 m (Seppo Grönlund, Pertti Koukkula). Kevään viimeinen metsähanhihavainto kirjattiin jo 19.5 Ha Pyötsaari 3 m (Eero Hietanen). Syksyn ensimmäinen havainto tehtiin jo 3.9 Kvl Jokela 3 m (Antti Vänskä), jonka jälkeen havainnot muutamien kymmenien luokkaa syyskuun 20. päivän tienoille. Tällöin määrät kasvoivat suurimmissa havainnoissa jo 150 paremmalle puolelle. Suurimmat muutot olivat seuraavasti: 20.9 Ha Lupinlahti 153 m (Pentti Linko, Virpi Töytäri), 21.9 Ha Kirkkojärvi 134 m (Eero Hietanen, Pentti Linko). Pieniä yksittäisiä havaintoja tehtiin aina marraskuun puolelle saakka. Viimeinen syksyn kirjattu havainto oli 8.11 Vi Kellovuori 19 m (Seppo Grönlund).

Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Kevään 2011 ensimmäinen havainnot tundrametsähanhesta kirjattiin Ha Lupinlahti 2 p (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Pentti Linko, ym.) ja Ha Kirkkojärvi 2 m (Eero Hietanen), kyseessä mahdollisesti samat yksilöt. Muuttoa oli vaihtelevasti huhtikuun puolivälin paikkeille määrällisesti muutaman yksilön parvesta aina yli 1100 yksiön parveen. Suuri muutto kuitenkin huhtikuun toukokuun vaihteessa. Suurimmat kerääntymät havaittiin seuraavasti: 17.4 Py Vastila 1150 p (Klaus Laine, Heikki Frilander, Tuula Nironen), 26.4 Kvl Elimäki Hämeenkylä 1700 p (Jouni Repo, Klaus Laine) ja 3.5 Kvl Elimäki Hämeenkylä 1500 p (Jouni Repo). Määrät pysyivät vielä sadoissa lähelle toukokuun puoliväliä, jonka jälkeen ne hiipuivat kokonaan. viimeinen kevään 2011 havainto kirjattiin 17.5 Ha Metsäkylä 1 p (Eero Hietanen). Kesähavainnoksi luokiteltava havainto kirjattiin 13.6 Ii Säyhtee Huhdanpohja 5 (2kv) m (Kari Puumalainen). Syksyn ensimmäiset havainnot tehtiin 22.9 alkaen. Samana päivänä tehtiin havainnot Ko Tavastila 8 p (Klaus Laine) ja Kvl Junkkari 32 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Syksyn suurimmat havainnot olivat: 24 26.9 Kvl Korvenkylä 100 p ja 10.10 Py Ristisaari 320 m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio). Syksyn viimeiset havainnot tehtiin 6.11 Kvl Värälä 1 p (Klaus Laine, Tuula Nironen) ja ii Isokylä kolli 1 p (Olli Kivinen). Ei talvihavaintoja tundrametsähanhesta vuonna 2011. Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Ensimmäiset taigametsähanhihavainnot vuonna 2011 tehtiin 4.4. Ii Jokue Leininkulma 9 p (Kari Puumalainen), jonka jälkeen muutaman yksilön havaintoja päivittäin. Suurimmat määrät seuraavasti: 15.4 Ha Haru Hirvelänniitty 67 p (Pentti Linko), 16.4 Haru Hirvelänniitty 100 p (Eero Hietanen), 23.4 Ii Sääskjärvi Hakala 58 p (Kari Puumalainen) ja 23.4 Ii Myllylä Sivatinkylä 50 p (Kari Puumalainen). Tämän jälkeen vain muutamia pienempiä havaintoja. Kevään viimeinen havainto tehtiin 17.5 Ha Myllykylä Kotoniitty 1 p (Eero Hietanen). Kesähavaintoja ei tehty vuonna 2011. syksyn ensimmäinen havainto taigametsähanhesta tehtiin 7.9 Ko Tavastila 25 p (Klaus Laine). Vain vähäisiä havaintoja marraskuun alkuun jolloin viimeiset havainnot tehtiin. Ne olivat 29.10 Ii Isokylä 1 p (Olli Kivinen) ja 1.11 Kvl Hämeenkylä 3 lask (Antti Vänskä). Ei kirjattuja talvihavaintoja taigametsähanhesta vuonna 2011. Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus ARK Yksittäisiä lyhytnokkahanhihavaintoja ilmoitettiin havaintojärjestelmään harvakseltaan sekä kevät- että syyskaudella 2011. Kirjauksia tehtiin aikavälillä 16.4 1.11 yhteensä 19 havainnosta, joissa oli 1-3 yksilöä kussakin. Ensimmäiset keväthavainnot tehtiin 16 20.4. Kvl Muhniemi Rauhamaa 2 p (Eero Hietanen, Klaus Laine, Markku Piepponen, ym.) sekä 16 17.4 Py Vastila 3 p (Klaus Laine, Heikki Frilander, Tuula Nironen). Kaikki muut havainnot olivat 1 2 yksilön havaintoja, joita tehtiin Iitin, Kouvolan ja Haminan alueelle jakautuneena. Kevään viimeinen havaittiin 16.5 Kvl Junkkari 1 p (Klaus Laine) ja syksyn ensimmäinen havainto kirjattiin 18.9 Kvl Aitomäki 1 m (Lasse Artevo, Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen, ym.). Viimeisen syksyn 2011 lyhytnokkahanhen laskeutumisen havaitsi Antti Vänskä 1.11 Kvl Hämeenkylä. Lyhytnokkahanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 19 havaintoa 27 yksilöstä. Tundrahanhi Anser albifrons Kevään ensimmäiset havainnot tehtiin 5.4 Iitissä ja Kouvolassa. Havainnot olivat seuraavanlaiset: Ii Mukulanlahti 5 m (Tero Airio, Olli Kivinen, Hannu Sorsa, ym.) ja Kvl Alakylä 2 m (Markku Piepponen, Mauri Haverinen, Mauno Kovanen). Kovin suuriin muuttomääriin ei keväällä 2011 päästy. Suurimmat muutot olivat toukokuun puolivälissä ja jakautuivat seuraavasti: 15.5 Vi Harvajanniemi 1040 m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen) ja 16.5 Ha Vepsu 1295 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso). Näiden havaintojen jälkeen määrät putosivat 1 3 linnun tasolle ja viimeinen kevään 2011 tundrahanhihavainto kirjattiin 25.5 Vi Suuri-Pisi 1 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen). Syyskaudella muuton havainnot jäivät kaakonkulmalla 2011 syksylläkin suhteellisen vähäisiksi. Havainnot koskivat yleensä vain muutamia kymmeniä yksilöitä. Ensimmäisen linnun havainto tehtiin 20.9 Vi Kellovuori 7 m (Seppo Grönlund, Jari Venemies). Määrät nousivat hetkeksi vasta lokakuun 10 päivänä, jolloin muuton huippu. Silloin syksyn yksilömäärältään suurin havainto oli Py Ristisaari 1030 m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio). Viimeisen syksyn 2011 tundrahanhihavaintoja tehtiin vielä joulukuun puolella, joista viimeiset 1 5.12 Kvl Värälä 1 p (Klaus Laine, Tuula Nironen, Markku Piepponen, ym.). Tundrahanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan 237 havaintoa 15144 yksilöstä. Merihanhi Anser anser Merihanhihavainnoista tehtiin ensimmäiset merkinnät 22.3. Ha Lupinlahti 2 kiert. (Pentti Linko, Eero Hietanen). Havaittujen lintujen määrät pysyivät vain muutaman kymmenen suuruisina koko kevään ajan. Koko kevätkauden suurimmat havainnot olivat 13.4 Ha Lupinlahti 60 p (Eero Hie- Kanadanhanhi. Lassi Kujala 17

