Etelä-Suomi Päätös Nro 282/2011/4 Dnro ESAVI/153/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2011 ASIA HAKIJA MERKINTÄ Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojeluun liittyvän Säpilän oikaisu-uoman rakentaminen, Kokemäki Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion valvontaviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Hakijana tässä asiassa toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Turun vesi- ja ympäristöpiiri, sittemmin Lounais-Suomen ympäristökeskus, on 15.7.1994 Länsi-Suomen vesioikeuteen toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeen toteuttamiseen hakemukseen liitteenä olevan vesi- ja ympäristöhallituksen ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin laatiman, 30.5.1994 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisälsi oikaisu-uoman rakentamisen Kokemäenjoen keskiosalla Kolsin voimalaitoksesta ylävirtaan Säpilänniemen kohdalla. Loimijoen alaosalla suunnitelma sisälsi neljä vesistötyökohdetta, jotka alhaalta lukien olivat Pappilankarin perkaus Huittisten keskustaajaman alapuolella, Loimijoen alimmassa koskijaksossa sijaitsevan Mommolankosken kunnostus, Loimankosken perkaus ja kunnostus sekä ylimpänä noin 30 km Loimijoen suulta Sallilan voimalaitoksen yläpuolella tehtävä perkaus. Kokemäenjoen tulvasuojelun päätarkoituksena on alentaa tulvia Kolsin ja Äetsän voimalaitosten välillä Kokemäellä, Huittisissa ja Äetsässä. Loimijoen tulvasuojelun päätarkoituksena on alentaa tulvia Huittisissa, Vampulassa ja Alastarolla. Vaikutusten perusteella kumpi tahansa hanke on toteutettavissa ilman, että se edellyttää toisen toteuttamista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Hakijan tarkoituksena on neuvotella Kolsi Oy:n kanssa sen osallistumisesta oikaisu-uoman rakentamiseen. Jos neuvotteluissa ei päästä hakijaa tyydyttävään ratkaisuun, hakija tulee myöhemmin täydentämään hakemustaan siten, että lupakäsittelyssä ratkaistaisiin myös voimataloutta koskeva vesilain 7 luvun 12 :ssä tarkoitettu osallistumisvelvollisuus. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on 7.12.1994 täydentänyt hakemustaan raportilla "Kokemäenjoen oikaisu-uoman rakentamisen vaikutukset Säpilänharjun pohjavesialueeseen". Lounais-Suomen ympäristökeskus on 25.10.2002 toimittanut Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa laaditun, 23.10.2002 päivätyn, tarkistetun ja täydennetyn suunnitelman, jonka liitteenä on muun ohella arvio hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Hakija on lausunut, että ympäristöministeriön 3.3.1997 tekemän päätöksen mukaisesti hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain vaatimukset täyttävä arviointiselostus. Tähän perustuen hakija on päättänyt täydentää Kokemäenjoen keskiosan suunnitelmaa ja hakea lupaa Säpilänniemen oikaisu-uoman lisäksi myös pengerryksille. Vuoden 1994 jälkeen suunnitelma on kokonaisuudessaan ajantasaistettu. Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojelutoimenpiteitä ovat Säpilänniemen oikaisu-uoma, sekä Lauhankylän, Leppisaaren, Lauhan, Vesiniityn, Sammun, Naarassaaren, Kiviniemen ja Villilän pengerrykset. Tavoitteena on kerran 20 vuodessa tai sitä useammin esiintyvien tulvien (HW 1/20 ) poistaminen. Penkereiden harjan korkeuteen otetun 20 30 cm:n varmuusvaran vuoksi pengerryksillä saavutettava tulvasuojelutaso on tavoitetta parempi, kerran 50 vuodessa (HW 1/50 ). Kokemäenjoen keskiosalla alennetaan tulvia enimmillään 2 500 ha:n alueelta (v. 1966 kevättulva). Pengerrysalueiden suurin kevättulvan poistamisella saatava hyötyala on noin 1 200 ha ja vastaavasti kesätulvan poistamisella noin 1 100 ha. Säpilänniemen oikaisu-uoman vaikutusalueella on lähes 140 tilaa. Näistä noin 70 on pengerrysalueilla. Maataloushyötyjen ohella pengerryksistä on hyötyä yhteensä 195 rakennukselle, joista 27 on asuinrakennuksia. Säpilänniemen oikaisu-uoma alkaa Kokemäenjoen Pälpälänlahdelta ja päättyy Ruoppalahteen. Uoman kokonaispituus on 2,2 km. Uoman länsiosan rannalla olevat pellot suojataan penkereellä. Oikaisu-uomaan ohjautuva virtaama on noin puolet Säpilänniemen kiertävästä vesimäärästä. Oikaisu-uoman rakentaminen alentaa Kokemäenjoen tulvia enimmillään yli metrin Kokemäenjoessa oikaisu-uoman yläosan kohdalla. Pienimmillään vaikutus on noin 20 cm Äetsän voimalaitoksen alapuolella. Erikseen on selvitetty myös vuoden 1899 kaltaisen suurtulvan aikaisia vedenkorkeuksia ja virtaamia. Tällaisessa tilanteessa Säpilän oikaisu-uoma alentaisi tulvakorkeutta noin 0,3 m keskiosan tulva-alueilla.
