Kitee Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (2.2., 7.3. ja 1.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 201 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 201 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=637 Alue, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, N=239 Kunta, Kitee, N=28 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla -10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,5 201 6,5 Kunta 18 29 29 18 ALUE 2016 6,9 201 7,0 KOKO MAA 2016 6,7 5 6 7 8 9 10 201 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Pohjois-Karjala, N=239) Keskiarvot -10 Koko maa Alue 6,7 6,9 Ilomantsi Rääkkylä Kontiolahti Nurmes Liperi Lieksa Polvijärvi Outokumpu Joensuu Kitee Tohmajärvi Juuka 6,5 6,5 6,2 6,0 7, 7, 7,3 7,1 7,0 7,0 7,8 8,3 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 8 8 9 21 23 20 23 25 35 32 21 12 27 31 25 19 12 27 29 19 19 36 15 25 12 19 27 8 23 21 12 8 16 5 6 7 8 9 10 8 5 8 6, 6,9 6,7 6,3 6,8 6,5 6,5 6,8 6,7 6,9 6,9 6,8 6, 6,6 6,3 6,8 7,0 6,7 7,0 7,2 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Kitee, N=28) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot -10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6, 6,5 6,3 6,2 6,5 6, 6,9 6,6 6, 6,3 6,8 6, 7,0 7,3 2016 201 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 1 25 21 32 7-0,1 0,2 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 11 32 25 29-0,2-0,1 0,0 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 1 32 21 25 7-0,2-0,1 0,0 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 21 32 32 1-0,6-0,3-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 11 33 37 15-0,3 0,0-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 15 33 1 7-0, -0,2-0, Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 23 31 35 8-0,6-0,1-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 19 33 33 15-0,6-0,2-0, 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0, Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 19 33 33 11 0,0-0,2-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 17 25 25 25 8 0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 7 6 3 0, 0,3 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 11 39 39 11 0,5 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 19 37 37 7 0,3 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 15 15 1 22 7-0,1-0,2-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 15 21 18 25 21 19 26 21 26 36 6 36 26 32 1 32 32 33 29 21 1 7 15-0,2-0,3-0, -0,1-0,6-0,3-0,5-0,8-0,3-0,6-0, -0,3-0, -0,5-0,2-0, 0,1 0,1 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 25 32 25 1 0,0-0,2 0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 22 1 37-0,1 0,2 0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 1 18 39 25-0,1-0,2 0,1 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 7 1 3 36 0,0 0,1 0,2 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 1 29 39 18-0, 0,0-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kitee, N=28) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 7 39 39 11-0,1 0,5 0, Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 7 36 39 1-0,2 0,5 0,3 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 7 6 36 7-0,2 0, 0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 7 1 32 36 11-0,3 0,3 0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kitee, N=28) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen 31 3 25 35 25 21 26 30 21 23 23 8 6 6 1 1 3 61 71 73 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 00 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 7 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 13 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 29 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 9 hlöä) 15 608 93,% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 26 23 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 201 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 36 382 Pienyritykset (10 9 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 29 hlöä) 27 058 Suuryritykset (250 hlöä) 81 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 201. 31
Yritysten liikevaihto 16,% 3,% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 9 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 29 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 201. 32