VAIHTORAPORTTI University of Stellenbosch Business School Kevät 2012 Oskari Leino 2.7.2012 Kädessäsi oleva vaihtoraportti kertonee kaiken oleellisen harkitessasi Etelä-Afrikkaa ja tarkemmin sanottuna Kapkaupunkia vaihtokohteena! Kyseessä on tiivistetty kertomus niistä kokemuksista ja ihmisistä, joihin puolen vuoden Afrikassa oloni aikana törmäsin. Jos raportin luettuasi epäilet edelleenkin Kapkaupunkia vaihtokohteena, en ilmeisesti ole onnistunut tavoitteissani mainostaa kaupunkia verraten loistavana vaihto- /matkustuskohteena! Enjoy
1. Valmistavat toimenpiteet Hakuprosessi USB:iin on varsin kattava kokonaisuus, jonka aikana tutuksi tulevat varmasti ainakin Aallon kv. palvelut, USB:n Exhange Co-ordinator (Cailin Human) sekä Etelä-Afrikan suurlähetystö Katajanokalla. Ensimmäisessä kappaleessa yritänkin keskittyä näihin toimenpiteisiin, sekä asioihin, jotka Kapkaupunkiin saavuttuasi ovat ensimmäisenä jonossa (ts. auto, asunto ym.). Hakuprosessi ja vaatimukset Hakuprosessi USB:iin on kaksiosainen alkaen Aalto Yliopiston sisäisestä vaihtohausta vuoden alussa ja päättyen USB:n omaan vaihtohakuun syys-lokakuun tienoilla. Käytännössä kuitenkin sanoisin, että hakuprosessin toinen vaihe (haku USB:iin) on enemmän kuin muodollisuus ja USB hyväksynee kaikki Aalto yliopiston jo hyväksymät opiskelijat, jollei järkyttäviä puutteita hakijalta löydy. Kyseessä on siis MBA ohjelma, jonka takia hakijalta edellytetään 18-24 kuukauden mittaista relevanttia työkokemusta (Ranskalaisilla kyseinen vaatimus oli 6 kuukautta). Käytännössä tämä relevantti työkokemus kattaa kaiken muun paitsi siivoojan, tarjoilijan ym. työt. Kyseinen työkokemus tarkistetaan jo Aalto Yliopiston omassa haussa. USB vaatii hakuprosessissaan työkokemuksen lisäksi myös englanninkielistä CV:tä sekä todistusta riittävästä englanninkielentaidosta. Kieliosaamisen todistukseksi riittää lausunto kv. toimistolta käydyistä englanninkielen kursseista Aalto Yliopistossa. Mukaan hakemukseen piti liittää myös kopio passista, alustavat kurssivalinnat (voi tehdä uudelleen Etelä-Afrikassa) sekä todistus sairasvakuutuksesta. Viisumi Viisumin hakemisen voi käytännössä aloittaa vasta USB:n hakuprosessin jälkeen, joka ainakin itsellä venyi aina marraskuun alkupäiviin saakka. Myös lentoliput suositellaan ostettavan vasta virallisen hyväksynnän saavuttua USB:ltä. Itse viisumia varten
suurlähetystö vaatii varsin kattavan pinon erinäisiä todistuksia ja papereita. Itse vaatimuslista sisälsi muun muassa seuraavaa: Lääkärintodistus (tuberkuloositesti) Itse sain viisumin ilman kyseistä todistusta ja testiä (Ei siis sillä että itsellä tuberkuloosi olisi, yritin vain onnea ilman todistusta) Rikosrekisteriote poliisilta (maksoi jonkin verran) Kopio lentolipuista (yhdensuuntaisesta lipusta jätettävä 1500 :n suuruinen pantti, jolla varmistetaan hakijan varallisuus myös maasta poistumiseen) Todistus asumisjärjestelyistä (USB toimittaa vaadittavan kirjeen sähköpostitse) Viisumihakemus on myös maksettava ennen käsittelyä (pelkästään tilisiirto) Itse viisumin hain noin viikkoa myöhemmin Etelä-Afrikan suurlähetystöstä, mutta ilmeisesti ruuhka-aikana viisumin myöntämiseen voi kulua pidempikin aika. Viime tippaan todistusten keräämistä ja viisumin hakemista ei siis kannata jättää. Ensiaskeleet Kapkaupungissa Olin etukäteen sopinut tapaavani tulevat kämppikseni Sunflower Stop nimisessä backpackerissa Kapkaupungin Green Pointissa (hinta n. 12 yö), jossa vietimmekin ensimmäisen viikon pysyvämpää majapaikkaa etsiessä. Tämä siksi, etteivät USB:n tarjoamat majoitusvaihtoehdot