OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO NIMITYSPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAN VALITUSKIELLON KUMOAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA. Valtiovarainministeriölle

OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 3.2.2017 OM 250/43/2016 Valtiovarainministeriölle Viite: VM/2109/03.01.00/2016 LAUSUNTO NIMITYSPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAN VALITUSKIELLON KUMOAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA Ehdotuksen sisältö ja tausta Valtiovarainministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikossa mainitusta työryhmän muistiosta, joka sisältää ehdotuksen valtion virkamieslain muuttamiseksi siten, että laissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Muistioon sisältyvän tuomioistuinlain muutosehdotuksen mukaan valittamalla ei saisi hakea muutosta myöskään tuomioistuimen lain käyttöhenkilöstön virkoja ja virkasuhteita koskeviin päätöksiin eikä nimittämisestä sellaiseen virkaan tai virkasuhteeseen, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Muistio sisältää lisäksi ehdotukset uudistuksen vaatimista muutoksista tasavallan presidentin kansliasta annettuun lakiin, korkeimmasta oikeudesta annettuun lakiin, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun lakiin, oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudesta annettuun lakiin, sotilasoikeudenkäyntilakiin, puolustusvoimista annettuun lakiin sekä Suomen pankin virkamiehistä annettuun lakiin. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 029516001 09 1606 7730 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO

2(5) Ehdotetun virkamieslain 59 :n 3 momentin mukaan tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Valitus nimittämistä koskevasta päätöksestä ehdotetaan tehtäväksi sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Nimitys- päätös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valtion virassa olevan virkamiehen virkasuhde ei ehdotuksen mukaan katkeaisi ennen kuin uutta nimitystä koskeva päätös saa lainvoiman, jos virkamies alkaa hoitaa uutta virkaa ennen tätä ajankohtaa. Virkamiehellä olisi oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Valmistelun taustalla on eduskunnan hallitukselle lähettämän kirjelmän (EK 22/2015 vp) lausuma (PNE 1/2015 vp - PeVM 6/2015 vp), jossa eduskunta edellytti hallituksen valmistelevan kiireellisesti esityksen valtion virkamieslain muuttamiseksi siten, että valituskielto virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä poistetaan. Eduskunnan kirjelmän mukaan samassa yhteydessä tulee valmistella ehdotukset myös eduskunnan virkamiehistä annetun lain ja muiden tarvittavien lakien muuttamiseksi siten, että perustuslain 21 :n 1 momentissa jokaiselle taattu oikeus toteutuu kaikkia julkishallinnon virkoja ja virkasuhteita koskevissa nimityspäätöksissä. Ehdotuksen arviointi Oikeusministeriön näkemyksen mukaan työryhmän muistioon sisältyvissä lakiehdotuksissa on asianmukaisesti vastattu eduskunnan lausumassa asetettuun toimeksiantoon. Oikeusministeriö pitää muistiosta ilmenevistä syistä erittäin tärkeänä, että tuomarien ja tuomioistuinten muun lainkäyttöhenkilöstön nimitysasiat on ehdotettu rajattavaksi tuomioistuinlain muutoksella valitusoikeuden ulkopuolelle. Sama koskee tuomioistuimen kanslia- ja hallintopäälliköltä. Estettä ei sen sijaan ole sille, että valitusoikeus tuomioistuinten kansliahenkilökunnan nimityksiin avataan muistiossa esitetyllä tavalla. Ehdotetut valitusoikeuden rajoitukset eivät muodostu oikeusministeriön näkemyksen mukaan muistion perusteluissa mainituista syistä perustuslain 21 :n kannalta ongelmallisiksi. Valtioneuvoston yleisistunnon tekemien nimityspäätösten rajaamiselle valitusoikeuden ulkopuolelle olisi kuitenkin jatkovalmistelussa aiheellista pyrkiä esittämään myös valtioneuvoston asianmukaisen toiminnan varmistamiseen liittyviä perusteita. Sääntelyn valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta on merkityksellistä, ettei nimitysasioissa ole lähtökohtaisesti katsottu olevan kyse "oikeuksista ja velvollisuuksista" perustuslain 21 :n ja Euroopan ihmisoikeusso

3(5) pimuksen 6 artiklan 1 kohdan tarkoittamassa merkityksessä, vaikka perustuslakivaliokunta onkin katsonut nimityspäätöksillä olevan suuri merkitys viranhakijan oikeudellisen aseman kannalta (PeVM 6/2015 vp, PeVL 51/2010 vp). Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että valitusoikeuden ulottuvuutta harkittaessa otetaan huomioon nimityspäätösten erityispiirteet ja muutoksenhakuoikeuden vaikutukset selvitetään laaja-alaisesti (PeVL 25/2016 vp). Toisin kuin muistion perusteluista (s. 22) saattaa saada käsityksen, valitusoikeuden avaamiselle valtion virkanimityksistä ei ole johdettavissa suoranaista perustetta kunnallisten viranhaltijoiden nimityspäätöksiä koskevasta muutoksenhakuoikeudesta, jolla on kunnallisen itsehallinnon toteuttamiseen nojautuva tausta. Kunnallisen viran täyttämistä koskevasta päätöksestä voivat hakea muutosta paitsi virkaa hakeneet myös kunnan jäsenet. Itsehallinnon merkitys kunnallisissa virkavalinnoissa on tosin kaventunut, kun perustuslain 125 :n yleiset virantäyttöperusteet on säädetty koskemaan myös kunnallisia viranhaltijoita. Ehdotettuun sääntelyyn liittyvänä yksityiskohtana oikeusministeriö kiinnittää huomiota ehdotettuun virkamieslain 59 :n 1 momentin 3 kohtaan, jonka mukaan valitusoikeutta ei olisi täytettäessä virka tai virkasuhde lain nojalla haettavaksi julistamatta. Valitusoikeutta ei pidetä näiltä osin tarpeellisena, koska virkaan tai virkasuhteeseen ei säännösehdotuksissa tarkoitetuissa tilanteissa ole hakijoita, jotka voisivat toimia valittajina. Nimittämisestä virkaan tai virkasuhteeseen ilman haettavaksi julistamista säädetään valtion virkamieslain 6 b:ssä ja sen 3 momentissa viitatussa muussa lainsäädännössä. Muun muassa puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, poliisitoimen ja ulkoasiainhallinnon virkojen sekä tuomarin virkojen täyttämisestä haettavaksi julistamatta säädetään erikseen. Muistion perusteella jää epäselväksi, miten virantäytössä menetellään esimerkiksi täytettäessä poliisin hallinnosta annetun lain 15 j :ssä tarkoitetulla tavalla vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin tai nuoremman konstaapelin virka sitä haettavaksi julistamatta. Virantäyttömenette- lystä tulee tältä osin tehdä jatkovalmistelussa asianmukaisesti selkoa, jotta voidaan tehdä arvio sääntelyn perustuslainmukaisuudesta. Oikeusministeriö katsoo, että virkamieslain muutosehdotukseen tulisi ottaa säännös vaihtoehtoisesta oikeuspaikasta tilanteessa, jossa hallinto- oikeuden omasta nimitysratkaisusta valitetaan. Oikeusministeriö kiinnittää lisäksi huomiota ehdotettuun virkamieslain 53 :n 3 momenttiin, jonka mukaan pykälän 2 momentin sääntely erityisestä muutoksenhakuoikeudesta ei koske päätöstä, jolla tasavallan presidentti on irtisanonut virkamiehen tai purkanut virkamiehen virkasuhteen. Säännöksen todetaan vastaavan voimassa olevaa lakia. Ehdotuksen perusteella

