Antti Latikka, paralympiauimari Karakalliosta

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Kirkko tekee hyvää duunia, sanoo tyttärensä konfirmaatiomessuun osallistunut, kirkkoon kuulumaton Sami Myyryläinen. Sivu 15. Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi 27 / Gospelin enkelit pyörän selässä Sivu 6 Antti Latikka, paralympiauimari Karakalliosta Jani Laukkanen Takasivu. Herätysliikkeet, kirkon suola ja pulma. Pääkirjoitus, Sivu 2. Pikkulapsen vanhemmat tarvitsevat osapäivätyön. Sivu 3. Esse kyseli, mitä naapurit tykkäävät toisistaan. Keskiaukeama.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina. esse Espoon seurakuntasanomat Perustettu 1972 www.esse.fi Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen esse Herätysliikkeet, kirkon ongelmallinen suola Kesä-heinäkuun vaihteeseen ajoittuvat suurten herätysliikkeiden kesäkokoukset. Vanhoillislestadiolaisten suviseuroja vietettiin viime viikonvaihteessa Oripäässä ja Herättäjäjuhlat alkavat viikonloppuna Seinäjoella. Herätysliikkeet ovat alun alkuaan syntyneet protestiliikkeiksi korjaamaan valtakirkon maallistumista. Toisin kuin monissa muissa kirkoissa herätysliikkeet ovat Suomessa pysyneet kansankirkon sisällä. Kirkkomme on säilynyt ehjänä, mutta monimuotoisena. Sitä on monen vaikea kestää. Kirkolta haluttaisiin tiukkaa yhtenäisyyttä, yksi ääni ja yksi tapa uskoa. Perinteiset herätysliikkeemme ovat syntyneet 1800-luvulla pietistisen liikkeen pohjalle. Sen mukaan kirkon maallistumista tulee torjua pienten ydinryhmien avulla. Suuressa kirkossa pieni tosiuskovaisten joukko pitää huolta siitä, että oikea hengellisyys säilyy. Ääritapauksessa se on johtanut ajatteluun, että vain liikkeen omat jäsenet pelastuvat. Ahtaasti ajattelevilla on kiusaus työntää eri tavalla uskovat kirkon ulkopuolelle. Kansankirkon kuva ei voi muotoutua mistään herätysliikkeestä käsin. Vasta erilaisten ihmisten kokonaisuus on kansankirkko. Kirkossa tulee olla sijaa sekä herätysliikkeille että niille, jotka eivät kuulu mihinkään herätysliikkeeseen. He ovat suurin osa seurakuntien jäsenistä. Herätysliike on usein side siihen uskonnollisuuteen, mistä ihminen on nuorena lähtöisin. Siksi voitaneen myös puhua perinneliikkeestä, Ahtaasti ajattelevilla on kiusaus työntää eri tavalla uskovat kirkon ulkopuolelle. K e s ä m e n o t vaikka perinneliikkeen imago ei kuulu herätysliikkeiden tavoittelemiin ominaisuuksiin. Ne haluavat olla eläviä, ei vain perinne. Herätysliikkeistä tulee kirkkoon suuri määrä luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia vastuunkantajia. Se tuo ongelmia, jos he ovat sitoutuneempia omaan liikkeeseensä kuin seurakuntaansa ja kirkkoon. Samalla se paljastaa kansankirkon seurakuntayön suurongelman: seurakunnilla ei ole riittävästi identiteettiä, mikä synnyttäisi sitoutuneisuutta. Voiko oppositio olla enemmistönä? Kuihtuisiko herätysliikkeen voima, jos sen täytyisi ottaa vastuu koko väestöstä? Ongelma näkyy ajankohtaisessa keskustelussa henkilöseurakunnista. Tulisiko samoin ajattelevien voida muodostaa omia seurakuntia kirkkomme sisälle paikallisista rajoista riippumatta? Kansakirkkomme on valinnut kaikista vastuuta kantavan alueellisen seurakuntamallin. Sen sisällä voi toimia erilaisia pienryhmiä, joissa ihmiset kokevat läheisyyttä. Paras kansakirkollinen pienryhmä on kuitenkin ihmisten luonnollinen lähipiiri, jossa uskonto ei ole tabu vaan elävä todellisuus niin keskusteluissa kuin yhteisessä tekemisessä. Herätysliikkeillä ristiriitaisuuksineenkin on ehdottomasti kotipaikkaoikeus kirkossa. Yksinvaltaa ei mikään niistä voi ottaa. Simo Repo simo.repo@evl.fi Toimintaa ja toveruutta Hiekkatie päättyy vanhan kyläkoulun pihaan. Onkohan täällä tapahtunut mitään sitten 50-luvun? Hiljaisuuden rikkoo vain avoimesta ovesta kantautuva vieno porina. Kurkistan sisään: täällä on parhaillaan kehkeytymässä 24 toimintaleiriläisen spagettikastike. Kaivan kalenterin ja suurennuslasin esiin, kunnes olen varma siitä, että olen tullut oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. En vain osannut ottaa huomioon, että kyseessä on Toimintaleiri, isolla T:llä. Tällä hetkellä leiriläiset ovat siis työn touhussa: toimimassa. Tänään on lähdetty metsäretkelle Kaitalammelle. Retken ohjelmaan kuuluu luonnon Kolumni Rippikouluajatuksia Siinä sitä mentiin. Nuorimmaiseni oli lähdössä rippileirille. Yllä pikkuiset shortsit ja toppi, päässä suuret aurinkolasit, meikattuna, neljä laukkua vaatteita ja tykötarpeita pullistellen. Leirille osallistuvat ystävättäret olivat sonnustautuneet samanhenkisesti. Hiukset hulmusivat, sääret säihkyivät. Et kai ottanut läppäriäsi, kuiskasin. No en tietty, hän vastasi. Muistin oman rippileirini. Olimme saapuneet Suomeen kaksi viikkoa aiemmin, toukokuussa 1972. Sisäoppilaitos Namibiassa Atlantin rannalla oli vaihtunut outoon suomalaisuuteen. Lapsuus ja koti, lähetysasema Ambomaan valkealla hiekalla, oli vielä ihan lähellä, mutta jo unenomaista. Nukuin paperilakanoissa, rippimekoksi oli päätetty linnunluisen serkkuni puku, joka päällä tunsin oloni kömpelöksi. Hämmentyneenä kuuntelin kämppäkavereiden viinanjuontikertomuksia ja seksijuttuja. Ei se hirveää ollut, vain niin kovin röyhkeää. Rohkeaa. Äänekkäät kauniit tytöt, jotka tekivät mitä halusivat. Ahdistusta herätti kotoa saatu evästys, että rippikoulu on merkittävä asia nuoren elämässä. Olin ymmärtänyt sen vaiheeksi, jolloin lopullinen valinta tapahtuu. Valitaan joko se kapea tai sitten se leveä tie. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Siinä määrin tuskailin sieluni kylmyyttä, että pysäytin rippipappimme ja sanoin haluavani keskustella. Pappi oli kiireinen, mutta lupasi palata asiaan. Myöhemmin minua lähestyi nuoriso-ohjaaja, joka kertoi kuulleensa toiveeni. En halunnut keskustella hänen kanssaan, joten kiivaasti mietin mitä sanoisin, ja lopulta puristin kysymyksen: En ymmärrä tuota kolminaisuusoppia. Siitä me sitten puhuttiin. Kaiken uuden ja oudon keskellä hämmentävintä oli kuitenkin leirin loppua kohti kiihtyvä uskoontulo. Meidänkin kämpän tytöt tulivat uskoon. Lähetyssaarnaajan tyttärenä luulisi moisen olevan tuttua, mutta ei se kyllä ollut. Uskoontulokertomukset voittivat outoudessaan viinapuheet kaksi nolla. Mutta se minun tyttöni. Miten hän siinä auringonpaisteessa seisoikaan: iloisena, kauniina ja uhmakkaana. Länsiväylää töihin mennessä minua alkoi itkettää. Pikku lintuni, myyräseni, tule samanlaisena takaisin. Saara Ihamäki Kirjoittaja on Espoonlahdessa asuva Haagan kirjastojen johtaja. saara.ihamaki@hel.fi 5 havainnointia, nuotion tekoa, makkaraa ja kuusenkerkkien maistelua. Rantahiekalle on kiskottu veneitä. Valpas silmä voi päätellä lisää leirin ohjelmasta: möyhitty multakasa ja koivua vasten nojaavat vavat paljastavat, että mato-onki on viuhunut. Taaempana pihalla seisoo grillikatos. Täällä ne kalajutut iltaisin kerrotaan. Sen jälkeen, kun on käyty saunassa tarkka-aistinen toimittaja tuntee jälkilämmön. Vielä tapahtuu muutakin: Joka päivälle on joku iso juttu: eräretki, taitorata tai disco, ja askartelua ja ulkoleikkejä, kertoo leirin ohjaaja Reijo Ranta. Sisällä spagettikastikkeen tuoksu syvenee. Ruokasalin seinälle on kerätty lasten leiritoiveita. Sen lisäksi, että usea esittää painokkaasti halukkuutensa saada lisää karkkia, toivotaan, että kaikki olisivat iloisella mielellä ja ettei ketään kiusattaisi. Lapset ovat oikeilla jäljillä, sillä Suomen Demokratian Pioneerien Liiton järjestämän Toimintaleirin arvopohjaan juuri ystävyys ja solidaarisuus kuuluvat keskeisesti. Se että kaikki ovat tasa-arvoisia, ei aina ole lasten maailmassa itsestäänselvyys, selittää Ranta, keskinäisen yhteistyön ja sosiaalisuuden kehittyminen on ollut leirillämme olennaista. Teksti ja piirros Maria Vilja Kirjoittaja kuvailee espoolaisia kesäleirejä ja -kursseja. Onnellisinta olisi, jos molemmilla pikkulapsen vanhemmilla olisi osa-aikatyö, Mirjam Kallandi sanoo. Stressitön lapsuus Kuinka yhdistää perheja työelämä joustavasti? Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kallandilla on ehdotus. Teksti Sari Tikkanen Kuva Patrik Lindström Keskustelupalstoilla käytiin keväällä kiihkeää väittelyä koti- ja uraäideistä tv-kotiäiti Nina Mikkosen mielipiteiden innoittamina. Eräs mummo kirjoitti, että koti on paras paikka lapselle ja toinen äiti puolustautui: tunnen olevani parempi äiti, kun käyn töissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland seurasi keskustelua ymmärtäväisenä. Jo Fredrika Runeberg pohti asiaa aikoinaan. Edelleen se mietityttää, koska yhtälö on vaikea. Työelämä vaatii yhä enemmän, ja vanhempia vaivaa tunne, ettei aika riitä lapsille. Tämä voi johtaa siihen, että ratkaisuksi ehdotetaan jyrkkiä valintoja. Lapsen parasta mietittävä Mirjam Kalland muistuttaa, että Suomessa valtaosa lapsista hoidetaan kotona kolmivuotiaiksi. Hän itsekin hoiti kaksi, nyt jo aikuista, lastaan kotona, kunnes nuorempi täytti kolme. Kehityspsykologit suosittelevat alle kolmivuotiaiden kotihoitoa, ja uskon heitä. Mahdollisimman stressittömän varhaislapsuuden puolesta kannattaa taistella, muttei mustavalkoisen ehdottomasti. Mirjam Kalland muistuttaa, että nykyään vanhemmat jakavat hoitovastuun. Molempien vanhempien, ei siis ainoastaan äidin, pitää miettiä lapsen parasta. Ja lapsen paras toteutuu, kun vanhemmilla on tarpeeksi aikaa ja halua olla hänen kanssaan. Lasta hoitavat isät ovat tyytyväisiä Tutkimusten mukaan kaikkein onnellisimpia ovat perheet, joissa isä osallistuu vauvan arkeen. Minuakin yllätti, kuinka lapsien hoitamiseen osallistuvat isät korostivat tyytyväisyyttään perhe-elämään. Lapsen hoitojärjestelyistä kannattaisi keskustella jo raskausaikana. Vaihtoehtoja on. Jos äiti haluaisi töihin taaperon ollessa parin vuoden ikäinen, ja isä voisi jää- Lapsiperheet ovat köyhtyneet Mirjam Kalland kritisoi suomalaista perhepolitiikkaa, joka on kurjistanut perheiden elämää. Viimeisen 15 vuoden aikana lapsiperheet ovat köyhtyneet hälyttävästi. Tällä hetkellä 14 prosenttia lapsiperheistä tippuu köyhyysrajan alapuolelle. Kaikki verovähennykset ja yksinhuoltajien tukimuodot on otettu pois, vaikka yli 23 prosenttia yksinhuoltajista on toimeentulotuen varassa. Viime laman aikana leikattiin palveluista, joita ei enää koskaan palautettu. Ja nyt tästä olemattomasta tasosta leikataan taas. Taloudellisten ongelmien iskiessä kunnat ottavat heti pois päivähoidosta ja koulusta. Oppilashuollosta tinkimisen ja luokkakokojen suurentamisen pitäisi olla laissa kielletty. Meillä on oppitunteja jo toiseksi vähiten OECD-maista, ja lähtökohtaisesti satsaamme kouluun paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Me jätämme lapset yksin. Sellaisista palveluista ei saa luopua, jotka turvaavat lasten fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Tällaisia ovat neuvola, päivähoito ja koulu. Jos halutaan säästää, niin näistä kiinni pitäminen tuottaa säästöjä tulevaisuudessa. J dä vuorostaan kotiin, niin en usko, että sillä olisi lapsen kehitykselle mitään haittaa. Mirjam Kalland ymmärtää äitejä, jotka haluavat mennä töihin heti kun mahdollista. Käytän usein vertausta, että happinaamari pitää laittaa ensin itselle ja vasta sen jälkeen lapselle. On hyvä tunnistaa, mitä itse tarvitsee. Parasta on osa-aikatyö molemmille vanhemmille Kun omat lapseni olivat pieniä, tein töitä yliopistolla yhtenä päivänä viikossa. Se keskiviikkopäivä oli ihana. Pidin kaksi luentoa, ja kävin sen jälkeen kahvilla. Nautin silloin aivan eri tavalla kotipäivistä lasten kanssa. Kallandilla onkin ehdotus, miten yhdistää perhe- ja työelämä onnistuneesti. Tarvitaan joustoa perhe- ja työelämän välille, jotta hoitovastuu voidaan jakaa. Itse uskon malliin, jota toteutetaan muun muassa Hollannissa. Molemmilla vanhemmilla olisi osa-aikatyö. Ruotsissa lähes kukaan pienen lapsen äiti ei ole töissä kokopäiväisesti. Tunnen perheitä, joissa vanhemmat ovat osapäivätöissä ja hyvin tyytyväisiä ratkaisuun. Heistä tuntuu, että aika riittää työlle ja perheelle. Ehdotus vaatisi hänen mukaansa yhteiskunnallista muutosta. Missä iässä tarhaan? Hiekkalaatikoilla keskustellaan lasten tarhakypsyydestä. Milloin lapsen voi viedä turvallisesti tarhaan? Lapsella on oltava kyky säilyttää mielikuva vanhemmasta, kun on tästä erossa. Jos lapsi osaa kutsua sanomalla äiti tai isä ja kysyä missä tämä on, niin silloin hänellä on tämä kyky. Aina vanhemmilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin lapsen kanssa. Jos lapsi laitetaan tarhaan alle vuoden ikäisenä, ryhmän pitää olla pieni ja lapsella oma hoitaja. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen lyhyempi hoidossa vietetty aika voi olla. Lapsen eroahdistusta voidaan lieventää eri keinoilla. Tarhaan voi ottaa mukaan oman turvarätin ja valokuvan äidistä. Lapsi voi ikävän yllättäessä pussailla kalvolla päällystettyä kuvaa. Vanhempien työpaikka olisi hyvä olla hoitopaikan lähellä. Lapsen luona voisi piipahtaa vaikka lounastunnilla. Mirjam Kalland kehottaa tarkkailemaan hoidon laatua. Lasten saamaan hoitoon vaikuttavat ryhmäkoko, henkilökunnan koulutus ja hoitopaikassa vietetty aika. Jossain tarhoissa otetaan hyvin huomioon lasten tarpeet ja kehitysvaiheet, toisissa huonommin. Kehottaisin kuntalaisia käyttämään aikaa tarhaan tutustumiseen ja vaatimaan hyvää hoitoa. J

esse Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fi mielipide esse.lukijoilta@kotimaa.fi esse KONFIRMOIDUT Ateistit Nea mainostavat Helena, Saarinen Tatu Tapio, Vidgren Jasmin Emilia. busseissa Elisa Katariina Massinen, Minna Susanna Mattila, Hannes Daniel ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Ala-Heikkilä Eero Aleksi, Jalonen Jemina Karoliina, Mäkelä, Harri Tapani Mäkinen, Vesa Waltteri Mäkitupa, Saara Ahonen Lyhyesti Heidi Pia Susanna, Blå eld Linnea Maria Elisabet, Kangaspunta Milla Katriina, Karjalainen Lauri Johannes, Tiia So a Nevala, Jami Johannes Nieminen, Eerika Katariina Hautamaa Noora Talvikki, Heikkilä Tomi Kristian, Hirvonen Henna Koivusalo Anna Maria, Lahti Niko Mikael, Lehtinen Johanna Paaso, Santeri Julius Paastela, Rosa Maria Pesonen, Petra Onneli, Holmlund Micke Vili Einari, Huhtamo Susanne Katarina, Anni Armida, Neulikko Sini Susanna, Panttila Anton Seppo Helen Poranen, Viivi Peppiina Rytkönen, Karri Matias Saarinen, Markku Mattila Kanerva Vapaa-ajattelijoiden Titta Pilvi Pauliina, Keskinen Juhannuksen Laura Helena, jälkeen Lampi Aleksi, Pietikäinen Tommi Valtteri, Ritola Ville Mikael, Juhani Joonas Pauli Savonen, Heikki Olavi Sivula, Rasmus Rudolf on kirkon kanssa entistä paremmaksi. Linnea Emilia, Laukkanen Joni Juhani, Lintula Anniina So a, Simpanen Juska Aleksanteri, Sorvari Tommi Matias, Tammela Tillander, Jonna Emilia Vaarmala, Katariina Marie Viljanen. kampanjasta bussien kyljissä ollut Vapaaajattelijain liiton ja Huma- Makkonen Miia Susanna, Marttala Salla Kristiina, Mauravaara Tuomo Rikhard, Tamminen Tia Birgitta Micaela, Taskinen Henriikka Julia El Hattab, Saku Kasperi Hakala, Juho Petteri Pekka kantelu Oskari, Mustonen Visa Valtteri, Nuckols Julia Anneli-Abigail, Atte Santeri, Tuhkanen Tuomas Antti Juhana, Uusitalo Vertti Haro, Tia Marianne Hellsten, Heli-Minttu Marketta Hyppänen, nistiliiton mainos: Jumalaa Vastapainona ateistien Nurminen Vapaa-ajattelijain Sara Johanna, liiton Rankala ja Humanistiliiton Joona Daniel, Rantanen Emil Petteri, Willman Minttu Jasmin, Virkkunen Valtteri Kalle Jalmari. Riikka Ida Maria Hyttinen, Jussi Santeri Iivarinen, Santeri Johannes Juho tuskin on olemassa. Lopeta kampanjalle Suomen Raamattuopisto Aleksi Mikael mainostaa Lahtinen, syk- Nikolai, Rautalin bussimainoskampanjasta on tehty kantelu Mai- Jere Johan Kalervo, Snygg Iina Jose na, Ahlfors Laura Jannika, Aspegren Risto Antti, Enkkelä Lauri Johansson, Juulia Johanna Jäppinen, Eemil Akseli Katavisto, Otto Sutela Elli Elisa, Tuovinen Stella Kristiina, siis Vettenranta murehtiminen Juho Antero, ja nauti Matias, Erkamo Helmi Rosa Olliina, Frilander Aki Vesa, Hiltunen Ensio Koponen, Pyry Ilmari Kostiainen, Vikstedt Juho Erkki Tapio, Vikström Jaakko elämästä. Aleksi, Virtanen Kiia Joonas Mika Oskari, Järvensivu Juhani Mikael, Kettinen Julia Aino Anniina Laineenoja, Teemu Petteri syllä Makkonen, järjestettäviä Jenni Hengellisiä Mikael syventymispäiviä Mustonen, Victoria sloga- Janita Tytti nonnan Julia, eettiselle Voutilainen neuvostolle. Jaakko Aukusti, Österman Mainoskampanja Raija Pauliina. on he-johannarättänyt Erävaara monenlaisia Patrik tun-lotta Aliisa, Kukko Minka Charlotta, Laulajainen Maija-Liisa, Annina Palomäki, Petteri Janne Markus nilla Piipponen, Jumala on. Katja Älä Marita mureh- Kinnunen Jeremia Elias Christian, Koukkunen Jonna Modig, Taru Piritta Moisiola, Sampsa Ahlfors Kantelu Jimi on jätetty Sebastian, kampanjan Berg Tiiu Karoliina, Mikael aloituspäivänä. Sakari, Hannula Rasmus, Haverinen teita. Osa Emilia muslimibussikuskeista Jouko Tapio, uhkasi Kainomaa kieltäy-julia So a Erika, Maylett Alex William, Mäkinen Akseli Tuomas, Disa Maria Victoria Sevelius, Antti-Pekka Raamattuopiston Axel Tamminen, Riikka rehto- Marianna, Lehtonen Elina Sari Johanna, Lindberg Anu Kiira Elina, Luukko Pylvänäinen, Santeri Elias Salmela, Valtteri di, iloitse Kristian elämästä! Salmelainen, Hyyppä Mainonnan Jenna Stina eettisen Irene, Jouhki neuvoston Jesse Henna tyä ajamasta busseja, joiden rin Timo Junkkaalan mukaan mainokset oli suun- Kristiina, puheenjohtajan Kanerva Ville Outi Antilan mukaan kantelu oli Tapani, Ketonen Eero Valtteri, Poskela Venla Julia, Rantanen Tuomas Waltteri, Sundelin Nina Hannele Tauriainen, Henna Maria Vartiainen. Koivunen Elmo Petteri, Kontkanen Terhi kyljessä Johanna, kielletään Kärnä Joonas Jumalan So ia, Tuoriniemi Tea Katariina, Vesanen Noora Piritta Maria, Mikael, Laakso Viivi Ira Marika, Lehtinen olemassaolo. Jaakko Suomen Johannes, Isla-Vilkkmilaisen Lintinen Puolueen Roosa Maria, puheen- Santeri Miikka Juhani, Yli-Kuivila Samu Juhani, Åkerman niteltu jo ennen kuin ateistit kertoivat toteuttavansa Lindén odotettavissa. Anni So a, Vastaavia Lindholm Liina ennakkotapauksia Henri Ilari, samassa Ritolammi mi- Sampo-Antti johtaja Abdullah Jalmari, Robles Tammi Alaviiri So a Ida Jose ina, Hesso Taru oman Tuulikki, kampanjansa Hulanmäki Riku Suo- Tuulia, Joni Valtteri. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Piispanen Cara tassa Angelita ei Suomesta Rebecca, löydy. Salminen Kati Annukka, on kehottanut Sok Sengrotha, muslimeja ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Petteri, Ikonen Jesse Mikael, Johansson messa. Emma Karoliina, Jokinen Suikkanen Kantelussa Petro sanotaan Esko Antero, mainoksen loukkaavan Takko boikotoimaan Tuomas Hermanni, busseja kampanjan Virtanen ajan. Ida Julia. Adele Jose na Bjugg, Markus Santeri Haaranen, Nea Helena Koskeno Karen Liisi Annemi, Kärkkäinen lisuus Katri nostaa Henriikka, esille Liljeqvist sitä, mi- Ville Johannes, Kalevo Heidi Emilia, Kamula Tämä Melina on hyvä Matleena, mahdol- Vanhatalo Antti Arnold, YK:n Welin ihmisoikeusjulistusta, olevan Hannula, Aleksi Otto Eeli Holmgren, Siiri Ilona Juntumaa, Henri Jonathan, Naumanen Ida Jade tä Julia, Raamattu Nousiainen sanoo. Eveliina Ateis- Karri Kasperi, Jokela Sami Petri Sebastian, Laulaja Jenny Kristina, Lehtelä Frans Ossi Henrik, Lehtimäki Janet Muhamad Toubji osoitti mieltään vapaa-ajattelijoiden bussikampanjaa vastaan. kunnianloukkaus uskovia kohtaan sekä Lauri kiihotusta Tapio, Marttila kansan- Jaakko Ilkka, Putkisaari Anni Mainoskampanjan Susanne, Leppinen aloitus-jennipauliintilaisuuteen saapunut bus-kettunen, ateistitkin, Daniel Anders hän selittää Kurtén, ja Aleksi lä on Vilho Osmanin Oskari Könönen, kanssa sa-erik Kampanja Jan. Loput kon ei ole rmoidut suunnattu seuraavassa astaan numerossa. meidänkin tapahtu- Järvinen, Otso Juhani Kaukonen, Pete Pietari Helena, Nykänen Juho Aleksi, Oksanen tien Alexander mainosten Olavi, myötä Oksanen oike- Joel Jalmari, Luostarinen Niko Petteri, Malinen Harri Rainer, Malinen sikuski Abdullah Osman ojentaa Islamin aika ry:n moilla linjoilla. ketään vastaan. mamme saa lisää julkisuutta, suhtautui mainoksiin kuitenkin maltillisesti. Tämä herättää keskustelua, esitteen, jonka otsikkona on Jumala on. Me haluamme keskustella. Kampanjan tarkoitus on lähinnä osoittaa, et- Niemelän mukaan kirkon piirissä kampanjaan on suhtauduttu hyvin. Junkkaala sanoo. Anna Takala ja me haluamme käy- Vapaa-ajattelijain liiton tä Suomessa on olemassa Nyt meidän on mahdol- Ateistien mainoskampanja bussi- dä samaa keskustelua kuin puheenjohtaja Jussi Nieme- uskonnoton vähemmistö. lista saada keskusteluyhteys en kyljissä 22.6. 5.7. ryhmää vastaan. Keskuskauppakamarin lakiasiainassistentin Elina Kylkilahden mukaan kantelu on tullut yksityiseltä henkilöltä ja siihen on pyydetty vastine Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajalta Jussi Niemelältä. Niemelä on laatinut kanteluun vastineen, jossa hän kiistää kantelijan syytteet. Niemelän mukaan mainos toteuttaa sananvapautta ja edistää uskonnottomien ihmisoikeuksia. Hän sanoo, etteivät uskonnottomat voi ilmaista vakaumustaan mainoksessa ilman jonkin asian kieltämistä. Mainoskampanjassa ei Niemelän mukaan ole kyse kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan, sillä mainoksessa ei mainita mitään tiettyä kansanryhmää. Hänen mukaansa mainos kritisoi monoteististä ajattelua ja kattaa kaikkien uskontojen kaikki jumaluudet. Mainonnan eettinen neuvosto käsittelee kantelun elokuun alussa. Anna Takala Musiikkia puolen päivän aikaan ti 7.7. klo 12 Tapiolan kirkossa Seurakunnat kaipaavat maahanmuuttajia töihin Vaikka Espoon seurakunnilla on 923 vieraskiekulttuurisuustyön sihteeri kertoo seurakuntien monilistä jäsentä, niillä on koko kaupungissa vain kym- Hänen mukaansa vie- Pertti Poutanen. menen maahanmuuttajaa raskielisyys voi olla hakijalle etu, sillä ulkomaalais- työntekijänä. He ovat pappeja, lastenohjaajia sekä keittiö- ja seurakunnissa. ten jäsenten määrä kasvaa kiinteistötyöntekijöitä. Ongelma on se, ettei tieto avoimesta työpaikasta Maahanmuuttajien palkkaukseen ei ole erityisiä ohjeita, vaan heitä rek- Siksi haasteena on tiedot- saavuta maahanmuuttajia. rytoidaan normaalien hakujen kautta. Paras hakija ja monella eri kielellä. taa työpaikoista tarpeeksi valitaan, eikä syrjintää hyväksytälisistä