TORI - Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset, osa 3



Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstön asema turvallisuusverkkotoiminnassa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Yksin ei riitä rahkeet Ajankohtaista työsuhdeasiaa yrityksen arkea tukemaan

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto

Yhteistoimintaopas. yhteistoiminta. luottamusmiestoiminta. työturvallisuus ja työsuojeluyhteistyö. työhyvinvointi. tasa-arvo työelämässä

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS

Työelämän tietosuoja

Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

opiskelijan arvioijana

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa. Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa

TEE SE NÄIN ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle

Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu. Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua

Esimies työhyvinvointia rakentamassa

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

VES , TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTA- MISESTA SISÄASIAINHALLINNON PALVELU- KESKUKSESSA

TYÖNHAUN TEHTÄVÄKIRJA

Hyvä hallintotapa järjestössä

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

VAL ry / PhRakL:n toimihenkilöt

Transkriptio:

12.12.2013 (päivitetty 29.1.2014) TORI - Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset, osa 3 Tästä listasta löytyy vastauksia ensimmäisten siirtoprojektien aikana siirtyvää henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin. Kysymys / aihealue Palvelukeskuksen toiminnan aloitus 63. Minkälainen on vuosi 2014 palvelukeskuksessa? Vastaus 63. Vuosi 2014 on palvelukeskuksen käynnistysvuosi. Tehtävien siirrot eri virastoista ja palvelukeskuksista jatkuvat koko vuoden. Vuoden aikana käynnistetään myös palveluiden ja prosessin yhtenäistäminen ja palveluhallinnan järjestelmän rakentaminen. 64. Mitä tarkoittaa as is -vaihe? 64. As is -vaihe eli siirtymävaihe tarkoittaa vaihetta tehtävien palvelukeskukseen siirtämisen jälkeen. Siirtymävaiheessa palvelutuotanto ja palvelut asiakkaille säilyvät pääosin entisellään. Organisaatio ja sijoittuminen eri paikkakunnille 65. Keitä palvelukeskuksen päätoimipaikkaan sijoittuu ja missä se sijaitsee? 66. Miten henkilöstö jakautuu eri paikkakunnille ja toimipisteisiin? Ovatko toimipisteet samat siirron 65. Päätoimipaikalla toimivat toimitusjohtaja, viestintäjohto ja osa muuta johtoryhmää sekä joitain johdon tukihenkilöitä. Viraston hallitus kokoontuu pääsääntöisesti päätoimipaikalla. Alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKR) on esittänyt päätoimipaikan sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 66. Vuoden 2014 alkupuolella palvelukeskukseen siirtyy n. 400 henkilöä 29 eri paikkakunnalta. Toimitilat säilyvät as is -vaiheessa nykyisellään. Lähtökohtaisesti palvelukeskus toimii hajautetusti ja nykyisissä tehtävissä työssäkäyntialue säilyy. Työn suorittamispaikka on aluksi siirtymähetken toimipiste. Jatkossa palvelukeskuksen on tarkoitus yhdistää toimipisteitä. Tällöin on tarkoitus toimia siten, ettei henkilön työn suorittamispaikkaa muuteta hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. 67. Kuka johtaa palvelukeskusta? 67. Palvelukeskukselle tullaan nimeämään väliaikainen johto korkeintaan vuoden kestäviin tehtäviin. Väliaikainen johto nimetään pääsääntöisesti henkilöistä, jotka toimivat palvelukeskukseen ensimmäisinä siirtyvissä ICT-palvelukeskuksissa tai virastoissa tai TORI-hankkeen suunnittelutiimissä toimivista henkilöistä. Vakituisen johdon valinta on nimitettävän hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla. Valtiovarainministeriö Puh 0295 5 30001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9 Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123