4(5) jää avoimeksi, onko 3 momentissa tarkoitettuihin päätöksiin oikeus hakea muutosta. Muistiossa ei ole ehdotettu muutettavaksi virkamieslain 6 d :n 2 momenttia, jossa säädetään nimityspäätöksen tehneen viranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa nimityksestä viivytyksettä virkaa tai virkasuhdetta hakeneille. Toisaalta muistiossa (s. 5 ss) viitataan nimityspäätöksen tiedoksiantoon hallintolain 59 :n nojalla. Jatkovalmistelussa tulee tehdä nimityspäätöksen tiedoksiannon osalta asianmukaisesti selkoa virkamieslain suhteesta hallintolakiin ja tarvittaessa täydentää lakiehdotusta. Uudistuksen vaikutuksista Oikeusministeriö pitää tärkeänä, ettei uudistus toteutuessaan tarpeettomasti kuormita tuomioistuimia. Muistiossa (s. 38) todetaan varsin yleisluontoisesti, että "muutoksenhakumahdollisuus voi aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia valtion virastoille sekä hallintotuomioistuimille". Taloudelliset vaikutukset hallintotuomioistuimille tulee jatkovalmistelussa selvittää tarkemmin. Valitusmahdollisuus tulee lisäämään hallintotuomioistuinten työmäärää ja siihen on turvattava riittävät resurssit. Tähän on turvattava täysimääräiset lisäresurssit kehyksiin tuomioistuinten toimintamenoihin. Kysymys on olennainen ottaen huomioon tuomioistuinten määrärahakehysten voimakas aleneminen. Toimintaa joudutaan sopeuttamaan jo toiminnan nykyisissä puitteissa. Hallituksen esityksessä tuomio- istuinmaksulaiksi (HE 29/2015 vp) on todettu, että yhden asian käsittelyn kustannukset olivat hallinto-oikeudessa keskimäärin 1.706 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2.565 euroa. Valitusoikeuden avaaminen tulee lisäämään myös viranomaisten työmäärää. Lisätyötä aiheuttaa muun ohella tuomioistuinprosessiin osallistumisen lisäksi tehtävien järjestelyt sinä aikana, kun nimityspäätös ei ole lainvoimainen. Kuten työryhmän muistiossa todetaan, valitusoikeuden avaaminen saattaa lisätä sekä virkaan nimitettävän että työnantajaviranomaisen näkökulmasta epävarmuutta palvelusuhteen pysyvyydestä. Lakiehdotuksen mukaisilla ratkaisuilla on pyritty varmistumaan siitä, ettei uudistus kohtuuttomasti hankaloita pätevän henkilöstön rekrytointia valtiolle. Valitusoikeuden avaamisen ei toisaalta tulisi johtaa myöskään määräaikaisten virkasuhteiden käytön lisääntymiseen tai virkasuhteen käytön vähenemiseen valtionhallinnon pääasiallisena palvelussuhteena. Oikeusministeriö pitääkin tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja mahdollisiin epäkohtiin tarvittaessa puututaan.

5(5) Oikeusministeriö katsoo, että eduskunnalle aikanaan annettavaan halli tuksen esitykseen on syytä ottaa lausuma, jonka mukaan esitys on suota vaa saattaa perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Kansliapäällikkö Asko Välimaa Osastopäällikkö, ylijohtaja Sami Manninen LIITTEET Vaasan hovioikeuden lausunto Työtuomioistuimen lausunto Vakuutusoikeuden lausunto Etelä-Savon käräjäoikeuden lausunto Helsingin käräjäoikeuden lausunto Oulun käräjäoikeuden lausunto Pirkanmaan käräjäoikeuden lausunto Etelä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin lausunto Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin lausunto Kaakkois-Suomen oikeusvalvonta- ja edunvalvontapiirin lausunto Pohjois-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin lausunto

LAUSUNTO 27.1.2017 VAASAN HOVIOIKEUS Halli ntokanslia Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö 19.12.2016, OM 250/43/2016 Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä: LAUSUNNON ANTAMINEN Oikeusministeriö on pyytänyt hovioikeudelta lausuntoa yllä mainitusta ehdotuksesta. Hovioikeus esittää lausuntonaan seuraavaa. EHDOTUS JA HOVIOIKEUDEN NIMITYSPÄÄTÖKSET Ehdotus lähtee siitä, että yleinen valitusoikeus koskee nimittämistä vakinaiseen virkaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen virkaan. Hovioikeuden vakinaiset tuomarit nimittää tasavallan presidentti ja määräaikaiset tuomarit yli vuodeksi sekä presidentin sijaisen ja asessorin korkein oikeus. Hovioikeuden presidentti nimittää tuomioistuinlain 19 luvun 5 :n mukaan esittelijät ja määräaikaiset tuomarit enintään vuoden määräajaksi. Käytännön syistä esittelijän työtä tekevät henkilöt ovat erilaisten virkavapauksien vuoksi suurimmaksi osaksi alle vuoden määräaikaisissa esittelijän tehtävissä ja vakinaiset esittelijät enimmäkseen määräaikaisissa tuomarin tehtävissä. Tämä käytännön näkökohta puoltaa osaltaan esitettyä valituskieltoa muistiossa esitettyjen lainkäyttöhenkilökunnan yhtenäiseen asemaan liittyvien näkökohtien lisäksi. Kansliapäällikön asema lainkäyttöorganisaatiossa puoltaa myös esitettyä valituskieltoa. Hovioikeudella ei ole huomautettavaa näitä nimityksiä koskevasta muistiossa hyvin perustellusta erikseen säädetystä valituskiellosta. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio Sähköposti PI. 217 Rantakaiu, 1 lovioikeuderipuisto 029 564 i 600 029 5641 685 vaasa.ho^yoikeus.fi 65101 VAASA 65100 VAASA

Hovioikeus hyväksyy esityksen kansliahenkilökunnan virkanimityksiä koskevan valitusoikeuden osalta. Koska valitusoikeus ei koske lainkäyttötehtävissä olevia henkilöitä, alueellinen hallinto-oikeus on oikea valitusviranomainen eikä ole tarpeen säätää samanlaista valitustietä kuin virkamieslain 53 a :ssä. Olen keskustellut muiden hovioikeuden presidenttien kanssa esityksestä. Muista hovioikeuksista on ilmoitettu, että työryhmän ehdotus on yleisesti ottaen hyväksyttävissä. Vaasan hovioikeuden johtoryhmän jäsenille on varattu tilaisuus ottaa kantaa lausuntoon. ma. kansliapäällikkö Postiosoite PL217 65101 VAASA Käyntiosoite Puhelin Telekopio Sähköposti Rantakatu, Hovioikeudenpuisto 029 5641 600 65100 VAASA 029 5641 685 vaasa.ho@oikeus.fi

