Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 17/2017. Markkinat huojentuivat Ranskan vaalituloksesta

Markkinakatsaus. Viikko 7/2017. Kiina ehkäisee pääomapakoa ja liiallista velkaantumista

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Viikko 37/2017. Johtopäätökset EKP:n viime viikon korkokokouksesta Jälleen merkkejä Kiinan kasvun hidastumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 23/2017. Katseet Brittien parlamenttivaaleissa EKP tuskin vielä vihjailee kiristystarpeesta

Markkinakatsaus. Ruotsissa pelätään asuntokuplaa. Viikko 46/2017. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 10/2017. Yellen indikoi Fedin nostavan korkoa maaliskuussa Hollannin vaalit antavat suuntaa Ranskan vaaleille

Markkinakatsaus. Viikko 5/2017. Fed pysyy varovaisena. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 9/2017. Kehittyvien markkinoiden toivo lepää status quossa

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 34/2017. Syksyllä fokus inflaatioon, vaikka politiikka pysyy otsikoissa Fed ilmoittanee syyskuussa taseen pienentämisestä

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Viikko 24/2017. Vaalit mutkisti brittipolitiikkaa entisestään Fedin koronnosto näyttää varmalta, katseet loppuvuodessa ja taseessa

Markkinakatsaus. Viikko 25/2017. Katsauksia euroalueen, USA:n ja Kiinan talouksiin Fed aloittaa tänä vuonna taseensa pienentämisen

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 11/2017. USA:n kovat kasvuodotukset arveluttavat jo korkosijoittajia Italian pankkien murheet yhä ratkaisematta

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus. Markkinakatsaus. Viikko 3/2017. Janne Ronkanen. Handelsbanken Capital Markets

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 42/2017. Maailmantalouden kasvu pirteää, mutta horisontissa pilviä Kenestä Fedin seuraava pääjohtaja?

Markkinakatsaus. Viikko 13/2017. Miksi USA:n dollari on heikentynyt maaliskuussa Riksbanken luopunee määräelvytyksestä kesäkuussa

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Markkinakatsaus Saksassa vahva pyrkimys välttää uudet vaalit

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Markkinakatsaus. Viikko 4/2017. Rajavero voisi olla USA:n kompromissiratkaisu Kiina, Trump ja valuutta juan uusi kohtalonyhteys?

Markkinakatsaus. Viikko 4/2018. Vuoden keskeinen riski on odotettua nopeampi inflaatio. Katsaus maailmantalouden näkymiin

Trumpin verouudistuksesta luvassa tukea dollarille Vuosi 2017 oli toinen nousevien raaka-ainehintojen vuosi Bitcoin, oikea valuutta ja maksuväline?

Makroennuste, helmikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 10/2018. Kauppasodan uhka varjostaa markkinatunnelmia Italian vaalitulos tietää haastavia hallitusneuvotteluja

Markkinakatsaus. Viikko 51/2017. Brexit neuvottelut siirtyvät kauppasuhteisiin Globaali talous noususuhdanteen huippuvaiheessa

Makroennuste, tammikuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 16/2018. Ruotsissa asuntojen hinnat vakaantuivat maaliskuussa Inflaatiomysteeristä rahateorian opein

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Makroennuste, huhtikuu 2017

Makroennuste, kesäkuu 2017

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 24/2019 EKP:n korkoelvytykselle ei näy loppua USA:n työmarkkinat kenties hiljalleen heikentymässä

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin. Pasi Sorjonen

Kiinan tasapainoilu kasvun ja velan välillä Saksan poliittinen kenttä fragmentoituu, Merkelillä edessä vaikeat hallitusneuvottelut

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 3/2019 USA ja Kiina määrittävät vuoden alun makrokuvan

Markkinakatsaus. Viikko 11/2019. EKP:lta täyslaidallinen: mitä ajatella politiikkalinjauksista?