koulun läheltä hirveästi mieltä lämmittäneet. Koulu kun sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Kapkaupungista, Bellville nimisessä kaupungissa, jota ei ainakaan viihdetarjonnalla tai kauniilla maisemilla ole siunattu. USB kyllä viestittää tarkemmin, koska koululle ensimmäisen kerran tulee saapua. Autolla matka Bellvilleen taittui ennätyksellisestä 16 minuutista aina reiluun tuntiin, riippuen ruuhkista. Pääsääntöisesti matkaan aikaa kului kuitenkin noin 25 min. Asuntoa etsimme pääasiassa gumtree.co.za sivustolta, josta löysimmekin monta neljällä makuuhuoneella varustettua asuntoa. Lopulta päädyimme Sea Pointissa sijaitsevaan asuntoon, joka oli siinäkin mielessä kiva, että myös muut vaihto-opiskelijat asuivat kyseisellä alueella. Muista vaihto-opiskelijoista muuten sen verran, että yhteensä 12 opiskelijasta 9 oli ranskalaisia, yksi saksalainen ja yksi itävaltalainen. Itseäni tuo ei puutteellisista
ranskankielentaidoista huolimatta oikeastaan haitannut, Saksalaista kyllä. Itse asunnon etsintään ei siis koululta oikeastaan apuja saa, mutta ainakin itselle kyseinen asumisjärjestely ja oman asunnon etsiminen kolmen muun opiskelijan kanssa sopi paremmin kuin hyvin. Alueina voisin hyvällä omalla tunnolla suositella ainakin Sea Pointia, Green Pointia, Waterfrontia, Cliftonia ja Camps Bayta, joissa tosin vuokratkin ovat hieman korkeammat. Hinnoista ja asumisesta muutenkin lisää hieman myöhempänä. Autosta sen verran, että vuokrasimme sen koulumme läheltä sijaitsevasta autonvuokrausliikkeestä (USB:n suosittelema). Autoa vuokratessa kannattaa yrittää kilpailuttaa hintaa ja varmistua auton kunnosta ennen nimien laittamista paperiin. Auto kuitenkin valitettavasti Kapkaupungissa on välttämätön, puutteellisesta joukkoliikenteestä johtuen, eikä ilman sitä luonnistu oikeastaan mikään. Kansainvälinen ajokortti on myös suositeltavaa löytyä lompakosta. Tähän väliin pitänee kuitenkin sanoa, että joka puolella kaupunkia pyörivät valkoiset pakettiautot (shared taxis) ovat varsin käteviä, kunhan kaupunki on tullut ensin hieman tutummaksi. 2. Opiskelu vaihtokohteessa Kevätlukukausi (syyslukukausi Etelä-Afrikassa) alkoi tammikuun puolen välin tienoilla. Orientaatioviikko, jos sitä siksi voi kutsua, alkoi noin viikkoa aiemmin ja koostui vain muutamasta järjestetystä tapahtumasta. Ensimmäinen periodi kesti maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen, kursseista riippuen, lomaa oli viikosta kahteen viikkoa. Me, vaihtooppilaat, olimme siis osa MBA- luokkaa, joka koostui n. 25 kokopäiväisestä opiskelijasta. Näistä suurin osa etelä- afrikkalaisia, ikähaitarin ollessa n. 25. ikävuodesta aina reiluun 50. vuoteen. Suurimmalla osalla opiskelijoista ei myöskään ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta opeteltavista aineista, joka teki ainakin ryhmätöistä usein varsin mielenkiintoisia. Itse kurssitarjonta oli varsin suppea ja valittavana olevia kursseja keväällä 2012 oli seitsemän kappaletta. Kaikki kurssit, ainakin nimellisesti, olivat graduate- tasoa ja opetus luonnollisesti englanniksi. Valittavia kursseja keväällä 2012 oli Business Fundamentals, Management Accounting, Economics for Managers, Marketing Management, Personal Skills
