SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 23% 3% 6% 6% 36% 13% 11% 3% 436 041 Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 10% 3% 254 632 Hanko 18% 2% 4% 4% 30% 17% 19% 5% 9 342 Inkoo 22% 2% 3% 3% 35% 15% 14% 5% 5 550 Karkkila 20% 2% 4% 5% 33% 16% 14% 6% 9 154 Kauniainen 24% 4% 6% 3% 32% 12% 15% 5% 8 858 Kirkkonummi 27% 3% 4% 4% 38% 13% 10% 2% 37 380 Lohja 22% 2% 5% 4% 34% 15% 14% 4% 47 445 Raasepori 20% 2% 5% 5% 31% 14% 16% 6% 28 894 Siuntio 26% 2% 3% 3% 38% 14% 11% 3% 6 159 Vihti 25% 3% 4% 5% 36% 14% 11% 3% 28 628 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 5 <5 <5 <5 9 <5 8 12 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 8 18 14 67 18 18 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 65 72 178 340 Hukkuminen 6 <5 <5 <5 23 24 17 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 12 10 20 9 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 17 11 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 8 5 9 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 6 99 68 37 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 12 15 79 22 18 <5 Muut tapaturmat 11 <5 <5 <5 41 29 30 15 Yhteensä 40 20 40 50 420 270 340 400 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 31 10 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 132 33 170-24% Kaatuminen ja putoaminen 358 303 660 - Hukkuminen 55 18 70-24% Tukehtuminen 30 23 50 - Tulipalo 40 13 50 - Paleltuminen 23 11 30 - Alkoholimyrkytys 152 63 220-39% Muu myrkytys 110 44 150-30% Muut tapaturmat 101 33 130 - Yhteensä 1 030 550 1 580-20% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 35 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 365 23 76 49 403 165 142 25 1 250 Liikenne, moottoriajoneuvot 620 167 318 249 954 230 166 48 2 750 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 310 330 826 840 6 181 2 949 3 320 1 997 18 750 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 13 <5 6 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 78 <5 <5 6 21 7 7 5 130 Tulipalo 20 10 23 7 58 28 22 <5 170 Paleltuminen <5 <5 7 <5 26 7 <5 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 101 <5 11 12 46 24 19 9 230 Alkoholimyrkytys 139 <5 <5 <5 9 <5 5 <5 160 Muu tapaturma 1 507 406 931 758 4 556 1 908 1 615 2 193 13 870 Yhteensä 5 150 940 2 200 1 920 12 270 5 320 5 310 4 280 37 390 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 165 14 23 24 280 154 160 56 880 Liikenne, moottoriajoneuvot 261 97 105 90 428 140 109 31 1 260 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 445 144 307 318 3 515 2 641 4 835 6 744 19 950 Veteen vajoaminen 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 32 <5 <5 <5 19 7 6 10 80 Tulipalo 9 <5 <5 <5 26 9 12 6 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 115 <5 10 <5 42 21 30 31 260 Alkoholimyrkytys 141 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 150 Muu tapaturma 938 163 328 378 2 923 1 412 1 767 887 8 800 Yhteensä 3 120 420 780 820 7 250 4 390 6 930 7 770 31 470 Yhteensä 8 270 1 360 2 980 2 740 19 510 9 710 12 230 12 050 68 860

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 49 Espoo 78 Hanko 149 Inkoo 224 Karkkila 235 Kauniainen 257 Kirkkonummi 444 Lohja 710 Raasepori 755 Siuntio 927 Vihti