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Markkinakatsaus Kesäkuu 2017

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 19/2017 Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) on jatkamassa rahapolitiikan kiristämistä pitkän elvytysperiodin jälkeen. Odotammekin Fediltä ohjauskoron nostoa kesäkuun kokouksessa ja vielä toista nostoa loppuvuoden aikana. Koronnostojen lisäksi alkaa markkinoiden mielenkiinto kohdistua myös siihen, milloin keskuspankki alkaa supistamaan mittaavaa tasettaan. Kun Yhdysvallat ajautui finanssikriisiin vuonna 2008, vaati talouden romahtamisen estäminen ja rahoitusjärjestelmän vakauttaminen Fediltä uusien, epätavanomaisten rahapolitiikkatoimien käyttöönottoa. Fed aloitti mittavat elvytystoimet ostamalla suuria määriä arvopapereita, mikä samalla paisutti keskuspankin tasetta. Fedin tase oli ennen finanssikriisiä 900 miljardia dollaria, mutta se kasvoi valtiolainojen ja asuntovakuudellisten arvopapereiden ostojen myötä, ja on nykyään vakiintunut noin 4500 miljardiin dollariin. Vuoden 2015 alusta lähtien Fed on pitänyt taseen koon ennallaan sijoittamalla erääntyvien joukkovelkakirjojen pääomat uusiin arvopapereihin. 2

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Ennen finanssikriisiä vuosina 2008-2009 keskuspankki käytti rahapolitiikan ensisijaisena välineenä avomarkkinaoperaatioita, joilla se loi rahajärjestelmään juuri sen verran likviditeettiä, että federal funds -korko asettui keskuspankin tavoitetasolle. Finanssikriisi kuitenkin syrjäytti tämän rahapolitiikkajärjestelmän. Vuonna 2008 otettiin käyttöön valtiolainojen ja asuntovakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelmat eli ns. määräelvytys (Quantitative easing, QE). Ohjelmien tavoitteena oli lähinnä kaventaa riskialttiiden yritys- ja kiinnitysluottojen tuottoeroja suhteessa valtiolainoihin kuin varsinaisesti laskea valtiolainojen tuottotasoja. Samalla Fed ryhtyi toteuttamaan järjestelmää, jossa se käytti liikepankeille tarjottavaa talletuskorkoa eräänlaisena korkojen lattiatasona. Kun liikepankit pystyivät talletuskorolla tallettamaan varoja riskittömästi keskuspankkiin, niin yhdelläkään liikepankilla ei ollut intressiä lainata rahaa yksityisille yrityksille talletuskorkoa alemmalla korolla. Ensimmäinen määräelvytyspaketti (QE) päättyi maaliskuun 2010 loppuun mennessä, mutta sitä seurasivat varsin pian QE2 ja QE3 -ohjelmat. Vuoden 2014 loppuun mennessä Fedin omaisuus oli kasvanut nykyiseen 4500 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, joista valtiolainoja on nyt 2500 miljardia dollaria ja asuntovakuudellisia arvopapereita 1800 miljardia. Vuosina 2012-2013 Fed toteutti lisäksi Twist-operaation, jonka tarkoituksena oli laskea pitkiä korkoja pidentämällä Fedin omistamien arvopaperierien maturiteettia muuttamatta omistusten kokonaisarvoa. 3

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Fedin taseen vastattavaa puoli voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: keskuspankkiraha ja pankin reservit (QE-ostoohjelmat). Ennen finanssikriisiä Fedin tase koostui pääosin keskuspankkitoiminnalle välttämättömästä keskuspankkirahasta. Nykyisin Fedillä on keskuspankkirahaa noin 1900 miljardia dollaria. Tulevaisuudessa sekä keskuspankkirahan että pankkireservien ns. normaalitaso kuitenkin kasvaa Yhdysvaltojen talouden kasvun myötä. Fedin nykyinen rahapolitiikan kiristyslinja johtaa ennen pitkää myös keskuspankin taseen supistamiseen, mutta tämä prosessi käynnistynee vasta kun Fedin avomarkkinakomitea on normalisoinut ohjauskorkonsa noin 1,5 prosentin tasolle. Kun taseen supistamisen vaikutuksia rahoitusolosuhteisiin ei täysin tiedetä, on prosessi järkevää aloittaa vasta sen jälkeen, kun lyhyet korot ovat selvästi nousseet nollatasostaan. Nykyisin ohjauskorko on 0,875 prosenttia, mutta markkinat odottavat kesäkuussa nostoa 1,125 prosenttiin. Nämä koronnosto-odotukset saivat vahvistusta myös perjantain vahvoista työllisyysluvuista (tästä lisää viikon 3. makroteemassa). 4