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO 1 (1) 23.12.16 H 32/16 Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto Hallitusneuvos Anne Hallavainio OM 250/43/2016 Nimityspäätöksiä koskeva valituskielto Valtiovarainministeriössä on laadittu työryhmämuistio valtion virkamiesten nimityspäätöksiä koskevan valituspäätöksen kumoamiseksi. Asiaan liittyvänä oikeusministeriön pyytämänä lausuntona työtuomioistuin esittää kunnioittavasti seuraavan. Muutoksenhakuoikeuden avaaminen ehdotuksessa rajatulla tavalla näissä asioissa on oikeusturvasyistä tarpeellinen. Työtuomioistuin pitää ehdotettuja muutoksia siis yleisesti ottaen kannatettavina. Kysymyksiä herättää lähinnä nimityspäätöksen kumoamiseksi ehdotettu edellytys: tuomioistuin voisi valituksen johdosta kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi kyseessä olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Tämän edellytyksen sisältöä, käytännön vaikutuksia ja eroavuutta siihen yleiseen kumoamisedellytykseen, että valituksenalainen päätös on lainvastainen, on muistiossa perusteltu vain niukasti. Työtuomioistuimen lainkäyttötoimintaan ehdotuksella ei sinänsä olisi vaikutuksia, sillä työtuomioistuin käsittelee valtion virkamiehiä koskevina asioina vain virkaehtosopimuksista johtuvia riitoja. Presidentti Jorma Saloheimo Osoite Puhelin Telefax Sähköposti Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki 029 56 43350 029 56 43359 tyotuomioistuin@oikeus.fi

VAKUUTUSOIKEUS LAUSUNTO 1 (2) 19.1.2017 Dnro: Vakö 1522/01.00.01/2016 Oikeusministeriölle V iite Oikeusministeriön 19.12.2016 päivätty lausuntopyyntö OM 250/43/2016 Asia Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö nimilyspäatöksiä koskevan valituskiellon kumoamisesta Lausuntonaan oikeusministeriölle vakuutusoikeus esittää kunnioittaen seuraavaa: Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän työ on perustunut eduskunnan hallitukselle lähettämässä kirjelmässä (FK 22/201 5 vp) olevaan lausumaan, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiireellisesti esityksen valtion virkamieslain muuttamiseksi siten, että valituskielto virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisiä koskevasta päätöksestä poistetaan. Työryhmä on tämän kirjelmän pohjalta laatinut muistion hallituksen esityksen muodossa. Koska eduskunnan kirjelmän perusteella on pääteltävissä, että valituskiellon poistaminen tullaan todennäköisesti joka tapauksessa toteuttamaan, vakuutusoikeus ei ota kantaa kysymykseen, tulisiko valituskielto virkamiesten osalta yleisesti ottaen poistaa vai ei. vaan keskittyy lausunnossaan siihen, mitä työryhmä ehdottaa saamansa tehtävän toteutuksena ja miten työryhmän ehdotus koskee tuomioistuimia ja vakuutusoikeutta. Työryhmän ehdotuksen mukaan valittamalla ei edelleenkään saisi hakea muutosta tuomioistuinten lainkäynöhenkilöstön virkoja ja virkasuhteita koskeviin päätöksiin. Muutosta ei myöskään saisi hakea valittamalla päätöksiin, jotka koskevat nimittämistä kansliapäällikön tai hallintopäällikön virkaan tai virkasuhteeseen. Päätökseen, joka koskee määräämistä tuomioistuinlaissa tarkoitettuun tuomioistuimen asiantuntijajäsenen tehtävään, ei myöskään saisi hakea muutosta valittamalla. Muun kuin tuomioistuimen lainkäyttöheakilöstön nimittämistä koskeviin päätöksiin muutosta saisi jatkossa hakea valittamalla, paitsi jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi. Vakuutusoikeuden kohdalla ehdotus tarkoittaisi sitä. että valitusoikeus koskisi valmisteluyksikön noiaareiden sekä hallinto- ja toimistopalveluyksikön työntekijöiden nimittämistä koskevia päätöksiä edellä mainituin määräaikarajoituksin. Vakuutusoikeus Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio Sähköposti PL 1005 00520 HELSINKI Ratapihanne 9 00520 HELSINKI 029 564 3200 029 564 3100 hallimo.vako(a;oikeus.fi

VAKUUTUSOIKEUS LAUSUNTO 19.1.2017 Dnro: VakO 1522/0!.00.01/2016 Huomioon ottaen, että luomioistuinlaissa lainkäyttöhenkilöstö muodostaa kokonaisuuden, on ehdotuksen mukaisesti perusteltua, että sitä käsitellään myös nimitysasioissa kokonaisuutena. Tämän vuoksi vakuutusoikeus kannattaa sitä, että valituskielto säilytettäisiin lainkäyttöhenkilökuntaa koskevissa kaikissa nimityspäätöksissä. Siihen, että valituskielto kumottaisiin muun kuin lainkäyttöhenkilökunnan osalta, vakuutusoikeudella ei ole huomautettavaa, vaikka tiettyä, tuomioistuimen tehokkaaseen ja tulokselliseen toimintaan liittyvää epävarmuuttaja myös lisätyötä kiellon kumoaminen voi tuoda mukanaan. Vakuutusoikeudella ei ole muutoinkaan huomautettavaa työryhmän ehdotuksesta eikä siihen liittyvistä lainmuutoksista. Juha Pystynen vakuutusoikeuden ylituomari Vakuutusoikeus Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio Sähköposti PI. 1005 00520 HEL SINKI Ratapihanne 9 00520 HELSINKI 029 564 3200 029 564 3100 hali into. vakot/loikeus.fl

Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto Hallitusneuvos Anne Hallavainio 25.1.2017 Etelä-Savon käräjäoikeus laamanni Marja Virtanen Asia Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamisesta. Etelä-Savon käräjäoikeus ottaa kantaa esityksen sisältöön vain siltä osin kuin se koskee tuomioistuinlaitosta ja erityisesti alioikeuksia. Yleistä työryhmän muistiosta Työryhmän muistion mukaan valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksestä ei voisi kuitenkaan muistion mukaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Etelä-Savon käräjäoikeus toteaa, että valitusoikeuden avaamista koskemaan myös nimittämistä virkaan tai virkasuhteeseen voidaan lähtökohtaisesti pitää kannatettavana ehdotuksena. Työryhmän muistiossa esitetyn mukaisena valituskiellon kumoamista ei kuitenkaan kannateta. Muistion mukaan valituskielto jäisi edelleen voimaan tuomareiden ja käräjänotaareiden osalta ja näin ollen valitusoikeus koskisi ainoastaan käräjäsihteereiden ja haastemiesten virkoja tai virkasuhteita. Etelä-Savon käräjäoikeus ei pidä edellä mainitun kaltaisen "kahden kastin järjestelmän muodostamista tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon myös sen, ettei muistion sivuilla 22 ja 23 mainitun mukaisesti sen paremmin perustuslain säännökset tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklakaan edellytä muutoksenhakuoikeuden säätämistä.