2 (7) 68. Miten henkilöstö sijoitetaan palvelukeskukseen? Säilyvätkö entiset esimiehet? 69. Henkilöstön edustus hallituksessa ja luottamusmiehet Työsuhde ja palkkaus 70. Palvelussuhteen laji, työsopimuksen allekirjoittaminen ja määräaikaisuudet 71. Mitä tapahtuu jos henkilö ei allekirjoita työsopimusta? 68. Pääosin esimiehet ja tiimit säilyvät ennallaan. Myöhemmin on mahdollista tarkastella toimintaa ja sen organisointia eri näkökulmista, mm. tehtäväjako ja alueellisuus, asiakastarve ja toiminnan vaatimukset. 69. Henkilöstön edustajasta hallituksessa päätetään myöhemmin. Luottamusmiestoiminnasta sovitaan käynnissä olevissa neuvotteluissa. 70. Valtorissa palvelussuhteet ovat työsuhteita. Työsopimus esitetään allekirjoitettavaksi sen jälkeen, kun palvelukeskus on TORIlaissa määritellyin sisällöin esittänyt henkilöstölle kirjallisesti palvelussuhteen keskeiset ehdot joulukuun 2013 alussa. Nykyiset voimassaolevat määräaikaisuudet ja niiden sovitut jatkot jatkuvat sopimusten mukaisesti. TORI-tehtävien siirto ei vaikuta ostopalveluhenkilöiden käyttöön/tehtäviin. 71. Lähtökohtaisesti tarkoituksena on turvata henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus muutostilanteessa. Palvelukeskusta koskevan lain nojalla tehtävät siirtyvät uuteen palvelukeskukseen ja tehtävät lakkaavat siirtävistä organisaatioista. Siirtyvää tehtävää hoitava henkilö voi irtisanomisaikaa noudattamatta irtisanoa virka- tai työsopimussuhteensa päättymään siirron hetkellä. Siirtymisen jälkeen irtisanomiseen ja irtisanoutumiseen sovelletaan valtion yleisen työehtosopimuksen mukaisia aikoja. Henkilöstö siirtyy palvelukeskukseen TORI-lain perusteella. Työsuhteesta sovitaan työsopimuksella. 72. Miten saan työtodistuksen entiseltä työnantajaltani? 73. Mitä työehtosopimusta palvelukeskuksessa noudatetaan? 74. Mikä on palkkaus siirtohetkellä vuoden 2014 alussa? 72. Työtodistukset pitää pyytää nykyiseltä organisaatiolta erikseen. 73. Palvelukeskuksen perustamisen jälkeen sinne siirtyviin henkilöihin sovelletaan voimassa olevaa valtion virka- ja työehtosopimusta. 74. Palkka on siirtohetkellä euromääräinen palkka, joka määräytyy joulukuun 2013 säännöllisen kuukausiansion mukaisena. Lähtökohtaisesti kenenkään palkka ei siirron vuoksi laske. 75. Mikä on palkanmaksupäivä? 75. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 3 :n mukaan kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan kerran kuussa, viimeistään kuun viimeisenä päivänä. Palkkapäivä Valtorissa on kuun viimeinen päivä. 76. Mitä palkkausjärjestelmää palvelukeskuksessa käytetään? Kuinka kauan euromääräinen palkka on voimassa? 76. Valtorille laaditaan oma palkkausjärjestelmä, jossa kunkin tehtävän palkkaus perustuu järjestelmän mukaiseen arviointiin. Euromääräinen palkka on voimassa, kunnes palvelukeskuksella on oma palkkausjärjestelmä. 77. Tullaanko palvelukeskuksessa käymään kehitys- ja suoriutumiskeskusteluja henkilöstön kanssa? 77. Kehitys- ja suoriutumiskeskustelut ovat tärkeä osa perustettavan palvelukeskuksen henkilöstön kehittämisen prosessia. Vastaanottokeskustelut käydään henkilöstön kanssa mahdollisimman pian siirtymisen jälkeen. Suoriutumiskeskustelut käydään palvelukeskuksen uuden palkkausjärjestelmän pohjalta.