jäsenistä suurin osa Seurakuntien vieraskie- (211) on venäjänkielisiä. Maahanmuuttajien palkkaaminen on tärkeää, jotmät ovat viro (173 jäsentä), Muut suurimmat kieliryhta seurakunnat voivat palvella jäseniään paremmin, kiina (46 englanti (167), saksa (51) ja jäsentä). Elina Rantamäki, sopraano Pauliina Hyry, urut Konserttiin on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. www.tapiolanseurakunta.fi Espoon kaupungilla on tavoite, jonka mukaan maahanmuuttajien tulee olla kaupungin työntekijöissä edustettuna oman väestömääränsä mukaisesti. Tavoitteeseen on ollut vaikea päästä: viime vuonna espoolaisista oli maahanmuuttajia kahdeksan prosenttia, mutta kaupungin palkkalistoilla heitä on 3,4 prosenttia kaikista työntekijöistä. Yksi syy on se, että maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Myös esimiesten rooli asenteiden muuttamisessa on tärkeä. Poutasen mukaan kaupungin tavoite on viisas. Lestadiolaisilla on vapaus ehkäisyyn Hän ei kuitenkaan lähtisi luomaan vastaavaa seurakunnille. Hänen mukaansa seurakunnat tukevat jo maahanmuuttajia monin tavoin: ne esimerkiksi käyttävät Yhteisvastuukeräykseltä saamansa rahat projektiin, jossa maahanmuuttajia palkataan pieneksi ajaksi seurakuntatyöhön. Seurakuntien tilanne on parempi kuin kaupungilla: seurakunnan jäsenistä maahanmuuttajia on 0,52 prosenttia, mutta seurakunnan kaikista työntekijöistä 1,55 prosenttia on maahanmuuttajia. Katariina Harju Simon kirkkoherra, filosofian tohtori Seppo Lohi kertasi vanhoillislestadiolaisuuden julkisia puheenvuoroja syntyvyyden säännöstelystä Suviserojen tiedotustilaisuudessa 27.6. Oripäässä. Hänen mukaansa Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistysten (SRK:n) puhujainkokouksissa on koko keskusjärjestön historian aikana käsitelty syntyvyyden säännöstelyä vain kaksi kertaa. Vuonna 1945 aiheesta alusti kirkkoherra Kullervo Hulkko ja vuonna 1967 saarnaaja Lauri Taskila. Seppo Lohi huomautti, että asiasta ei ole keskusteltu 42 vuoteen ja totesi, että kyseessä ei liene vanhoillislestadiolaisille periaatteellinen ongelma. Ratkaisun avaimet ovat viime kädessä aina olleet kahden aikuisen ihmisen, isän ja äidin hallussa, hän sanoi. Lohi korosti alustuksessaan lapsen elämän pyhyyttä ja arvoa. Lapset vaativat rakkautta, vastuuntuntoa ja sitoutumista. Hän painotti myös äidin elämän arvoa ja viittasi Kullervo Hulkon vuonna 1945 pidettyyn alustukseen, jonka mukaan äidin ja lapsen elämä ovat yhtä arvokkaita, eikä kuoleman uhmaaminen ole oikein. Sakari Sarkimaa Jotta eri kulttuurista tulevien näkemyksiä voi ymmärtää, on tunnettava heidän taustansa, miettii virolaissyntyinen Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Raigo Liiman. Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa Aimo Hautamäki korosti, että myös ehkäisyyn liittyvät kysymykset ovat aina yksilön arvovalintoja. Ihmisoikeuksiin kuuluu, että jokaisella on uskomisen ja valintojen vapaus. Yksilö vastaa niistä henkilökohtaisesti. Tiedotusosaston puheenjohtaja Juho Kopperoinen totesi loppupuheenvuorossaan, että ehkäisyyn liittyvät kysymykset eivät ole vanhoillislestadiolaisen opetuksen keskiössä, vaan opetus armahtavasta Jumalasta, Maria Rainio-Alaranta Suviseuratiedotuksesta kertoo. Esse Mielipide Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki esse.lukijoilta@kotimaa.fi Alkoholi pois ruokakaupoista Kaikki, mitä tehdään alkoholin käytön vähentämiseksi ja lopettamiseksi, on hyväksi, mutta kaikenlainen valistus ja siihen liittyvät toimenpiteet eivät valitettavasti tehoa alkoholin käyttäjiin. Ainut, mikä todella vähentäisi radikaalisti alkoholin käyttöä, olisi kaikkien alkoholijuomien poistaminen ruokakaupoista. Yhtä hyvin kuin kaikenlaiset kaljat siirrettiin kauppoihin, niin samoin ne voidaan ottaa sieltä pois. Ratkaisu on tehtävä heti, sillä viivyttely tuottaa joka päivä monta kuolonuhria esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Nyt nähdään, aiotaanko todella pelastaa nuorisomme ja muut. Veikko K. Puhakka tutkija Espoo 25,50 norm. 31,90 Martin Lönnebo Raamatun helmet Raikas opas päivittäiseen hiljentymiseen Raamatun äärellä. Raamattuun tutustutaan käytännöllisesti ja nykypäivässä. Teos ohjaa rukoushelmien jokapäiväiseen käyttöön. Rukoushelmet Valmista omat rukoushelmet! Sisältää kaikki tarvittavat helmet, hopeoidun metallilangan sekä muistilapun helmistä ja niiden rukouksista. Saarna kohdallaan Jumala on ihmisen puolella Joskus kuulee arvosteltavan kirkkoa siitä että se harvoin julistaa evankeliumia niin kokonaisvaltaisesti kuin tulisi. Arvosteluissa on perää, mutta juhannuspäivän ja sitä seuranneen sunnuntain messussa Espoon Tuomiokirkossa totisesti kuultiin saarnattavan synti synniksi ja armo armoksi. Oikein hyvää teki. Siinä sai siivosyntinenkin kokea todeksi missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi. Sunnuntaina taas julistettiin selkeästi, mitä evankeliumi on ja tarkoittaa. Ihmisen tulee ottaa evankeliumi uskoen vastaan ja Jumalan Pyhän Hengen avulla tehdä uskostaan totta näin omin sanoin toistettuna. Pappi sen selkeämmin ja paremmin sanoi, mutta uskon, että jos joku oli heränneellä tunnolla, niin ei jäänyt epäselväksi miten uskoon tullaan ja miten siinä ollaan. Kirkkokansaa ei paljoa ollut, mutta koko tilaisuus oli ihana ja rohkaiseva. Tuntui, että jaksaa taas paremmin palata omaan pieneen ja arkiseen elämäänsä, jossa paineet ja haasteet odottavat. Jumala on tarkoittanut seurakuntayhteyden voimaksi, tueksi ja rohkaisuksi. Kun oman elämänsä haasteista ja kivuista tulee sanan kuuloon, odottaa saavansa evästä. Olen huomannut myös, että joskus ei voi kuin heikosti rukoilla hiljaa mielessään, että Jumalan Pyhä Henki saisi olla läsnä seurakunnassa ja antaa sen, mitä ihmiset ja papit tarvitsevat. Että elämä voittaisi ja me ihmiset ymmärtäisimme hakeutua elävän veden lähteelle juomaan sitä vettä, joka janomme sammuttaa. Tuulikki Wallin Rippikoulun käyneissäkin on sellaisia, joille on jäänyt hämäräksi se fakta, että Jeesus sovitti Golgatan ristillä meidän jokaisen synnit. Lisäksi samalla Jeesus ymmärtääkseni voitti myös kaiken pimeyden ja kuoleman vallan se on jotain käsittämättömän suurta. Uskoisin, että tämän tietääkin jo moni pelkojen sitoma, joka on saanut vapauden. Jeesus on ainoa voima, joka voi vapauttaa kokonaan myös alkoholista, huumeista ja muista riippuvuuksista. Jeesuksessa on tie vapauteen, elämään ja valoon. Se on tosi vapautta: rauhaa, iloa, rakkautta. Juuri sitä, mitä meistä jokainen kaipaa. Monet nuoret tuntevat turvattomuutta ja tulevaisuuden pelkoa, mielenterveyskin järkkyy, kun elämästä on viety pois kaikki arvokas ja kaunis. Raamatulliset perusarvot ovat ihmisen parhaaksi. Raamattu on kuin käyttöohje. Luoja, joka on meidät luonut, tietää mikä on parhaaksemme. Ja sieltä löytyy apu vaikeisiinikin kysymyksiin. Kristinuskon perustotuuksia yritetään muun muassa mediassa ja netissä horjuttaa. Mutta se lisää vain ahdistuneisuutta. Jumala on rakkaus. Eikö meille pitäisi selkeästi opettaa, että hän on ihmisen puolella. Tuntuu, että vapaa-ajattelijat ja muut eivät todellakaan tiedä totuutta rakastavasta, elävästä Jumalasta. Essessä olisi hyvä sel- Hietalahdenranta 13, Helsinki puh. 020 754 2350 ma-pe 9-17 Tarjoukset voimassa 31.8.2009 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Rentukat kukkivat runsaina Kivenlahden rannassa. Lukijakuva Rentukat RIITTA VESIKKO, Kivenlahti Esse julkaisee lukijoiden ottamia kiinnostavia kuvia. Aiheen tai kuvaajan tulee olla espoolainen. Kerro lyhyesti kuvan tarina ja yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta lähetetään leffaliput kahdelle ja kuukauden lopussa arvotaan 50 euroa kaikkien kuvan lähettäneiden kesken. S-posti: esse.kuvat@kotimaa.fi Kesään Kotimaakaupasta 9,00 26,30 norm. 32,90 Taizen Veli Roger Sydämen hiljaisuudesta - sata rukousta Seesteinen kokoelma Taizén veli Rogerin rukouksia. Veli Roger sanoo, että rukoileminen ei ole monimutkaista: jo muutama sana tai pieni huokaus riittää hapuiluksi kohti Jumalaa. 8,00 norm. 17,90 Mauno Nivala (toim.) Oma maali ja onnenpotku - tarinoita Tarinakirja sisältää 41 uutta kotimaista tarinaa. Tarinat sopivat kaikenikäisille, myös nuorille ja varhaisnuorille. Hyvä tarina koskettaa ihmistä. 25,50 norm. 31,90 Anna-Mari Kaskinen Kaikista sanoista suurin Lahjakirja pohjautuu Paavalin tutun tekstiin. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. keästi ja tuoreesti kertoa, kuinka Jeesuksen voi pyytää elämäänsä Pelastajana ja Vapahtajana. Uskoisin, että Jeesus haluaisi enemmän näkyvyyttä kaikessa kristillisessä toiminnassa, koska hän on kaiken pää, Boss. Suodaan hänelle se ilo. Ollaan Jeesus-kristittyjä. Laura Ostamalla tämän uistimen tuet Yhteisvastuukeräystä! 12,00 Yhteisvastuu Uistin Kotimainen Kuusamon uistimen valmistama klassikkouistin Räsänen. Uistin sopii sekä vetoon että heittelyyn ja se lentää heitettäessä hyvin ja ui vedettäessä melko syvällä. 20 g

esse esse 7 Kun korvissa soivat moot torin urut Gospel Riders -yhdistykseen kuuluu 850 motoristia ympäri maata ja kerho kasvaa vauhdikkaasti. Ideana on erottua ja tehdä lähetystyötä moottoripyörän selästä. Teksti Anssi Siukosaari, Sakari Sarkimaa Kuvat Markku Mattila Iso pyörä sujahtaa ohi. Vastaantuleva motoristi heilauttaa kättään ja toinen nostaa etusormensa ilmaan. Ajoasussa lukee Gospel Riders. Gospel Ridersit ovat sekä ekumeenista että kansainvälistä porukkaa, jolla on parikymmentä aluekerhoa eri puolilla maata. Lisäksi suomalaiset ovat perustaneet sisarjärjestöjä Viroon, Israeliin ja Espanjaan. Kristityt motoristit antavat moottorin urkujen pauhata sekä omaksi että muiden iloksi. Tänä kesänä he suuntaavat esimerkiksi kansainväliseen kokoukseen Tsekkiin, mutta myös kotimaa on täynnä tapahtumia. Ajokausi alkaa kypäräkansan kokoontumisajoilla Liedon ja Askolan kirkkopihoilta. Pitkin kesää on runsaasti motoristikirkkoja ja muita kokoontumisajoja. Päätapahtuma MOJ pärähtää käyntiin 10.7. Virroilla ja viikko sen jälkeen 70 North, One Christ Lapiosalmella, Posiolla. Nämä juhlat ovat koko perheen päihteettömiä tapahtumia. Kristityt motoristit haluavat edistää vastuullista liikennekulttuuria. He ovat tuottaneet lisäksi oman Motoristiraamatun ja Tässä on tie -lehden, joita jaetaan yleisötapahtumissa. Hyppää kyytiin Vuonna 1980 Liedon moottoripyöräilevä kirkkoherra kutsui motoristit Liedon kirkkopihalle siunattavaksi kesän ajokauteen. Tästä kasvoi valtakunnallinen tapahtuma, jossa Turun piispa Kari Mäkinen siunasi tänä keväänä kesäteille noin 1 500 motoristia. Samana vuonna 1980 kuusi moottoripyöräilijää perusti Kristityt motoristit -moottoripyöräkerhon, jonka toimintaa jatkaa Gospel Riders. Kerho on varsin yhteiskristillinen; vain usko Jeesukseen yhdistää. Se on jättänyt opillisten eroavuuksien pohtimisen muille foorumeille. Kerhon 850 jäsenestä noin 30 prosenttia on naisia. Kerho saa kutsuja eri puolilta Suomea rippikoulu- ja muille leireille. Niillä motoristit kertovat henkilökohtaisista kokemuksistaan sekä kerhon toiminnasta. Tapahtumat huipentuvat useimmiten yleisön kyydityksiin. Yhteistyötä nuorten kanssa Kerho on Suomen lähetysseuran jäsen. Tärkeä osa