Development, Cecision Analyses ja Business Finance. Näistä kursseista päädyin neljään ensimmäisenä mainittuun, joista Business Fundamentals ja Management Accounting pidettiin ensimmäisessä periodissa ja Economics for Managers ja Marketing Management toisessa. Business Fundamentals (MS02848) 10SQ/ 4ECT Luennoitsijana toimi aina yhtä sympaattinen Johan Burger, josta ainakin itse pidin suuresti. Itse kurssi koostui kahdeksasta luennosta ja mainittavaa on myös, ettei poissaoloja katsottu kovin hyvällä. Suurin osa ajasta kului The Business Strategy Gamen (BSG) parissa, jonka viikoittaiset päätökset stimuloivat maailman urheilukenkämarkkinoita. Ryhmät siis kilpailivat keskenään toisiaan vastaan siitä, kuka kengillään saa tehtyä eniten rahaa ja pidettyä osakkeenomistajat tyytyväisinä. Jälkikäteen suosittelen low cost-low quality-low price- strategiaa. Kurssiin kuului myös kaksi itsenäistä kirjoitustyötä: Company Analyses ja Daily Learning Journal. Ensimmäisessä piti kirjoittaa 12 sivun analyysi itse valitusta yrityksestä annettujen ohjeiden mukaan ja toisessa tuli kirjoittaa opintopäiväkirjaa pidetyistä luennoista. Varsinaista tenttiä kurssi ei sisältänyt. Kurssi antaa varsin hyvän kuvan yrityksen strategian muovaamisesta ja sen tärkeydestä osana yrityksen suurempaa kokonaisuutta. Management Accounting (MS02837) 20SQ/ 8ECT Kurssi oli jaettu karkeasti kahteen osaan: johdon laskentatoimen perusteisiin ja tilinpäätösanalyysiin, joissa molemmissa oli omat luennoitsijansa. Itse luen pääaineena laskentatoimea, joten kurssin vaikeusaste oli varsin helppo. Myös ranskalaiset markkinoinnin opiskelijat suorittivat kurssin kunnialla, joten liian vaikeaa asiaa tuskin vastaan tulee vastaan. Luentopakkoa ei kurssilla ollut, mutta laskentatoimen perusteiden joka luennon pienemmät osatentit pakottivat menemään luennolle. Ensimmäisessä osassa oli myös kaksi suurempaa tenttiä, jotka käsittelivät enimmäkseen varastojen käsittelyä ja tuloslaskelman laatimista.
Toinen osa, tilinpäätösanalyysi, oli mielestäni varsin huonosti luennoitu, sisältäen kaksi suurempaa tenttiä ja suurehkon ryhmätyön esityksineen. Suurin osa sai näistä tenteistä vähintään 80/100, mutta ryhmätyö oli kattavuudessaan suhteellisen laaja ja aikaa vievä. Economics for Managers (MS01257) 10SQ/ 4ECT Professori André Rouxin vetämä kurssi sisältyi kahdeksasta luennosta (ei luentopakkoa), kahdesta suuremmasta tentistä ja henkilökohtaisesta kirjoitustyöstä. Kurssilla käyty teoria vastaa pitkälti Kansantalouden perusteet- kurssia, mutta asioita käsitellään Etelä-Afrikan ja Afrikan näkökulmasta. Esseen aihe piti valita annetuista vaihtoehdoista ja pituus tuli olla maksimissaan 12 sivua. Luennot olivat erittäin mielenkiintoisia ja luennoitsija antoi niihin oman lisänsä. Kirjallisuutena oli professori Rouxin oma kirjoittama kirja, jonka lukikin läpi varsin mielellään. Marketing Management (MS02580) 20SQ/ 8ECT Professori Frikkie Herbstin luennoima Marketing Management etenee varsin pitkälle samojen raamien mukaan kuin Kauppakorkean Markkinoinnin perusteet- kurssi. Erona kuitenkin afrikkalainen näkökulma asioihin, joka tekikin kurssista varsin mielenkiintoisen. Kurssilla on luentopakko, joka kuitenkin sallii muutaman poissaolon. Itse kurssi sisältyy luentojen lisäksi viikoittaisista Internet-pohjaisista monivalintatesteistä, jotka perustuvat Kotlerin ja Kellerin Margeting Management- kirjaan. kysymykset ovat varsin yksityiskohtaisia, mutta niihin käytettävissä oleva aika riittää kyllä hyvään suorittamiseen. Kurssi sisälsi myös kaksi suurempaa tenttiä, sekä ryhmätyön esityksineen. Ryhmätyön aiheena oli valmistaa markkinointisuunnitelma itse valitsemalle tuotteelle tai yritykselle. Kurssin varsin suurista yhtäläisyyksistä Kauppakorkean vastaavaan johtumatta, antoi kurssi hyvän kuvan markkinoinnista nimenomaan Afrikassa. Annetut paikalliset esimerkit rikastuttivat omalta osaltaan kurssia huomattavasti.