3 (7) Työtehtävät, työaika, etätyö, lomat, saldot ja poissaolot 78. Minkälaisia tehtäviä palvelukeskuksessa on? 79. Tulevatko nykyiset työtehtävät muuttumaan? 80. Miten palvelukeskuksessa suhtaudutaan henkilöstön kehittämiseen? 78. Palvelukeskuksella tulee olemaan ainakin seuraavia työtehtäviä: palvelutuotannon monipuoliset tehtävät, asiakkuuden hallinnan tehtävät, kehittämistehtävät, toimittajahallintaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät, erilaiset hallinnon tehtävät (taloushallinto, henkilöstöhallinto, tietohallinto, viestintä, riskienhallinta). Lisäksi ovat toimintosiirrot, joissa tarvitaan siirroista vastaavia projektipäälliköitä. Kaikissa tehtäväkokonaisuuksissa on lisäksi esimiestehtäviä. 79. Siirtyvä henkilöstö tekee siirtymävaiheessa nykyisiä tehtäviä nykyisille asiakkaille. Ajan myötä nykyisiin tehtäviin voi tulla muutoksia asiakastarpeen, henkilön omien kehittymishalujen tai palvelukeskuksen organisoinnin tarpeista. 80. Palvelukeskus tulee panostamaan henkilöstönsä kehittämiseen. Henkilöstö pystyy itse vaikuttamaan tehtäviinsä ja pitkäjänteiset urapolut suunnitellaan kehityskeskusteluissa yhdessä esimiehen kanssa. 81. Tuleeko palvelukeskuksella olemaan jatkossakin omia konesaleja? 82. Mitä työaikamuotoa palvelukeskuksessa noudatetaan? 81. Kyllä. 82. Kaikista työaikakysymyksistä sovitaan käynnissä olevissa palvelussuhteen ehtojen neuvotteluissa. 83. Miten työaikaa seurataan? 83. Työajan seurannassa käytetään Kieku Ajanhallintaa, johon työntekijä merkitsee itse tekemänsä työtunnit. Esimies hyväksyy kaikkien työntekijöiden tunnit. Myös poissaolot ilmoitetaan Kiekuportaalissa. 84. Onko mahdollista tehdä etätyötä? 85. Siirtyvätkö vanhat vuosilomat? Miten tulee menetellä vuodenvaihteen lomien ja ensi vuoden lomien suhteen? 84. Etätyö perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Tehdyt etätyösopimukset eivät siirry, vaan etätyöstä tehdään Valtorissa uudet etätyösopimukset. Palvelukeskus suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti etätyön tekemiseen, mikäli työn luonne sen sallii. 85. Kaikki henkilöt siirtyvät uuteen palvelukeskukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Vuosilomat siirtyvät ja ne tulevat näkyviin kunkin työntekijän omalle sivustolle Kieku-portaalissa. Vuoden 2013 aikana pidettävät lomat tehdään luovuttavan organisaation käytössä oleviin järjestelmiin. Myös vuoden 2014 alun lomat merkitään luovuttavan organisaation järjestelmiin kunnes toisin ohjeistetaan ja siirtohetki varmistuu. 86. Siirtyvätkö saldot? 86. Saldot eivät siirry. Saldovapaat tulee käyttää ja kertyneet saldotunnit tulee tasoittaa ennen siirtymistä. Myös miinussaldot on tasattava, jotta ei tule palkasta pidätyksiä. 87. Irtisanomissuoja 87. Valtorissa noudatetaan valtion yleisiä ehtoja koskien irtisanomisaikoja. Valtori tarvitsee koko siirtyvän henkilöstön toiminnan pyörittämiseen. Kaikki työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä.