tanen, Pentti Linko) ja 22.4 Vi Vilkkiläntura 60 p (Jari Kuhlman, Jorma Lindfors, Jari Päärni, ym.). Muuten havainnot olivat vielä pienemmistä kerääntymistä lähinnä rannikon paikkakunnilta. Kevään sisämaan havainnot olivat yksittäisistä maksimissaan 5 yksilön havaintoja. Kesällä merihanhia havaittiin hajanaisesti samoilla paikkakunnilla kuin keväälläkin. Mutta suurimpana kerääntymänä kuitenkin oli 9.8 Kvl Hämeenkylä p (Mauno Moilanen, Jani Salonen) sekä 17.8 Kvl Muhniemi 240 p (Klaus Laine) tehdyt havainnot. Pesintähavaintoja kirjattiin edelleen vain rannikon havainnoissa. Syyskaudella havaintoja elokuun lopulta syyskuun 11. päivään saakka määrät vaihdellen yksilöhavainnoista muutamaan kymmeneen. Suurimmat kerääntymät olivat 11 15.9 Kvl Kylänaho 270 p (Klaus Laine, Juha Ojala, Jani Salonen), 17.9 Py Labböle 130 kiert (Timo Ilonen) ja 23.9 Kvl Teutjärvi 140 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Viimeinen havainto syksyllä 2011 kirjattiin 1.11 Kvl Hämeenkylä 1 lask (Antti Vänskä). Merihanhista merkittiin vuonna 2011 KyLY:n alueella Tiiraan 297 havaintoa 4657 yksilöstä. 18 Kanadanhanhi Branta canadensis Ensimmäiset havainnot 1 2 kanadanhanhista kirjattiin 22.3 Iitissä, Kotkassa ja Virolahdella, jonka jälkeen yksittäisiä havaintoja tiheään muutamista yksilöistä etupäässä rannikon, mutta myös sisämaan havaintopaikolta. Suurimpia kerääntymiä kirjattiin seuraavasti: 11.4 Kvl Alakylä 30 p (Veikko Heimola), 11.4 Ii Sääsksjärvi 43 m (Jani Salonen), 14.4 Py Heinlahti Mokra 31 p (Ari Eerola) ja 24.4. Vi Vilkkilä 35 p (Pentti Koukkula). Kesähavaintoja kirjattiin sekä rannikolta ja sisämaasta. Pesintöjä havaittiin sekä sisämaassa että rannikolla. Suuria kerääntymiä ei kesäaikaan kirjattu. Yksilömäärältään suurin kirjaus tehtiin 19.8 Ha Tervasaari 38 m, p (Esa Partanen). Syyshavaintoja runsaasti syyskuun alun muutamien kymmenien parvista aina joulukuun puoleen väliin yli 100 yksilön kerääntymiin saakka. Sisämaan suurin kerääntymä oli 29.90 Ii Sääskjärvi 150 p (Pekka Koskinen). Vielä tätä suuremmat esiintymät keskittyivät lähinnä Pyhtään alueelle, jossa suurin syksyn kanadanhanhihavainto oli 20.11 Py Heinlahti Oskarinpolku 266 p (Ari Vuorio). Viimeiset vuoden 2011 merkinnät tehtiin vuoden viimeisenä päivänä Pyhtäällä ja Kouvolassa poikkeuksellisen lauhan syksyn vaikutuksesta. Suuri niistä oli Kvl Pyhäjärvi Kekäleniemi 14 p (Antti Vänskä, Heikki Karimaa) Kanadanhanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan 404 havaintoa 6745 yksilöstä. Valkoposkihanhi Branta leucopsis Valkoposkihanhista ei tehty havaintoja talvikuukausina. Kevään ensihavainnot tehtiin 12. 16.4. Vi Häppilä 4p (Seppo Grönlund, Eero Hietanen, Teemu Hiukka, ym.) Kevätmuutto pysyi sangen verkkaisena korkeintaan muutamien kymmenien yksilöiden parvina aina toukokuun alkuun ennen kuin ensimmäiset isommat muuttoparvet olivat liikkeellä. Varsinainen päämuuttohuippupäivä rannikolla ajoittui toukokuun 11. 