Fedillä ei suurta taseen supistamistarvetta Taseen supistaminen toteutetaan ensisijaisesti lopettamalla arvopaperiomistuksista saatujen pääomien uudelleeninvestoinnit. Fed on viestinyt tahtotilasta aloittaa taseen purkaminen myöhemmin tänä vuonna. Me uskomme, että Fed aloittaa taseen purkamisen joka tapauksessa ennen kuin puheenjohtaja Janet Yellenin toimikausi päättyy 3. helmikuuta 2018. Mielestämme keskuspankin on kuitenkin selvästi etukäteen viestittävä, mikä on heidän mukaan taseen toivottu lopullinen koko. Mikäli Fed lopettaisi erääntyvien pääomien uudelleensijoittamisen kokonaan vuoden 2018 alusta lähtien, niin tase supistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä jo 2330 miljardiin dollariin. Paluu ennen finanssikriisiä vallinneeseen rahapolitiikkajärjestelmään edellyttäisi merkittävää taseen supistamista. Sen sijaan nykyisen "lattia"-politiikan jatkaminen, jossa lyhytaikaiset korot asetetaan talletuskorolla, vaatisi paljon maltillisempaa taseen pienentämistä meidän arviomme mukaan noin 2900 miljardiin dollariin. Fed ei halua pidemmällä aikavälillä omistaa enempää arvopapereita kuin on rahapolitiikan tehokkaan toteuttamisen osalta tarpeen. Talouskasvun ansiosta tulevaisuudessa keskuspankki kuitenkin tarvitsee suurempaa tasetta, mikä vähentää tarvetta taseen nopealle supistamiselle tulevina vuosina. Kymmenen vuoden päästä tarvittava taseen määrä olisi arviomme mukaan noin 4000 miljardia dollaria Arviomme Fedin suunnittelevan taseen supistamista pienissä erissä ja tavoittelevan noin 500 miljardin dollarin supistamista ensimmäisen viiden vuoden aikana. Yhdysvalloissa talous on kuitenkin jo ylikuumentumassa, ja ennustamme USA:n talouden taantumauhan toteutuvan vuonna 2019, mikä lopettaisi kokonaan suunnitellut taseen supistamistoimet. Taantuma ajaisi sen sijaan Fedin jälleen koronlaskujen ja taseen kasvattamisen tielle. Analyytikko: Petter Lundvik, +46 8 701 3397, pelu16@handelsbanken.se 5

Ranskalta EU-myönteinen vaalitulos Emmanuel Macron valittiin selvällä enemmistöllä Ranskan presidentiksi. Hänen voittomarginaalinsa Marine Le Peniin oli jopa hieman edotuksia suurempi. Macron keräsi annetuista äänistä 66 prosentin osuuden Le Pennin jäädessä 34 prosenttiin. Huomattava osa äänesti vaaleissa myös tyhjää. Macronin selvä voitto on merkittävä viesti EU:lle ja euroalueelle siitä, että Ranska ei ole jättämässä kumpaakaan instituutiota seuraavaan viiteen vuoteen. Macron on vankka EU:n kannattaja ja haluaa ennemminkin vahvistaa unionia. Macron on luvannut uudistaa työmarkkinoita ja leikata julkisen sektorin menoja. Monet ranskalaiset poliitikot ovat kuitenkin yrittäneet toteuttaa uudistuksia jo aiemmin, mutta kohdanneet vaikeuksia vahvan julkisen sektorin, työmarkkinajärjestöjen ja parlamentin vastustuksen takia. Macronin voittoa osattiin ennakkoon odottaa ja markkinat olivat sen jo hinnoitelleet vaalien 1. kierroksen jälkeen. Toteutunut voitto onkin aiheuttanut vain pieniä markkinareaktioita positiiviseen suuntaan. Macronin seuraava koetinkivi odottaa jo 11. kesäkuuta pidettävissä Ranskan parlamenttivaaleissa. Mielipidetiedustelujen mukaan Macronin En Marche! -liike olisi nousemassa suurimmaksi puolueeksi, mutta enemmistön saamisessa on haastetta. Toisaalta tämänhetkisistä mielipidetiedusteluista ei tule johtaa liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä parlamenttivaalikampanjat ovat vasta alkamassa. Mikäli En Marche! -liike nousee valta-asemaan myös parlamentissa, luo se Macronille paremmat edellytykset toteuttaa lupaamaansa uudistuspolitiikkaa. 6