3 Säpilänniemen oikaisu-uoma katkaisee Säpilän pohjavesialueen, mutta esiintymän lähes koko kapasiteetti on hyödynnettävissä uoman rakentamisesta huolimatta. Pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa kaivojen kuivumista, minkä vuoksi suunnitelmaan sisältyy vesijohtoverkoston rakentaminen ja alueen kiinteistöjen liittäminen verkostoon. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi suunnitelmaan sisältyy myös viemäriverkoston rakentaminen Säpilänniemeen. Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti suunnittelualueella on Natura 2000 - verkostossa neljä aluetta: Puurijärvi-Isosuo (FI0200001), Puurijärvi-Isosuo (FI0200149), Kokemäenjoki (FI0200148) ja Vanhakoski (FI0200049). Hankkeesta on laadittu yhteysviranomaisen edellyttämä erillinen Natura-arviointi. Selvityksen mukaan tulva-alueiden pengertämisellä ja Sallilankosken yläpuolisella perkauksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin. Pappilankarin perkaus Loimijoessa vaikuttaa haitallisesti jokiluontotyyppiin ja sille ominaiseen vaelluskalakantaan, mutta nämä vaikutukset kompensoituvat Mommolankosken kunnostuksella. Puurijärven kunnostustoimenpiteet ehkäisevät Säpilänniemen oikaisuuoman aiheuttamat haitalliset vaikutukset Puurijärveen. Natura-arvioinnissa nousivat esiin hankkeen vaikutukset Kokemäenjoen rannan tulvametsiin (Puurijärvi-Isosuo, FI0200001). Säpilänniemen oikaisu-uoman vaikutusalueella on tulvametsiä 7,1 ha. Uoman rakentaminen laskee tulvavedenkorkeutta ja siten vähentää tulvametsien veden alle jäävää alaa tulvametsien kannalta merkityksellisten kasvukauden aikaisten tulvien aikana keskimäärin 0,69 ha eli noin 10 %. Natura-arvioinnissa on katsottu, että ilman Kolsin voimalaitoksella ajoittain suoritettavaa veden padottamista Säpilän oikaisu-uoman vaikutus on merkittävän haitallinen tulvametsille. Lounais-Suomen ympäristökeskus hakijana on kuitenkin katsonut, että tulvametsiin aiheutuvat muutokset eivät merkittävästi vaaranna tulvametsien suotuisaa suojelutasoa, koska vaikutusalue on varsin pieni. Mikäli katsotaan, että haitalliset vaikutukset ovat merkitt ä- viä, voidaan ne kompensoida padottamalla vettä tulvametsävyöhykkeelle. Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeesta saadaan hyötyä maataloudelle, voimataloudelle sekä rakennuksille ja liikenneyhteyksille. Hankkeen hyödyt ovat yhteensä noin 8,1 milj., josta maataloushyötyä noin 3,2 milj., rakennuksille ja liikenneyhteyksille koituvaa hyötyä noin 3,1 milj. ja voimataloushyötyä noin 1,7 milj.. Hankkeesta syntyy lisäksi hyötyjä, joita ei ole arvioitu rahassa. Näistä merkittävin on Pappilankarin perkauksesta aiheutuva tulvariskin vähentyminen Huittisten keskustan kiinteistöille. Säpilänniemen oikaisu-uoman ja Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojelupenkereiden toteuttamisen edellytyksenä on, että toimenpiteisiin tarvittavaan maapohjaan saadaan pysyvä käyttöoikeus. Vahingot on arvioitu tilakohtaisesti. Säpilänniemen oikaisu-uoman toteuttamisesta esitetyt korvaukset ovat yhteensä 149 000. Näistä korvauksista on tehty sopimukset lähes kaikkien tilanomistajien kanssa. Penkereiden rakentamisesta mak-