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 277 21 58 38 345 126 103 21 980 Liikenne, moottoriajoneuvot 490 127 233 171 666 156 102 30 1 920 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 969 290 705 745 4 796 2 070 1 962 1 051 13 240 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 12 <5 5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 69 <5 <5 5 20 6 7 5 120 Tulipalo 14 9 13 7 46 18 14 <5 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 7 <5 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 99 <5 11 11 42 24 19 9 220 Alkoholimyrkytys 137 <5 <5 <5 9 <5 5 <5 160 Muu tapaturma 1 319 363 796 674 3 721 1 429 1 141 564 9 810 Yhteensä 4 120 770 1 720 1 540 8 660 3 450 3 000 1 490 23 800 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 146 13 20 21 220 127 107 41 690 Liikenne, moottoriajoneuvot 195 78 94 79 330 101 74 26 960 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 231 129 270 272 2 830 1 909 2 740 3 261 12 340 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 <5 <5 17 7 5 10 70 Tulipalo 8 <5 <5 <5 16 8 <5 5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 109 <5 8 <5 41 21 28 28 240 Alkoholimyrkytys 130 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 140 Muu tapaturma 825 152 276 326 2 402 1 107 1 175 613 6 770 Yhteensä 2 560 360 650 660 5 410 2 990 3 730 3 600 19 360 Yhteensä 6 670 1 130 2 370 2 200 14 070 6 430 6 730 5 090 43 160

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 371 89 692 209 3 514 1 482 1 662 461 9 480 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 746 1 137 2 808 1 999 6 971 2 862 1 806 612 20 940 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 566 817 3 157 3 207 33 233 24 338 50 054 45 496 163 870 Veteen vajoaminen 13 <5 7 6 38 7 22 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 93 <5 <5 8 38 7 274 6 430 Tulipalo 91 21 305 68 638 345 316 7 1 790 Paleltuminen <5 <5 22 <5 400 68 58 27 580 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 223 5 65 17 91 60 70 74 610 Alkoholimyrkytys 142 <5 <5 <5 17 <5 62 <5 230 Muu tapaturma 2 834 830 2 032 2 240 14 185 9 637 18 017 91 815 141 590 Yhteensä 11 080 2 900 9 100 7 760 59 130 38 810 72 340 138 500 339 600 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 381 25 94 44 1 228 1 267 1 577 766 5 380 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 120 398 498 456 2 621 1 431 1 666 359 8 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 165 247 536 1 280 13 325 17 632 76 450 165 263 276 900 Veteen vajoaminen 56 <5 <5 <5 7 6 5 <5 80 Hengitystä estävät tapaturmat 35 <5 <5 <5 25 31 13 62 170 Tulipalo 13 <5 <5 <5 244 63 440 45 810 Paleltuminen 6 <5 <5 <5 6 <5 8 99 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 149 5 51 7 147 45 155 184 740 Alkoholimyrkytys 152 <5 <5 <5 26 <5 16 <5 200 Muu tapaturma 1 451 255 638 891 8 742 7 956 16 492 10 253 46 680 Yhteensä 5 530 930 1 830 2 680 26 370 28 440 96 820 177 030 339 620 Yhteensä 16 610 3 830 10 920 10 440 85 500 67 240 169 160 315 530 679 220

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 1 103 661 360 2 124 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 865 1 256 892 4 013 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 15 566 12 787 10 349 38 702 56 Veteen vajoaminen 24 24 5 53 0 Hengitystä estävät tapaturmat 176 19 10 205 0 Tulipalo 80 75 80 235 0 Paleltuminen 18 22 22 62 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 326 122 33 481 1 Alkoholimyrkytys 289 19 5 313 0 Muu tapaturma 11 799 6 325 4 546 22 670 33 Yhteensä 31 246 21 310 16 302 68 858 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 704 3 237 11 817 3.2 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 470 419 1 369 2.9 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 891 785 3 537 4.0 90124 - ESPOON TERVEYSKESKUS 611 522 24 729 37.