4 (7) 88. Eläköityminen 88. Eläköitymisen ennakointi on tärkeää henkilöstötarpeen ennakoimiseksi.valtori tukee henkilöstön mahdollisimman pitkiä työuria. Palvelukeskuksessa tulee olla oikea määrä osaavia henkilöitä. Kun uutta palvelukeskusta ollaan perustamassa ja sinne siirtyy henkilöitä useista eri virastoista, tulee selvittää, miten siirtyviä henkilöitä voidaan hyödyntää paikkaamaan mahdollisia aukkoja eri tehtävissä, mm. eläköityvien henkilöiden kohdalla. Palvelukeskus hyödyntää myös ostopalveluita kuormitushuippujen tasaamiseen. Valtorilla ei ole mitään suunnitelmia vähentää henkilöstöä. Mahdollisten erityisten eläke-etujen turvaamiseen liittyvät yksityiskohdat ratkaistaan myöhemmin siirtymävaiheen aikana. Lähtökohtana on, että siirtyvien henkilöiden siirtymishetkeen mennessä ansaitut eläkkeet turvataan (HE:n perustelut). Ruokailu ja työterveyshuolto 89. Miten palvelukeskuksessa järjestetään työpaikkaruokailu? 90. Miten palvelukeskuksessa järjestetään työterveyshuolto? 89. Valtori pyrkii tekemään samantyyppiset ruokailusopimukset Valtori-paikkakunnille kuin nykyisinkin on voimassa. Lounassetelien käyttömahdollisuutta selvitetään. 90. Kaikille Valtori-paikkakunnille järjestetään työterveyspalvelu siirtohetkestä alkaen. TORI-hanke tekee työterveyspalveluista Hanselin puitesopimuksen pohjalta kevennetyn kilpailutuksen. Työterveyspalvelujen laajuus säilynee pääosin samalla tasolla. Vertailu ja kartoitus luovuttavien organisaatioiden osalta on tehty ja sitä käytetään myös kilpailutuksen pohjana. Työsuhde-etuudet ja koulutukset 91. Miten työhyvinvointia tuetaan? 91. Yksi Valtorin arvoista on Hyvä työpaikka ja henkilöstö on sen tärkeä voimavara. Jotta palvelukeskus olisi houkutteleva ICTammattilaisille, tulee Valtorin tarjota heille hyvät työpaikka- ja urakehitysmahdollisuudet. Valtori tulee tarjoamaan henkilöstölleen monia kehittämismahdollisuuksia, joihin kuuluvat niin ammatilliset kehittymismahdollisuudet kuin työhyvinvointia tukeva toiminta. Valtorilla tulee mahdollisesti olemaan käytössä virikesetelit (liikunta- ja kulttuurisetelit). 92. Mitä tapahtuu meneillään oleville koulutuksille ja kuntoutuksille? 93. Miten Valtorin henkilöstö oppii tuntemaan toisensa (esim. kokouskäytännöt)? Työvälineet 94. Voinko käyttää edelleen samoja toimistotarvikkeita ja erikoistyövälineitä? 95. Onko palvelukeskuksessa käytössä maksuaikakortteja? Mitä tulee tehdä nykyisille korteille? 92. Meneillään olevat koulutukset ja kuntoutukset siirtyvät henkilöiden mukana. Näistä on pyydetty kustannustiedot Valtorille siirtoprojektien yhteydessä. 93. Palvelukeskus tulee organisoimaan yhteiset kokouskäytännöt. Mahdollisuuksien mukaan henkilöstölle järjestetään yhteinen tutustumistilaisuus vuoden 2014 alkupuolella. Valtoriin siirtyneen henkilöstön tiedot ovat koko henkilöstön saatavilla palvelukeskuksen aloitettua toimintansa. 94. Toimistotarvikkeet löytyvät entisiltä paikoilta. Henkilökohtaiset erikoisvälineet (esim. näppäimistöt, tuolit) siirtyvät henkilöiden mukana. 95. Nykyiset maksuaikakortit luovutetaan luovuttavalle organisaatiolle. Valtori liittyy valtion maksamisratkaisupalvelun käyttäjäksi, kun nimi ja osoite saadaan varmistettua. First Card tulee käyttöön heti toiminnan alkaessa.

