165 KOSKEN TL YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2011 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN KOKOUS Aika: Torstai 24. marraskuuta 2011, klo 18-20 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto Läsnä Puheenjohtaja Juhani Hörkkö X Varapuheenjohtaja Jouko Anttila X Jäsenet: Jarkko Kankare X Taru Sahla X Matti Säteri Poissa X Varajäsen: Martti Mäkitalo X Matti Tilkanen X Hannu Koskinen X Ritva Vainio X Pentti Kemppi X Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen X Kunnanhallituksen edustaja Marja Mattila X Pöytäkirjanpitäjä Anna Järvinen X Muut läsnäolijat Jonna Hostikka X 75 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. 76 Ympäristönsuojelulautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan Taru Sahlaa ja Jouko Anttilaa Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pentti Kemppi ja Jouko Anttila.
166 77 Ympäristölupapäätös Kalle Lähteenmäki, Koski Tl LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa 13 000 lihakalkkunan eläinsuojalle. Luvan hakija Kalle Lähteenmäki Seljäntie 95 31500 KOSKI TL Liike- ja yhteisötunnus: 1526123-8 Laitos/toiminta ja sen sijainti Kalkkunakasvattamo sijaitsee Kosken Tl kunnassa Halikkolan kylässä kiinteistöllä Haara RN:o 284-401-5-2. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohdat 11 a Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle 8.9.2011. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoston 12.5.1999 myöntämä lupa 6000 lihakalkkunan kasvattamolle kiinteistölle Haara RN:o 284-401-5-2. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Kosken Tl oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on vuodelta 1999, alue on merkitty maaja metsätalousalueeksi merkinnällä MT. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Kosken Tl kunnassa Halikkolan kylässä kiinteistöllä Haara RN:o 284-401-5-2 osoitteessa Seljäntie 95, 31500 Koski Tl. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tilan ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 150 metrin päässä eläinsuojan länsipuolella.
167 Laitoksen toiminta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle kalkkunakasvattamolle siten, että eläinmäärä kasvaa nykyisestä 10 000 lihakalkkunasta 13 000 lihakalkkunaan. Eläinsuojalla on ympäristölupa 6 000 lihakalkkunalle vuodelta 1999. Toinen kasvattamo on rakennettu vuonna 2004, jolloin ei ole haettu uutta ympäristölupaa toiminnan olennaisen muuttumisen vuoksi. Laajennus ei vaadi uudisrakentamista, vaan se suoritetaan tilajärjestelyillä. Luvanmukaisessa tilanteessa tilalla tulee olemaan enintään 13 000 lihakalkkunaa. Tavoitteena on tuottaa noin 250 000 kg kalkkunanlihaa vuodessa. Kasvattamo toimii kuivikepohjamenetelmällä. Tilalla on katettu lantavarasto, jonka tilavuus on 960 m 3. Lantavaraston lattia on betonia ja seinät ovat betonia kolmen metrin korkeuteen asti. Seinien yläosa on laudoitettu ja katto on peltiä. Lantavaraston edessä ei ole tiivistä kuormausalustaa. Toiminnassa syntyy noin 390 m 3 kuivalantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (36,93 hehtaaria), vuokrapelloille (14,43 hehtaaria) ja sopimuspelloille (130,74 hehtaaria). Lanta levitetään pääasiassa keväällä kylvöaikaan. Syksyllä levitetään noin 10 % lannasta ja noin puolet lannasta luovutetaan muille viljelijöille. Tilalla on eläinsuojien lämmitystä, viljankuivaamoa ja maatalouskoneita varten seitsemän polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 21 000 litraa. Polttoainesäiliöistä kaksi on sijoitettu betonilaatan päälle ja viisi on katetussa varastossa, jonka lattia on valettu betonista ja allastettu siten, että vahinkotilanteissa polttoaineet eivät pääse valumaan maahan. Polttoainesäiliöistä kahdessa on sähköpumppu. Viidessä polttoainesäiliössä on käsipumppu, mutta niitä ei ole varustettu laponestoilla. Eläinsuojan lämmitystä varten tilalla on hakelämpölaitos, joka on eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin, joiden yhteistilavuus on 22 m 3. Pesuvesiä tulee 20-30 m 3 vuodessa. Eläinsuojassa ei ole wc- tai suihkutiloja. Eläinsuojassa käytettävä vesi otetaan kunnan talousvesiverkostosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastossa. Hajuhaittoja aiheuttaa eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Lantavaraston kate vähennetään lannanvarastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään multaamalla pellot vuorokauden kuluessa lannan levityksestä. Eläinsuojan poistoilma puhalletaan suoraan ylöspäin katolla olevilla puhaltimilla. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehukuljetuksia tilalle on joka toinen viikko ja eläinkuljetuksia kolmen kuukauden välein. Lantaa levitetään keväällä ja syksyllä kylvöjen aikana.
