Etelä-Suomi Päätös Nro 64/2011/4 Dnro ESAVI/477/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2011 ASIA Vesialueen ruoppaus kiinteistön Meritähtimö RN:o 1:369 edustalla sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Hanko HAKIJAT Heikki ja Merja Rytkönen HAKEMUS Heikki ja Merja Rytkönen ovat 17.8.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa vesialueen ruoppaamiselle Hangon kaupungissa Santalan kylässä sijaitsevan kiinteistönsä Meritähtimö RN:o 1:369 edustalla. Hakijat ovat myös pyytäneet lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus ja kuvaus Hankkeen tarkoituksena on parantaa hakijoiden omistaman kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksia poistamalla kaislikkoa ja pohjalietettä/turvetta ja syventämällä vesialuetta uimisen ja veneellä kulkemisen mahdollistamiseksi. Vesialue on tällä hetkellä noin 20 metrin matkalta veden pinnan tasossa olevaa järviruokoa ja turvetta. Tämän jälkeen ranta syvenee vähitellen siten, että vesialue on noin 1,5 m syvä noin 12 m:n etäisyydellä vesirajasta. Ranta ei tule uimakelpoiseksi edes järviruokoa poistamalla, sillä sekä rannalla että vesialueella on runsaasti vetistä turvetta. Turvetta ja järviruokoa poistetaan melkein koko rannan leveydeltä. Rannan molemmille puolille jätetään suojavyöhykkeet, jotka hakemukseen liitetyn piirustuksen mukaan ovat leveydeltään noin 5 m. Läntisen suojakaistaleen viereen sen itäpuolella ruopataan noin 10 m leveää ja 12 m pitkää vesialuetta siten, että rannasta 0 5 m:n etäisyydellä se on 0 1 m syvä, 5 10 m:n etäisyydellä 1 1,5 m syvä ja 10 12 m:n etäisyydellä 1,5 m syvä. Lisäksi ruopataan noin 2 m leveä, 5 m pitkä ja 0,5 m syvä vesialue venettä varten. Rantaa ruopataan sen länsiosasta, koska tällä puolella ruoppausmassat ovat pienemmät. Turvetta poistetaan noin 1 000 m 2 :n suuruiselta alueelta noin 150 m 3, josta noin 30 % on veden alla. Hiekkaa poistetaan enintään 100 m 3 noin 120 m 2 :n suuruiselta alueelta.
2 Ruoppausmassat läjitetään omalle kiinteistölle. Hiekkalla tasoitetaan rantaa siten, ettei ranta-alueelle jää veden vaivaamia kohtia. Turve ja järviruoko läjitetään vähintään 50 m vesirajasta. Kaavoitus ja suojelualueet Alueen käyttö Hankkeen vaikutukset Töiden aloittaminen Hankealueella on voimassa 22.7.2004 hyväksytty Santalan kartanon, Suvihaan ranta-asemakaava. Kaavassa hakijoiden kiinteistö on merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA 1), kuten myös hakijoiden kolme naapurirantakiinteistöä. Naapurikiinteistöt ovat hakijoiden kiinteistön länsipuolella. Loma-asuntojen korttelialueen rantakaista, josta poistetaan järviruokoa ja liejua, on kaavassa merkitty mahdollisimman luonnonmukaisena (s-1) säilytettäväksi alueeksi. Loma-asuntojen korttelialueen länsipuolella oleva rantakaistale ja sen edustan vesialue on kaavassa merkitty suojelualueeksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 47 :n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue (S-1). Alueella kasvaa merilettotähtimö. Lisäksi kaavan määräyksissä todetaan, että alue on kokonaisuudessaan tärkeätä pohjavesialuetta. Ranta-asemakaava-alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Lähialueella on vastaavanlaisia virkistyskäytössä olevia rantakiinteistöjä. Lähellä ei ole yleisiä uimarantoja. Noin 1 km:n etäisyydellä länteen on yhteis- ja yhteyslaituri, josta kuljetaan lähisaarin. Vesialueella harrastetaan lähinnä virkistyskalastusta, onkimista ja uistelua. Alueella toimivan kalastusalueen puheenjohtaja on antanut suostumuksensa hankkeelle. Naapurikiinteistöjen omistajat hakevat vastaavanlaisia lupia kiinteistöjensä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeella ei ole hakijan arvion mukaan haitallisia vaikutuksia merilettotähtimölle eikä alueen käytölle. Hakija on pyytänyt lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Työt halutaan tehdä mahdollisimman pian, jotta kiinteistöä olisi mahdollista käyttää virkistykseen tulevana kesänä HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.2.2011. Kuulutus on