3. Vapaa aika ja muuta Vaikkakin joissain kursseissa luentopakko olikin, jäi opiskeluilta myös tarpeeksi aikaa kaupungin näkemiseen ja matkusteluun. Sanottava kuitenkin on, että tekemistä oli huomattavasti enemmän lämpiminä kesäkuukausina (tammikuu-huhtikuu), kuin kylminä ja sateisina talvikuukausina (toukokuu-kesäkuu). Hintataso Hintataso ruuan ja aktiviteettien osalta on Kapkaupungissa halvempaa kuin Suomessa, mutta toisaalta asumiskustannukset olivat aika samoissa tai välillä jopa kalliimpia. Lukukausimaksu oli R2200, jolla ilmeisesti katettiin internetin käytön lisäksi, kopiokoneen käyttö ja ilmainen kahvi/tee koululla. Muutamia esimerkkejä omista kustannuksista (kustannukset kuukauksissa): vuokra R4500 Auto R900 Netti R150 Sähkö R200 DSTV (maksukanavapaketti, leffat & urheilu, n. 300 kanavaa) 150 Kiinteät asumis- ja automaksut omalta osaltani olivat siis n. R6000 kuukaudessa. Muuten eläminen Kapkaupungissa on siis halvempaa ja esimerkiksi ravintoloissa tuli käytyä varsin tiuhaan. Muutenkin elintarvikkeet ja varsinkin alkoholi on halvempaa kuin Suomessa. Koulukirjojen hinnat ovat samaa tasoa Suomen kanssa, mutta itse näin parhaaksi lukea pelkästään luentokalvoja. Muutaman kirjan lainasin myös koulun kirjastosta. Ihmiset Etelä- afrikkalaiset, kuten Afrikkalaiset noin ylipäätänsä, ovat yleisesti ottaen erittäin vieraanvaraisia ja muut huomioon ottavia. Ihmiset ovat yleensä myös erittäin kiinnostuneita Suomesta ja siitä millaisena näet Etelä-Afrikan. Keskustelut mm. politiikasta (euro-kriisi) ja
urheilusta ovat jokapäiväisiä. Luultavasti maassa tulee törmäämään myös asenteiltaan erilaisiin ihmisiin (esim. rasismin osalta), mutta tähän ei tietenkään kannata lähteä mukaan. Tuloerot ja elintasoerot maassa ovat huikeita, joka kannattaa ehdottomasti pitää mielessä ihmisten kanssa keskustellessa. Kapkaupunki yleisilme, sää ja kulttuurierot Maisemiltaan Kapkaupunki on ehdottomasti yksi kauneimmista kaupungeista, joissa itse olen päässyt käymään. Meren ja Pöytävuoren ympäröivää kaupunkia on vaikea sanoin kuvilla ennen kuin puitteet itse näkee. Edes kuuden kuukauden asuminen kaupungissa ei saanut minua tylsistymään maisemista. Varsinkin kesäaikaan kaupunki näyttää ehdottomasti parastaan ja ensimmäinen sadepäivä taisi olla joskus helmikuun puolen välin tietämillä. Valitettavasti talvella sadepäivät ja kylmä ilma taitaa olla enemmänkin kuin poikkeus. Kylmyyttä edesauttaa myös yleensä lämmityksen täydellinen puuttuminen asuinhuoneistoista. Kesällä tutuksi tulivat Cliftonin rannat, sekä Table Mountainin ja Lions Headin patikointireitit, kaikki omalla tavallaan ainutlaatuisia paikkoja. Normaali päivärutiini olikin aina huhtikuulle asti aamulla kouluun ja sen jälkeen rannalle. Kapkaupungin lähistöllä on myös muitakin paikkoja, joissa vierailu lienee enemmän kuin pakollista. Kirstenbosch Botanical Gardens, Stellenboschin/Francshoekin viinitilat ja Cape of Good Hope ovat kaikki enemmän kuin käymisen arvoisia paikkoja. Henkilökohtaisena suosikkina ehkä juuri Francshoek, jossa suosittelen viettämään ainakin yhden yön, viinin maisteluja unohtamatta. Suosittelen myös townshipeissä (mm. Guguletho tai Langa) käymistä, joka ainakin minulle oli varsin avartava kokemus. Harrastusmahdollisuuksia kaupungista löytynee jokaiselle. Lenkkeilyn ohella (rantabulevardi ykkösmesta) itselle tutuiksi tulivat niin Sea Point Pavillion (uimastadion) kuin Hot Dog Yoga Main Roadilla. Jokaiselle löytyy varmasti jotain ja hinnat usein murto-osan Suomen vastaavista.