168 Kuolleet eläimet poltetaan tilan omassa polttolaitoksessa. Tilalla syntyvät muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalla ei ole varauduttu poikkeuksellisiin tilanteisiin. Ainoaksi riskiksi nähdään tulipalo. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 23.9. 22.10.2011 Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 23.9.2011. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 21.9.2011. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kosken Tl kunnanvirastolla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 14.9.2011 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta ei laadittu erillistä muistiota. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kosken Tl kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Kalle Lähteenmäen tilaa Haara RN:o 248-401-5-2 koskevaan ympäristölupahakemukseen. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: LUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää Kalle Lähteenmäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 13 000 lihakalkkunan eläinsuojalle Kosken Tl kunnan Halikkolan kylän kiinteistölle Haara RN:o 248-401-5-2. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta, eläinsuojan pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitilassa. Käytettävissä tulee olla niin paljon säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Luvan mukaisella
169 eläinmäärällä vähintään 390 m 3. Varastointitilavuustarvetta vähentää kuivikepohjan käyttö. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävä leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 9. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta-
170 tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet
171 toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso.
172 Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 9-14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 16 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.
173 Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 18 ja 19. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2026 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. KUMOTUT PÄÄTÖKSET JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös korvaa Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoston 12.5.1999 antaman lupapäätöksen 14. Päätöstä voidaan noudattaa, kun se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 8 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005), Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien ympäristönsuojelun maksutaksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupa-asian käsittelystä peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston 12.1.2009 hyväksymän Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen ympäristönsuojelun maksutaksan mukainen 900 :n maksu. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti.
174 Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä 29.11.2011. Päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl kunnan ilmoitustaululla sekä Auranmaan Viikkolehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 29.12.2011. Jäljennös päätöksestä Kalle Lähteenmäki Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Kosken Tl kunta, kunnanhallitus Kosken Tl kunta (nähtävänä pidettäväksi) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kosken Tl kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Ilmoitus päätöksestä / julkipanoilmoitus Asianosaiset
175 78 Ympäristölupapäätös Jorma Korpi, Marttila LUPAHAKEMUS Asia Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukainen ympäristölupa olemassa olevan 2634 kanan, 25 lihanaudan, 25 emolehmän 2 hiehon ja 10 nuorkarjan eläinsuojan laajentamiseksi 3400 kanan, 25 lihanaudan, 25 emolehmän 2 hiehon ja 10 nuorkarjan eläinsuojaksi. Luvan hakija Jorma Korpi Mäkkyläntie 38 21490 MARTTILA Liike- ja yhteisötunnus: 1342903-3 Laitos/toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja sijaitsee Marttilan kunnassa Heikolan kylässä kiinteistöllä Heinilä RN:o 480-401-2-21. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohdat 11 a Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta. Asian vireille tulo Hakemus on toimitettu Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle 9.9.2011. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne Eläinsuojalle ei ole aiempaa ympäristölupaa. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Laitoksen sijainti ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Marttilan kunnassa Heikolan kylässä kiinteistöllä Heinilä RN:o 480-401-2-21 osoitteessa Mäkkyläntie 38, 21490 Marttila. Eläinsuojan sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tilan ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 300 metrin päässä eläinsuojan pohjoispuolella.