3 erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on viitannut asiasta 31.5.2010 antamaansa lausuntoon, jossa hakijoita oli kehotettu hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta. Ruoppausmassoja ei tule läjittää vesialueelle tai kaavassa s-1 merkitylle alueelle, vaan niiden ulkopuolelle, kuitenkin hakijoiden omalle kiinteistölle tai toisen kiinteistölle kiinteistönomistajan suostumuksella. Ruoppaus- tai kaivutoimenpiteitä ei myöskään tule ulottaa kyseiselle alueelle. Suunnitellut toimenpiteet eivät ole sellaisia, että niistä aiheutuisi erityisesti suojeltavan merilettotähtimön esiintymispaikan heikentämistä. Ruoppaustöitä ei tulisi tehdä 1.6. 31.8. välisenä aikana. Hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa sekä töidenaloittamislupa, jos edellä mainitut seikat otetaan huomioon. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että suunnitellut työt voivat heikentää huolettomasti toteutettuna kiinteistön lähellä kasvavan merilettotähtimön elinolosuhteita sekä alentaa pohjaveden pintaa, mikäli pohjaveden purkautumisolosuhteet muuttuvat kaivutyön takia merkittävästi. Koska Hankoniemi on pitkälti hiekkapitoista maata, on ruoppausmassojen läjittäminen pohjavesialueelle riskialtista ruoppausmassojen mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden vuoksi. Läjittäminen omalle kiinteistölle tulisi kieltää, mikäli ei ruoppausmassojen laatua ensin tutkita tai muuten varmisteta, että ruoppausmassojen vedet eivät pääse imeytymään pohjaveteen. Merilettotähtimön suojelemiseksi annettu päätös edellyttää, että eliölajin esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Merilettotähtimö esiintyy S-1 -alueella lähdevaikutteisessa tervaleppäluhdassa ja rantaa reunustavassa ruovikossa. Merilettotähtimö on tarkka kasvupaikan vedenlaadun suhteen, joten ruoppaustyö on syytä suorittaa kasvukauden ulkopuolella. s-1 -aluetta tulisi muokata mahdollisimman vähän. 3) Hangon ympäristöyhdistys ry on todennut, että alueen ranta on liejuinen ja liettyvä. Mikäli alueella ruopataan nykyistä pohjan tasoa syvemmälle, syntynyt alempi kohta täyttyy kohtuullisen nopeasti uudestaan liejun leviämisen vuoksi. Lupaa harkittaessa tulee ottaa huomioon jatkuvien kunnostusruoppausten tarve tulevina vuosina. Suojelualueen ranta saattaa joutua nykyistä alttiimmaksi eroosiolle, jos sen vieressä ruopataan nykyistä pohjan tasoa syvemmälle. Pohjan tasoittuminen voi tapahtua siten, että suojelualueen edustalta sedimenttiä valuu ruopatulle alueelle. Ruoppausmassoja ei tule läjittää suojelualueen yläpuolelle. Ajan mittaan sateet huuhtovat osan massoista liikkeelle eivätkä ne saa muuttaa suojelualueen olosuhteita suojeltavalle kasville huonommaksi. Vaikka tällä het-
4 kellä suojeltavaa kasvia löytyisi vain joltain suojelualueen reunalta, suojelualue on kuitenkin kokonaan tarpeen suojelun tason säilyttämiseksi. Rannan edustalla oleva vesialue näyttää avoimelta alueelta, mutta saaret ja niiden väliset kynnykset rajoittavat oleellisesti veden vaihtumista alueella. Samalle alueelle tulee mm teollisuuden jätevesiä. Alueen pohja on syvänteissä kuollut. Sisäinen kuormitus on merkittävä. Rantojen ruoppaaminen ei saa lisätä ravinteita veteen. Vesienhoitosuunnitelmien tavoitetta veden hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä ei saa vaarantaa. Mikäli ruoppaukselle myönnetään lupa, se tulee määrätä suoritettavaksi siten, että tavoite ei vaarannu. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutukseen. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunnalle hakijat ovat todenneet, että kaivumassat on pyritty merilettotähtimön esiintymisen johdosta minimoimaan. Merilettotähtimön esiintymispaikka on varsin kaukana tontista ja vesialueesta ja suoja-alue on otettu huomioon S-1 aluetta määriteltäessä. Pohjavedet purkautuvat mereen, joten rannan lähellä tapahtuva läjittäminen ei pilaa virkistyskäyttöön käytettäviä pohjavesiä. s-1 alue muodostaa merkittävän osan kiinteistöstä. Maanpinnan noustua on tästä entisestä merenpohjasta tullut maata. Se on kuitenkin aivan veden pinnan tasolla, minkä vuoksi siihen on kasvanut pehmeää turvetta ja järviruokoa. Voi ajatella, että luonnonvarainen pinta tälle alueelle on alkuperäinen hiekka eikä nykyinen vetinen turve. Koska luonnollinen ja rakennusluvan mukainenkin saunan paikka on alueen länsilaidassa, on turpeen ja kasvillisuuden poistaminen länsiosasta tarpeen jo uimista varten. Hiekan ruoppaus ei ole välttämätöntä nimenomaan länsilaidassa, vaikkakin luonnollisinta, koska ranta on tässä syvempi. 3) Hangon ympäristöyhdistys ry:lle hakijat ovat todenneet, että rantaalueella ei ole leviävää liejua, vaan kiinteää turvetta ja hiekkaa, joka ei lähde ruoppauksen johdosta liikkeelle. Kunnostusruoppauksiin ei tulevaisuudessa ole tarvetta. Ruoppausmäärä on melko vähäinen ja syvimmillään ruoppaus ulottuu noin 1 m nykyistä pohjan tasoa syvemmälle. Koska suojeltava kasvi elää rannassa noin 30 50 metrin päässä ruoppausalueesta, ruoppaus ei uhkaa kasvin kasvuympäristöä. S-1 -alue sisältää jo tätä varten suoja-alueen, onhan se huomattavasti suurempi kuin merilettotähtimön esiintymisalue. S-1 -alue ei myöskään yllä vesialueelle asti, sillä suojeltava kasvi ei esiinny merivedessä.