5 (7) 96. Tietokoneet, toimistoohjelmistot ja etäkäyttöratkaisut 97. Mitä sähköpostia käytän siirron 98. Säilyvätkö muut nykyiset viestintäratkaisut? 99. Miten palvelukeskuksen verkkoyhteydet toteutetaan? 96. Valtoriin siirtyvät henkilöt jatkavat heillä nykyisin käytössä olevien tietokoneiden, niissä olevien toimisto-ohjelmistojen ja etäkäyttöratkaisujen (kannettavat, pöytäkoneet) käyttöä kuten tähän saakka. Palveluiden yhtenäistäminen aloitetaan heti, kun palvelukeskus aloittaa toimintansa. Valtori toteuttaa oman lähiverkon, käyttöpalvelun ja päätelaitteiden elinkaaripalvelut vuoden 2014 aikana. Kun Valtori on ottanut nämä omat palvelut käyttöönsä, Valtoriin siirtyneet henkilöt siirtyvät asteittain käyttämään sen omia ict-palveluja. Jokainen käyttäjä kirjautuu siirtohetken jälkeen työasemaansa samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Uusiin palveluihin tulevista mahdollisista uusista tunnuksista tiedotetaan erikseen. 97. Valtori ottaa käyttöönsä Valtion yhteisen viestintäratkaisun (VYVI), joka sisältää sähköpostin ja kalenterin, pikaviestimen ja työasemakohtaiset videokokoukset, ryhmätyötilat dokumenttien työstämiseen ja jakamiseen, turvapostin ja mahdollisuuden tekstiviestien lähetykseen sähköpostista. Henkilöstöllä on vuoden alusta käytössään sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@valtori.fi. Vanhojen sähköpostiosoitteiden käytöstä sovitaan ja ohjeistetaan erikseen, koska niitä tarvitaan edelleen osassa palvelutuotantoa. 98. Nykyisin käytössä olevien muiden viestintäratkaisujen käytöstä siirron jälkeen sovitaan siirtoprojektissa. 99. Valtorin ict-palveluiden käyttöön tarvittavat verkkoyhteydet toteutetaan Valtion yhteisen tietoliikenneratkaisun VY-verkon kautta. Jos luovuttavalla virastolla ei ole toteutettuna verkkoyhteyksiä VY-verkkoon tai yhteydet edellyttävät lisää tietoliikenneavauksia, ne toteutetaan osana Valtorin ict-palveluiden käyttöönottoa. 100. Mihin soitan IT-ongelmissa? 100. Nykyiset voimassa olevat ohjeet ongelmatilanteiden selvittämisen osalta säilyvät. Järjestelmät ja puhelimet 101. Mitä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä palvelukeskuksessa käytetään? 102. Mitä matkanhallintajärjestelmää palvelukeskuksessa käytetään? 103. Millä järjestelmällä laskut käsitellään? 104. Mitä muita järjestelmiä palvelukeskus ottaa käyttöön? 105. Mitä järjestelmiä siirtyy nykyisistä palvelukeskuksista ja virastoista? 101. Valtori ottaa käyttöönsä Kieku-tietojärjestelmän. Suurin muutos käyttäjille on Ajanhallinnan käyttöönotto ja siinä tehtävät merkinnät sekä esimiesten hyväksyntä työaikojen osalta. Valtorilla on omat seurantakohteensa, joissa kuitenkin logiikka on sama kuin jo nyt Kieku-virastoilla. Käyttäjätunnukset muuttuvat osittain. 102. Valtori ottaa käyttöönsä M2:n. M2:ssa muuttuvat käyttäjätunnus ja salasanat sekä seurantakohteet. Tässä vaiheessa ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää koulutuksia, koska kaikki luovuttavat organisaatiot käyttävät jo M2 järjestelmää. Matkustusohjeet julkaistaan ennen toiminnan käynnistymistä. 103. Valtori ottaa käyttöönsä Rondon. Käyttäjätunnukset ja salasanat vaihtuvat Valtorin mukaisiksi. Valtorin seurantakohteet tulevat käyttöön ja näistä järjestetään tiedotusta ja infoja. Toimintatapa säilyy ennallaan. 104. Valtori ottaa käyttöönsä Palkeiden asiakastukijärjestelmän. Käyttäjätunnukset ja salasanat muuttuvat, mutta muuten käyttö säilyy ennallaan. Lisäksi tavoitteena on siirtyä mahdollisimman nopeasti yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. 105. Siirtosopimuksissa sovitaan asiakas- ja palvelutuotannossa tarvittavien järjestelmien siirrosta. Siirroissa pyritään turvaamaan kaikkien osapuolten tarpeet.