Kuten muistiossakin todetaan virkanimityksiin liittyviä muita oikeussuojakeinoja on olemassa jo niin, ettei valitusoikeuden voida arvioida lisäävän oikeusturvaa merkittävästi ottaen erityisesti huomioon sen, että tuomioistuin voisi valituksen johdosta kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi kyseessä olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Edellä mainitun perusteella valitusoikeutta voitaneen pitää lähinnä näennäisenä oikeussuojakeinona aiheuttaen virastoissa nimitysprosessin yhteydessä tarpeetonta lisätyötä ja epävarmuutta. Nähtäväksi jää ovatko virkaan nimitetyt enää jatkossa halukkaita ottamaan virkaa vastaan ennen nimitysprosessin lainvoimaiseksi tulemista ainakaan siinä tapauksessa, että virkaan valittu olisi tulossa yksityiseltä sektorilta. Tuomioistuinlakiin ehdotetut muutokset Työryhmän muistion mukaan tuomioistuinlakiin lisättäisiin 23 lukuun uusi 7, jonka mukaan virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla muun muassa silloin, kun päätös koskisi nimittämistä tuomioistuimen kansliapäällikön tai hallintopäällikön virkaan tai virkasuhteeseen taikka 19 luvun 5 :n 1 momentissa tarkoitettuun muuhun vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Valituskieltoa on tältä osin perusteltu muistion sivulla 36, jossa todetaan valituskiellon koskevan myös nimittämistä tuomioistuimen kansliapäällikön tai hallintopäällikön virkaan ja, että kansliapäällikön ja hallintopäällikön nimittää kyseessä oleva tuomioistuin. Ylimmissä tuomioistuimissa he kuuluvat esittelijöinä lainkäyttöhenkilöstöön ja ovat perustuslain 103 :ssä tarkoitetussa tuomarin asemassa. Muissa tuomioistuimissa hallintopäällikkö tai kansliapäällikkö ei kuulu lainkäyttöhenkilökuntaan, mutta tällöinkin on tärkeää, että heillä on heidän tehtäviensä hoidossa tarvittava päällikkötuomarin luottamus. Etelä-Savon käräjäoikeus toteaa, että esityksessä ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon henkilöstömäärältään pienempiä käräjäoikeuksia, joissa hallinnon muodostaa useimmiten laamanni apunaan hallintoasioita hoitava käräjäsihteeri, useammissa käräjäoikeuksissa virkanimikkeenään hallintosihteeri. Tuomioistuinkin 23 lukuun ehdotetusta uudesta 7 :stäei riittävän selvästi käy ilmi, tarkoitetaanko muulla vastaavalla viralla tai virkasuhteella myös edellä mainittua hallintosihteeriä. Etelä-Savon käräjäoikeuden käsityksen mukaan hallintosihteeri on kansliapäällikköön tai hallintopäällikköön verrattuna vastaavassa asemassa ja hallintosihteerin ja laamannin välille tarvitaan samanlaista luottamusta kuin muun viraston päällikkötuomarin ja hallintopäällikön välille. Käräjäoikeusverkostouudistuksen yhteydessä yhä useampaan käräjäoikeuteen lienee tulossa hallintopäällikön virka mutta ei kuitenkaan kaikkein pienempiin, joten käräjäoikeusverkostouudistus ei korjaa tilannetta kokonaan. Etelä-Savon käräjäoikeus esittää, että tuomioistuinlain ehdotettua 23 luvun 7 muutettaisiin siten, että valituskielto ulotettaisiin koskemaan myös käräjäoikeuksien hallintosihteerin virkaa. Tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi asia tulisi ilmetä suoraan lainsäännöksestä. Muistiossa esitetään, että valtion virastoissa valitusmahdollisuus mahdollistet- 2

3 täisiin lähtökohtaisesti kaikkiin yli kaksi vuotta kestäviin nimityksiin. Etelä-Savon käräjäoikeus ei kannata esitystä tältä osin vaan katsoo, että valitusmahdollisuus tulisi ulottaa koskemaan ainoastaan vakinaisesti täytettäviä virkoja. Käräjäoikeus viittaa tältä osin muistion sivulle 40 kohtaan vaikutukset viranomaisten toimintaan. Muutoksenhakuprosessin todetaan vuosina 2014-2015 kestäneen kunnallisten viranhaltijoiden osalta hallinto-oikeudessa keskimäärin 12 kuukautta. Myös valitusaikana nimittämän viranomaisen on järjestettävä tehtävien väliaikainen hoito, joka voi aiheuttaa huomattavia hankaluuksia ja on oletettavaa ettei määräaikaiseen virkaan valittu ole valmis ottamaan tehtävää vastaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei varsinkaan, jos valittu olisi tulossa viraston ulkopuolisesta organisaatiosta. Valitusprosessihan voi johtaa siihen, että viranomaisen päätös kumotaan ja valintaprosessi alkaa uudestaan. Lausunnon valmistelu Lausuntopyynnön valmisteluun Etelä-Savon käräjäoikeudessa ovat osallistuneet maaoikeusasioiden vastuutuomari, osastonjohtaja Ismo Kovanen, hallintosihteeri Carita Laakko, haastemiesten esimies Jouko Hurskainen, käräjäsihteerit Paula Kettunen sekä Kirsi Narinen, jotka molemmat toimivat Etelä-Savon käräjäoikeuden lähiesimiehinä. Mikkelissä 25.1.2017 Marja Virtanen laamanni Etelä-Savon käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus Lausunto 24.1.2017 Oikeusministeriölle Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistio (Valtiovarainministeriö) Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 19.12.2016 OM 250/43/2016 Pyydettynä lausuntonaan Helsingin käräjäoikeus esittää seuraavan. Käräjäoikeus ottaa lausunnossaan kantaa ainoastaan sitä koskeviin kysymyksiin. Lainkäyttöhenkilökunta sekä hallintopäällikkö tai -johtaja Käräjäoikeus yhtyy muistiossa esitettyyn siltä osin kuin nimittäminen vakinaiseen tuomarin virkaan on jätetty valitusoikeuden ulkopuolelle (esitys L valtion virkamieslain muuttamisesta 59 1/1). Käräjäoikeus pitää tärkeänä, että kahden vuoden määräajaksi tai sitä lyhyemmäksi määräajaksi tehtävät tuomarin nimitykset jätetään valitusoikeuden ulkopuolelle, kuten muistiossa on esitetty (esitys L valtion virkamieslain muuttamisesta 59 1/2). Valitusoikeus tätä lyhyemmistä määräajaksi tehtävistä nimityspäätöksistä vaikeuttaisi olennaisesti käräjäoikeuden toimintaa. Valitusoikeus ei myöskään lisäisi merkityksellisellä tavalla hakijoiden oikeusturvaa. Ongelmalliseksi saattaa kuitenkin myös nyt esitetyssä ratkaisussa joissakin harvinaisissa tapauksissa, joissa nimitys tehdään pitemmäksi kuin 2 vuodeksi, muodostua, että nimitystoimivalta käräjätuomarin viran osalta on Korkeimmalla oikeudella ja mahdollinen valitus tulisi käräjäoikeuden käsityksen mukaan käsiteltäväksi hallintotuomioistuimessa. Tällöin valitusmenettelyssä jouduttaisiin ottamaan kantaa korkeimman oikeuden täysistunnossaan tekemään nimityspäätökseen. Tärkeätä on myös, että muistiossa esitetyllä tavalla käräjänotaarin nimittämistä koskevasta tuomarinkoulutuslautakunnan päätöksestä ei saisi hakea muutosta valittamalla ja että asiasta otettaisiin nimenomainen säännös tuomioistuinlain 23 luvun 6 :n 2 momenttiin.