17. päivien välisele ajanjaksolle. Yli 25 000 yksilön havaintoja merkittiin silloin viis Virolahden ja Haminan alueilla. Nämä massamuutot olivat 16.5. Vi Harvajanniemi 41415 m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen Juha Hyvönen, ym.), Vi Lerviikinniemi 31920 m (Erkki Färm, Petri Lehto, Matti J. Virtanen), Ha Vepsu 50 510 m (Teemu Lehtiniemi, Olli Pekka Liinalaakso), Vi Vähän Harvajanniemi 49 300 m (Seppo Korpela) ja 17.5 Ha Vepsu 27 030 m (Teemu Lehtiniemi, Olli Pekka Liinalaakso). Muutto vielä runsasta toukokuun 22. päivään, jonka jälkeen muuttavien määrät alkoivat pienentyä kesäkuun alkua kohti. Valkoposkihanhien pesintä rannikolla on melko vakiintunutta. Sisämaassa se on edelleen harvinaisempi pesimälaji. Iitistä havaittiin jo useita pesintähavaintoja (Pekka Koskinen, Kari Puumalainen, Lassi Kujala, ym.). Valkoposkihanhien pesinnät ovat siis jatkuneet Iitissä onnistuneesti kesällä 2011. Kesäkuukausien ajalta paikallisina esiintyneistä valkoposkihanhista kirjattiin havaintoja rannikolta sekä joiltakin sisämaan paikkakunnilta. Havainnot olivat maksimissaan yli 400 yksilöä käsittäneitä kerääntymiä lähinnä Haminan ja Pyhtään alueilla, joista suurin oli jälleen 21.8. Py Heinlahti Oskarinpolu 460 p (Ari Vuorio). Syksyllä oli mukavasti valkoposkia liikkeellä varsinkin sisämaassa. Syyskuun loppua kohti havaittujen lintujen määrät lisääntyvät muutamista sadoista aina yli kymmenen tuhannen linnun havaintoihin vaikkakin suuria massahavaintoja ei myöskään 2011 syksyllä tehty. Muuttoa kesti kuitenkin suhteellisen vilkkaana lokakuun lopulle saakka. Syksyn suurimpia valkoposkihanhikerääntymiä sekä muuttoja määrällisesti olivat: 30.9 Kvl Raussila Suurniitty 10 000 p (Heikki Luokkamäki, M-P Luokkamäki), 1.10 Kvl Mielakanmäki 15 000 kiert (Timo Pulliainen, Timo Pyyhtiä), 7.10 Kvl Värälä 14 000 p (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Heikki Luokkamäki), 8.10 Kvl Lappalanjärvi 10000 p (Antti Vänskä) ja 9.10 Kvl Jokela 15 000 p (Antti Vänskä). Jakson viimeisimmät havainnot tehtiin valkoposkista 8 18.11 Ha Tervasaari 1 p (Eero Hietanen, Teemu Hiukka). Valkoposkihanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 814 havaintoa 1 001 396 yksilöstä. Sepelhanhi Branta bernicla Kevään 2010 ensihavainto yksittäisestä sepelhanhesta tehtiin 12.5. Vi Harvajanniemi 2 m (Jorma Kirjonen, Heikki Karhu, ym.). Seuraavat havainnot sijoittuivat toukokuun puoliväliin. Muuttoa havainnoitiin parhaiten perinteisesti rannikon havaintopaikoilta. Muuttoa tapahtui runsaammin 15. 28.5 välisenä aikana. Silloin kirjattiin havaituksi kuusi yli 20 000 muuttavan sepelhanhen päiväsummaa Virolahdelta. Suurin ilmoitettu yksilömäärä oli 21.5 Vi Vähä-Harvajanniemi 26 490 (Lassi Rantanen, Mika Rantanen, Tomi Rantanen, ym.). Muita suurempia sepelhanhimääriä havaittiin 21.5 Vi Suuri-Pisi 24 800 m (Jorma Kelo, Marko Kelo, Pertti Renvall, ym.) ja 23.5 Vi Suuri-Pisi 24 750 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen) sekä 23.5 Vi Vähä-Harvajanniemi 24 800 m (Seppo Korpela). Määrät pysyivät vielä tuhansissa toukokuun lopulle. Kesäkuun puolella muutto hiljeni enää pääosin joiden kymmenien yksilöiden parviksi. Heinäkuun aikana tehtiin sepelhanhista havaintoja Py Ristisaaressa 1 4 yksilöstä 1. 