6 (7) 106. Mitä puhelinta käytän siirron jälkeen ja mikä on puhelinnumeroni? Virkakortit, avaimet, tietoturva ja henkilöstön turvallisuusselvitykset 107. Saanko uuden virkakortin? Toimiiko kulkuavaimeni vielä siirron 106. Palvelukeskukseen siirtyvät henkilöt jatkavat heillä nykyisin käytössä olevien matkapuhelimien käyttöä kuten tähänkin saakka. Matkapuhelinnumerot säilyvät sellaisenaan. Puhelinlaskun maksaja vaihtuu. Valtori liittyy myöhemmin vuonna 2014 valtion yhteiseen puheratkaisuun ja ottaa käyttöönsä oman 0295-numeroinnin. Nykyiset käytössä olevat 0295-numerot pyritään säilyttämään. Valtorin oma puhelinvaihde aloittaa toiminnan vuoden 2014 alkupuolella. Siihen saakka Valtoriin siirtyvät henkilöt saa kiinni samoista puhelinnumeroista kuten tähänkin saakka. Valtorin www-sivuille kootaan toiminnan ja palvelutuotannon kannalta tarvittavat yhteystiedot. 107. Valtorin henkilöstölle tilataan kuvalliset VRK-virkakortit. Uudet varmennekortit ovat käytettävissä toiminnan alkaessa. Kulkuavaimet toimivat kuten tähän saakka. 108. Minkälaiset ovat palvelukeskuksen tietoturvallisuuskäytännöt? 109. Tehdäänkö henkilöstölle turvallisuusselvitykset ennen siirtoa? Viestintä 110. Mitä viestintäkäytäntöjä palvelukeskuksessa on? 111. Tuleeko minun viestiä yhteyshenkilöilleni esim. sähköpostiosoitteeni muuttumisesta? 108. Valtorin intraan tulee turvallisuus-osio, joka tulee sisältämään käytännön ohjeet niin tila-, henkilöstö kuin muuhun turvallisuuteen liittyen sisältäen myös tietoturvallisuuden ja jatkuvuuden hallinnan (toiminnan ja palveluiden häiriöttömän toiminnan takaaminen). Pääsääntöisesti olemassa olevat käytännöt säilyvät, muuttuvista tiedotetaan ja ohjeistetaan intranetissa. Käynnistämme tietoturvallisuuden ja varautumisen kehittämisohjelman, jonka avulla huolehdimme Valtorilta ja sen palveluilta edellytettävien tietoturvallisuuden ja varautumisen vaatimusten täyttämisestä Valtorin johdon hyväksymän aikataulun mukaisesti (vaatimustenmukaisuus). 109. TORI-hanke ei tee siirtyville henkilöille turvallisuusselvitystä, ellei työtehtävien muutos sitä edellytä. Valtori tekee turvallisuusselvityksiä koskevan päätöksen, kun hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusselvityslaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi astuu voimaan. Valtori tekee lain vaatimusten ja asiakastarpeen mukaisesti henkilöstölleen sekä myöhemmin siirtyvien virastojen henkilöstölle tarvittavat turvallisuusselvitykset. Uusille rekrytoitaville henkilöille tehdään turvallisuusselvitykset työtehtävien edellyttämällä tavalla. 110. Valtorille luodaan oma graafinen ilme (sis. mm. logo, käytettävät värit ja fontit ja mahdolliset graafiset elementit) ja siihen pohjautuvat Word- ja Powerpoint-asiakirjapohjat, käyntikorttipohjat ja tiedotepohjat. Nämä kaikki ovat käytössä toiminnan alkaessa. Lisäksi palvelukeskukselle avataan omat www-sivut ja intranetsivut. Alkuvuoden 2014 aikana palvelukeskukselle perustetaan myös oma asiakasportaali (ekstranet). Lisäksi palvelukeskus ottaa asiakasviestinnässään käyttöön uutiskirjeet ja säännölliset tiedotteet. Myös sosiaalisen median kanavat tulevat käyttöön. 111. Henkilöstön käyttöön toimitetaan sähköpostiviestien allekirjoituksiin liitettävä tiedote Sähköpostiosoitteeni vaihtuu x.x.2014 alkaen

7 (7) 112. Mitkä ovat häiriötilanneviestinnän käytännöt ensimmäisten siirtojen Muut kysymykset 113. Onko palvelukeskuksessa virka-autoja vai käytetäänkö esimerkiksi vuokra-autoja? 114. Ketkä neuvottelevat järjestöjen kanssa? 112. Alkuvaiheessa noudatetaan pääosin nykyisiä häiriötilanneviestinnän käytäntöjä. Uutena käyttöön tulevat Valtorin yhteiset häiriötilannetiedotepohjat. Toimintaohjeet kootaan intranetiin. Myöhemmässä vaiheessa häiriötilanneviestinnän käytäntöjä yhdenmukaistetaan. 113. Valtori siirtyy Hanselin kilpailuttamien vuokra-autojen käyttöön. 114. Neuvotteluryhmien kokoonpanot on julkaistu TORIuutiskirjeessä 15.11.2013.