USA:n työmarkkinat tukevat Fedin koronnostoa kesäkuussa Yhdysvaltojen työmarkkinaraportti huhtikuulta osoitti USA:n talouden kykenevän edelleen synnyttämään vahvalla tahdilla uusia työpaikkoja. Nettomääräisesti uusia työpaikkoja syntyi huhtikuussa 211 000 (79 000 maaliskuussa 2017) ja työttömyysaste laski 4,4 prosenttiin maaliskuun 4,5 prosentista. Odotamme Fedin nyt nostavan ohjauskorkoa kesäkuussa ja syyskuussa sekä viimeisen kerran maaliskuussa 2018. Koronnostojen sarja jää kuitenkin lyhyeksi, kun USA:n talouskasvun hidastumisen merkit alkavat voimistua ensi vuoden alussa. Odotuksia vahvemmat työmarkkinatilastot tukevat odotusta, että Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (Fed) nostaa ohjauskorkoaan seuraavan kerran kesäkuussa. Aikaisemmin Fed oli jo viime viikon korkokokouksen yhteydessä viestinyt saman suuntaisesti korostamalla vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvun hidastumisen olleen arvionsa mukaan väliaikaista. Fed on muuttanut markkinoille suunnattua viestintälinjaansa ennakoivammaksi. Keskuspankki selvästi haluaa ohjata markkinaodotuksia eikä enää seurata niitä kuten se on tehnyt viime vuosina. Tämä uusi linja tuli selväksi siinä, miten Fed kommunikoi markkinoille maaliskuun koronnoston. 7

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Vaisun tilastoviikon kohokohtia teollisuustuotantoluvut ja BoE Teollisuustuotanto, maaliskuu: Saksa (ti 9.5.), Ranska ja Suomi (ke 10.5.), Iso-Britannia (to 11.5.), euroalue (pe 12.5.) Saksa, BKT 1. vuosineljänneksellä (pe 12.5.) Englannin keskuspankin, BoE korkopäätös (to 11.5.) Viikon tilastojulkistukset jäävät varsin vaisuksi. Mielenkiintoisinta antia ovat euroalueen reaalitalouden tilasta kertovat teollisuustuotannon tilastot ja Saksan BKT vuoden 1. neljänneksellä. Euroalueella teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat kivunneet vahvalle tasolle, mutta sentimentti ei ole täysin heijastunut teollisuustuotantolukuihin. Viikolla seurataankin, jatkuuko tämä eriytyminen vai saadaanko myös tuotantoluvuissa tukevampaa piristymistä. Euroalueen alkuvuoden kasvusta saadaan vihjeitä perjantaina Saksan BKT:n kasvuluvuista vuoden 1. neljänneksellä. Torstaina saadaan Englannin keskuspankin korkopäätös, mutta emme odota BoE:lta muutoksia nykyiseen 0,25 prosentin ohjauskorkoon, vaikka inflaatio on Iso-Britanniassa kiihtynyt. Emme odota keskuspankin ilmoittavan myöskään muutoksista arvopapereiden osto-ohjelmaan. Odotamme Britannian talouden hetkellisesti piristyvän heikon 1. kvartaalin jälkeen, mutta kokonaisuutena uskomme kasvutrendin tänä vuonna vaimentuvan yksityisen kulutuksen heikentyessä. 8

