LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

LIESSAAREN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Lohjan kaupunki PL 71, 08101 Lohja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus/Puistotoimi PL 71, 08101 Lohja Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 0500 472630 Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti 0500 779854 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys PL 71, 08101 Lohja Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen 050 2888 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Tehtaankatu 26, PL51, 08100 Lohja (019) 323 623 Vesilaboratorio, kemisti Jarkko Nissinen (019) 323 895 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Lohjan kaupunki / Kaupunkisuunnittelukeskus Vesi ja viemärilaitos PL 71, 08101 Lohja Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen 050 5110612 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Liessaaren uimaranta 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Liessaari 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI114270003 2.4 Osoitetiedot Haikarinkatu, 08100 Lohja 2.5 Koordinaatit (WGS84) 24.0211 (longitudi), 60.2450 (latitudi) 2.6 Kartta

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 2.7 Valokuvat 3

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 4

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 5 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Järvityyppi: Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk) 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Uimaranta sijaitsee Liessaaren eteläpäässä. Rannalle pääsee Liessaaren siltaa pitkin. Ranta-alue on n. 50 m levyinen hiekkapohjainen kaistale, jonka molemmin puolin on vettä. Uimarannan pituus on n.50 m. Ranta-alueen puusto koostuu pääosin männyistä ja koivuista. Pohjoispuolen rannalta on n. 1,5 km Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle ja Lohjan paperitehtaalle (Mondi Lohja Oy). Veneliikennettä on runsaasti uimarannan lähellä.. Laiturin oikealla puolella on runsaasti kaislikkoa, muuten uimarannan alueen kasvillisuus on vähäistä. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Ranta syvenee loivasti. Hyppytornien alla veden syvyys on yli 5 m. 3.5 Uimarannan pohjan laatu Uimaranta on hiekkapohjainen. 3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on pukukoppi ja käymälä. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Uimaranta on ns. EU-ranta, jonka kävijämäärä hellepäivinä on yli 100. 3.8 Uimavalvonta Rannalla ei ole uimavalvontaa. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi Lohjanjärvi (pinta-ala 88,2km 2, suurin syvyys 54,9m, keskisyvyys 12,7m) 4.2 Vesistöalue Karjaanjoen vesistö 4.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet mittaustulos (keskiarvo) vaihteluväli Näkösyvyys 1) 1,3 m 0,9-1,8m Sameus 1) 4,2 FNU 3,4 5 FNU ph 1) 7,7 7,4 7,8 Klorofylli-a 2) 13 µg/l 6 26 µg/l Kokonaisfosfori 1) 33 µg/l 22 49 µg/l Kokonaistyppi 1) 866 µg/l 610 1000 µg/l Veden viipymä Veden korkeus 3169 W (NN+cm) W min 3106, W max 3232 1) Liessaaren mittauspiste 10, (1999 2009), syvyydestä 1,0m, kokonaissyvyys pisteessä 13 m (Luvy) 2) Aurlahden mittauspiste 53, (1999 2009), syvyydestä 0,5-2,0m, kokonaissyvyys pisteessä 10m (Luvy) Virtaama (lähtövirtaama): Vuosien 1956-2009 välisenä aikana Lohjanjärven keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 44.91 m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on 72.40

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 6 m 3 /s, se on havaittu 18.5.1966. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 11.61 m 3 /s. (Valtion ympäristöhallinto, http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230211001y/qout3ksanafi.html) Valunta:192810.0 ha Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin: Lohjanjärveen laskevat: Pusulanjoen ja Nummenjoen vesistöt Nummenjoen kautta Maikkalanselälle, Hiidenvesi Väänteenjoen kautta Kutsilanselälle, Hormajärvi Outamonlahteen, Kirmusjärvi ja Valkerpyyjärvi Karstunlahteen ja Puujärvi Lohjansaaren lounaispuolelle. Lisäksi Lohjanjärveen laskee useita tulo-ojia, joita ei ole nimetty. Lohjanjärvi laskee: Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. 4.5 Pintaveden laadun tila Hyvä