176 Laitoksen toiminta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan eläinsuojan laajentamiseksi siten, että tilalla tulee olemaan luvanmukaisessa tilanteessa enintään 3400 kanaa, 25 lihanautaa, 25 emolehmää, 2 hiehoa ja 10 nuorkarjaa. Tavoitteena on tuottaa vuodessa noin 55 000 kg kananmunia ja noin 2500 kg naudanlihaa. Munituskanala toimii kuivikelantamenetelmällä ja lihakarjasuoja kestokuivikepohjamenetelmällä. Kestokuivikepohjan tilavuus on noin 250 m 3. Kuivikkeena käytetään turvetta ja pahnaa. Tilalle tullaan rakentamaan katettu lantala, jonka jälkeen kuivalantalatilavuutta on yhteensä 640 m 3 :ä. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Toiminnassa syntyy noin 840 m 3 kuivikelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (66,43hehtaaria) ja sopimuspelloille (43,57 hehtaaria). Lantaa levitetään keväällä ja syksyllä kylvöjen aikaan sekä kasvukaudella. Lihanautoja ja emolehmiä laidunnetaan noin 4,5 kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä 3,7 hehtaaria. Laidunkautena eläimet pidetään öisin ulkona. Eläinten juottamista varten laitumella on painevesikuppi. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika on noin 30 vorokautta kerrallaan. Tilalla pyöröpaalataan esikuivattua säilörehua 125 000 tonnia vuodessa. Tilalla on viljankuivaamoita ja maatalouskoneita varten neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 18 700 litraa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu betonilaattojen päälle. Kaksi polttoainesäiliötä on varustettu sähköpumpulla. Muut öljytuotteet säilytetään 200 litran tynnyreissä. Munituskanalan lämmitystä varten tilalla on hakelämpökeskus. Lihakarja suoja on lämpöeristämätön pihatto, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Munituskanalassa on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmaimurit on sijoitettu munituskanalan katolle. Munituskanalan pesuvedet johdetaan pesuvesisäiliöön, jonka tilavuus on 3 m 3. Pesuvesiä tulee noin 2 m 3 vuodessa. Eläinsuojassa ei ole wc- tai suihkutiloja. Eläinsuojassa käytettävä vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastossa. Hajuhaittoja aiheuttaa eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään multaamalla pellot vuorokauden kuluessa lannan levityksestä. Munituskanalan poistoilma puhalletaan suoraan ylöspäin katolla olevilla puhaltimilla. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Munakuljetuksia on kerran viikossa, rehukuljetuksia noin neljän kuukauden välein ja eläinkuljetuksia kaksi kertaa
177 vuodessa. Lisäksi ovat lantakuljetukset keväällä ja syksyllä. Kuolleet nautaeläimet toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Kuolleet kanat poltetaan tilan hakelämpökattilassa. Tilalla kuolleet eläimet säilytetään peitettynä tiiviillä alustalla. Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan laajennus vähentää ympäristövaikutuksia, koska tilalle rakennetaan asianmukainen lantavarasto. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalla on varauduttu eläintauteihin desinfioinneilla ja vaatteidenvaihdolla sekä estämällä muiden eläinten pääsy eläinsuojaan. Sähkökatkojen varalta tilalle on suunniteltu aggregaatin hankkimista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 23.9. 22.10.2011 Kosken Tl ja Marttilan kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 23.9.2011. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta 21.9.2011. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kosken Tl ja Marttilan kunnanvirastoilla. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kohteessa suoritettiin 20.9.2011 tarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen ja toimintaan liittyviä asioita. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Marttilan kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Jorma Korven munituskanalaa ja lihakarjakasvattamoa koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: LUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää Jorma Korvelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 3400 kanan, 25 lihanaudan, 25 emolehmän 2 hiehon ja 10 nuorkarjan eläinsuojalle Marttilan kunnan Heikolan kylän kiinteistölle Heinilä RN:o 284-401-2-21. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. (YSA 19 ). Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä
178 lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lupapäätöksessä on huomioitu saatu lausunto. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 615 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy lantalaan estyy, on lantalan tilavuuteen lisättävä 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. Lannanvarastointitilavaatimuksesta voidaan poiketa, kun lantaa toimitetaan kestokuivikepohjasta välittömästi hyödynnettäväksi kasvukauden aikana. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettavaksi. Toiminnan harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.
179 8. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 9. Eläinsuojan maitohuoneessa muodostuvat jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Laiduntaminen 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunnettavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Mikäli polttonestesäiliöissä havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, tulee vauriot korjata välittömästi. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.