24.7 välisenä aikana. Yhdestä sepelhanhesta tehtiin myös havaintoja Kotkan Kaarniemessä ja Haminan Salminlahdella sekä Lupinlahdella 17. 30.8 välisenä aikana. Syysmuuton ensimmäiset sepelhanhet kirjattiin 17.9 alkaen Virolahden, Haminan ja Kouvolan alueella. Suurimmassa parvessa tuolloin 130 yksilöä Kvl Vuohijärvi (Markku Piepponen). Havaittujen sepelhanhien määrät olivat syksyllä melko pieniä mahdollisesti tuulien epäsuotuisuuden takia. Muuton pääosa keskittyi pääosin syyskuun 23. 24. päivään, jolloin määrät nousivat hieman alle kahteen tuhanteen yksilöön. Tuona aikana tehtiin havaintoja sekä sisämaassa että rannikon havaintopaikoilla. Suurimmat havainnot kirjattiin kuitenkin rannikkoseudulla seuraavasti: 24.9 Ha Lupinlahti 1200 m (Pentti Linko, Tauno Lätti) sekä Ha Salmenkylä Takka-

niemi 1710 m (Esa Partanen). Muutto väheni syyskuun loppua kohti, mutta pieniä määriä nähtiin pitkin lokakuuta kunnes tehtiin viimeiset havainnot, jotka olivat 29.10 Vi Kellovuori 50 m (Ari Seppä) ja Vi Klamila lintutorni 300 m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Nämä havainnot olivatkin syksyn 2011 viimeiset kirjaukset sepelhanhista. Sepelhanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 181 havaintoa 368 888 yksilöstä. Punakaulahanhi Branta ruficollis ARK Punakaulahanhi tavattiin myös 2011 kevätmuuton aikaan. Siitä tehtiin havaintoja Virolahden havaintopaikoilta. Lintu liikkui 22.5 sepelhanhiparvessa alueella Vi Siikasaari, Harvajanniemi ja Hurppu Heposaari 1 kiert (useat) ja 25.5 Vi Harvajanniemi 1 m E (Jorma Kirjonen, Juha Hyvönen). Tiibetinhanhi Anser indicus ARK Keväällä tehtiin 15.5 vuoden 2011 ainoa havainto tiibetinhanhesta valkoposkihanhiparvessa Vi Lerviikinniemi 1m E (Petri Lehto, Matti J. Virtanen). Kiljuhanhi Anser erythropus ARK Harvinaiseksi käyneestä kiljuhanhesta tehtiin yksi ainoa hyväksytty havainto KyLy:n alueella vuonna 2011 eli 7.5 Vi Kurkela lintutorni 1 (+2 kv) m E (Tomi Kaijanen, Kari Kaunisto, Totti Toiskallio, Markus Tuomi). SORSAT 2010 Ristisorsa Tadorna tadorna Kaikki alueen ristisorsa havainnot tehtiin jälleen rannikolta. Ensimmäinen havainto tehtiin 4.4 Py Kaunissaaressa, 2p (Ari Vuorio). Kevätmuuttokaudella ristisorsia havaittiin parhaimmillaan 8p Py Ristisaaressa 12.5 (Johannes Hänninen, Timo Böhme, Heikki Frilander ym.). Muulta ilmoitettiin kevätkaudella 28 ristisorsaa. Ristisaaresta ilmoitettiin alueen ainoa poikue 3.7, 2 poikasta. Myöhäisin havainto tehtiin Ko Hovinsaaren rantalietteillä paikallisena olevasta ristisorsasta 2.10 (Ari Flinkman, Rauno Sandberg). Haapana Anas penelope Vuoden ensimmäiset ilmoitetut havainnot haapanoista saatiin Kotkan Jäppilänlahdelta, 1 k p, 6.4 (Ari Eerola). Tämän jälkeen haapanoita ilmoitettiin koko huhti- ja toukokuun ajan joka päivä. Päämuutto näytti osuneen 21. 