Ennen maahan tulemista tulisi ehtiä lukemaan jotain sen vaiherikkaasta historiasta ja nykytilanteesta myös kaikkine ongelmineen. Työttömyys, varsinkin nuoriso sellainen, on erittäin korkealla tasolla ja maa kärsii edelleenkin monista apartheid- ajan epäkohdista. Näistä asioista tietäminen kuitenkin helpottaa maassa asumista ja siellä liikkumista. Sanottakoon tässä välin, että kertaakaan en maassa terveyteni tai muunkaan asian takia pelännyt, mutta maalaisjärki on totta kai hyvä pitää mukana. Myöskään ulkona liikkumista yksin pimeän aikaan en lähtisi suosittelemaan, taksit kun ovat kaupungissa suhteellisen halpa vaihtoehto. Muutamalta kaverilta puolen vuoden aikana ryöstettiin lomapakkoa tai kännykkää ja yksi jopa sai hieman nyrkistä, mutta ainakin nämä kaikki oli tapauksia, joihin myös itse olisi pystynyt vaikuttamaan. Matkustelu Matkustelin aika paljon niin Etelä-Afrikassa kuin myös muualla Afrikassa. Viikonloppureissuja tuli tehtyä mm. Langebaan Lagoonille, Cederbergin vuoristoon ja Oudsthoorniin. Pidempiä reissuja maan sisällä oli Garden Route Huhtikuussa ja Krugerin kansallispuisto yhdistettynä Mosambikiin ja Swazimaahan toukokuun alussa. Kesäkuun alussa tein myös viikon reissun Mauritiukselle (lennot Johannesburgin kautta). Mauritiusta lukuun ottamatta kaikki muut matkat tuli tehtyä pääosin autolla, joten kilometrejä puolen vuoden aikana ehti kertyä myös melkoisesti. Yleisesti ottaen tiet Etelä-Afrikassa, kuin myös Mosambikissa ja Swazimaassa, ovat varsin hyväkuntoisia, varsinkin suurimmilla pääteillä pysyttäessä. Aikaa matkustamiseen kannattaa kuitenkin varata riittävästi, koska pimeällä ajaminen ei aina tuntunut kovinkaan houkuttelevalta vaihtoehdolta, varsinkaan tuntemattomimmilla seuduilla. 4. Loppukommentit Vaihtokohteena Kapkaupunki ja eteläinen Afrikka olivat kaiken kaikkiaan erittäin hieno kokemus. Kapkaupunki, hieman länsimaisesta vivahteesta huolimatta, tarjoaa varmasti
tekemistä ja aktiviteetteja koko puoleksi vuodeksi ja kulttuurin, jota on vaikeaa löytää muualta ainakaan pohjoiselta pallonpuoliskolta. Suosittelisinkin paikkaa vaihtokohteeksi kaikille, jotka haluavat kokea jotain aidosti erilaista. Keväällä vaihtoon lähteville kannustaisin tekemään ja kokemaan mahdollisimman paljon ennen toukokuuta. Talvi kun Kapkaupungissa tulee yllättävän nopeasti ja saa mielen ikävöimään lämpimiä ja aurinkoisia kesäpäiviä. Ja syksyllä vaihtoon lähtevät, huoli pois, kyllä sitä aurinkoa ja lämpöä silloinkin riittää toivottavasti. Englannin kielen lisäksi puolen vuoden aikana opin nauttimaan elämästä tavoilla, joihin ei Suomessa aina niin anneta mahdollisuutta. Ihmiset Etelä-Afrikassa kun yleisesti ovat enemmän ulospäin suuntautuvia ja näin ollen myös helpommin lähestyttäviä. Myöskin yleinen elämäntyyli ja asenne elämään tekivät itseeni lähtemättömän vaikutuksen. oskari.leino@aalto.fi vastaa erittäin mielellään päätä askarruttaviin kysymyksiin Etelä- Afrikasta ja USB:sta.