settavat korvaukset ovat yhteensä 243 000. Loimijoella ei arvioida syntyvän korvattavia vahinkoja maa-alueiden käyttöoikeudesta. Kaivojen kuivumisen kompensoimiseksi hakija rakentaa kustannuksellaan Säpilänniemeen korvausvesijohdon (noin 53 000 ) ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi viemäriverkoston (noin 181 000 ) sekä liittää alueen kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vuoden 2002 alun hintatasossa koko tulvasuojeluhankkeen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 11 milj. ja kokonaiskustannukset, mukaan lukien käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä korvaukset ja kompensaatiot yhteensä, noin 12 milj.. 4 Lounais-Suomen ympäristökeskus on vesilain 2 ja 7 luvun nojalla pyytänyt lupaa toteuttaa tarkistettu ja täydennetty Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelusuunnitelma ja oikeutta sitä varten tarvittaviin toiselle kuuluviin alueisiin. KATSELMUSTOIMITUS MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Länsi-Suomen vesioikeus on 26.8.1994 määrännyt hakemuksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimituksessa. Toimitusmiesten laatima katselmuskirja on valmistunut 24.9.2004. Katselmustoimituksen päätyttyä katselmusasiakirjat ovat olleet yleisesti nähtävillä 1.11. 16.12.2004 Kokemäen ja Huittisten kaupungissa sekä Alastaron, Vampulan ja Äetsän kunnassa. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että Säpilän oikaisu-uoman rakentamisesta voi olla seurauksena pohjaveden pilaamiskiellon mukaisia seurauksia. Hankkeelle ei tältä osin ole toimitusmiesten mielestä oikeudellisia edellytyksiä. Säpilän oikaisu-uoman rakentaminen todennäköisesti heikentäisi merkittävästi Natura 2000 -alueella olevien tulvametsien luontotyyppiä. Muilta osin toimitusmiehet ovat esittäneet luvan myöntämistä ja tehneet esityksen lupamääräyksiksi. Katselmuskirjan ja suunnitelman johdosta on ympäristölupavirastoon toimitettu seuraavat Säpilän oikaisu-uomaa koskevat muistutukset. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Säpilänniemen oikaisukanava vaikuttaisi Säpilän vedenhankintaan soveltuvalla (II-luokan) pohjavesialueella sekä määrää vähentävästi, käyttökelpoisuutta jossain määrin pienentävästi että laatua heikentävästi. Suurin uhka pohjaveden laadulle on alueen asutuksesta johtuvan jätevesikuormituksen korostuminen harjun katkaisemisen jälkeen kanavan pohjoispuoleisella alueella ja tämän seurauksena pohjaveden typpiyhdisteiden, varsinkin nitraattipitoisuuksien nousu mahdollisesti yli talousveden raja-arvojen. Tämä pohjaveden pilaantumisriski on kuitenkin poistettavissa, koska kanavan rakentamisen yhteydessä on tarkoitus rakentaa viemäriverkosto oikaisukanavan
pohjoispuoleisen harjualueen asutukselle. Muuna pohjaveden laatumuutoksena esitetty mahdollinen rauta- ja mangaanipitoisuuden nousu ei aiheuta terveydellistä riskiä eikä muutenkaan estä veden käyttöä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan oikaisukanavan rakentamisen seurauksena tapahtuvassa pohjaveden laatumuutoksessa ja käyttöön saatavan pohjaveden määrän pienenemisessä ei ole kysymys pohjaveden pilaantumisesta vaan muuttamisesta. Kiinteistöjen heikentyviä vedenottomahdollisuuksia korvataan hankkeen yhteydessä rakennettavalla vesijohdolla. Oikaisukanavan eteläpuoleiselle pohjavesialueelle mahdollisesti myöhemmin rakennettavan pohjavedenottamon antoisuuden on arvioitu laskevan normaalioloissa 30 40 %. Mahdollisen rantaimeytymisen vuoksi on arveltu veden laadun ajoittain huonontuvan. Hankkeesta aiheutuva pohjaveden muuttuminen olisi ottamon oikealla käytöllä kuitenkin vain saatavaa vesimäärää koskeva, koska rantaimeytyminen voitaisiin estää oikein säädetyllä, pohjavesivaihtelut huomioon ottavalla vedenotolla. Ympäristökeskus on vielä todennut, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsee Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto. Lupapäätöksessä tulisi ottaa huomioon vesilain 1 luvun 23 c :n mukaan kansallispuistoa koskevat säädökset. 