26.4; tänä aikana ilmoitettiin 1635 paikallista haapanaa. Suurimmat kerääntymät: 22.4 Kvl Elimäenjärvi 480p (Antti Vänskä), 23.4 Kvl Moisio 300p (Timo T. Leppänen) ja 26.4 Kvl Suurijärvi 260p (Veikko Heimola, Antero Rämä, Kari Sinkkonen, Antti Vänskä) ja 204p Ha Lupinlahti (Eero Hietanen). Syksyllä yli sadan linnun kerääntymiä havaittiin 4.9 21.10. Pyhtään Heinlahdesta ilmoitettiin parhaimmillaan 22.9 1550p haapanaa (Ari Vuorio). Harmaasorsa Anas streptera 91 havaintoa harmaasorsasta aikaväliltä 15.4-2.11, yhteensä 359 yksilöstä. Keväällä eniten paikallisia harmaasorsia havaittiin 18.5-30.5 Py Ristisaaressa, 7p (Johannes Hänninen, Karoliina Hämäläinen ym.) Onnistuneita pesintöjä todettiin ainoastaan Ristisaaressa, ja poikasia havaittiin yhteensä parhaimmillaan 13. Loppukesästä Ristisaaressa suurin yhtä aikaa havaittu harmaasorsa parvi käsitti 23p yksilöä. Syksyn suurimmat kerääntymät 1.8 Kvl Teutjärvi 7p (Juha Ojala, Jani Salonen), 9.9 Ii Radansuu, Niskaportti 8p (Olli Kivinen). Viimeinen harmaasorsa havaittiin 2.11 Ha Lupinlahdella, 1n, p (Eero Hietanen). Tavi Anas crecca Kevään suurimmat tavikerääntymät havaittiin 20.4 Ha Metsäkylä 180p (Pentti Linko), 21.4 Kvl Elimäenjärvi, parhaimmillaan 1200p (Sampsa Cairenius, Sepoo Korpela, Juha Koli), 24.4 Py Heinlahti 260p (Ari Vuorio), 2.5 Kvl Suurijärvi 160p (Eero Hietanen). Syysmuuton parhaat: 12.9 Py Heinlahti 165p (Ari Vuorio) ja Ko Torvmossen 85p (Ari Vuorio), muuttavia 27.9 Kvl Mielakanmäki 20m (Timo Pulliainen). Amerikantavi Anas carolinensis Vain yksi havainto keväältä, 18 23.4 Kvl, Elimäenjärvi 1k, jp, p (Timo T Leppänen, Sampsa Cairenius, Seppo Korpela ym.). Sinisiipitavi Anas discors 17 20.4 Kvl Elimäenjärvellä taviparvesta havaittiin Suomen 18:sta sinisiipitavi, 1ad, k, p, jota käytiin bongaamassa kauempaakin (löytäjät: Antti Vänskä ja Jari Piepponen). Sinisorsa Anas platyrhynchos Suurimmat sinisorsahavainnot alkuvuodesta: 17.1 Ko KotkaMills, tehdasalue, parhaimmillaan 600p (Jouko Hiltunen), 31.1 Kvl Tähtee 100p (Matti Silvonen, Ulla Silvonen) ja 16.2 Ko Helilä 185p (Ari Eerola). Kevätmuutolla, joka tyypillisesti osui huhtikuun alkupuolelle, ei yli kahdensadan yksilön parvia havaittu muualla kuin Kvl Elimäenjärvellä, jossa ilmoitettiin jopa 900p 17.4 (Jari Piepponen, Antti Vänskä). Pienempiä, reilun sadan linnun parvia havaittiin useissa paikoissa. Syysmuuton suurimpia kerääntymiä: 9.10 Py Heinlahti 930p (Ari Vuorio), 19.10 Ii Säyhtee 217p (Kari Puumalai- Haapana. Taru Suninen 19