180 17. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä; tiedot lantamääristä ja levitysaloista; tiedot uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta
181 haittaa naapureille tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1-8 ja 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi, Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta
182 riippuen 30-100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksellä 9 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 11-16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua muun muassa vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 17, joka koskee toiminnan raportointia, on annettu viranomaisen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräys 18 velvoittaa toiminnanharjoittajaa ottamaan jatkossa käyttöön uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupamääräykset 20 ja 21. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta ja muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
183 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2026 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöstä voidaan noudattaa, kun se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41-43, 45, 46, 52 56, 58 59, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (196/2000) 1, 7, 8-12, 16 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 5, 6, 8 Terveydensuojelulaki (763/1994) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 1, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, 18 Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005), Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien ympäristönsuojelun maksutaksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupa-asian käsittelystä peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston 12.1.2009 hyväksymän Kosken Tl, Auran, Marttilan, Pöytyän ja Tarvasjoen ympäristönsuojelun maksutaksan mukainen 900 :n maksu. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä 29.11.2011. Päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl ja Marttilan kuntien ilmoitustauluilla sekä Auranmaan Viikkolehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 29.12.2011. Jäljennös päätöksestä Jorma Korpi Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Kosken Tl kunta, kunnanhallitus
184 Kosken Tl kunta (nähtävänä pidettäväksi) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kosken Tl kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Ilmoitus päätöksestä / julkipanoilmoitus Asianosaiset
185 79 Roskaantuneen alueen siivoaminen Pöytyän kunnassa kiinteistöllä Vanhatalo RN:o 1:219 Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöjaosto päätöksellään ( 6 / 30.1.2008) määrännyt Heikki Vanhatalon siivoamaan Pöytyän kunnan Uudenkartanon kylässä sijaitsevan roskaantuneen tilansa Vanhatalo (RN:o 636-462- 1-219). Määräystä on tehostettu 3000 euron uhkasakolla. Päätöksestä on ilmoitettu kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Määräala tilasta on siirtynyt Reijo ja Tuula Laineen omistukseen 17.8.2011, jolloin Laineet ovat myös saaneet tiedon kiinteistöä koskevasta velvoitteesta. Laineiden ostama määräala sijoittuu kiinteistön sille osalle, joka on ollut roskaantunut. Laine on ilmoittanut Kosken Tl Ympäristönsuojeluun siivonneensa roskaantuneen alueen. Vs. ympäristönsuojelusihteeri on 20.10.2011 käynyt arvioimassa kiinteistön siisteyden. Tarkastuksella havaittiin, että kiinteistö on siivottu annetun määräyksen mukaisesti ja kaikki jätteet on kuljetettu pois alueelta. Reijo Laine on 24.10.2011 toimittanut kirjallisen selvityksen kiinteistöltä poistetuista jätteistä ja niiden toimituspaikoista. Selvityksen mukaan kiinteistöllä olleet jätteet on lajiteltu ja hyötykelpoiset jätteet on toimitettu hyödynnettäväksi. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesityksen: Ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että tilan Vanhatalo (RN:o 636-462-1-219) roskaantunut alue on siivottu annetun määräyksen mukaisesti ja siten päävelvoite on täyttynyt. Asetettua uhkasakkoa ei tuomita maksettavaksi. Tästä päätöksestä lähetetään tieto uhkasakkolain 19 :n mukaisesti Varsinais- Suomen käräjäoikeudelle kiinnityksistä pidettävään rekisteriin tehdyn merkinnän poistamiseksi. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. Ote pöytäkirjasta: Reijo ja Tuula Laine Varsinais-Suomen käräjäoikeus