3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on vastustanut Säpilän oikaisu-uoman rakentamista, koska uoman rakentamisesta tulisi aiheutumaan huomattavia kalataloudellisia haittoja Kokemäenjoen alajuoksulla ja sen edustan merialueella. Mikäli lupa oikaisu-uoman rakentamiseen kuitenkin myönnetään, kalataloudelle aiheutuvat vahingot ja niiden korvaaminen on erikseen käsiteltävä. 6) Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että toimitusmiesten päätös Säpilän oikaisu-uoman poistamisesta tukee kaupungin näkemystä kanavan haittavaikutuksista. 7) Huittisten kaupunki on katsonut, että hankkeelle tulee myöntää lupa kaikilta osin hakemuksen ja hakijan siihen tekemien muutosten mukaisena. Toimitusmiesten olisi tullut käsitellä asiakirjat, suunnitelmat ja vahingonkorvaukset täydellisesti myös Säpilän oikaisu-uoman osalta. Oikaisuuomalla on ratkaiseva merkitys Huittisten taajama-alueen tulviin ja tulvauhkaan. 9) Vampulan kunta on yhtynyt 20) Alastaron, Huittisten, Kokemäen, Vampulan ja Äetsän tulvatoimikunnan 1.12.2004 asiassa tekemään muistutukseen. 11) Fingrid Oyj on lausunut, että Kokemäen ja Huittisten kaupungin alueella Kokemäenjoen ja Loimijoen ylittävät seuraavat Fingrid Oyj:n voimajohdot: - 400 kv johto Ulvila Forssa (Kokemäenjoki ja Loimijoki) 5
- 400 kv johto Olkiluoto Kangasala ja 110 kv johto Kolsi Forssa (Loimijoki) Jos johtojen kohdalla tehdään pengerrys- tai muita tulvasuojelutöitä, muistuttaja on pyytänyt lähettämään ko. suunnitelmat sille lausunnolle. Mahdolliset penkereet on tehtävä riittävän kauaksi voimajohtopylväistä, ettei penkereen paino ja työskentely aiheuta pylväille vakavuusongelmia. 16) AA (Saloranta RN:o 2:8, Saloranta II RN:o 2:35 ja Rantala RN:o 20, Lauha, Huittinen) on vaatinut, että Säpilän oikaisu-uoma on toteutettava. 20) Alastaron, Huittisten, Kokemäen, Vampulan ja Äetsän tulvatoimikunta on lausunut, että alueen kunnat ovat vuonna 1989 muodostaneet tulvatoimikunnan edistämään alueen tulvasuojelua. Toimitusmiesten olisi tullut käsitellä asia vahingonkorvauksineen myös Säpilänniemen oikaisuuoman osalta. YVA-selostuksessa oikaisu-uoma todetaan penkereitä paremmaksi, koska se vaikuttaa tulviin koko joen keskiosalla, kun taas penger hyödyttää vain pengerrettyjä alueita. Tulvatoimikunnan käsityksen mukaan riittävä tulvasuojelutaso saavutetaan Kokemäenjoen osalla toteuttamalla sekä Säpilän oikaisu-uoma että rakentamalla tulvapenkereet alavimmille alueille. 23) Suomen luonnonsuojeluliitto ry on lausunut, että hanke tulisi keskeyttää yhteiskunnan niukkojen resurssien säästämiseksi. Toimitusmiesten esittämä Säpilän oikaisu-uomasta luopuminen säästäisi myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän Ruoppalahden-Frouvanluodon kosteikkoalueen särkkäsaarineen nykyisessä arvokkaassa tilassaan. 28) Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry, Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry sekä Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys ry ovat lausuneet, kuten 23) Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 39) Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta ry on vaatinut, että Säpilän oikaisu-uoma on sisällytettävä lupapäätökseen suunnitelmissa esitetyn tulvasuojelutason saavuttamiseksi. Vahinkoarviot olisi tullut katselmustoimituksessa tehdä myös oikaisu-uoman osalta. Mikäli oikaisu-uoman rakentamiselle ei ole oikeudellisia edellytyksiä, korvaavat vaihtoehdot on selvitettävä uusimpien tutkimusmenetelmien avulla. 