Muistiossa on esitetty, että tuomioistuinlain 23 lukuun lisättäisiin uusi 7, jossa säädettäisiin muutoksenhausta virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen. Käräjäoikeus pitää säännösesitystä perusteltuna. Muu henkilökunta (kansliahenkilökunta ja haastemiehet) Käräjäoikeudella ei ole huomauttamista esityksestä siltä osin kuin nimityspäätökset vakinaiseen virkaan muun henkilökunnan kuin tuomareiden osalta esitetään saatettavaksi muutoksenhakuoikeuden piiriin. Tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että pätevän henkilökunnan rekrytointi yksityiseltä sektorilta tai muutoin valtion hallinnon ulkopuolelta ei tarpeettomasti vaarannu. Valitusoikeus saattaa hankaloittaa mainittua rekrytointia. Haitta lienee käräjäoikeuden käsityksen mukaan kuitenkin vähäinen. Olennaista on, että perusteita, joilla tuomioistuin voisi valituksen johdosta kumota nimityspäätöksen, rajoitettaisiin muistiossa esitetyllä tavalla (esitys L valtion virkamieslain muuttamisesta 59 3). Tärkeätä on myös, että nimitetyllä (ei lainvoimainen nimitysratkaisu) olisi mahdollisuus ottaa virka tai tehtävä vastaan ja saada virkavapaata mahdollisesta aikaisemmasta (valtion) virasta. Käräjäoikeus pitää tärkeänä, että kahden vuoden määräajaksi tai sitä lyhyemmäksi määräajaksi tehtävät nimityspäätökset jätetään myös muun henkilökunnan kuin tuomareiden osalta muistiossa esitetyin tavoin valitusoikeuden ulkopuolelle (esitys L valtion virkamieslain muuttamisesta 59 1/2). Asia on merkittävä tuomioistuimen toiminnan kannalta. Helsingin käräjäoikeudessa on noin 230 kansliahenkilökuntaan kuuluvaa virkamiestä ja haastemiestä. Määräaikaisten nimityspäätösten määrä on vuosittain huomattava ja valitusoikeus niissä hankaloittaisi olennaisesti käräjäoikeuden toimintaa. Valitusoikeus ei myöskään lisäisi hakijoiden oikeusturvaa merkityksellisellä tavalla. Laamanni Tuomas Nurmi

LAUSUNTO Dnro 3/2017 1(2) OU ';N K.A!; 23.1.2017 Oikeusministeriö anne.hallavainio(at)om.fi Viite: OM:n lausuntopyyntö 19.12.2016, OM 250/43/2016 Asia: Valtiovarainministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa ehdotuksesta nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamiseksi ja samalla pyytänyt oikeusministeriötä hankkimaan lausunnot hallinnonalan viranomaisilta. Oulun käräjäoikeuden lausunto: Käräjäoikeuden arvion mukaan nimitysasiat valmistellaan valtionhallinnossa pääsääntöisesti varsin hyvin. Tuomioistuimissa nimityspäätösten valmisteluja koko nimitysmenettely on kehittynyt aikaisemmasta merkittävästi viimeisten 10-15 vuoden aikana. Esimerkiksi nimitysmuistiot ovat seikkaperäisiä ja nimitysasioiden valmisteluun osallistuvat useat henkilöt. Nämä seikat ovat sinällään takaamassa sitä, että hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän oikeusturvansa ei vaarannu. Tämän nykytilanteen huomioon ottaen nimitysasioiden valitusmahdollisuuden avaamisessa ei ole käytännössä kysymys kovin suuren oikeusturvaongelman ratkaisemisesta. Asia on kuitenkin periaatteellisesti merkittävä, minkä vuoksi käräjäoikeus kannattaa valtiovarainministeriön työryhmän muistiossa esitettyä muutoksenhakumahdollisuutta muistiossa todettuine rajoituksineen. On selvää, että muutoksenhakumahdollisuus lisää yleistä luottamusta nimitysmenettelyyn ja parantaa entisestäänkin huolellisuutta nimitysmenettelyssä. Voidaan arvioida, että hakijoiden oikeusturvan kannalta tärkeän nimitysmuistion sisältöön kiinnitetään vieläkin suurempaa huomiota. Muistiossa on hyvin kuvattu uudistuksesta koituvia haittoja ja etuja. Käräjäoikeus pitää perusteltuna muistiossa kerrotuista syistä sitä, että tuomarin ja tuomioistuimen lainkäyitöhenkilöstön nimitysasiat on rajattu valitusmahdollisuuden ulkopuolelle. Oikeuskanslerin suorittama laillisuusvalvonta toimii riittävänä oikeusturvatakeena mitä tulee tasavallan presidentin tekemiin tuomarinimitykstin. Ottaen huomioon käräjäoikeuden hallintopäällikön ja laamannin kiinteän yhteistyön ja sen edellyttämän luottamuksen, on perusteltua, että hallintopäällikön tai vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen nimitystä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Muutoksenhakukielto koskien nimityspäätöstä enintään kahden vuoden määräaikaisiin virkoihin on perusteltu. Tuomioistuinkäsittelyjen keskimääräiset ajat ovat niin pitkät, että käytännössä muutoksenhaulla ei olisi merkitystä hakijoiden tosiasiallisen oikeusturvan kannalta. Mikäli valitusmahdollisuus haluttaisiin ulottaa myös määräaikaisiin virkoihin, olisi luotava rahamääräinen hyvitysjärjestelmä, jolla oikeudenloukkaus korjattaisiin. Kun otetaan huomioon, että kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta saada hakemaansa virkaa, on tällaisen hyvitysjärjestelmän rakentaminen ongelmallista. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköposti PL 141 Rata-aukio 2 90101 Oulu 90100 Oulu 029 564 9500 029 564 9615 oulu.ko@oikeus.fi

2(2) Ehdotuksessa on asianmukaisesti otettu huomioon virkaan valitun oikeusturva tilanteessa, jossa nimityspäätöksestä valitetaan. Asiaa on ennen lausunnon antamista käsitelty käräjäoikeuden johtoryhmässä. Laamanni Antti Savela Tall: J:\Hallinto\Lausunnot\20i7\Nimiiyspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoaminen

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Kelloportinkatu 5 A 33100 Tampere LAUSUNTO 16.1.2017 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Asia: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 19.12.2016 OM 250/43/2016, valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 7.12.2016 nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamisesta. Pirkanmaan käräjäoikeuden lausunto rajoittuu mietinnön arviointiin siltä osin, kuin se koskee tuomioistuinten virkoja. Mietinnön mukaan valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Työryhmä ehdottaa, että valitus nimittämistä koskevasta päätöksestä tehtäisiin sille hallintooikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Nimityspäätös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valtion virassa olevan virkamiehen virkasuhde ei katkea ennen kuin uutta nimitystä koskeva päätös saa lainvoiman, jos virkamies alkaa hoitaa uutta virkaa ennen tätä ajankohtaa. Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoaminen ei käytännössä tule parantamaan oikeusturvaa, koska ehdotuksen mukainen valitusoikeus on tarkkaan rajattu. Hallinto-oikeus voisi valituksen johdosta kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi kyseessä olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Valitusoikeus ei koskisi lainkäyttövirkoja. On epätyydyttävää, että valitusoikeus ja nimityksen lainvoimaiseksi tuleminen tulevat ehdotuksen mukaisesti toteutuessaan hidastuttamaan virkojen tehokasta täyttöä ja aiheuttamaan epävarmuustilanteita niin hakijoille kuin virastoille, varsinkaan kun oikeusturva ei nykyisestään käytännössä olennaisesti parane. Ehdotuksen mukainen virkavapaus siirryttäessä valtion virasta toiseen ja palaamisoikeus samoin kuin se, ettei nimitettyä virkamiestä voi pakottaa töihin ennen nimityksen lainvoimaiseksi tuloa huonontavat valtiotyönantajan tuloksellista toimintaa. Valtion kilpailukyky työnantajana on vaarassa huonontua virkanimitykseen liittyvän epävarmuustekijän vuoksi. Jo nyt tuomarien virkojen erittäin hidas täyttömenettely tuomarinvalintalautakunnassa vaikeuttaa tuomioistuinten toimintaa ja kilpailukykyä. Käräjäoikeus hyväksyy esityksen ajatuksen ja perustelut siitä, että valitusoikeus ei koskisi lainkäyttövirkoja. Muitakaan virkoja koskevia nimityspäätöksiä ei tulisi saattaa valitusoikeuden piiriin. Tehdäänhän nekin virkavastuulla. Käräjäoikeus on samaa mieltä otsikon " Valitusoikeuden avaamista vastaan puhuvia seikkoja" alla esitettyjen perustelujen kanssa. Mietinnön sivulla 19 toisessa kappaleessa esitetty väite, että lainkäyttöasiat ratkaistaan tuomioistuimissa pääosin esittelijän perustellun ratkaisuehdotuksen pohjalta, ei pidä paikkaansa. Ylivoimainen valtaosa tuomioistuinten ratkaisuista syntyy muuten kuin esittelijän ratkaisuehdotuksen pohjalta. Työryhmän tulisi paremmin selvittää käräjäoikeuksien toimintaa. Niissä suuret asiamäärät ja työskentelyn kiireellisyys edellyttävät nopeutta virkojen täytössä. Mietinnön edellisessä kappaleessa esitetty oletus siitä, että tuo-

marinkoulutuslautakunta olisi oikeusturvan tae käräjänotaarien nimittämisessä on arvaus, koska tuomarinkoulutuslautakunta ei ole vielä vahvistanut toimintatapojaan. Ennakoiduilla henkilöstöresursseilla tuomarinkoulutuslautakunta ei todennäköisesti edes ehdi haastatella hakijoita. Jos taas käräjänotaarien nimittäminen tulee tapahtumaan käräjäoikeuksien suorittamien haastattelujen perusteella käräjäoikeuksien antamasta esityksestä, tilanne ei muutu nykyisestä kuin siltä osin, että nimittämisvalta siirtyy käräjäoikeuksilta lautakunnalle ja valinta hidastuu, mikä on omiaan ennemminkin heikentämään hakijoiden oikeusturvaa ja hidastamaan virkojen täyttöä. Nimitystä koskeva valitus käsiteltäisiin ehdotuksen mukaisesti hallinto-oikeudessa. Ehdotuksessa ei ole esitetty vaihtoehtoista forumia tilanteessa, jossa kyseisen hallinto-oikeuden omasta nimitysratkaisusta valitetaan. Ei ole sopivaa, että hallinto-oikeus tutkisi valitusasiana omienkin nimittämispäätöstensä valitukset. Muutoksenhakuasioille ei ole tyypillistä eikä sopivaakaan, että sama instanssi tutkisi omien ratkaisujensa laillisuuden, oli oikeusaste mikä tahansa. Joka tapauksessa hallinto-oikeuksien tulisi voida ratkaista nimitysasiat kiireellisesti suoraan lain nojalla. Sen lisäksi esityksen perusteluja on täydennettävä, koska esitys sivulla 34 toimivaltaisesta hallinto-oikeudesta on epäselvä. Esityksestä ei selviä, mitä on tarkoitettu lauseella, että nimityspäätös tulee kaikkia tuomiopiirejä koskien samanaikaisesti lainvoimaiseksi. Sivulla 37 kpl 2 ei ole mainittu hallinto-oikeutta virkanimityspäätöksen tekijänä. Virkoja täytettäessä nimitetyllä tulisi olla velvollisuus aloittaa työt heti virkaanastumispäivästä lukien. Jatkovalmistelussa pitäisi selvittää, millä edellytyksillä tällainen aloittamisvelvollisuus voitaisiin jatkossakin pitää velvollisuutena. Työryhmän esityksen mukaan virkaan nimitetty voi esityksen mukaan halutessaan hoitaa virkaa, johon hänet on nimitetty, mutta hänellä ei olisi siihen velvollisuutta. Työnantajalle tilanne on epätyydyttävä. Jos toisesta valtion virasta uuteen virkaan nimitetty aloittaisi työt ennen nimityksen lainvoimaiseksi tuloa, hän olisi silti samanaikaisesti virkavapaalla vanhasta virasta ja työskentelisi uudessa virassa. Uusi virka ei olisi katkaissut vanhaa virkaa, johon nimitetyllä olisi palaamisoikeus, jos valitus vuoden käsittelyajan jälkeen menestyy. Esitys on omiaan lisäämään tuottamattomuutta valtion virkojen hoidossa. Tämän lisäksi nimitykset koeajalla ovat jo lisääntyneet ja tulevat edelleen lisääntymään. Jatkoselvityksessä tulisi pohtia koeajan ja viran aloittamisajankohdan sekä nimitysvalituksen ajallista suhdetta. Mietinnön mukaan (s.35) valtion virkamies katsottaisiin eronneeksi aikaisemmasta valtion virasta vasta siitä ajankohdasta, josta nimityspäätös on saanut lainvoiman. Käytännössä siis noin vuoden kuluttua, mikäli nimityksestä on valitettu. Virkamies voi kuitenkin halutessaan aloittaa viran hoitamisen heti avoimeksi tulopäivästä eli käytännössä hyvin pian nimityspäätöksen tekemisen jälkeen. Onko hänet silloin nimitetty aloittamispäivästä lukien? Onko tässä tilanteessa virkamiehellä päällekkäin kaksi virkaa? Vai onko kyse ennemin siitä, että virkaan nimitetty hoitaa virkaan liittyvää määräaikaista virkasuhdetta siihen asti kunnes nimitys on tullut lainvoimaiseksi tai virkavalitus on käsiteltyjä ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi. Nämä kysymykset tulisi jatkovalmistelussa selkeästi määritellä. Yhteenveto Valitusoikeuden avaamisesta aiheutuu haittaa ja kustannuksia. Tuomioistuinten toimintaan se aiheuttaa haittaa ja haitat ovat merkittävästi suuremmat kuin oikeusturvan parantamisesta näennäisesti saatava hyöty. Käräjäoikeus yhtyy työryhmän esittämiin mielipiteisiin otsikon Vaikutukset viranomaisten toimintaan alla (s.40). Jatkoselvityksessä tulisi kiinnittää huomiota edellä esitettyihin seikkoihin, joilla on merkitystä käytännön rekrytoinnissa. Kokonaisajattelussa tulisi ajatella myös valtion oikeusturvan, tehokkuuden ja tuottavuuden toteutumista. Asia on käsitelty johtoryhmässä. Laamanni Antero Nuotto

