ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Summan koulun asuinrakennus Summantie 46 49480, SUMMA Rakennustunnus: 0849587 Rakennuksen valmistumisvuosi: 958 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat yms. Todistustunnus: 4945 Energiatehokkuusluokka Uudisrakennusten määräystaso 0 Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 840 / (m vuosi) Todistuksen laatija: Piipponen, Santeri Yritys: Insinööritoimisto Vesitaito Oy Haarlankatu 4 H 0 Allekirjoitus: Todistuksen laatimispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: 8.7.06 8.7.06 Energiatodistus perustuu lakiin rakennuksen energiatodistuksesta (50/0).
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 77, m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maakaasu/öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys. / Maakaasu/öljykatti Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin - Energiamuodon kertoimella painotettu energia /(m vuosi) sähkö 9 47 79,7 Fossiilinen polttoaine (Kaasu) 66 604 707 707 Sähkön kulutukseen sisältyvä 7 846 48 valaistus- ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (E-luku) 840 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty E-luvun luokitteluasteikko Majoitusliikerakennukset Luokkien rajat asteikolla A:... 90 B: 9... 70 C: 7... 40 D: 4... 80 E: 8... 40 F: 4... 450 G: 45... Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka G E-luku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. E-lukuun sisältyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly E-lukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Energianä voitaisiin saada muuttamalla ilmanvaihtojärjestelmä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmäksi, jossa LTO:n vuosihyötysuhde olisi noin 65 75 %. Olisi hyvä harkita lämmitysmuodon muuttamista kauko- tai maalämpöön. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".
E-LUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Asuntolat yms. Rakennuksen valmistumisvuosi 958 Lämmitetty nettoala 77 Rakennusvaippa m Ilmanvuotoluku q 50 5, A U U A Osuus lämpöhäviöistä m W/(m K) W/K % Ulkoseinät,6 0,68 6, 6% Yläpohja 4, 0,47 47,7 7% Alapohja 4, 0,47 47,7 7% Ikkunat 9,9,80 6,9 0% Ulko-ovet 0,5,40 4,7 % Kylmäsillat - - 80,0 9% Ikkunat ilmansuunnittain A U m W/(m K) Pohjoinen,,80 0,60 Koillinen Itä Kaakko Etelä 6,6,80 0,60 Lounas Länsi Luode. Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFP-luku lämpötilasuhde (m /s) / (m /s) kw / (m /s) - C Pääilmanvaihtokoneet 0,00 / 0,76,50 0%,0 Erillispoistot 0,00 / 0,00 0,00 - - Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,76,50 - - Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Maakaasu/öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys. / Maakaasu/öljykatti Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö - - - Tilojen ja iv:n lämmitys 90 % 90%, Lämpimän käyttöveden valmistus 90 % 97%, vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin - Ominaiskulutus dm /(m vuosi) Lämmin käyttövesi 685 40 Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m /(h m ) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora -arvo Lämmitysenergian nettotarve Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus - W/m W/m W/m Henkilöt ja kuluttajalaitteet 0% 4,0 4,0 Valaistus 0% 4,0 -
E-LUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 958 Lämmitetty nettoala, m 77, E-luku, / (m vuosi) 840 E-luvun erittely Asuntolat yms. Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus - /vuosi /(m vuosi) sähkö 9 47,7 50 04 Fossiilinen polttoaine (Kaasu) 66 604,0 66 604 707 YHTEENSÄ 96 04 6 647 840 Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys, 590,9 - Tuloilman lämmitys 0,0 0,0 - Lämpimän käyttöveden valmistus, 45,0 Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus 6, - - Jäähdytysjärjestelmä 0,0 0,0 0,0 Kuluttajalaitteet ja valaistus 47, - - YHTEENSÄ 79,0 66,0 0,0 ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys 96 660 5 Ilmanvaihdon lämmitys 0 0 Lämpimän käyttöveden valmistus 5 09 40 Jäähdytys 0 0 sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko 99 6 Henkilöt 966 Kuluttajalaitteet 966 Valaistus 88 7 Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 7 Laskentatyökalun nimi ja versionumero Laskentatyökalun nimi ja versionumero www.laskentapalvelut.fi, versio.4 (4.6.06)
TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 77, m² Ostettu energia Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö 047 9 Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi Kevyt polttoöljy litra 0 Pilkkeet (havu- ja sekapuu) pino-m 00 Pilkkeet (koivu) pino-m 700 Puupelletit kg 4,7 Maakaasu 7 77 mn 0,0 77 70 06 Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä Sähkö yhteensä 047 9 Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä 77 70 06 Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ 80 757 5 Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot - ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat Rakenteissa ei silmämääräisesti havaittavia lämpöhäviöitä aiheuttavia puutteita. Ovet uusittu. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Seinien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) Ikkunoiden vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK Ulko-ovien vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK 996 0 0-64 0 66 0 0-8 766 0 0 - Huomiot ylä- ja alapohja Ylä- ja alapohjassa ei silmämääräisesti havaittavia lämpöhäviöitä aiheuttavia puutteita. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Yläpohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) Alapohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) 676 0 0-58 8 790 0 0-50 Huomiot - tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Maakaasu/öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys, lämpimän käyttöveden kiertojohto. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t
Huomiot - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Koneellinen tulo ja poisto (lto=55%) lisääminen/vaihtaminen Koneellinen tulo ja poisto (lto=65%) lisääminen/vaihtaminen Koneellinen tulo ja poisto (lto=75%) lisääminen/vaihtaminen 75 796-05 0-86 89 567-05 0-0 - 05 0-59 Huomiot - valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Ei erillislämmityksiä. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Ilmanvaihtokanaviston puhdistus 0 vuoden välein. Lämmityskaudella on hyvä tarkistaa sisälämpötila ja pyrkiä pitämään se + asteessa. On hyvä tarkistaa kaukolämmön säätökäyrä aika ajoin. Voisi olla kannattavaa tarkistaa onko lämmitysjärjestelmä tasapainossa. Lämmitysjärjestelmä olisi hyvä tasapainottaa, jos tiloissa ilmenee suuria lämpötilaeroja lämmityskaudella. Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä, www.motiva.fi Suorat linkit energiatodistusta koskevaan lakiin ja asetukseen Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/0): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/0/00050 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (76/0) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/0/0076
LISÄMERKINTÖJÄ Ennen energiansuositustoimenpiteiden aloittamista on tekninen toteutus teetettävä alansa ammattilaisella, sekä parannustoimenpiteistä tulee olla asianmukaiset suunnitelmat, joilla varmistetaan rakennuksen talo- ja rakennetekninen toimivuus. Energiantoimenpiteiden taloudellinen kannattavuus tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Osa rakenteiden U-arvoista voi olla määritetty lupahakemusvuoden perusteella, jos rakennetietoja ei ole ollut saatavilla. Todellisuudessa rakenteiden lämmönläpäisykertoimet voisivat olla paremmat. U-arvot määritetään Ympäristöministeriön Energiatodistusasetus 0 mukaisesti, taulukon. mukaan. Toimenpide-ehdotuksissa on esitetty laskennallisesti kaikki rakenteiden parannustoimenpide-ehdotukset niiden vaikutusten suuruuden havainnollistamiseksi. Prosenttiosuus parannusehdotuksen perässä tarkoittaa prosenttia laskennallisesta ostoenergiankulutuksesta. Mikäli laskennallisessa ostoenergiankulutuksessa ja toteutuneessa ostoenergiankulutuksessa on suuria eroja, voi laskettua prosenttia käyttää myös toteutuneeseen kulutukseen ja sitä kautta saada realistisempi arvio ostoenergian stä valitulla parannustoimenpiteellä. Remonttia suunniteltaessa on kuitenkin mietittävä mikä on järkevää ja kustannustehokasta toteuttaa. Esimerkiksi alapohjan eristyksen lisäämisen investointikustannukset ovat suhteessa paljon suuremmat, kuin siitä saatu energiataloudellinen hyöty, joten sitä ei ole järkevää toteuttaa. Rakenteiden lämmönläpäisykertoimien vertailuarvot (uudisrakentaminen): -Yläpohja 0,09 W/mK -Alapohja 0,6 W/mK -Ulkoseinä 0,7 W/mK -Ikkunat,00 W/mK -Ovet,00 W/mK.