41) BB (Salli RN:o 7:3, Pehula, Äetsä) on vaatinut, että Säpilän oikaisuuoma on toteutettava. Muistuttajan pellot penkereen kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä kuuluvat viljelyominaisuuksiltaan alueen parhaimpiin. Noin 0,5 ja 1 kilometrin etäisyydeltä myytiin vastaavanlaista tai vähemmän mullakasta peltoa syksyllä 2003 hintaan yli 12 000 /ha. Salli on edellyttänyt, että hänen mahdollisesti menettämänsä pellot korvataan saman hintatason mukaisesti 1,5-kertaisena. 43) CC ja 174 muuta allekirjoittajaa ovat vaatineet, että Säpilän oikaisuuoma on toteutettava. Vaihtoehtoisesti on tehtävä korvaavia toimenpiteitä, esimerkiksi Kokemäenjoen syventäminen ja leventäminen Kuljunhaarassa, 6
Kuivasaaren haarassa ja Rukakoskessa. Kuivasaaren haaran ja Rukakosken kaivun vaihtoehtona voisi olla nykyistä linjausta pohjoisemmaksi kaivettava lyhyempi oikaisu-uoma. Muistuttajat ovat lausuneet, että oikaisuuoman pohjavesivaikutuksissa ei ole kyse pohjaveden pilaamisesta, vaan vesilain 1 luvun 18 :n mukaisesta pohjaveden muuttamista. Pohjavesialue on mahdollista suojata eristämällä se savisululla tai injektoimalla se esimerkiksi betonilla. Mikäli oikaisu-uoman rakentamiseen ei myönnetä lupaa, hakija on velvoitettava laatimaan vaihtoehtosuunnitelma ja täydentämään sillä hakemusta. 44) Graninge Energia Oy Kokemäen kaupungin alueella sijaitsevan Kolsin voimalaitoksen omistajana on lausunut, että kun joen keski- ja yläosalla tehdään huomattavia perkauksia ja pengerryksiä, voimistuvat virtaaman vaihtelut alapuolisella jokialueella. Jos jokiuoman purkauskyvyn lisäys Kolsin voimalaitoksen yläpuolella jätetään tekemättä toimitusmiesten esityksen mukaisesti, tulevat tulvien aikaiset haitat tällä alueella lisääntymään nykyisestä. Kolsin voimalaitokselle tämä merkitsee yläveden pinnan alenemista, ohijuoksutusten lisääntymistä ja näistä johtuen energiantuotannon menetystä nykyiseen verrattuna. Myös rantaeroosion lisääntyminen aiheuttaa vahinkoa rantapenkereille. Yhtiö on pitänyt Säpilän oikaisuuoman rakentamista tarpeellisena. Jos tätä ei haluta tai voida tehdä, on hakijan laadittava vaihtoehtosuunnitelma haittojen torjumiseksi. Jos hanke toteutetaan toimitusmiesten esittämällä tavalla, yhtiö on vaatinut, että hakija selvittää ja korvaa Kolsin voimalaitoksella aiheutuvan energiantuotannon menetyksen täysimääräisenä. 46) Kokemäen kaupunki on lausunut, ettei se vastusta Säpilän oikaisuuoman rakentamista. Kokemäenjoen Vesihuolto Oy:n kehittämissuunnitelmaa ei ole tarkoitus muuttaa. 7 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON PÄÄTÖS NRO 178/2006/4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 29.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 178/2006/4 myöntänyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselle luvan Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeen toteuttamiseen hakemukseen liitetyn Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa laaditun alun perin 30.5.1994 päivätyn ja 23.10.2002, 30.4.2004, 22.6.2004, 30.3.2005 sekä 4.12.2006 muutetun suunnitelman mukaisesti päätöksestä ilmenevin poikkeuksin Huittisten kaupungissa sekä Äetsän, Vampulan ja Alastaron kunnissa. Hanke käsitti seuraavat työt: - Lauhankylän, Lauhan, Leppisaaren, Naarassaaren, Vesiniityn, Sammun, Kiviniemen, Villilän, Kiettareensaaren ja Karhiniemen pengerrykset, - Mommolankosken kunnostus ja - Loimijoen perkaus Sallilankosken yläpuolella. Pappilankarin perkauksen osalta hakemus on hylätty.
Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden penkereiden, eristysojien, huoltoteiden sekä pumppaamojen ja niiden yhteydessä olevien tasausaltaiden alle jääviin alueisiin. Ympäristölupavirasto on erottanut Säpilän oikaisu-uoman osalta hakemuksen käsiteltäväksi erillisenä asiana. Tältä osin ympäristölupavirasto on perusteluina lausunut muun ohella, että asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Säpilän oikaisu-uoman yläpuolella Ruoppalahden alueella on sedimentissä perattavalla alueella elohopeaa. Oikaisu-uoman alapuolisen Pälpälänlahden sedimentin elohopeapitoisuuksia ei ole selvitetty. Pilaantuneiden sedimenttien kaivu edellyttää tiettyjä työmenetelmiä, joista ei ole suunnitelmaa. Hakija on lisäksi ilmoittanut, että oikaisu-uoman linjausta on mahdollista muuttaa siten, että Ruoppalahden perkauksesta voidaan luopua. Asian ratkaiseminen Säpilän oikaisu-uoman osalta on edellyttänyt siten hakemuksen täydentämistä. Asian ratkaisemista muilta osin oli pidettävä kiireellisenä. Koska Säpilän oikaisu-uomaa koskevan asian käsittely ja ratkaiseminen olisi viivästyttänyt olennaisesti hakemuksen ratkaisemista muilta osin, ympäristölupavirasto vesilain 16 luvun 24 :n 1 momentin nojalla on antanut hakemuksesta muilta osin lopullisen ratkaisun. Säpilän oikaisu-uoman osalta hakemus on erotettu käsiteltäväksi erillisenä asiana, josta annetaan päätös myöhemmin, kun ruoppauksen toteuttamisesta ja mahdollisesta oikaisu-uoman siirrosta on saatu riittävän yksityiskohtainen suunnitelma. 8 VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS NRO 09/0397/1 Vaasan hallinto-oikeus on 9.12.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0397/1 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa Loimijoen tulvasuojelun toteuttamiseen perkaamalla Sallilankosken yläpuolista jokiosuutta. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN SÄPILÄN OIKAISU-UOMAN OSALTA Ympäristölupavirasto on 30.1.2007 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Lounais- Suomen ympäristökeskusta viimeistään 31.5.2007 täydentämään hakemustaan Säpilän oikaisu-uoman osalta seuraavasti: 1) On toimitettava ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjetta soveltuvin osin noudattaen selvitys sedimentin elohopeapitoisuuksista ja - määristä Ruoppalahden perattavalla alueella sekä oikaisu-uoman alapuolisen Pälpälänlahden alueella. 2) On toimitettava ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjetta soveltuvin osin noudattaen suunnitelma pilaantuneiden sedimenttien kaivusta ja läjityksestä sekä arvio perkauksen ja oikaisu-uoman aiheuttaman virtauksen muutoksen vaikutuksesta Kokemäenjoen veden ja kalojen elohopeapitoisuuksiin.