1(2) Etelä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri LAUSUNTO Oikeusministeriö Oikeusapu-ja ulosottoyksikkö Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 19.12.2016 ASIA Lausuntopyyntö nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Yleistä Valtiovarainministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta ja pyytänyt samalla toimittamaan alaisensa hallinnon lausunnot esityksestä. Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö on pyytänyt Etelä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiriä lausuntonsa muistion johdosta. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdottaa muutettavaksi valtion virkamieslakia, tasavallan presidentin kansliasta annettua lakia, tuomioistuinlakia, korkeimmasta oikeudesta annettua lakia, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annettua lakia, sotilasoikeudenkäyntilakia, puolustusvoimista annettua lakia sekä Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia siten, että Valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Työryhmä ehdottaa myös, että valitus nimittämistä koskevasta päätöksestä tehtäisiin sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Nimityspäätös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

2(2) Valtion virassa olevan virkamiehen virkasuhde ei katkea ennen kuin uutta nimitystä koskevapäätös saa lainvoiman, jos virkamies alkaa hoitaa uutta virkaa ennen tätä ajankohtaa. Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Työryhmä ehdottaa virkamieslakia vastaavien muutosten säätämistä myös edellä mainittuihin muihin lakeihin. Lausunto Etelä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri pitää työryhmän ehdotuksia kannatettavina ja hyvin perusteltuina. Esitysten vaikutukset on käyty monipuolisesti ja kattavasti läpi työryhmän muistiossa. Tarkkaa arviota vuositasolla tehtävien valitusten määrästä tai niiden aiheuttamista välittömistä tai välillistä kustannuksista Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä ei ole mahdollista tehdä. Esitysten toiminnalliset ja muut mahdolliset vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi ehdotusten toteutuessa muistiossa esitetyllä tavalla. Helsingissä 20. päivänä tammikuuta 2017 Kunnioittaen Marjo Kurki johtaja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Postiosoite Porkkalankatu 13 G. 2. krs. 00180 Helsinki Puhelin 050 306 1447 Sähköposti ctela-suomi.oaevpiiri^/joikcus.n

Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Työryhmän ehdottamat muutoksesta ovat perusteltuja. Työryhmän ehdotuksilla ei arvioida olevan käytännössä taloudellisia tai muita vaikutuksia Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin toimintaan. Oikeusapu-ja edunvalvontatoimistoissa tehtyjä nimityspäätöksiä ei ole ainakaan aikaisemmin millään tavalla hakijoiden toimesta kyseenalaistettu, joita aivan yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Mikäli osa tällaisista tapauksista päätyisi jatkossa hallinto-oikeuteen, ei se vaikuttaisi viraston toimintaan. Oikeusapu-ja edunvalvontapiiriä johtaa lakimies, joten esimerkiksi vastineen antaminen valituksesta onnistuisi varsin helposti. Muistion sivulla 45 on yksityiskohtaiset perustelut 59 :n 2 momentista. Kyseisen lainkohdan tekstiehdotus löytyy muistion sivulta 78. Ehdotuksen mukaan valitus virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Oikeusapu-ja edunvalvontapiiri muodostaa viraston. Suomessa on kuusi oikeusapu-ja edunvalvontapiiriä. Piirien osalta ei ole erikseen määritelty viranomaisen päätoimipaikkaa. Päätoimipaikaksi voisi toki tulkita sen toimipaikan, jossa piirin hallinto toimii, mutta osassa piirejä hallinto on hajautettu eri toimistoihin. Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin osalta asiassa ei ole ongelmaa, koska kaikki toimistomme ja toimipaikkamme sijaitsevat Itä- Suomen hallinto-oikeuden alueella. Tiedossani ei ole, onko kaikkien oikeusapu-ja edunvalvontapiirien rajat samat kuin hallinto-oikeuksien tuomipiirien rajat. Edellä mainitun johdosta jätän harkittavaksenne, olisiko ko. lainkohtaan tarvetta lisätä esimerkiksi teksti Mikäli viranomaisen päätoimipaikka ei ole määriteltävissä, valitus tehdään X hallinto-oikeudelle. Mikäli tämän tyyppiseen lisäykseen päädyttäisiin, voisi kyseinen X hallintooikeus olla sellainen hallinto-oikeus, jossa käsiteltävät juttumäärät eivät ole Suomen suurimpia, koska tällaiset valitukset voitaisiin käsitellä asiantuntevasti kaikissa Suomen hallinto-oikeuksissa. Osoite Puhelin Sähköposti Kauppakatu 20, 3. krs 80100 Joensuu 050 325 4066 ita-suomi.oaevpiiri(at) oikeus.fi

Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri Joensuussa 19. päivänä tammikuuta 2017 Esa Kyllästinen Itä-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiirin johtaja Osoite Kauppakatu 20, 80100 Joensuu.. krs Puhelin 050 325 4066 Sähköposti ita-suomi.oaevpiiri(at) oikeus.fi