Gospel Ridersien toimintaa on sisälähetystyö. Tärkein kohderyhmä on muut motoristit, erityisesti nuoret. Espoon Gospel Ridersit toimivat paljon yhdessä myös lasten ja kehitysvammaisten kanssa ja tekevät yhteistyötä Espoon Namikan kanssa. Kerholaiset osallistuvat myös moottorikansan yleisiin ajoihin, kuten suurimpaan vuositapahtumaan Kontioralliin. Se pidetään tänä viikonloppuna Ranualla. Kokemusten mukaan toista motoristia hyvin ymmärtävän on siellä helppo puhua myös hengen asioista. Sanaa ajoasun taskussa Gospel Riders osallistuu nykyään aina myös moottoripyöränäyttelyihin eri puolilla Suomea. Niissä esitellään kerhon toimintaa ja jaetaan yleisölle suunnattua Tässä on tie -lehteä. Sen painos on 20 000 kappaletta. Merkittävä voiman ponnistus on jo kolmanteen painokseen ehtinyt Tässä on tie -motoristiraamattu. Yli viisisataasivuiseen mutta silti ajoasunkin taskuun sopivaan kirjaan on saatu mahtumaan Uusi testamentti ja psalmit sekä muuta hengellistä aineistoa ja motoristien todistuksia. Kirjaa on jo jaettu 36 000 kappaletta ilmaiseksi muun muassa messuilla ja muissa motoristien tapahtumissa. Euroopan kristittyjen motoristien yhteinen kokoontumisajo EMC-ralli (European Motorists for Christ) järjestetään Tsekin maalla Teplassa kuun lopussa. Sinne lähtee myös Gospel Ridersin ryhmä. Paikka on lähellä Saksan rajaa, Dresdenin ja Prahan puolivälissä. Esse toivottaa turvallisia ja antoisia kilometrejä kaikille Gospel Riderseille. J www.gospelriders.fi Mistä tunnen motoristin? Mistä voin tietää, onko autoni taustapeilissä näkyvä motoristi bombardieri, bandito vai Gospel Rider? Etpä oikein mistään, vastaa Gospel Riders -moottoripyöräkerhon varapuheenjohtaja, espoolainen myyntipäällikkö Tapio Kyllönen. Useimmat ajavat suurilla pyörillä mustissa ajoasuissa. Et voi tietää ajajista enempää ennen kuin he ajava ohitsesi. Silloin selän kuvio saattaa paljastaa yhteisön, johon ajaja kuuluu. Miksi ette käytä huomioliivejä? Ne auttaisivat meitä autoilijoita erottamaan motoristit jo kauempaa. Yhtenäisestä huomioväristä voisi tunnistaa Gospel Ridersit jo kaukaa. Ei vain oikein sovi minun tyyliini, Kyllönen tuumii. Prätkäkansan kaksi vapautta Miten erotutte muista moottoripyöräilijöistä? Meillä kristityillä motoristeilla Espoolaisten Gospel Ridersien perusjoukkoa, vasemmalta Toivo Yrjölä, Tuomas Petlin, Veli Siikonen, Tapio Kyllönen ja Sonja Helén-Nieminen. on kaksinkertainen vapaus. Moottoripyöräilijän vapaus, jonka voi ymmärtää vain motoristi, ja toisaalta se vapaus, johon Jeesus meidät vapautti. Lisäksi uskoisin, että lähimmäisenrakkaus saa meidät erottumaan muusta liikenteestä eduksemme. Olemme huolissamme muiden turvallisuudesta. Järjestämme jatkuvasti ennakoivan ajon koulutusta. Sillä pyritään kehittämään jäsenistön vastuuntuntoa ja ajotaitoa. Tämä toivottavasti näkyy liikennekulttuurissamme. Moottoripyöräilijät näyttävät tervehtivän toisiaan kädenheilautuksella. Onko teillä oma merkkinne, josta erotatte vastaantulevan Gospel Riderin? Mekään emme näe ajoasun rinnassa olevaa kerhomme pientä merkkiä, joten emme aina tunnistakaan. Joskus tervehtiessämme kohotamme etusormen ylöspäin, kohti Jumalaa. Katso aina kolmesti Mitä toivoisitte meiltä autoilijoilta? Katsokaa aina kolmesti, pyytää Tapio Kyllönen. Pyöräilijä voi jäädä helposti huomaamatta auton ikkunapilareiden varjoon. Se on nopeampi vaihtamaan kaistaa. Se mahtuu ajamaan naapurikaistan toista reunaa niin, että sitä ei näy taustapeilistänne, motoristi muistuttaa. J Gospel Riders -motoristin erottaa ainakin takaapäin kerhon tunnuksesta. Honda-kerhon kanssa lastenkodissa Honda -moottoripyörillä ajavien kerho Honda Riders of Finland kutsui Gospel Ridersit mukaan lähtiessään tapaamaan Toivolan oppilaskodin nuoria asukkaita Pakilaan. Kyseessä on yksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämistä lastenkodeista. Tavoitteena oli tälläkin kertaa kyyditä lapsia ympäri Toivolan suurta pihaa. Kyyditettäviä riitti, innokkaimmat saivat istua jopa kymmenen eri pyörän selässä, mutta onneksi riitti motoristejakin. Ajeluun osallistui noin 40 motoristia. Se oli samalla yksi Espoon Gospel Ridersien joka tiistaisista tapahtumista. J Kyyditystä oppilaskodin pihamaalla Pakilassa. Kyyditsijänä espoolainen Sonja Helén-Nieminen. Motoristitapahtumia Joka tiistai klo 18 tiistaiajelu, lähtö Bembölen kahvituvalta. 3. 5.7. Kontioralli Ranualla 4.7. Motoristikirkko Kokkolassa 10. 12.7. MOJ, Message of Joy kokoontumisajo Virroilla. 17. 19.7. 70 North, One Christ - Lapiosalmi, Posio 30.7. 2.8. Euroopan kristittyjen motoristien kokoontumisajo EMC-ralli (European Motorists for Christ) Tsekin Teplassa. 13. 16.8. Viron nuorten ekumeeniset kirkkopäivät Julgen olla, Tallinna. 29.8. Miesten päivät, Kuru. 30.8. klo 19 Motoristien tuomasmessu, Agricolan kirkko, Helsinki. J

esse menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi esse 9 Toimitukselta Konfirmaatiokeskustelua USA:ssa Mihin USA uskoo? Kysymys on vaikea, sillä valtavassa maassa on kaikenlaista mormoneista ufo-uskovaisiin. Meille tänne Pohjan perille kantautuu hyvin voimakkaana kuva Yhdysvaltojen ankarasta raamattuvyöhykkeestä, punaniskaisista fundamentalisteista, jotka iskevät vastustajiaan ärhäkästi Pyhän Kirjan arvovallalla. He ovatkin tärkeä tekijä maan kristillisyydessä. Itse olen joitain vuosia tilannut amerikkalaista lehteä The Christian Century. Se julistaa alaotsikossaan päämääränsä olevan Thinking Critically, Living Faitfully. Tästä lehdestä on saanut yhdenlaisen kuvan amerikkalaisista kirkoista. Se on maltillinen julkaisu, jossa esiintyvät lähinnä keskitien kulkijat, eivät fundamentalistit mutta eivät kovin liberaalitkaan. Vaikka lehti on yleislinjaltaan maltillinen, se on ajatuksiltaan pirteä. Monet kysymykset, joista Suomessa vasta kuiskaillaan, ovat Yhdysvalloissa reippaan keskustelun kohteina. Näin esimerkiksi väite, että länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet jälkikristilliseen vaiheeseen, jolloin kirkkojen pitää suhtautua yhteiskuntaan toisella tavalla kuin edellisessä, kristillisen yhteiskunnan vaiheessa. Kesäkuun numerossa kirjoitetaan muun muassa konfirmaatiosta. Mistä siinä on kysymys? Kirjoittaja kertoo yleisenä tapana omassa kirkossaan olevan, että rippikoululaiset kirjoittavat oman henkilökohtaisen uskontunnustuksensa. Konfirmaatiokirkossa näitä kirjoituksia sitten luetaan. Hän ei kannata tapaa. Rippikoululaiset ovat iässä, jossa he juuri rakentavat omia käsityksiään. Heiltä ei pidä edellyttää selkeitä julkisia henkilökohtaisia kannanottoja. Konfirmaation idea ei kirjoittajan mielestä ole tunnustautuminen. Konfirmaatiossa seurakunta osoittaa rippikoululaisille välittämisensä ja tukensa. Ja muistuttaa, että kasteeseen liittyvät lupaukset pätevät yhä. Esko Miettinen Essen toimittaja esko.miettinen@kotimaa.fi Viikon kasvo Liisa Malkamäki, Tapiolan seurakunta Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä. Musiikki synnyttää vilpitöntä iloa Töissä koti-seurakunnassa Kanttori Liisa Malkamäki viihtyy Tapiolassa. Kotiseurakunnassa työskenteleminen on hyvä juttu. Täällä kirkko on keskellä kylää. Kanttoriksi päätymisestään Malkamäki kiittelee innostavia opettajia. Harrastin pianonsoittoa ja toimin lukioikäisenä kesäkanttorina. Lähdin kokeilemaan tätä alaa Sibelius-Akatemiaan ja opiskelu vei mennessään, hän kertoo. Kanttorina toimimisen lisäksi Malkamäki voisi harkita opettamista. Rakastan tätä työtä, mutta jonkin sortin opettaminen voisi myös olla kiinnostavaa, jos saisi keskittyä enemmän yhteen aiheeseen, hän sanoo. Parasta on, kun näkee sen ilon ja innon, minkä musiikki sytyttää niin esiintyjien kuin kuulijoidenkin silmiin messuissa ja konserteissa. Ykkösharrastus: lukeminen Mieliruoka: kukkakaalilaatikko Suosikkipaikka: merenrantasauna Mielimusiikkikappale: voi, niitä on niin paljon! Erityisen vaikutuksen teki viimesyksyinen konsertti, jossa Olivier Latry tulkitsi Messiaenin urkuteoksen L Ascension. Ihailemani henkilö: osaa olla läsnä Teksti Anna Takala Kuva Aarne Laasonen Kirkoissa soi To 2.7. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja aarian konsertti Taas linnut laulujansa. Tuija Knihtilä, mezzosopraano; Hans-Otto Ehrström, piano ja Juhani Romppanen, urut. Brahms, Widor, Sibelius, Strauss, Saint-Saëns, Cilea, Alain. Liput 13 21 e. Taiteilijatapaaminen klo 21 21.30 Pitäjäntuvassa (Espoon tuomiokirkon lähellä). Su 5.7. klo 19 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntain iltamusiikkia. Olga Dubonos, sopraano; Anna Kovaleva, sopraano; Olga Girnis, mezzosopraano; Dimitri Samsonov, tenori; Belyshev Fedor, basso ja Mikhail Antonov, basso. Ortodoksista kirkkomusiikkia. Kesto n. 1 t. Ti 7.7. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Musiikkia puolenpäivän aikaan. Pauliina Hyry, urut, Elina Rantamäki, sopraano. Ke 8.7. klo 12 Leppävaaran kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) Soiva kesäkahvila. Elina Rantamäki, sopraano ja Pauliina Hyry, urut To 9.7. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja aarian konsertti Armolaulu. Esa Ruuttunen, baritoni ja Markku Hietaharju, urut ja piano. Mendelssohn, Messiaen, Tikka. Liput 13 21 e. Taiteilijatapaaminen klo 21 21.30 Pitäjäntuvassa (Espoon tuomiokirkon lähellä). Musiikkia Ke 8.7. klo 16 Kulttuurikeskuksen Amfilla (Kaupinkalliontie 10) Musiikkia korville: Aimo Projekti. Näyttelyt Pe 10.7. asti Sellon kirjaston aulassa (Leppävaarankatu) näyttely Unohdettu Kuurin meri. Liettualaistaiteilijoiden Jūratė Bučmytėn ja Albertas Krajinskasin kokoama näyttely. Laiva ja sielu ovat kaksi kaunista sanaa. Suomeksi ja liettuaksi ne kuulostavat samalta ja merkitsevät samaa kuin henki ja aine. Vuosisatoja Itämeren maita ja rantoja yhdistivät viikinkilaivat ja niillä purjehtineet ihmiset loivat alueen henkiset siteet. Kirjasto avoinna ma to 10 20, pe 10 18, la suljettu. La 11.7. asti Jorvin pääaulassa Kara Kamerat ry:n valokuvia ja Vitriinissä Jorvin Henkilöstöyhdistys ry:n keramiikkapiirin töitä (Turuntie 150). Ke 15.7. asti Galleria Pikku-Sökössä (Soukanpohjan kartanolla Espoonlahdentie 14 B) näyttely Toiveista totta. Taidenäyttely kertoo toteutuneista ja toteutumattomista toiveista. Esillä on Riitta Hinkkasen ja Riitta Lahtisen maalauksia, keramiikkaa Stefan Bremer Tuija Knihtilä laulaa to 2.7. Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja aarian - konsertissa Taas linnut laulujansa. ja sekatekniikoin rakennettuja teoksia. Avoinna ti pe klo 16 20 ja la su klo 10 16. Pe 31.7. asti Sellon kirjaston Runonurkassa (Leppävaarankatu 9) Kaarina Kajakosken maalauksia. Kirjasto on avoinna ma to klo 10 20, pe klo 10 18, la suljettu. Pe 31.7. asti Tapiolan kirkon aulassa (Kirkkopolku 6) Kimmo Lahtisen maalauksia. Näyttely on auki arkisin klo 8 20 ja la su klo 8 17. Pe 31.7. asti Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) Cádiz nykytaidetta. Etelä-Espanjan värit, muodot ja asetelmat; ajankohtaisimmat taidevirtaukset 20 cádizilaistaiteilijan esittämänä. Avoinna: ma to klo 10 20, pe klo 10 16. Su 9.8. asti Villa Elfvikin luontotalossa (Elfvikintie 4) Kari Ehonsalon valokuvanäyttely Maan ja veden välissä. Näyttelyssä on esillä valokuvaan ikuistettuja hetkiä rantaluonnosta. Rauhoittavien maisemakuvien lisäksi esillä on etenkin lintuja hyönteiskuvia. Luontotalo ja näyttely ovat avoinna ma pe klo 9 16 ja la su klo 10 16. Su 6.9. asti Emman kesänäyttely Katse Emman kokoelmiin: Aarresaaria ja päiväunia. Pysyvästi esillä olevan Saastamoisen säätiön taidekokoelman lisäksi Emmalla on kuusi muuta kokoelmaa, joita kesänäyttely esittelee. Yli kahdentuhannen teoksen joukosta näyttelyyn on valittu 150 teosta. Näyttelykeskus Weegeen yhteislippu 10/8 e. Alle 18-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi. Su 13.9. asti Gallen-Kallelan Kari Ehonsalon valokuvia on esillä Villa Elfvikin luontotalossa 9.8. asti. museossa (Gallen-Kallelan tie 27) näyttely Pilvi taiteellisia sääilmiöitä. Gallen-Kallelan Museon kesänäyttely vie katsojan sääilmiöiden lähteille kohdentaen katseen erityisesti taivaalla vaeltaviin pilviin ja niiden lukuisiin muotoihin. Liput 8/7/6/4 e. Alle 18-v. ilmaiseksi. Avoinna: päivittäin klo 10 18. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. Espoon Automuseon (Bodomintie 35) vuoden 2009 teemanäyttely on polkuautot ja niiden rekvisiitta. Näytteillä on useita kopallisia polkuautoja yksityisistä kokoelmista ympäri Suomea. Lisäksi esillä myös suomalaisten muovileluvalmistajien vanhempia leluautoja. Avoinna ti, to su klo 11 17, ke klo 11 19. Ke 30.9. asti Soukanpohjan kartanolla (Espoonlahdentie 14 B) ympäristötaidenäyttelyn Souckis Environ 465 v. Mukana taiteilijat Irene Boreas-Pitkänen, Olavi Fellman, Seija Jouhki, Helmi Leppäkoski, Heikki Pasanen ja Marja-Leena Valkola sekä kutsuttuina taiteilijat Anna-Lea Kopperi, Risto Taivainen ja Noora Vainio. Esillä mm. installaatioita, käsitetaidetta, runoteoksia ja veistoksia. Lapsille Su 5.7. klo 10.30 12.30 Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) luontoretki Villa Elfvikin keijukoulu. Retkellä kuljetaan lasten ehdoilla. Lähtö retkelle klo 10.30 luontotalon pihalta. Mukaan pienet eväät ja säänmukainen pukeutuminen. Muuta Pe 3.7. klo 10 15 Soukanpohjan kartanolla (Espoonlahdentie 14 B) huovutuskurssi, märkä- ja neulahuovutusta. Kurssimaksu 20 e, lisäksi materiaalimaksu käytön mukaan. Ohjaajina Riitta Lahtinen ja Riitta Hinkkanen. Ma 6.7. ja ti 7.7. klo 12 15 savikurssi, muotoilu. Kurssimaksu 20 e / päivä, lisäksi poltto- ja materiaalimaksu käytön mukaan. Lasitusaika KeramiikkaKellarissa sovitaan erikseen. Ohjaajina Riitta Lahtinen ja Riitta Hinkkanen. To 9.7. ja pe 10.7. klo 10 15 akvarellikurssi. Kurssimaksu 25 e / päivä. Omat välineet mukaan. Ohjaajana Riitta Hinkkanen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ohjaajille: Riitta Lahtinen, p. 040 549 3657, Riitta Hinkkanen, p. 040 551 3248, riitta.hinkkanen@pp.inet.fi. To 2.7. klo 11 15 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytös Glims talomuseossa: kasvivärjäystä. Värjätään lankoja kasviväreillä perinteisin menetelmin. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Pe 3.7. klo 10 12 Glimsissä (Glimsintie 1) ohjattua työpajatoimintaa. Työpajarakennus Pikkutuvassa pääsee kokeilemaan entisajan askareita kuten kahvin jauhamista ja sokerin saksimista. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Pe 3.7. klo 13 15 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytös Glims talomuseossa: tehdään koristehelmiä. Tervetuloa katsomaan ja kyselemään! Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. La 4.7. klo 11.30 ja klo 14 Espoon kaupunginmuseossa Weegeellä (Ahertajantie 5) Päivä palomiehenä -työpajaopastus. Savua ja tulta -näyttelyn Päivä palomiehenä -työpajaopastuksessa tutustutaan palomiehen työhön. Testaa, olisiko sinusta palomieheksi! Näyttelykeskus Weegeen sisäänpääsymaksu 10/8 e, alle 18-vuotiaille ja yli 70-vuotiaille vapaa pääsy. Tiedustelut p. 8165 7052. La 4.7. klo 14 Glimsissä (Glimsintie 1) yleisöopastus Glimsin ryytimaalla. Opastuksella tutustutaan ryytimaalla kasvaviin yrtteihin ja ryyteihin sekä niiden perinteisiin käyttötarkoituksiin. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Su 5.7. klo 10 13 ovat avoinna Espoon kaupunginmuseon Huvilamuseo Villa Rulludd ja kahvio (Rullaniementie 15). Huvilan toisessa kerroksessa oleva Espoon Kaupunginmuseon Huvilamuseo Villa Rulludd kertoo viehättävällä tavalla kesänvietosta 1920-30 luvulla. Huvilan juhlatilassa makumatkalle johdattaa kahvion leivonnaiset ja ikkunoista voi ihastella meren aaltoja sekä joutsenpariskuntaa. Su 5.7. klo 14 Espoon kaupunginmuseossa Weegeellä (Ahertajantie 5) yleisöopastus Savua ja tulta -näyttelyssä. Opastuksella tutustutaan palontorjunnan ja tulipalojen sammuttamisen historiaan ja nykypäivään. Näyttelyssä voi omatoimisesti myös tutustua Minustako palomies? -työpajaan. Näyttelykeskus Weegeen sisäänpääsy 10/8 e, yli 70-vuotiaat ja alle 18- vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut p. 816 57052. Su 5.7. klo 13 15 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytös: väännetään rautalangasta. Tehdään metallilankatöitä. Tervetuloa katsomaan ja kyselemään! Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Ti 7.7. klo 11 15 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytös: keitetään saippuaa. Saippuan valmistusta perinteisin menetelmin. Tervetuloa katsomaan, haistelemaan ja kyselemään! Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18- v. ilmaiseksi. Ke 8.7. klo 10 17 Glimsissä (Glimsintie 1) lampaat kylässä. Suomalaisia maatiaislampaita Espoon kaupunginmuseo Torstaina 9.7. Glimsissä seppä näyttää, miten rautaa taotaan. Glimsissä koko päivän. To 9.7. klo 12 15 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytös: raudantaontaa. Seppä takoo rautaa sekä kertoo raudankäsittelyn historiasta ja perinteistä. Museoalueen pääsyliput 2/1,5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. La 11.7. klo 12 16 Vespoo skootterikiertoajelu Espoon historiaan: Pohjois-Espoo. Viime vuonna suuren suosion saanut skootterikiertoajelu saa jatkoa tänä kesänä! Skootterien nokka käännetään tällä kertaa kohti Pohjois-Espoon esihistoriallisia asuinsijoja, muinaismetsiä ja maisemallisia teitä. Siellä täällä pysähdytään kuulemaan herkkupaloja Espoon historiasta. Matka alkaa Weegeen parkkipaikalta (Ahertajantie 5). Kulkuvälineen on oltava skootteri. Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Ilmoittautuminen: Espoon kaupunginmuseo, (09) 816 57052. Lisätietoja: Juhani Haukka (09) 816 57052, juhani. haukka@espoo.fi. Ma 6.7. klo 17.30 20.30 meriretki Pirtukuninkaan kätköillä. Tee aikamatka kieltolakivuosiin, jolloin salakuljettajat virkavaltaa uhmaten toimittivat kirkasta kuppiin ja nuppiin. Matkalla pysähdymme Isossa Vasikkasaaressa, jossa on mm. ravintola ja kahvila-kioski. Retken lähtö- ja paluusatama on Otaniemen Otaranta. Hinnat 23/15/10 e. Ilmoittautuminen ennakkoon Espoon Matkailuun, p. 8164 7230 tai tourist@ espoo.fi. Maanantaisin 10.8. asti klo 18 19 Leppävaaran uimahallin viereisellä nurmikolla (Veräjäpellonkatu 15) Paomac-keppijumppaa. Kepin pyörittelyä yhdistettynä eri kamppailulajeista tuttuihin sulaviin liikkeisiin. Sopii myös aloittelijoille. Omaa keppiä ei tarvita. Säävaraus. Hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset paomac@saunalahti.fi ja tiedustelut Anne Usvalampi p. 050 541 1868. Tiistaisin 18.8. asti klo 19 20 Tuhistanhuanniityllä Viherlaaksossa bailatinoa. Kertamaksu 3 e. Sateen sattuessa Viherlaakson FysioSporttiksen tiloissa (Viherlaakson ostoskeskus). Tiedustelut p. 540 4340 ja www.fysiosporttis.fi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Harmaat pantterit vauhdissa Pirkko Saukoniemi on lupautunut hoitamaan Julia Högströmiä ja tämän vanhempia sisaruksia. Suvelan alueen vireät seniorit auttavat ruuhkavuosien kuormittamia vanhempia. Teksti Anja Nwose Kuva Jani Laukkanen Kolmen lapsen yksinhuoltajan elämä on tiivistä. Sari Högströmin päivästä kuluu kaksi ja puoli tuntia työmatkoihin, kun mukaan luetaan lasten kuskaamiset päiväkotiin ja kouluun. Välillä on aika riittämätön olo, hän huokaa. Äiti seuraa tyytyväisenä, kun perheen kuopus, 5- vuotias Julia, tutustuu Pirkko Saukoniemeen. Asiantuntijatehtävissä toimivan Sari Högströmin työhön sisältyy paljon matkustelua, minkä takia hän joutuu turvautumaan useamman kerran viikossa lastenhoitajien apuun. Lisäksi isoäiti rientää säännöllisesti oman työpäivänsä jälkeen Helsingistä Espoon Lippajärvelle. Perheenäiti ilahtui kuullessaan tutultaan, että Tuomiokirkkoseurakunnan vireät eläkeläiset auttavat yksinhuoltajia ja vahvistavat näin espoolaista yhteisöllisyyttä. Tällaista tarvitaan, koska eronneita perheitä on paljon. Sukulaiset kaukana Kulovalkean alueella asuva Pirkko Saukoniemi tietää, miltä tuntuu, kun joutuu vastaamaan yksin lastenhoidosta. Minulla ei ollut ketään, joka olisi auttanut, Saukoniemi muistelee aikaa, jolloin oma poika oli pieni. Sama kokemus on nykyäänkin monella Espooseen muuttaneella, jonka sukulaiset ovat kaukana maakunnissa. Neljän vuosikymmenen työuran jälkeen Saukoniemi jäi eläkkeelle ja ajatteli, että on vapaa-aikansa ansainnut. Vähitellen auttamistyö kuitenkin alkoi innostaa. Näin voin olla tarpeellinen jollekin. Kylpyhuoneen kaapistot kuntoon Eläkkeellä oleva musiikin tohtori ja viulutaiteilija Lajos Garam sai idean Harmaista panttereista viime syksynä. Hän huomasi, että monesti vapaaehtoistyö kohdistuu vanhuksiin. Niin pitääkin olla. Mutta tämä on kädenojennus toiseen suuntaan: hyväkuntoiset seniorit auttavat lapsiperheitä. Garam kävi kertomassa ajatuksistaan Tuomiokirkkoseurakunnan Teräskukka-eläkeläisryhmälle, josta lähti mukaan senioreita käynnistämään vapaaehtoistyötä diakonatyöntekijä Maarit van Santen johdolla. Idean isä oli äskettäin auttamassa kuuden lapsen yksinhuoltajaäitiä tämän muutossa. Garam ja toinen miespuolinen Pantteri kokosivat ja asensivat kylpyhuoneen seinälle kaksi isoa kaappia. Työ kesti neljä tuntia. Sen jälkeen molemmilla osapuolilla oli hyvä mieli. Keikkaluontoista auttamista Harmailla panttereilla on päivystysaika maanantaisin kello 12 14. Diakoniatyöntekijä vastaa puheluihin ja ottaa selvää, kenelle vapaaehtoiselle avustustehtävä sopisi. Auttaminen on keikkaluontoista. Käydään tekemässä se, mistä on sovittu, Maarit van Santen kertoo. Harmaat pantterit voivat auttaa esimerkiksi tavaroiden kuljettamisessa, digiboksin asentamisessa, vaatehuoneen kaaoksen järjestelemisessä tai lasten hoitamisessa. Ilmainen apu on kohdistettu yksinhuoltajille ja muille lapsiperheille. Mutta emme ole halunneet rajata autettavia liian tarkkaan, van Santen lisää. Syksyllä Olariin Tällä hetkellä Panttereihin kuuluu yhdeksän hengen vapaaehtoisjoukko, joista osa on käynyt lähimmäispalvelun kurssin ja osa ollut aikaisemmin mukana samantapaisessa auttamistyössä. Uusiakin vapaaehtoisia otetaan mukaan. Toimintaa on tällä hetkellä Suvelassa ja sen lähialueilla. Lajos Garam suunnittelee käynnistävänsä syksyllä Harmaiden pantterien auttamisringin myös kotiseurakunnasssaan Olarissa. J Harmaiden panttereiden päivystyspuhelin 050-4341069 ma klo 12 14. Muina aikoina voi jättää viestin vastaajaan. Apu on maksutonta. Uudet vapaaehtoiset voivat soittaa samaan numeroon.