Kalenteri: 8.-12.5.2017 Mon, May 8 Tue, May 9 CET Country Indicator Period Cons. fc Our fc Previous 08:00 Germany Factory orders, sa March 1.0/2.3 3.4 / 4.6 08:00 Norway Industrial Production Manufacturing, sa March 0.0 0 08:00 Norway Industrial Production, sa March -0.5 09:30 UK Houseprices, Halifax April 0.1 0 08:00 Germany Industrial Production, sa March -0.6/ 2.2 12:00 US NFIB Small Business Optimism April 104.8 104.7 Wed, May 10 03:30 China CPI y-o-y April 1.1 / 0.9 07:00 Japan Leading Index CI March 105.5 104.8 08:00 Finland Industrial Production,sa March -0.4 / 0.1 08:00 Norway CPI Underlying April /1.9 0.4 / 1.7 08:00 Norway CPI April 0.3 / 2.4 08:00 Sweden Unemployment Rate (PES) April 3.9 08:45 France Industrial Production March -1.6 / -0.7 09:00 Denmark CPI April 0.1 / 1 09:00 Denmark HICP April 0.1 / 0.9 09:30 Sweden Riksbank Minutes 13:00 Eurozone ECB s Draghi speaks Thu, May 11 01:00 UK RICS House Price Balance April 19 21.9 09:30 Sweden CPI April 0.3/1.6 0 / 1.3 09:30 Sweden CPIF April 0.3/1.8 0 / 1.5 09:30 Sweden CPIF ex energy April 0.1 / 1 10:00 Eurozone ECB publishes Economic Bulletin 10:30 UK Manufacturing Production, sa March -0.2/2.9-0.2 / 3.2 10:30 UK Industrial Production, sa March -0.5/2.0-0.7 / 2.8 13:00 UK Bank of England decision 5/11/2017 0.25 0.25 0.2 14:30 US Initial Jobless Claims W18 238K Fri, May 12 08:00 Finland Retail Trade ex auto March 2 08:00 Germany GDP, sa Q1 0.7 0.4 / 1.8 08:00 Germany HICP preliminary April 0.0/2.0 0 / 2 08:00 Germany CPI preliminary April 0.0/2.0 0 / 2 11:00 Eurozone Industrial Production March 0.4-0.3 14:30 US CPI, less food and energy April 0.2/2.0-0.1 / 2 14:30 US CPI April 0.2/2.3-0.3 / 2.4 14:30 US Retail Sales Advance April 0.6-0.3 16:00 US U. of Mich. Sentiment 97.0 98 Figures are reported in percent month-on-month/year-on-year if not otherwise stated Sources: and Bloomberg. Analyst: Eva Dorenius, +46 8 701 5054, evdo01@handelsbanken.se 9

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 8.5.2017 Q2 2017 Q3 2017 Q4 2017 Q1 2018 End 2018 End 2019 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40-0,20-0,20 USA, Fed 0,88 1,13 1,38 1,38 1,63 1,63 0,88 UK, BoE 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Ruotsi, Riksbanken -0,50-0,50-0,50-0,50-0,50 0,00 0,50 Norja, Norges Bank 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkät korot 10 v. Saksa 0,41 0,50 0,60 0,65 0,75 0,80 0,70 USA 2,35 2,40 2,30 2,25 2,10 2,00 1,70 UK 1,19 1,30 1,30 1,35 1,40 1,50 1,50 Ruotsi 0,65 0,70 0,75 0,80 0,85 0,95 0,85 Norja 1,67 1,70 1,70 1,80 1,80 1,90 1,90 Suomi 0,47 0,65 0,75 0,85 1,00 1,10 1,00 Valuutat 8.5.2017 Q2 2017 Q3 2017 Q4 2017 Q1 2018 End 2018 End 2019 EUR/USD 1,10 1,03 1,05 1,07 1,10 1,15 1,25 USD/JPY 112,7 108,0 107,0 106,0 105,0 100,0 92,0 EUR/SEK 9,67 9,30 9,30 9,25 9,20 9,15 9,15 EUR/NOK 9,45 9,10 9,10 9,00 8,90 8,75 8,60 USD/RUB 57,9 59,5 59,0 58,0 57,0 56,0 55,0 EUR/RUB 63,7 61,3 62,0 62,1 62,7 64,4 68,8 EUR/GBP 0,85 0,86 0,88 0,88 0,88 0,88 0,88 Lähde: Handelsbanken 10