3) Hakija on ilmoittanut, että oikaisu-uoman linjausta on mahdollista muuttaa siten, että Ruoppalahden perkauksesta voidaan luopua. Mikäli linjausta muutetaan, on toimitettava muutossuunnitelma ja mahdolliset sopimukset. Tällöin kohdissa 1) ja 2) tarkoitettua selvitystä ja suunnitelmaa ei Ruoppalahden osalta tarvitse toimittaa. 4) On toimitettava esitys Kolsin voimalaitoksen säännöstelyn hoitamisesta siten, että sen avulla lievennetään Säpilän oikaisu-uoman rakentamisen vaikutuksia Puurijärvi-Isosuon Natura 2000 -alueen tulvametsiin. Lisäksi on toimitettava asiaa koskeva voimayhtiön kanssa tehty sopimus. Ympäristölupavirasto on lisäksi todennut, että Kolsin voimalaitoksen säännöstelyn muutos hakemuksessa esitetyllä tavalla edellyttää voimalaitosta koskevan lupapäätöksen muuttamista. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 31.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjelmässään lausunut muun ohella, että elohopeanäytteiden tulosten perusteella uoma on päätetty siirtää pois Ruoppalahdesta sen eteläpuolelle. Uoman siirrosta ja uudesta paikasta on sovittu alueen maanomistajien kanssa ja suunnitelmaa tarkennetaan parhaillaan. Myös sopimusta Kolsin voimalaitoksen säännöstelyluvan muutoksesta laaditaan parhaillaan. Ennen sopimuksen tekemistä on kuitenkin arvioitava tulvametsien tulvitusta. Selvitysten tekemiseen ja hakemuksen täydentämiseen hakija on pyytänyt lisäaikaa 31.10.2007 saakka. Ympäristölupavirasto on jatkanut hakemuksen täydentämiselle varattua määräaikaa pyynnön mukaisesti ja uudelleen 30.11.2007 saakka. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 6.6.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon Ruoppalahden sedimentin elohopeapitoisuuksien tutkimustulokset sekä luonnoksen uoman siirrosta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 4.12.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon suunnitelman täydennyksen, joka sisältää muun ohella elohopeaselvityksen, oikaisu-uoman siirtoa koskevan suunnitelman muutoksen piirustuksineen ja sopimuksineen sekä tulvametsien tulvitusta koskevan selvityksen. Samalla ympäristökeskus on ilmoittanut tavoitteenaan olevan vuosien 2008 2009 aikana tehdä Kokemäenjoen keskiosalle joen hydraulinen malli ja reaaliaikainen jokijäämalli. Hydraulisesta mallista saatavien vedenkorkeustietojen avulla on tarkoitus määrittää tulvametsien tulvituksesta aiheutuvia vedenkorkeuksia ja vahinkoja. Ympäristölupavirasto on sittemmin jatkanut hakemuksen täydentämiselle varattua määräaikaa ensin 31.10.2009 saakka ja myöhemmin 31.5.2010 saakka. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.9.2011 pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta täydentämään hakemustaan esityksellä siitä, millä tavoin lievennetään oikaisu-uoman rakentamisen vaikutuksia Puurijärven-Isosuon Natura 2000 alueen tulvametsiin ja siten täydentämään aiempaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia. Täy- 9
dennys oli toimitettava aluehallintovirastoon viimeistään 14.10.2011 uhalla, että asia jätetään sikseen. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto jättää asian sikseen. Asian näin päättyessä lausunnon antaminen muistutuksista ja vaatimuksista raukeaa. Perustelut Hakija ei ole määräaikaan mennessä eikä myöhemminkään toimittanut pyydettyä täydennystä. Lainkohta Vesilain 16 luvun 3 KÄSITTELYMAKSU Maksutta Hakemus on tullut vireille 15.7.1994 ja ratkaistu osittain 29.12.2006, jolloin on peritty päätösmaksuna 336,38 euroa. Päätösmaksu on sisältänyt tämän asian käsittelymaksun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jäljennös päätöksestä Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-153-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kokemäen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lea Siivola Jukka Leinonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Jukka Leinonen. Asian on esitellyt Jukka Leinonen. JL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.