10 esse esse 11 Hädässä naapuri tunnetaan Esse soitti kesälauantaina espoolaisten ovikelloja. Ovia avasivat erilaiset naapurukset; toiset kahvittelevat yhdessä, toiset eivät ole tavanneetkaan. Teksti Katariina Harju Kuvat Jukka Granström Kommentti Ville (vas.), Meri, Juuso, Atte ja Mirva asuvat englantilaiskorttelissa, jossa talot ovat kiinni toisissaan. Kukkien kastelua ja lapsen hoitoa Kiivasta naapurisotaa Klassinen esimerkki ikävistä naapurisuhteista löytyy Aku Ankasta. Aku tappelee aidan toisella puolella asuvan Teppo Tulpun kanssa milloin mistäkin. Kiista alkaa usein mitättömästä asiasta ja päätyy siihen, että molempien talot tuhoutuvat. Aseena käytetään niin vesipyssyjä, pommeja kuin rakettejakin. Tunnelma Säterissä on kuin idyllisessä leikkikylässä. Talot ovat vaaleanpunaisia, sinisiä, keltaisia, harmaita kaiken värisiä ja näköisiä. Niissä on nukkekotimaisia yksityiskohtia: ranskalaisia parvekkeita, kaari-ikkunoita ja valkoisena hohtavia autotallinovia. Etupihoilla komeilee koristekasveja ja kiiltäviä farmariautoja. Talot ovat englantilaistyyppisiä; niiden seinät ovat kiinni toisissaan. Yhdessä kodissa pakataan reppuja. Meri, Ville, 1-vuotias Juuso ja 3-vuotias Aapo ovat lähdössä ulos syömään. Kyllä Mirva näytti äsken olevan pihalla, Meri tietää naapuristaan. Mirva avaa oven muovihanskat kädessä. Hän on viettänyt lauantaita siivouksen ja puutarhatöiden parissa. Pojat Atte, 8, ja Otto, 6, katsovat televisiota. Mikko-isä on reissussa. Naapurukset tuntevat toisensa hyvin. He vaihtavat aidan yli kuulumiset, käyvät kävelyillä ja välillä kahvittelevat yhdessä. Meidän Aapo on ollut Mirvalla kerran hoidossa, Meri muistelee. Ja kun minä olen tappanut kukkani, Mirva kastelee ne, hän vitsailee. Teppo Tulppu on intohimoinen postimerkkien keräilijä. Hänen kokoelmansa on kokenut kovia naapurikiistojen takia. Silloin tällöin Aku lähtee Tulppua pakoon lomalle ja kuinkas ollakaan, naapuri on tietämättään matkustanut juuri samaan paikkaan. Espoosta ei kierroksemme aikana löytynyt vandaalinaapureita. Kukaan ei ampunut mätiä Säteri kuin kylä Säteri rakennettiin Leppävaaraan vuosituhannen vaihteessa. Turunväylän ja Kehä I:n kainalossa on niin omistus- kuin vuokra- ja asumisoikeusasuntojakin. Alue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Asukkaiden vaihtuvuus on pieni. Mirvan perhe on asunut Säterissä kolme vuotta, Merin poppoo kaksi ja puoli vuotta. Meri kertoo tuntevansa naapurustosta toistakymmentä lapsiperhettä. Kun menee pihalle, on aina seuraa, hän kuvailee. Säterissä on erityisen yhteisöllinen henki. Aikaisemmin korttelilla oli jopa yhteinen lennokkikerho lapsille. Tämä on kuin pieni kylä, kertoo Mirva. Molemmat perheet ovat aikaisemmin asuneet kerrostalossa. Siellä he eivät juuri naapureita tunteneet. Nyt heillä on mielestään ihanteelliset naapurussuhteet. Apua voi pyytää reilusti, jos sitä tarvitsee. Asioista voi puhua avoimesti ja luottavaisesti. Jos välillä pitää bileet, se suvaitaan. Vaikka emme kyllä kauheasti ole juhlia järjestäneet, Meri pohtii. Ja kun lapset kasvavat, Mirva voi sitten raportoida heidän bileistään, hän keksii. J kanamunia toisen ikkunoihin. Edes pientä toraa ei pihoilta kaikunut. Naapurien välisiä kiistoja on varmasti Espoossakin. Tonttien rajoista, koiran haukunnasta tai putkiremonteista syntyy helposti erimielisyyttä. Riitapukarit eivät vain halua taistella julkisuudessa ja miksi pitäisikään. J Pensasaita yhdistää Mankkaalla nuorimies huhkii pensasaidan kimpussa. Sakset käyvät, ja aita madaltuu auringonpaisteessa. Viereen on pysähtynyt kotimatkalla ollut Rauni, joka asuu aidan toisella puolella. Jäin tähän kehumaan, kuinka hyvää työtä Janne on tehnyt, Rauni kertoo. Hän on niin ahkera. Rauni on asunut omakotitalossaan vuodesta 1961. Janne muutti avopuolisonsa kanssa viereiseen paritaloon kolme kuukautta sitten. Kun naapurukset ensi kerran tapasivat, he tervehtivät toisiaan aidan yli. Ei politiikkaa tai uskontoa Raunin ja Jannen suhde on käytännöllinen. He juttelevat Mankkaasta ja sen historiasta. Ei politiikka tai uskontoa, vaan arkisia asioita, Janne kuvailee. Naapurukset ovat muun muassa miettineet, mitä tehdä pihalla olevalle vanhalle puhelinpylväälle. Koska meillä on suuri ikäero, työt yhdistävät, Rauni kertoo. Kerran Janne kyysi Raunilta, saako hän asentaa kompostorin pihalle. Raunille se sopi kaikin mokomin. Raunin poika on myös tarjonnut leikkuukonetta aidan siistimiseen. Omenoita naapurille Rauni on asunut samassa talossa niin pitkään, että hän tuntee jokaisen kotikatunsa asukkaan. Monet alkuperäisasukkaat ovat antaneet talonsa lapsilleen. Kadun päässä risteää isompi Mankkaantie. Sen toiselta puolelta Rauni ei enää ihmisiä tunne. Janne puolestaan kertoo asuneensa aikaisemmin opiskelijasolussa ja kerrostalossa. Niissä ei hänen mukaansa ollut yhteistä pihaa, jossa ihmiset kohtaisivat toisiaan. Täällä juhlitaan perhejuhliakin yhdessä, Rauni tietää. Kun katumme täytti viisikymmentä vuotta, naapurit toivat pöydät kadulle. Yksi Raunin omenapuista ulottuu Jannen pihalle, ja Janne saa pitää omenat. Myös yksi marjapensas on levittäytynyt Jannen puolelle. Me emme saa vain marjoja, vaan koko pensaan, Janne veistelee. J Maria ei kaipaa yhteisöllisyyttä, sillä hänellä on omat menonsa. Samikaan ei juuri naapureitaan tunne. Janne ja Rauni juttelevat käytännön asioista, kuten kompostista ja Mankkaan historiasta. Tervehdys rappukäytävässä Matinkylän tornitalossa ovia riittää. Yhdeksännessä kerroksessa tuulen humina on kuin konehuone, joka tuksuttaa hiljaa taustalla. Ikkunoista näkyy Alepan katto, keltainen kaupan lippu ja korkealle kohoavia parvekejonoja. Maria tilaa hissin viedäkseen roskat ulos. Samalla hän hakee pyörätuolissa istuvan miehensä pihalta sisälle. Pari kerrosta ylempänä Sami panee nukkumaan vauvaa, joka konttaa uteliaana lattialla. Kolmevuotias isosisko Emma on touhussa mukana. Lapset ovat isänsä luona käymässä. Jokaisella omat menonsa Maria on asunut talossa neljä vuotta, Sami vasta muutaman kuukauden. Haastattelun alkaessa naapurukset esittäytyvät ja kättelevät toisiaan. He tunnistavat toisensa kasvoilta etäisesti; he ovat tervehtineet toisiaan rappukäytävässä. Aika vähän naapureita tunnen, Maria kertoo. Talossa asuu hänen mukaansa paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat omissa oloissaan. Marian mielestä vanhat ihmiset eivät ole niin kiinnostuneita muista. Heillä on omat menonsa. Kaikki liikkuvat eri aikoihin. Mekin vietämme paljon aikaa maalla. En tavallaan kaipaakaan yhteisöllisyyttä, sillä mökillä on tutut paikat ja ihmiset. Sami voisi yhteisöllisyyttä kaivatakin. Se on hänen mielestään silti nykymaailmassa vaikeaa, sillä jokaisella on omat juttunsa. Ihmiset ajattelevat, että on helpompaa, kun ei häiritse muita eikä tule itse häirityksi. Vaikka ei se välttämättä häiritsemistä olisi, hän miettii. Mainettaan viihtyisämpi Katariina Harju katariina.harju@kotimaa.fi Essen toimittaja Kotioven kynnys on korkea Naapurusten etsiminen lehtijuttuun kesälauantaina osoittautui haasteelliseksi hommaksi. Rivi- ja omakotitaloissa asuvat vastasivat ovikellon soittoon, mutta kerrostaloissa oli hiljaista. Naapureiden löytäminen Kauniaisten kerrostaloista oli lähes mahdoton tehtävä. Soitimme kymmeniä ovikelloja, mutta oven avasi vain harva. Joko ihmiset olivat pois tai he eivät halunneet avata ovea. Jotkut vain raottivat oveaan, toiset huusivat sen läpi: Mitä asiaa? Ovi