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 7 1. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Liessaaren uimarannan keskiosasta, ts. kohdasta, jossa suurimman osan uimareista oletetaan käyvän. 5.2 Näytteenottotiheys Näytteitä otetaan kolme kertaa uimakauden aikana ja yhden kerran ennen uimakauden alkua. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Aistinvaraisen arviointiin kuuluvat syanobakteerit (sinilevät), makrolevät, kasviplankton sekä jätteet, kuten öljymäiset aineet, tervamaiset aineet ja kelluvat materiaalit (esim. muovi, kumi, lasi- ja muovipullot). Liessaaressa on havaittu edellä mainituista tekijöistä ajoittain vain sinileviä, joten uimaveden laatu on aistinvaraisesti pääosin ollut hyvä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset 2011 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 31.5.2011 0 9 Hyvä 13.6.2011 0 3 Hyvä 12.7.2011 5 3 Hyvä 8.8.2011 9 9 Hyvä 2010 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2010 11 23 Hyvä 15.6.2010 1 3 Hyvä 12.7.2010 13 250 Hyvä 9.8.2010 8 5 Hyvä 2009 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 1.6.2009 0 1 Hyvä 15.6.2009 11 4 Hyvä 13.7.2009 8 2 Hyvä 10.8.2009 6 3 Hyvä 2008 Näytteenotto päivämäärä Enterokokit Escherichia coli Veden laatu 3.6.2008 5 12 Hyvä 17.6.2008 1 8 Hyvä 14.7.2008 2 2 Hyvä 12.8.2008 4 3 Hyvä

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 8 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimaveden laatu on ollut hyvä kausina 2007 2009 asetettujen toimenpiderajojen mukaan. Uimaveden laatuluokkiin perustuva arviointi voidaan tehdä Liessaaren uimavedelle ensimmäisen kerran uimakausien 2008 2011 perusteella. Uimakausi Laatuluokka 2011 2012 2013 2014 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet Edellisillä uimakausilla veden laatu on täyttänyt hyvälle uimavedelle asetetut vaatimukset. Mikäli toimenpiderajan ylitys tapahtuu, uimareita varoitetaan uimaveden mikrobiologisesta laadusta ja heitä kehotetaan välttämään uimista. Lisäksi uimavedestä otetaan uusintanäyte. Suolistoperäisten enterokokkien määrät Liessaaren uimavedessä uimakausina 2008-2011 Enterokokit 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Enterokokit toimenpideraja-arvo E. coli määrät Liessaaren uimavedessä uimakausina 2008-2011 1200 1000 E. coli 800 600 400 E.coli toimenpideraja-arvo 200 0 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 9 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 5.5.1 Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Lohjanjärvessä on esiintynyt havaittavia, runsaita ja erittäin runsaita leväkukintoja. Kukinnat ovat olleet säännöllisiä. Liessaaren uimarannalla on havaittu ajoittain vähäisiä kukintoja. Liessaaren uimarannan sinilevähavainnot uimakausina 2005 2010 Vuosi Sinilevähavainnot uimavesinäytteiden oton yhteydessä sekä erilliset havainnot 2005 1 1*vähän 2006 1 1* vähän 2007 1 1* vähän 2008 0 0* ei havaittu 2009 0 0* ei havaittu 2010 1 1* vähän Sinilevän määrä. 5.5.2 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Sinileväesiintymien vuoksi uimarannalle on viety sinilevästä varoittavia tiedotteita. Runsasravinteinen järvi, jossa syanobakteerien esiintyminen on hyvin todennäköistä. 5.5.3 Lajistotutkimukset Yleisimmät syanobakteerilajit vuosina 2005 2010: Anabaena sp., Microcystis aeruginosa, Aphanizomenon sp. 5.5.4 Toksiinitutkimukset Toksiinitutkimuksia ei ole tehty. 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktoninhaitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Lohjanjärvi on rehevämpi kuin Suomen järvet keskimäärin. Makrolevien ja/ tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen on mahdollista. Ravinnepitoisuudet ja planktonlevistä kertovat klorofylli-a-pitoisuudet ovat korkeimmat Maikkalanselällä, Lohjan lähivesillä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrkofjärdenin alueella. Lohjanjärvellä tärkein levien kasvua rajoittava ravinne on fosfori, mutta kuormitetut alueet voivat olla ajoittain myös typpirajoitteisia. Voimakas pohjoistuuli saattaisi tuoda saastunutta pintavettä jätevedenpuhdistamolta. Yleensä kesäaikana rannalla vallitsee lounaistuuli.