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 470 446 470 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 442 432 445 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 351 344 354 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 270 262 270 1.0 90325 - LOHJAN TERVEYSKESKUS 219 196 6 658 28.1 90738 - PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TAR- KENTAMATON 130 98 3 916 27.2 90740 - RASEBORG HÄLSOVÅRDSCENTRAL EKENÄS/RAASEPORIN TERVEYSKESKUS TARKENTAMATON 113 95 3 365 27.1 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 266 92 13 440 44.8 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 103 89 196 1.9 90249 - KIRKKONUMMEN TERVEYSKESKUS 90 78 2 242 22.6 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 7 7 21 3.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 4 3 8 2.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 5 5 9 1.8 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 10 9 16 1.6 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 63 60 63 1.0 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 8 7 13 1.4 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 3 3 74 24.7 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 60 49 1 919 31.5 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 5 5 11 2.2 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 1 1 2 2.0 90228 - KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS 36 33 1 434 35.8 90141 - HANGON TERVEYSKESKUS 43 34 1 040 24.2 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 14 12 25 1.8 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 13 12 21 1.6 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 1 1 2 2.0 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 14 14 30 2.1 60779 - LASER TILKKA 31 31 31 1.0 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 6 6 10 1.7 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 1 1 1 1.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 7 7 8 1.1 40308 - ÅLANDS CENTRALSJUKHUS 5 5 12 2.4 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 3 3 27 9.0 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 12 10 30 2.3 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 19 11 102 5.4

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 5 279 Liikenne 6 664 Kotitapaturma 18 554 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 820 Muu vapaa-ajan tapaturma 16 719 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 021 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 795 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 621 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 14 023

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 42 210-13% 28 030-10% 393 230 +7% 9.1 1 100-22% Espoo 22 280-17% 15 135-13% 209 932 +12% 9.2 572-26% Hanko 1 370-781 - 17 273 +50% 12.2 32 - Inkoo 570-19% 385-11% 3 299-45% 5.8 16 - Karkkila 1 210-729 - 10 902-8.9 37 - Kauniainen 880-21% 611-11% 9 550-10.6 16-50% Kirkkonummi 3 320-14% 2 360-6% 23 224-6.9 83-26% Lohja 5 420-7% 3 435-4% 53 444-9.7 144-16% Raasepori 3 700-6% 2 342-35 225-9.3 104 - Siuntio 580-13% 434-4 691-7.9 11-45% Vihti 2 880-9% 1 913-5% 25 692-8.7 88-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 160-20% 20 270-8% 1 740-29% 13 850-12% 3 190-31% 42 210-13% Espoo 1 331-42% 10 509-11% 884-40% 7 841-11% 1 713-35% 22 280-17% Hanko 151 +77% 725-51 - 359-84 - 1 370 - Inkoo 47 +52% 