on selvästi tiukka raja. Kun vieras soittaa ovikelloa, hän tulee yksityisyyden kynnykselle. Ovensuussa on helppo kieltäytyä ja painaa ovi nopeasti kiinni. Sen sijaan ne ihmiset, jotka kohtasimme taloyhtiön pihalla tai rappukäytävässä, jäivät juttelemaan. Julkisessa paikassa tuntematonkin oli helpompi kohdata. Vaikka vieraaseen suhtauduttiin epäilevästi, löytyi Kauniaisista myös hämmästyttävää naapurituntemusta. Erään pienen kerrostalon asukas tiesi jokaisen naapurinsa menot. Vastapäiset asukkaat ovat jalkapalloturnauksessa, yläkerran väki on rippijuhlissa Porissa ja alakerran perhe on mökillä, hän kertoi. J Samin mielestä Matinkylä on mainettaan viihtyisämpi alue. Täällä ei ole rauhatonta. Olen asunut Helsingin keskustassa, jossa oli paljon levottomampaa, hän kertoo. Marialta joku kysyy silloin tällöin, eikö alakerran baari häiritse häntä. Maria vastaa sulkevansa ikkunat, jos meteliä kuuluu. Onhan baari vähän epäsiisti, mutta sen voi kiertää käyttämällä pihaovea, hän selittää. Maria asui aikaisemmin Puotilassa kolmikerroksisessa talossa. Siellä hän tunsi naapurinsa paremmin. Onhan se vähän outoa olla isossa talossa, hän myöntää. Sami puolestaan ei erityisemmin kiinnitä talon kokoon huomiota. Ei sitä ajattele. J

12 esse Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo Virasto avoinna ma pe klo 8 15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma pe klo 9 15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi Espoonlahden seurakunta Messut La 4.7. klo 11 Espoonlahden kir kossa Hvittorp 1 -rippikoulun konàupddwlrphvvx VDDUQD MD OLWXUJLD 0HUMD 7HOVDYDDUD DYXVWDYD SDSSL -XNND.QXXWWL NDQWWRUL $QQD 3XOOL La 4.7. klo 14 Espoonlahden kirkossa -DPLODKGHQ ULSSLNRXOXQ NRQ ÀUPDDWLRPHVVX VDDUQD MD OLWXUJLD -XNND.QXXWWL DYXVWDYD SDSSL 0HUMD 7HOVDYDDUD NDQWWRUL,QND.LQQXQHQ Su 5.7. klo 10 Espoonlahden kir kossa VDDUQD MD OLWXUJLD +DQQHOH 6DOPL DYXVWDYD SDSSL 0HUMD 7HOVDYDDUD NDQWWRUL,QND.LQQXQHQ Su 5.7. klo 17 Soukan kappelis sa VDDUQD MD OLWXUJLD 0HUMD 7HOVDYDDUD NDQWWRUL,QND.LQQXQHQ La 11.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa Hvittorp 2 -rippikoulun NRQÀUPDDWLRPHVVX VDDUQD MD OLWXUJLD $QQH %ORPTYLVW DYXVWDYD SDSSL +DQV &KULVWLDQ 'DQLHO NDQWWRUL $QQD 3XOOL WXRWROOD WXHWDDQ VHXUDNXQWDPPH OlKHW\VW\ Wl 9LUDVWR RQ DYRLQQD ma pe klo 8 15 S RV.LSSDULQNDWX 9RLW DVLRLGD P\ V QHWLQ YlOLW\NVHOOl ESPOONLAHTI KesäMieTe keskusteluryhmä masennuksesta ja uupumuksesta kärsiville ke klo 18 20 Espoonlahden kirkolla. www.espoonlahdenseurakunta.fi Sanomakellot Päivystävä pappi 6DQRPDNHOORMD VRLWHWDDQ maa nantaisin klo 16 17 Espoonlah den kirkossa. 6RLWWRDLND RQ \KWHLQHQ YDLQDMLHQ PXLVWHOXXQ YDUDWWX KHWNL 2PDLVHW YRLYDW V\W\WWll N\QWWLOlQ NLUNRQ DXODQ OlKHW\VN\QWWHOLNN Q YDLQDMDQ PXLVWRNVL MD KLOMHQW\l NLUNRVVD RQ WDYDWWDYLVVD ma pe klo 9 15 S 3lLY\VWlYllQ SDSSLLQ YRL RWWDD \KWH\WWl NLUNROOLVLD WRLPLWXNVLD WLODYDUDXNVLD MD KHQNLO NRKWDLVLD NHVNXVWHOXMD NRVNHYLVVD DVLRLVVD Kirkkoherranvirasto 7RYL YLUUHQ UXNRXNVHQ MD 5DDPDWXQ SDULVVD arkiaamuisin Es poonlahden kirkossa klo 8.50. SDOYHOHH YLUNDWRGLVWXNVLLQ MD VXNXVHOYLW\NVLLQ OLLWW\YLVVl DVLRLVVD DYLROLLWRQ HVWHLGHQ WXWNLQQDVVD WDL PXLVVD VHXUDNXQWDPPH WRLPLQWRLKLQ OLLWW\YLVVl DVLRLVVD 9LUDVWRVVD P\\GllQ P\ V VXUXQYDOLWWHOXDGUHVVHMD MD NRUWWHMD MRLGHQ Rukoushetki Avoin rukouspiiri sunnuntain messun jälkeen Es poonlahden kirkon yläkerrassa, ESPOONLAHTI ksa löh Etkö ja öillä ko deen Tule Soostarille! kerhohuone 2..XOORLQNLQ SDLNDOOD ROHYLOOD RQ PDKGROOLVXXV \KWHLVHHQ UXNRXNVHHQ 7XOH NRNR DMDNVL WDL KHWNHNVL Lisätiedot alla. KesäMieTe $YRLQ OXRWWDPXNVHOOLQHQ NHVNXVWHOXU\KPl PDVHQQXNVHVWD MD XXSXPXNVHVWD NlUVLYLOOH NRNR NHVlQ DMDQ keskiviikkoisin klo 18 20 (VSRRQODKGHQ NLUNROOD 7LHG 0DULD /DXODMD Raamattupiiri.HVlLOODQ UDDPDWWXSLLUL NLUNRQ SLNNXVDOLVVD keskiviikkoisin klo 18.30 20 NRNR NHVlQ DMDQ 3LLULVVl NlVLWHOOllQ VHXUDDYDQ VXQQXQWDLQ WHNVWHMl PXNDQD RQ VHXUDNXQWDPPH SDVWRUL NH +DQV &KULVWLDQ 'DQLHO NH 0HUMD 7HOVDYDDUD Diakoniapäivystys Nuoret Kesäillat ma ja to klo 17 20. ZZZ VRGHVRGH À Nuorisotoimisto Sode 6RXNDQ RVWDULOOD 6RXNDQWLH Soden kesäillat PD MD WR NOR 17 20. Soukan Messu Su 5.7. klo 10 kirkossa, VDDUQD MD OLWXUJLD 0DXUL 9LKNR NDQWWRULQD 0LNNR 1XUPL Messu su 5.7. klo 10 Leppävaa ran kirkossa.,qnhul -XYHOD MD 3DXOLLQD +\U\ Iltamessu su 5.7. klo 18 Kilon Ristissä.,QNHUL -XYHOD MD 3DXOLLQD +\U\ Aamumessu ke 8.7. klo 8 Lasten kappeli Arkissa. -XNND 5DXQX Kesäillan lauluhetki ja ehtoolli nen ke 8.7. klo 19 Karakappelis sa.,qnhul -XYHOD MD 3DXOLLQD +\U\ K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA QHQ PDPPDUDDPLV#JPDLO FRP Isät ja lapset leirille,vlhq MD ² YXRWLDLGHQ ODVWHQ OHLUL 28. 30.8. Hilassa PHUHQ UDQQDOOD /XYDVVD NHVlLVWl HORD MD RORD QXRWLRQ ORLPRWXVWD VDXQRPLVWD XONRLOXD MD QLNNDURLQWLD /DSVHW YRLYDW OlKWHl OHLULOOH LVlQ YDDULQ LVlSXROHQ HQRQ WDL PXXQ LWVHOOHHQ OlKHLVHQ WXUYDOOLVHQ PLHKHQ NDQVVD /HLULQ KLQWD RQ DLNXLVHOWD ½ ODSVHOWD Armahtakaa! Messu su 5.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa klo 18 KilonRistissä Toimitusvaraukset kesällä 2009 +HLQlNXXVVD WRLPLWXV MD WLODYDUDXNVLD RWHWDDQ YDVWDDQ ma pe klo 10 14 S (ORNXXQ DOXVWD OlKWLHQ YDUDXNVLD YRL WHKGl QRUPDDOLLQ WDSDDQ PD²SH NOR ² Leppävaaran kirkko on jälleen avoinna 3HUXVNRUMDXV RQ YDOPLV MD /HSSlYDDUDQ NLUNNR RQ MlOOHHQ DYRLQQD arkisin klo 10 18 PXXWHQ WLODLVXXNVLHQ \KWH\GHVVl 0HVVX VXQQXQWDLVLQ NOR Soiva kesäkahvila Ke 8.7. klo 12 Leppävaaran kirk ko. (OLQD 5DQWDPlNL VRSUDDQR MD 3DXOLLQD +\U\ XUXW Kesäinen yhdessäolon iltapäivä Karakappe lissa Kauniaisten seurakunta Messut ja hartaudet Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo avoinna ma pe klo 8 15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590. Toimitusvaraukset ma pe klo 9 15 p. 8050 5575. Päivystävä pappi ma pe klo 10 14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www.leppavaaranseurakunta.fi LEPPÄVAARA +HLQlNXXVVD SlLY\VW\NVHW Es poonlahden kirkolla.lssdulqndwx ma ja to klo 9 10 S tona? Leppävaaran seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen Kirkkoherranvirasto avoinna 9.8. saakka ma pe klo 9 14, p. 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi 6HXUDDYDQ NHUUDQ ke 15.7. klo 14 16 9DLKWHOHYLD DLKHLWD HOlPlQ DUMHVWD +DUWDXV MD SlLYlNDKYL -RND WRLQHQ NHVNLYLLNNR SDULWWRPLOOD YLLNRLOOD HORNXXQ loppuun. Mammaraamis 0DPPDUDDPLV RQ llwlhq MD ODVWHQ U\KPl MRND NRNRRQWXX NHUUDQ YLLNRVVD MDNDPDDQ NXXOXPLVLD NRHWWXD HOlPll MD 5DDPDWWXD NDKYLNXSSRVHQ MD Q\\WWlULHYlLGHQ PHUNHLVVl +HLQlNXXVVD NRNRRQQXPPH NRGHLVVD MD HORNXXQ NROPHQD HQVLPPlLVHQl WRUVWDLQD NOR ² /DVWHQ NDSSHOL $UNLVVD /HSSlYDDUDQNDWX E NUV 6LVllQNl\QWL 6HOORQ YLHUHLVHOWl 5DWVXWRULOWD 7LHG 6DWX 3DUWD- VD $OXVWXV OXWHULODLVHQ NLUNRQ LOPDVWR RKMHOPDVWD µ.llwroolvxxv NXQQLRLWXV NRKWXXVµ SDVWRUL 7HUKL 0XLOX 7HLQRQHQ MD NDQVDLQYlOLQHQ YLHUDV.DKYLWDXNR /lkw.dudndssholvwd NRKWL /HSSlYDDUDQ NLUNNRD /HSSlYDDUDQ NLUNNR 9HVSHU OXW MD NDW MD OXRPDNXQQDVWD NLLWWlYl ODXOHWWX $NDWLVWRV UXNRXV RUW 5XNRXVSDOYHOXNVHQ MlONHHQ YDHOWDMLHQ LOWDSDOD 0DWNDQ SLWXXV RQ UHLOXW NP 2PDW HYllW PXNDDQ HL MlUMHVWHWW\l ORXQDVWD (L HQQDNNRLOPRLWWDXWXPLVWD (NXPHHQLVHQ ULVWLVDDWRQ MlUMHVWlYlW 3\KlQ 0DULDQ NDWROLQHQ VHXUD NXQWD /HSSlYDDUDQ HYDQNHOLV OXWH ULODLQHQ VHXUDNXQWD MD (VSRRQ RUWRGRNVLQHQ +HUPDQ $ODVNDODLVHQ kirkko 7LHGXVWHOXW LVl.D]LPLHU] /HZDQGRZVNL NDW SDVWRUL 7HUKL 0XLOX 7HLQRQHQ OXW MD LVl 7DSLR 5DXWDPlNL RUW Hiljaisuuden retriitti ½ 0DNVXVWD YRL DQRD YDSDXWXVWD,OP PHQQHVVl QHWLVVl ZZZ OHSSDYDDUDQVHXUDNXQWD À 7LHG.DUL 6SULQJIHOW NDUL VSULQJIHOW#HYO À Ekumeeninen risti saatto kymmenennen kerran La 5.9. Myllyjärveltä Leppävaa raan. /lkw (VSRRQ NHVNXNVHVWD EXVVLOOD 0\OO\MlUYHOOH 25. 