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 11

Vastuunrajoitus Analyysit: vastuunrajoitus, joka on Svenska Handelsbanken AB:n (julk) yksikkö (jatkossa SHB ), vastaa analyysiraporttien koostamisesta. SHB:llä on Ruotsin viranomaisten myöntämä toimilupa ja valvova viranomainen on Ruotsin Finanssivalvonta. Kaikki analyysiraportit perustuvat kaupankäynti- ja tilastopalveluista saatuihin tietoihin ja muihin tietoihin, jotka SHB arvioi luotettaviksi. SHB ei kuitenkaan itse ole vahvistanut tietojen todenperäisyyttä eikä voi taata tiedon paikkansapitävyyttä, virheettömyyttä tai täydellisyyttä. SHB, sen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, työntekijät tai kukaan muu henkilö ei lain sallimissa puitteissa vastaa minkäänlaisista tappioista, riippumatta siitä, syntyykö tappio seurauksena analyysiraportin tai sen sisällön käytöstä tai muulla tavoin raporttiin liittyen. SHB:tä tai sitä lähellä olevia yrityksiä, toimihenkilöitä, hallituksen jäseniä tai työntekijöitä ei missään olosuhteissa tule asettaa vastuuseen toiselle henkilölle syntyneestä välillisestä tai välittömästä vahingosta, joka syntyy tämän käytettyä analyysiraportissa olevaa tietoa, mukaan lukien mahdollinen saamatta jäänyt voitto, ilman rajoituksia, vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys. SHB:n analyysiraporteissa olevat mielipiteet ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden näkemyksiä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka analyysiraportissa mainitaan. SHB:n analyysiraporttien tarkoituksena on ainoastaan antaa tietoa. Analyysiraporteissa olevaa tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai henkilökohtaisena sijoitusneuvona, eikä analyysiraportteja tai näkemyksiä tule pitää sijoituspäätöksen tai strategisen päätöksen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehoitus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Ei ole varmaa, että historiallinen kehitys toistuu, eikä historiallista kehitystä tule pitää osoituksena tulevasta kehityksestä. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi sekä laskea että nousta, ja sijoittaja voi menettää kaikki sijoittamansa varat. Sijoittajalle ei taata voittoja sijoituksistaan, ja hän voi menettää varojaan. Muutokset valuuttakursseissa voivat aiheuttaa muihin maihin tehtyjen sijoitusten arvon ja niistä saatavien voittojen nousun ja laskun. Tämä analyysituote päivitetään säännöllisesti. Raportti ei sisällä lain käyttöön tai verotukseen liittyviä näkökulmia, jotka ovat kytköksissä liikkeeseenlaskijan suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkakirjaemissioihin. Tärkeää tietoa analyyseista SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti analyysiraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin. SHB ja/tai sen tytäryhtiö voi tarjota sijoituspankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate banking -palvelut ja arvopaperineuvontaa, yrityksille, jotka mainitaan analyysissamme. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtaina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB, sitä lähellä olevat yritykset, asiakkaat, toimihenkilöt, hallituksen jäsenet tai työntekijät voivat omistaa tai pitää hallussaan arvopapereita, jotka mainitaan analyysiraporteissa. Handelsbanken-konsernin eettisten ohjeiden mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien Handelsbankenin työntekijöiden tulee omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Pankilla on myös ohjeet analyysia varten. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa analyytikoiden ja analyysiosaston loukkaamattomuus ja riippumattomattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikkoja tai pankkia, sekä ratkaista sellaiset mahdolliset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvilta osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaa Handelsbanken on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietoesteitä ) analyysiosaston ja muiden Handelsbankenin osastojen välisessä viestinnässä. Analyysiosasto on organisatorisesti erotettu Corporate Finance -osastosta ja muista sellaisista osastoista, joilla on vastaavia työtehtäviä. Analyysiosaston ohjeisiin sisältyy sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Tarkemmat tiedot Handelsbankenin eettisistä oheista ovat saatavilla Handelsbankenin verkkosivustolla osoitteessa www.handelsbanken.com/about the bank/investor relations/corporate social responsibility/ethical guidelines. Tämä asiakirja on tarkoitettu Suomessa toimiville sijoittajille. Joillakin lainkäyttöalueilla jakelu saattaa olla laissa kielletty, ja henkilön, joka jollain tavoin vastaanottaa asiakirjan, tulee itse varmistua mahdollisista rajoituksista ja ottaa ne huomioon.

Yhteystiedot Capital Markets Macro Research Ann Öberg Head of Macro Research and Trading Strategy & Chief Economist +46 8 701 28 37 Jimmy Boumediene Head of Forecasting +46 8 701 30 68 Sweden Petter Lundvik USA, Special Analysis +46 8 701 33 97 Gunnar Tersman E. Europe, Emerging Markets, Japan +46 8 701 20 53 Anders Brunstedt Sweden +46 8 701 54 32 Eva Dorenius Web Editor +46 8 701 50 54 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Analyst +358 10 444 2403 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Denmark +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway; UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Andreas Skogelid Senior Strategist FI +46 8 701 56 80 Pierre Carlsson Strategist FX +46 8 463 46 17 Lars Henriksson Foreign Exchange Strategist +46 8 463 45 18 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Jaan Kivilo +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Luxembourg Snorre Tysland +352 274 868 251 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 London Ray Spiers +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758 13