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 10 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo ja Mondin teollisuusjätevedenpuhdistamo sijaitsevat lähellä Liessaaren uimarantaa. Puhdistamoita huomattavasti enemmän Lohjanjärven laatuun vaikuttaa kuitenkin ylhäältä valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus. Pitkäniemen ja Mondin jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu liukoisen fosforin kuormitus on vain noin 5 % Nummen- ja Väänteenjoen tulevasta kuormituksesta. Vuonna 2009 Pitkäniemen puhdistamosta järveen johdetun veden fosforipitoisuus oli 0,18 mg P/I, mikä edustaa hyvää tasoa. Liessaaren uimarantaa lähimpänä olevat jätevesipumppaamot ovat Haikarin ja Voudinpuiston jäteveden pumppaamot. 6.2 Hulevesijärjestelmät Liessaaren uimarannan läheisyydessä ei ole sadevesiviemärien purkuputkia, jotka aiheuttaisivat uimarannalle pistekuormitusta. 6.4 Maatalous Lohjanjärven valuma-alueella on paljon peltoja. Liessaaren lähellä ei ole maataloutta. 6.5 Teollisuus Paperitehdas Mondi Lohja Oy Pitkäniemessä, noin 1,5 km päässä uimarannalta. 6.6 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Uimarannan lähellä sijaitsevat Voudinpuiston ja Aurlahden venelaiturit, joista veneliikennettä suuntautuu Liessaaren uimarannan ohi. Pitkäniemen teollisuusalueelle on pienimuotoista raideliikennettä. 6.7 Eläimet, vesilinnut Uimarannalla ei ole ollut ongelmaa eläimistä tai vesilinnuista. 6.8 Muut lähteet Nummen- ja Väänteenjoki sekä järven virkistyskäyttö kuormittavat Lohjanjärveä. Nummenjoen tuomat ravinteet kuormittavat Maikkalanselkää ja Väänteenjoen ravinteet Kutsilanselkää. Ravinteiden vaikutus näkyy Pappilanselälle asti. 7. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta Liessaaren uimarannan lähellä sijaitseva (etäisyys n.1,5km) Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo käsittelee yli 24000 asukkaan jätevedet sekä yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi puhdistamo käsittelee lokajätettä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä ja pienten puhdistamoiden lietteitä myös naapurikunnista. Hulevesiä käsitellään huomattavia määriä märkinä jaksoina. Vuoteen 2013 mennessä Pitkäniemeen yhdistetään Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan viemäriverkot. Puhdistamon ongelmatilanteiden, kuten käyttökatkoksien, virhetoimintojen, altaiden ylivuotojen tai ohijuoksutuksien seurauksena jätevettä tai muuta haitta-ainetta on mahdollista päästä puhdistamattomana Lohjanjärveen. Suurien jätevesimäärien sekä läheisen sijaintinsa vuoksi jätevedenpuhdistamo on riskitekijä Liessaaren uimaveden saastumisen kannalta. Ajoittain Pitkäniemen puhdistamolla on tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa jätevettä on päässyt suoraan Lohjanjärveen. Tapaukset ajoittuvat

UIMAVESIPROFIILI LIESSAAREN UIMARANTA 11 usein keväälle, jolloin sulamis- ja sadevedet aiheuttavat kuormitusta. Viimeisin ohitustapaus sattui 2010 huhtikuun alussa, jolloin pumppuhäiriön seurauksena jätevettä pääsi järveen noin 1370m 3. Rankkasateet voivat aiheuttaa lyhytkestoista saastumista Liessaaren uimarannalle, sillä Lohjan keskustan hulevedet johdetaan puhdistamattomana Aurlahteen. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Pitkäniemen jätevesien ohitus 2010 johtui pumppuhäiriöstä ja pumppu korjattiin välittömästi. Jätevettä ehti päästä järveen kolmen päivän ajan. Ympäristösuojelu ja -valvonta Ympäristöpäällikkö Risto Murto, puh. 050 567 5911 Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Ympäristöterveyspäällikkö Iiro Koppinen, puh 050 2888 Vesi ja viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen, puh. 050 511 0612 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Heinä-elokuu 2010 8.2 Uimavesiprofiilin laatija Laura Ahervo 8.3 Lähteet Lohjan ympäristön tila, Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/03 Karjaanjoen vesistö, Eläköön vesi!, 2005 Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä Kartta: Lohjan kaupunki / Kiinteistö ja kartastotoimi Valokuvat: Laura Ahervo 8.4 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Ensimmäinen Liessaaren uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.