nen), 20.10 Vi Kellovuori 130p (Seppo Grönlund). Ilmeisesti talvehtivia sinisorsia ilmoitettiin enimmillään 16.11 Ko Sapokan alueella 510p (Jukka Rokkanen, Esa Partanen). Jouhisorsa Anas acuta 29.3 havaittiin vuoden ensimmäinen jouhisorsapariskunta Ko Karhunsalmessa (Löytäjä: Klaus Laine). Huhtikuun vaihtuessa alkoi jouhisorsiakin ilmestyä yleisesti jo koko alueelle. Suurimmat määrät ilmoitettiin 21.4 Kvl Elimäenjärvi 85p (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Juha Koli), 26.4 Ha Kirkkojärvi 64p (Eero Hietanen), 27.4 Vi Vähän-Haravajan niemi, 50m, E (Seppo Korpela). Syysmuutto ei kovin suurta ollut, suurimmat muuttoparvet; 27.8 Vi Kurkela 40m, S (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela), 7.9 Ii Radansuu 50m, SW (Kari Puumalainen), 27.9 Kvl Mielakanmäki 100m, SW (Timo Pulliainen), sekä 28.9 Kvl Vuohijärvi 29m (Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen, Antti Vänskä). Talvehtimaan jäi Ko Haapasaareen 1 k p 30.11 15.12 (Ari Vuorio). Heinätavi Anas querquedula Ensimmäinen heinätavi havaittiin 9.4 Ha Kirkkojärvellä 1k, p (Pentti Linko). Noin viikko ensihavainnon jälkeen laji havaittiin useassa paikassa ympäri maakuntaa. Keväällä ei havaittu yhtään yli 3 linnun kerääntymää. Syyskaudellakin heinätavi oli tyypillisesti harvalukuinen, elo-syyskuulta vain 6 havaintoa. Viimeinen havainto 2.10 Py Ristisaari, 1juv, m (Jukka Rokkanen). Lapasorsa Anas clypeata 14.4, ensihavainto Ko Meripuisto 1 k, m (Jukka Rokkanen), jonka jälkeen useita havaintoja useilta paikoilta. Kevään parhaat kerääntymät: 26.4 Vi Vilkkiläntura 36p (Veikko Heimola, Antero Rämä, Kari Sinkkonen, Antti Vänskä), 28.4 Kvl Suurijärvi 22p (Juha Ojala, Jani Salonen) ja 13.5 Py Heinlahti 28p (Ari Vuorio). Muutolla havaittiin enimmillään 19.5 Vi Järvisaari 51m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen). Pesintöjä varmistui Iitin Radansuussa, Kvl Anjalankoskella ja Py Ristisaaressa. Syksyllä ei suurempia kerääntymiä havaittu, 3.10 Py Heinlahti 26p oli ainoa ja suurin kerääntymä. Viimeinen lapasorsa havaittiin 12 16.11 Ko Jäppilänlahdella 1 n-puk (Ari Eerola). 20 Punasotka Aythya ferina Jälleen kerran Kvl Suolalahti oli paras punasotkapaikka kevätmuutolla: 13.4 72p (Markku Piepponen), 18.4 86p (Petri Parkko, Jani Salonen), 20.4 263p (Markku Piepponen), 21.4 193p (Antti Vänskä). Ha Lupinlahdella parhaimmillaan 17.4 37p (Pentti Linko). Vähälukuinen syysmuutolla, suuria kerääntymiä ei ollut. Loppukesästä havaittiin suurin kertymä, 18p, Py Heinlahdella (Ari Vuorio). Ruskosotka Aythya nyroca Keväällä, 25.4 2.5, Ko Huumanpohjassa viihtynyt juhlapukuinen koiras ruskosotka oli Suomelle 15:sta havainto kyseisestä lajista, ja houkutteli useita bongareita paikalle. (löytäjä: Kimmo Leinonen). Tukkasotka Aythya fuligula Ensihavainto tukkasotkasta tehtiin 10.3 Ko Hallan alueella, 1 k p (Klaus Laine, Rauno Sandberg). Suurimmat kerääntymät havaittiin rannikolla; parhaimmillaan 22.4 Ha Lupinlahti 199p (Eero Hietanen) ja 30.4 Py Heinlahti 210p (Ari Vuorio, Aapo Vuorio, Ennilotta Vuorio). Syysmuutolla ei yli sadan linnun kerääntymiä havaittu muulla kuin Ha Lupinlahdella, jossa parhaimmillaan 403p (Eero Hietanen). Lapasotka Aythya marila Kevätmuuton huippu osui toukokuun puoleenväliin ja loppuun. 