186 80 Jätevesien käsittelyjärjestelmän uusiminen Pöytyän kunnassa kiinteistöllä Ainola RN:o 636-466-1-171 Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta on 8.4.2009 päätöksellään 25 määrännyt Seija ja Raimo Tammin uudistamaan talousjätevesien käsittelyjärjestelmän kiinteistöllä Ainola RN:o 1:71 31.8.2009 mennessä. Tammet ovat hakeneet jätevesien johtamislupaa Anttilantien tienvarsiojaan. Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt Tammille luvan käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Anttilantien tienvarsiojaan 30.6.2009 (58 ). Heikki Suomalainen ja Riitta Reinikainen ovat valittaneet jätevesien johtamisluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on hylännyt valituksen 8.10.2010 antamallaan päätöksellä. Suomalainen ja Reinikainen ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta peruneet valituksensa 30.5.2011. Tällöin ympäristönsuojelulautakunnan 30.6.2009 tekemä päätös jätevesien johtamisesta on jäänyt voimaan. Heikki Suomalainen ja Riitta Reinikainen ovat 5.10.2011 päivätyllä kirjelmällä vaatineet, että Seija ja Raimo Tammin omistaman talon jätevesijärjestelmä tulee uusia mahdollisimman nopeasti. Suomalaisen ja Reinikaisen mukaan jätevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä tulee poistaa salaojaputki, joka kulkee kiinteistön Kotipelto (RN:o 636-466-1-321) halki ja johon on liitetty kiinteistön Ainola saostuskaivojen purkuputki. Suomalainen ja Reinikainen ovat ilmoittaneet, että heidän asuinrakennuksensa loppukatselmus tulee tehdä kesäkuussa 2012 ja silloin myös pihaalueen tulee olla valmis. Seija ja Raimo Tammi ovat antaneet asiassa vastineensa 2.11.2011. Vastineessaan Tammet kertovat, että jätevesijärjestelmän suunnitelmaa ollaan tekemässä ja käsittelyjärjestelmän valmistajalta on pyydetty tarjousta puhdistamosta. Uusi jätevesien käsittelyjärjestelmä asennetaan vielä vuoden 2011 aikana, mikäli sää ja aikataulut niin sallivat. Tammet esittävät, että asennus suoritetaan kuitenkin viimeistään kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Tammien mielestä Suomalaisen ja Reinikaisen pihan halki kulkeva putki ei estä pihatöiden tekoa. Tammet kertovat, että putki on asennettu Heikki Suomalaisen ja Raimo Tammen yhteisellä päätöksellä ja, että Suomalainen on sen asentamista esittänyt. Tammien mielestä putkea ei tarvitse poistaa, koska uuden jätevesien käsittelyjärjestelmän myötä siihen ei enää johdeta jätevesiä, vaan se voidaan tulpata taikka kaivaa pois kiinteistöjen väliin jäävältä metsäalueelta. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että jätevesien johtamista Anttilantien tienvarsiojaan koskeva päätös on saanut lainvoiman ja siten kiinteistöllä Ainola RN:o 1:71 voidaan ryhtyä jätevesijärjestelmän uusimistoimenpiteisiin. Jätevesijärjestelmä rakentaminen tulee toteuttaa ympäristönsuojelulautakunnan päätösten 25 / 8.4.2009 ja 58 / 30.6.2009 mukaisesti. Ympäristönsuojelulautakunta kehottaa Seija ja Raimo Tammia uudistamaan kiinteistön Ainola RN:o 1:71 jätevesien käsittelyjärjestelmän mahdollisimman nopeasti kuitenkin viimeistään 31.5.2012 mennessä. Ympäristönsuojelulautakunta ei ole toimivaltainen viranomainen salaojaputken
187 poistamista koskevassa asiassa. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. Ote pöytäkirjasta: Seija ja Raimo Tammi Heikki Suomalainen ja Riitta Reinikainen
188 81 Vettymishaitta Marttilassa tilalla Aliherne RN:o 480-402-2-49 Asia Tapani Yli-Mattila on tehnyt Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle valituksen omistamansa tilan Aliherne (RN:o 480-412-2-49) vettymisestä. Yli-Mattila on ilmoittanut, että vettymistä aiheuttaa tilalle Wehkamäki RN:o 480-412-4-65 kaivettu lampi sekä rakennettu metsätie. Tilan Wehkamäki omistaa Jorma ja Marja-Leena Hämäläinen. Asian käsittely Ympäristönsuojelulautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 6.10.2011, jolloin asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Tapani Yli-Mattila on 31.10.2011 toimittanut ympäristönsuojelulautakunnalle kirjeen, jolla hän haluaa perua tekemänsä valituksen. Yli-Mattila ilmoittaa, että he ovat Jorma Hämäläisen kanssa sopineet kiistaan vettymishaitan poistamisesta. Sopimuksen mukaan vedet tullaan johtamaan Paltanpääntien itäpuolelle. Yli-Mattila ja Hämäläinen jakavat ojituksesta muodostuvat kustannukset. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta päättää, että asian käsittely raukeaa, koska osapuolet ovat päässeet asiassa sopimukseen ja valituksen tehnyt Tapani Yli-Mattila on kirjallisesti perunut valituksensa. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Ympäristönsuojelulautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti. Ote Pöytäkirjasta: Tapani Yli-Mattila Jorma ja Marja-Leena Hämäläinen