Kaakkois-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri oikeusaduiauiosotto.oho@om.fi ASIA: Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta VM/2109/03.03.00/2016 LAUSUNNON ANTAJA: Kaakkois-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri LAUSUNTO Kaakkois- Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri vastustaa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista. Perustelut Valituskiellon avaaminen vaarantaisi ja vaikeuttaisi viraston toimintaa kohtuuttomasti. Valitusprosessi saattaa kestää 1-3 vuotta ja tämän ajan olisi epäselvää viranhoitajan henkilö ja vaihtuvuus henkilöstössä todennäköisesti lisääntyisi. Virkojen täytöt liittyvät usein tilanteisiin, joissa virastossa on akuutti tarve saada virkaan tekijä (esim irtisanoutumiset, eläköitymiset). Virkaan valitulta ei voitane edellyttää päätöstä viran vastaanottamisesta ja vanhasta tehtävästä irtisanoutumista ennen kuin on tiedossa välitetäänkö päätöksestä. Mahdollisten valitusten odotteluja viran lainvoimaisuuspäätöstä odottelevan virkamiehen sijaisen rekrytoinnin käynnistäminen saattavat aiheuttaa tilanteen, jossa useampaan kuukauteen ei ole ketään hoitamassa kyseistä virkaa. Viraston toiminta ja mahdollisuus tuottaa laissa määrättyjä palveluita on sidoksissa pätevään ja motivoituneeseen henkilökuntaan. Valtionhallinto kilpailee yksityisen sektorin kanssa parhaasta työvoimasta ja epävarmuus virkapäätöksissä koituu asiassa virastojen ja valtionhallinnon tappioksi. Valituksi tulleen virkamiehen oikeusasema muodostuisi kohtuuttoman heikoksi. Muistiossa on ehdotettu valituksi tulleelle valtionhallinnossa jo olevalle virkamiehelle oikeutta saada virkavapaata valitusprosessin ajan. Ehdotettu menettely asettaisi valtionhallinnon viranhakijat ja yksityiseltä sektorilta tulevat eriarvoiseen asemaan. Myös vakinaisessa ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevat viranhakijat olisivat eriarvoisessa asemassa keskenään. Suuri vaikutus asialla olisi todennäköisesti

Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri yksityiseltä sektorilta tuleville hakijoille. Yksityinen toimija tuskin antaa samaa mahdollisuutta poislähtevälle työntekijälleen. Pahimmillaan tieto valtion virkaan valituksi tulemisesta saattaa aiheuttaa henkilölle epäedullisia seuraamuksia työpaikassaan. Ehdotetut muutokset saattavat merkittävästi vähentää mahdollisuuksia rekrytoida yksityiseltä sektorilta. Ehdotettu virkojen ketjutus muutoksenhakuprosessin aikana on vastoin tavoitetta vähentää määräaikaisia virkasuhteita ja heikentää määräaikaisten virkamiesten oikeusasemaa ja lisää määräaikaisen henkilökunnan käyttöä. Muistiossa on valituskiellon kumoamista puoltavana tekijänä pidetty (s. 21-22) Perustuslain 21 :n mukaista oikeutta hakea muutosta henkilön oikeutta ja velvollisuuksia koskevaan päätökseen. Toisena perusteena on katsottu yhdenmukaistaminen kunnallisia viranhaltijoita koskevaan lainsäädäntöön, jossa muutoksenhakuoikeus on. Muistiossa on valituskiellon avaamista vastaan puhuvina seikkoina pidetty (s. 22-24) mm. virkaan nimitetyn oikeusaseman heikkoutta, toiminnan vaarantumista ja jo olemassa olevat oikeussuoja ja laillisuusvalvontakeinoja. Muistiossa on ansiokkaasti punnittu puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja, eikä lausunnon antajan näkemyksen mukaan punninnassa tullut vastaan mitään, jonka perusteella voitaisiin pitää valituskiellon puoltavien tekijöiden painoarvoa merkityksellisempänä. Yksittäisen virkaa hakevan henkilön muutoksenhakuoikeus virkaan, johon hänellä ei ole subjektiivista oikeutta, eikä perustuslaki tai kansainväliset sopimukset tällaisen oikeuden luomiseen velvoita, on painoarvoltaan pienempi, kuin niiden kansalaisten oikeusturva, joiden lakisääteisten palveluiden turvaamiseen muutoksella on vaikutusta. Myös muiden virkoja hakevien ja virkaan nimitettävien oikeusturva on painoarvoltaan suurempi kuin yksittäisen virkaa hakevan muutoksenhakuoikeus. Virkaa hakeneella on jo olemassa muita oikeussuojakeinoja ja muistion mukaan virheet virkanimityksissä ovat olleet harvinaisia. Hämeenlinnassa 4.1.2017

mmmtmbmgst LAUSUNTO (2) Pohjois-Suomen oikeusapu-ja edunvalvontapiiri 20.01.17 Oikeusministeriö Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Lausunto VM/2109/03.03.00/2016 NIMITYSPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAN VALITUSKIELLON KUMOAMINEN Oikeusministeriön oikeusapu-ja ulosottoyksikkö on pyytänyt otsikkoasiassa lausuntoa valtiovarainministeriön työryhmän VM052:00/2016 muistion 31.10.2016 johdosta. Lausuntona totean että valituskiellon kumoamista esitetyllä valtion virkamieslain muutoksella voidaan pitää perusteltuna. Esitys parantaa viranhakijan oikeusturvaa ja varmistaa osaltaan nimitysmenettelyn lainmukaisuuden. Toisaalta esitys ei rajoita viraston asianmukaista harkintavaltaa nimityksissä. Esitys ottaa huomioon myös viraston toiminnan ja jatkuvuuden vaatimukset. Oikeussuojakeinojen on oltava tehokkaita ja niillä on voitava vaikuttaa itse ratkaisun sisältöön silloin, kun edellytykset tähän ovat olemassa. Muistiossa todetuin tavoin virkanimityksessä viranhakijoiden oikeusturva puoltaa valituskiellon kumoamista. Muut muistiossa selostetut viranhakijan oikeussuojakeinot ovat välillisiä eikä niillä voida puuttua itse nimitykseen. Valituskiellon kumoamiselle on siis perusteet. Muutoksenhakutahona hallinto-oikeus yleistuomioistuimena on perusteltu. Myöskään muutoksenhakuajan tai muun muutoksenhakumenettelyn osalta ei ole huomauttamista. Tärkeää on, että muistiossa todetuin tavoin nimityspäätöksen kumoamisperusteena voi olla vain sellainen haku- tai nimitysprosessin menettelyvirhe tai muu lainvastaisuus, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan itsensä mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Tämä olennaisuuskynnys on käytännössä tärkeä. Vähäisen poikkeaman nimittämismenettelyn ohjeistuksista ei tule aiheuttaa nimityspäätöksen kumoamista. Poikkeamaa onkin käsitelty lainmuutosesityksen perusteluosassa. Olennaisuuskynnys ratkaistaan hallintokäytännössä ja jatkossa ehdotuksen mukaan myös oikeuskäytännössä. On tärkeää, että nimityksen tekevällä viranomaisella on oikeudellisten rajojen puitteissa harkintavalta sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tällä turvataan pätevän ja osaavan henkilöstön saamista valtion tehtäviin ja siten turvataan viranomaisen toimintaa. Osoite Puhelin Telefax Sähköposti Hallituskatu 13-17 D, 4. krs pohjois-suomi.oaevpiiri@ 90100 Oulu 029 56 61430 029 56 61439 oikeus.fi