16 23.5 muutti yhteensä huikeat 33301 yksilöä. Suurimmat summat: 19.5 Ha Vepsu 3442m (Kari Eischer, Markku Rantala, Jukka Pekkala), 20.5 Vi Suuri-Pisi 2845m, E (Juhani Rissanen, Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen ym.), Vi Vähän-Haravajan niemi 2146m, E (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela). Syysmuutolla ilmoitettiin 904 lapasotkaa, parhaat määrät havaittiin 22.9 230m ja 24.9 410m, Vi Kellovuori (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo). Viimeinen havainto tehtiin 27.11 Ii Vuolenkoski 2npuk, p (Kari Puumalainen, Timo Puumalainen). Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Kaksi havaintoa, keväällä 11 13.5 Vi Hurppu 1 +2kv jp k p (Jari Markkula, Pekka Tainio, Klaus Laine, Tuula Nironen ym.) ja 19.5 Vi Leerviikinniemi 1 n, m, ENE (Miska Loippo, Tommi Loippo). Allihaahka Polysticta stelleri Kaikki havainnot, lukuun ottamatta kahta talvehtijaa, ovat aikaväliltä 6.-20.5. Yhteensä havaintoja tehtiin 163 yksilöstä. parhaat muuttoparvet 6.5 Ha Pitkäthiekat 60m, SE (Eero Hietanen), 8.5 Vi Vähän- Haravajanniemi 21m, SSE (Seppo Korpela), 11.5 Vi Haravajanniemi 12m, E ja 12m, E (Eero Hietanen, Kimmo Leinonen, Eero Parkko). Talvihavainnot ovat molemmat sisämaasta. 10.12 Kvl Susikoski 1 k p (Vesa Laitonen) ja 13.12 Kvl Kallioniemi 1 n ad p (Jouni Repo). Alli Clangula hyemalis Vuoden ensimmäinen havainto 17.1 Ii Vuolenkoski 1 k p (Kari Puumalainen). Kevätmuuttokaudella 18.4 7.6 ilmoitettiin alleja huikeat 903894 yksilöä. Parhaat muutot Vi Vähän-Harajavanniemi 40000m (Seppo Korpela), 20.5 Vi Järvisaari 31890 m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen), Vi Suuri-Pisi 25800m (Juhani Rissanen, Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen ym.) Vi Vähän-Haravajanniemi 21500m (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela), Py Ristisaari 120 000m (Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen, Ari O. Laine ym.), 21.5 Vi Lakakallio 60000m (Janne Aalto, Miika Suojarinne ym.) Vi Järvisaari 74030m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen), Vi Haravajanniemi 80000m (Hannu Maula, Marita Maula, Petri Saarinen), Vi Suuri-Pisi 61000m (Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen, Juha Väätäinen ym.) Vi Vähän-Haravajanniemi 71700m (Seppo Korpela), 21.5 Ha Pitkäthiekat 28700m (Eero Hietanen). Syysmuuton huippu oli syyskuun lopussa. Suurimmat syysmuuttosummat: 22.9 Vi Kellovuori 340m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo), 24.9 380m, S (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo), 26.9 Vi Kellovuori 450m (Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari Venemies) ja 10.10 Vi Kurkela 240m, S (Seppo Korpela). Vuoden viimeinen allihavainto tehtiin 9.12 Py Kaunissaari 1 n-puk, p (Esa Partanen, Sirkku Partanen). Mustalintu Melanitta nigra Kevätmuuttokaudella 12.4 1.6 havaintoja ilmoitettiin 152, 969 889 yksilöstä. Muuton huippu oli 16.5-20.5., jolloin havaittiin yli puolet koko vuodessa ilmoitetuista mustalinnuista, 494229 yksilöä. Parhaat, yli 30000 yksilön, muutot: 16.5 Vi Järvisaari 33345m (Kalle Simo-