305-24 * 156-26% 34-570 -19% Karkkila 105 +42% 595-46 - 367-92 - 1 210 - Kauniainen 68-449 -19% 19-262 -23% 81-880 -21% Kirkkonummi 270-15% 1 626-134 -33% 1 076-17% 218-41% 3 320-14% Lohja 506 +16% 2 558-8% 308 +20% 1 602-12% 449-12% 5 420-7% Raasepori 351 +30% 1 963-102 -29% 1 075-10% 211-35% 3 700-6% Siuntio 62-269 - 21-191 - 41-580 -13% Vihti 264-1 274-11% 153-922 -10% 265-2 880-9% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 660-26% 14 470-4% 780-11% 1 600-18% 1 660-9% 20 170-8% Espoo 820-34% 7 836-393 -18% 792-28% 620-37% 10 460-10% Hanko 42-492 - 34 +92% 60-92 +106% 720 - Inkoo 33-175 -26% 15 * 30-49 +174% 300 - Karkkila 45-432 - 31 +87% 40-44 - 590 - Kauniainen 31-349 - 15 * 27-23 - 450-19% Kirkkonummi 109-35% 1 194 +9% 41-154 - 120-1 620 - Lohja 249-1 572-19% 131 +39% 230-359 +66% 2 540-8% Raasepori 151-1 379-78 - 128-222 +45% 1 960 - Siuntio 41-160 -19% 6 * 27 +101% 33 +104% 270 - Vihti 142-881 -8% 38-108 - 100-1 270-10% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 880-22% 2 310 +7% 9 540-9% 1 400-31% 17 350-17% 2 730 +69% 42 210-13% Espoo 3 953-33% 1 399 +8% 4 711-20% 692-42% 9 826-17% 1 697 +92% 22 280-17% Hanko 419-42 - 358 +37% 35-474 - 42-1 370 - Inkoo 116-31% 26 +97% 175-18 - 191-33% 40 +134% 570-19% Karkkila 366-32 - 240-42 - 490-35 - 1 210 - Kauniainen 176-37% 63 +64% 173-23% 17-370 -20% 80 +136% 880-21% Kirkkonummi 638-22% 214 +20% 773-11% 132-23% 1 320-22% 247 +110% 3 320-14% Lohja 1 330-11% 213-1 293-210 - 2 044-17% 333 +73% 5 420-7% Raasepori 1 110-128 - 986 +26% 122-1 270-22% 86-33% 3 700-6% Siuntio 106-24% 47 +103% 149-24 +86% 207-27% 51 +188% 580-13% Vihti 669-149 - 685-107 -18% 1 153-15% 115-2 880-9% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 830-15% 590-1 410-8% 1 340-15% 8 010-17% 3 330-16% 3 050-21% 2 760 +27% 23 300-13% Espoo 1 522-20% 316-14% 814-22% 798-27% 4 338-23% 1 787-12% 1 471-22% 1 495 +48% 12 540-16% Hanko 85-12 * 39-38 - 217-123 - 118-76 - 710 - Inkoo 37-8 * 9-12 * 111-41 -38% 40-43% 31-290 -22% Karkkila 67-16 - 27-36 - 219-105 - 100-112 - 680 - Kauniainen 65-14 - 23-11 -46% 141-17% 57-24% 85-57 -34% 450-22% Kirkkonummi 292-11% 40-27% 106-79 - 790-10% 233-33% 247-119 - 1 910-14% Lohja 321-78 - 175 +34% 165 +27% 948-8% 438-16% 429-22% 360-2 910-6% Raasepori 189-58 - 117-106 - 489-16% 268-15% 339-15% 330-1 900 - Siuntio 60-8 * 15-13 - 134-35 -49% 40-31% 18-320 -16% Vihti 190-18% 37-87 - 77-619 - 239-18% 176-28% 160-1 590-9% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 820-12% 290-13% 620-530 -22% 4 710-15% 2 660-17% 3 920-15% 4 360-14% 18 91-14% 0 Espoo 1 023-14% 150-24% 379-301 -34% 2 568-22% 1 473-16% 1 940-17% 1 903-18% 9 740-19% Hanko 33-8 * 11-8 * 92-89 - 177-244 - 660 - Inkoo 19 - <5 * 6 * <5 * 84-28 -39% 72-64 -32% 280-16% Karkkila 22-45% 9 * 8-10 * 110-77 - 98-25% 189-520 -12% Kauniainen 44-9 * 10 * 6 * 81-25% 57-110 - 109-33% 430-21% Kirkkonummi 171-15% 24-38 - 44-427 -16% 215-19% 241-24% 258-1 420-15% Lohja 207-40 - 72-73 - 571-318 -18% 627-601 -18% 2 510-7% Raasepori 134-24 - 49-51 - 338-189 -22% 375-21% 646-1 810-8% Siuntio 30 - <5 * 5 * 5 * 81-48 - 52-38 -34% 260 - Vihti 137-21 - 42-26 -31% 358-167 -24% 231-18% 311-1 290-9% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 37 703 Espoo 19 835 Hanko 1 227 Inkoo 458 Karkkila 1 251 Kauniainen 1 055 Kirkkonummi 2 512 Lohja 5 192 Raasepori 3 033 Siuntio 490 Vihti 2 650 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 200 400 600 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.