5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heikki ja Merja Rytköselle luvan vesialueen ruoppaukseen yhteisellä vesialueella RN:o 876:3 (Santala, Hanko), rantaalueen kaivamiseen ja ruoppausmassojen läjitykseen kiinteistöllä Meritähtimö RN:o 1:369 (Santala, Hanko) lupamääräyksessä 1 esitetyllä tavalla muutettuun hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Töiden suorittaminen Korvaukset Voimassaolo Ilmoitukset 1. Hanke on toteutettava hakemukseen liitetyn 13.9.2010 päivätyn ruoppaussuunnitelmapiirustuksen, mittakaava 1:500, mukaisesti siten muutettuna, että ranta-asemakaavaan merkityllä s-1 -alueella järviruo on ja liejun poistoalue rannan suunnassa saa olla enintään 20 m leveä. 2. Ruoppaus- ja kaivutyöt on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja että ranta-asemakaavaan merkitylle mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettävälle alueelle (s-1) aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Töitä ei saa tehdä 1.6. 31.8. välisenä aikana. 3. Ruoppausmassat on sijoitettava maalle siten, että ne eivät pääse valumaan takasin vesialueelle eivätkä imeytymään pohjaveteen. 4. Töiden päätyttyä ranta on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 6. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
6 8. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä. Perustelut Kiinteistön Meritähtimö RN:o 1:369 ranta-alue on ranta-asemakaavassa merkitty mahdollisimman luonnonmukaisena (s-1) säilytettäväksi alueeksi. Tällä maa-alueella ja sen edustan vesialueella on järviruokoa ja liejua, mikä haittaa merkittävästi kiinteistön virkistyskäyttöä. Suunnitelman mukaan kiinteistön edustan vesialueelta ja s-1 -alueelta, kiinteistön molemmilla puolilla olevia suojavyöhykkeitä lukuun ottamatta, poistettaisiin järviruoko ja lieju. Toimenpiteen seurauksena pääosa s-1 -alueesta muuttuisi käytännössä vesialueeksi. Ranta-asemakaavan perusteella se ei ole mahdollista. Tämän vuoksi lupamääräyksellä 1 on rajoitettu s-1 -alueella tapahtuva järviruo on ja lietteen poisto 20 metriä leveälle alueelle. Toimenpiteen surauksena kiinteistön edustalla uimisen ja veneellä kulkeminen on mahdollista, kun kiinteistön edustan vesialueelta ruopataan suunnitelman mukaisesti. Ruoppaustyöt vaikuttavat työn aikana veden laatuun ympäröivässä vesistönosassa. Työnaikaiset vaikutukset vedenlaatuun ovat kuitenkin ohimeneviä, eikä niiden arvioida heikentävän pysyvästi vesistön tilaa. Siten työt eivät aiheuta haittaa merilettotähtimölle eivätkä sen suojelemiseksi perustetulle suojelualueelle. Koska hankkeen vaikutukset vesialueen tilaan ovat pienet, paikalliset ja ohimenevät, hanke ei myöskään vaikuta haitallisesti Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun hanke toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, hanke ei ole ristiriidassa ranta-asemakaavan kanssa eikä pohjaveteen ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Töidenaloittamislupa Vesilain 2 luvun 3, 4 ja 6 :n 2 momentti Aluehallintovirasto myöntää Heikki ja Merja Rytköselle luvan aloittaa tämän päätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Mikäli työt aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle 1 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta,
7 jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voivat aiheuttaa. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto on ottanut 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 3) Hangon ympäristöyhdistys ry:n muistutuksen johdosta, aluehallintovirasto viitta perusteluihin ja toteaa, että lupamääräykset huomioon ottaen luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, alle 4 000 m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 220 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Heikki ja Merja Rytkönen Jäljennös päätöksestä Hangon kaupunki Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)
8 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-477-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Hangon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Juha Helin Pamela Westerlund Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/tv
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.6.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.