27.9. Stella Mariksessa +LLGHQYHGHQ UDQQDOOD 2KMDDMLQD SDVWRULW 7HUKL 0XLOX 7HLQRQHQ MD 0DUMD /LLVD +LHWDQHQ +LQWD ½ HVSRRODLVLOWD MD ½ PXLOWD,OPRLWWDXWXPLQHQ WHUKL PXLOX WHLQRQHQ#HYO À WDL Diakonia.LUNNRSXLVWR.RQÀUPDDWLRPHVVX OD NOR 10, 9HOVNROD 9lHQWXSD ( /LWXUJLD MD VDDUQD $UL.XQQDPR DYXVWDMDW 0DUMD 0DOYDUDQWD 5LVWR 6DDULQHQ MD 6LLUL 7DQQHU NDQWWRUL 0DUMD /LLVD 7DOMD Messu su 5.7. klo 10 (Ql 6HSSl 3 ²ULSSLNRXOXQ NRQÀUPDDWLR /LWXUJLD MD VDDUQD +HLNNL 0DUMDQHQ DYXVWDMDW 2LYD +XMDQHQ WR µ$gdplq MD (HYDQ SRMDWµ µ9hghqsdlvxpxvµ 1XRUWHQ NHVlLOWD NH NOR ² 20. Kalajärven kappeli 5XVNDQLLWW\ 'LDNRQLDSlLY\VW\VWl HL ROH NDSSHOLOOD NHVlOOl $MDQYDUDXV 3lLYL 3DNNDVHOOH S TUOMIOKIRKKO Tule! Auroran kappelin kesäkahvila to klo 12 15, alkaen 2.7. Pirkko Kivimäen alustus klo 13. Kesäevästä Kauklahden kappelilla ke klo 11 13, 3 /henkilö. Vanhan ajan hameiden ompelutalkoot SyysMatin Markkinoita varten ti 7.7. klo 15 20 tuomiokirkon seurakuntatalossa. Soiva kesäkahvila Ke 8.7. klo 12 Leppävaaran kirkko Elina Rantamäki, sopraano ja Pauliina Hyry, urut. Raitin pysäkki 5DLWLQ S\VlNNL.RQVWDDSHOLQN S +HLQlNXXVVD DYRLQQD keskiviikkoisin klo 10 14 ORXQDV NOR 7LLVWDLVLQ UXRNDODKMRLWXVWHQ MDNRD NOR ² 0XLQD SlLYLQl VXOMHWWX Nuoret 1XRUWHQ XXGHW QHWWLVLYXW RQ DYDWWX.l\ NXUNNDDPDVVD ZZZ OHQX À Kesänuortenilta ke 8.7. klo 16 19 Perkkaan kappelilla 8SVHHULQN *ULOODXVWD OHQWLVWl NURNHWWLD P ONN\l KDUWDXWWD MD OHSSRLVDD WRLPLQWDD NHVlRKMXVWHQ MRKGROOD 7lQQH YRL VRSLD ULSDULWDSDDPLVLD OHLULQ MlONHHQ,OODW MDWNXYDW MRND NHVNLYLLNNR VDDNND Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02270 Espoo, ma pe klo 8 15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9 15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi Diakonian kesäretki to 30.7 Hvittorpin leirikeskuk sen linnassa. 2KMHOPDVVD PP KDUWDXWWD \KGHVVl ROHPLVWD DVNDUWHOXD VDXQRPLVWD XLPLVWD K\Yll UXRNDD VHNl RSDVWHWWX OXRQWR MD SXXWDUKDNLHUURV +XRP $OXHHOOD MD OLQQDVVD SDOMRQ SRUWDLWD %XVVLNXOMHWXV NOR.DODMlUYHQ 9DOLQWDWDORQ S\VlNNL 9LKHUODDNVRQ NDSSHOL (VSRRQ NHVNXV 9LHUDVNXMD MD.DXNODKGHQ NDSSHOL 3DOXXNXOMHWXV SlLQYDVWDLVHVVD MlUMHVW\NVHVVl 5HWNLSlLYlQ KLQWDDQ DLNXLVHW ½ ODSVHW ² Y ½ DOOH Y LOPDLVHNVL VLVlOW\\ OHLULRKMHOPD ORXQDV VDXQD RPD S\\KH PXNDDQ MD SlLYlNDKYL,OPRLWWDXWXPLQHQ PHQQHVVl S WDL ZZZ HVSRRQWXRPLRNLUNNRVUN! WDSDKWXX! LOPRLWWDXGX Ompelutalkoot 6\\V0DWLQ 0DUNNLQRLWD YDUWHQ RPPHOODDQ WDONRLOOD YDQKDQ DMDQ KDPHLWD tiistaina 7.7. klo 15 20 (VSRRQ VHXUDNXQWDWDOR.LUNNRUDQWD 9DQKDQ DMDQ KHQNHHQ VRSLYLD DVXMD Nl\WHWllQ PDUNNLQRLOOD \KWHQlLV\\GHQ YXRNVL MD PXNDYDQ PDUNNLQDKHQJHQ OXRPLVHNVL.DQJDVWD RQ YDUDWWX UXQVDDVWL 2WD RPD RPSHOXNRQH WDL VDXPXUL PXNDDQ /LVlWLHWRMD $\GD 0HVNDQHQ S Tule tekemään SyysMa tin Markkinoita 'LDNRQLDQ SDOYHOXDLND RQ RKMDXVWD QHXYRQWDD MD DMDQYDUDXVWD YDUWHQ ma klo 10 12 Albergan esplanadi 1 S MD 0XXQD DLNDQD DMDQYDUDXNVHW SXKHOLPLWVH VXRUDDQ GLDNRQLDW\ QWHNLM LOWl LEPPÄVAARA 0\OO\MlUYHQ NHVNXV 0\OO\MlU YHQWLH (NXPHHQLQHQ UXNRXVKHWki..DUPHOLLWWDOXRVWDUL 5XNRXVKHWNL MD DOXVWXV DVNHHVLVWD NULVWLW\Q HOlPlQWDSDQD /lkw NDUPHOLLWWDOXRVWDULVWD NRKWL 2LWWDDQ XLPDUDQWDD 9HGHQ S\KLW\V 2LWWDDOOD $OXVWXV OXRPDNXQQDQ S\K\\GHVWl LVl +HLNNL +XWWXQHQ.DKYL MD XLPDWDXNR /lkw 2LWWDDOWD NRKWL 7UlVN lqgdq SXLVWRD $XURUDNRGLQ NDSSHOL 7UlVN lqgdq SXLVWRVVD $QJHOXV UXNRXV LVl.D]LPLHU] /HZDQGRZVNL MD DOXVWXV $XURUD.DUDP]LQLVWD SDVWRUL +DQQX 0lHQSll (YlLGHQ QDXWWLPLQHQ /lkw 7UlVNDQGDQ SXLVWRVWD +HLQLLWW\\Q 5XNRXVSDOYHOXV RUWRGRNVLSHUKHHVVl +HLQLLW\VVl +DUWDXVKHWNL.DUDNDSSHOLV- Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkko 9LLPH V\\VNXXVVD HOY\WHWWLLQ YDQKD HVSRRODLQHQ PDUNNLQDSHULQQH NXQ (VSRRQ WXRPLRNLUNRQPlHOOl 5HHWWD,NRQHQ $UL.XQQDPR 6DPXHO /DDNVRQHQ MD 2XWL +LLULNRVNL XUNXUL 6KHOGRQ <OLRMD NDQWWRUL 0DUMD /LLVD 7DOMD Urkuyö ja Aaria to 2.7. klo 22. Taas linnut laulujansa 7XLMD.QLKWLOl PH]]RVRSUDDQR +DQV 2WWR (KUVWU P SLDQR -XKDQL 5RPSSDQHQ XUXW 2KMHOPDVVD %UDKPV :LGRU 6LEHOLXV 6WUDXVV 6DLQW 6DsQV &LOHD $ODLQ /LVlWLHGRW MlOMHPSlQl Suvisunnuntain iltamusiikkia su 5.7. klo 19. 6W 3HWHUVEXUJV VRORLVWV 2OJD 'XERQRV VRSUDQR $QQD.RYDOHYD VRSUDQR 2OJD *LUQLV PH]]R VRSUDQR 'LPLWUL 6DPVRQRY WHQRU %HO\VKHY )HGRU EDVV 0LNKDLO $QWRQRY EDVV SURIXQGR 2UWRGRNVLVWD NLUNNRPXVLLNNLD 9DSDD SllV\ NHVWR Q K Urkuyö ja Aaria to 9.7. klo 22. µ$uprodxoxµ (VD 5XXWWXQHQ EDULWRQL 0DUNNX +LHWDKDUMX XUXW MD SLDQR 2KMHOPDVVD 0HQGHOVVRKQ 0HVVLDHQ 7LNND /LVlWLHGRW MlOMHPSlQl Tuomiokirkon esittely kesällä keskiviikkoisin klo 14.LUNNR RQ DYRLQQD DUNLVLQ NOR ² Auroran kappeli +HLQLHPHQSRONX $XURUDQ NDSSHOLQ NHVlNDKYLOD DYRLQQD KHLQl HORNXXVVD WRUVWDLVLQ NOR ² 3LUNNR.LYLPlNL NHUWRR NOR ² 9DQKDQ WHVWDPHQWLQ KHQNLO LVWl MD WDSDKWXPLVWD NLUMRLWXVWHQ YDORVVD $LKHHW esse 13 Kauklahden kappeli.dxssdplnl Kesäevästä kappelilla. 7XOH V\ PllQ SLHQWl SXUWDYDD.DXNODKGHQ NDSSHOLOOH NHVNLYLLNNRLVLQ NOR ² ½ KHQNLO Rinnekappeli 5LQQHNRGLQWLH Jumalanpalvelus su 5.7. klo 13.30. 7RLPLWWDD 9DQWDD Suvelan kappeli.luvwlqslkd Rukouspiiri ke 8.7. klo 18. 5XNRLOODDQ \NVLQNHUWDLVHVWL \KWHLVWHQ MD WRLQHQ WRLVHPPH DVLRLGHQ SXROHVWD,OWDWHH RKMHOPD.XOMHWXV RPLOOD N\\GHLOOl 7LHGXVWHOXW MD LOPRLWWDXWXPLVHW ² SHUKHW\ QRKMDDMD 2XWL :HQHOO Fillarimessu.LLQQRVWDDNR VLQXD RVDOOLVWXD V\NV\OOl DONDYDDQ NULWR U\KPllQ".ULWR O\KHQQH WXOHH VDQQRLVWD su 9.8. klo 12 Kalajärven kappe Krito ryhmään syksyllä u s s e m TUOMIOKIRKKO Espoon tuomiokirkossa Konfirmaatiomessu la 4.7. klo 10, Velskola Väentupa E. Messu ja konfirmaatio su 5.7. klo 10, Enä-Seppä P. Rinnekappelissa Jumalanpalvelus su 5.7. klo 13.30 Högmässor 6 (VER GRPN\UND NO /DXNNDQHQ 6HSSRQHQ 0DWDVNlUV NDSHOO NO OlJHUJXGVWMlQVW 5 QQEHUJ.URQOXQG Musik i sommarkvällen L (VER GRPN\UND NO 6W 3HWHUVEXUJ V VRORLVWV 2UWRGR[ N\UNRPXVLN Pensionärsläger på Mataskär 17 20.7 ² PHU LQIR RFK DQPlODQ VHQDVW GLDNRQLVVRUQD.ULVWLQD 6WHZHQ 0DMYL $QGHUVVRQ 6M JUHQ 6\QQ YH +HLNNLQHQ *XQ %ULWW +ROPHGDKO 0HGGHOD RP GX EHK YHU WUDQV port. Öppet hus 9DUMH WL NO L +DJDOXQGV N\UND VYHQVND UXPPHW.\UN VWLJHQ 7L. NOD[ NDSHOO NO / DXNNDQHQ %HQJWV lissa 5XVNDQLLWW\ /DLWD MR NDOHQWHULLQ /LLNXQQDOOLQHQ MD LORLQHQ SHUKHWDSDKWXPD 0HVVXXQ VDDYXWDDQ PLHOXLWHQ S\ UlLOOHQ 7XOH NRNHPDDQ OXRQQRQOlKHLV\\WWl \KGHVVl RORD MD 3\KlQ NRVNHWXV NULVWLOOLQHQ WRLSXPLVU\KPl MD VH RQ WXNLU\KPl MRND DQWDD PDKGROOLVXXGHQ RSHWHOOD MDNDPLVWD OXRWWDPLVWD MD RPLVWD WXQWHLVWD MD NRNHPXNVLVWD SXKXPLVWD 6\NV\Q U\KPLVWl OLVlWLHWRD GLDNRQL $\GD 0HVNDQHQ D\GD PHVNDQHQ#HYO À Unkariin ja Romaniaan Espoon tuomiokirkossa Luostari ja kulttuurimatka 2. 10.5.2010. 0DWNDRKMHOPDVVD PP &HDXFHVFXQ SDODWVL %XNDUHVWLVVD 3RKMRLV 5RPDQLDQ OXRVWDULDOXH.DUSDDWWLHQ YXRULVWRQ \OLW\V /lqvl 8NUDLQDQ RUWRGRNVLHQ NHVNXV 3RFKDLY 7VHUQRELO PXVHR MD.LRYDQ OXRVWDUHLWD $OXVWDYD KLQWD ½ 7LHGXVWHOXW MD LOPRLWWDXWXPLQHQ +DQQX 0lHQSll KDQQX PDHQSDD#HYO À soi Urkuyö ja Aaria "Taas linnut laulujansa" to 2.7. klo 22 Suvisunnuntain iltamusiikkia St. Petersburg Soloists su 5.7. klo 19 Urkuyö ja Aaria "Armolaulu" to 9.7. klo 22 MlUMHVWHWWLLQ 6\\V0DWLQ 0DUNNLQDW 0DUNNLQRLGHQ PHQHVW\NVHVWl MRKWXHQ QH MlUMHVWHWllQ MlOOHHQ HQVL V\NV\Ql 19. 20.9. 0DUNNLQRLKLQ YDOPLVWDXWXPLQHQ RQ MR DONDQXW 0\\QWLSDLNNRMHQ YDUDDPLQHQ RQ Nl\QQLVVl <NVLW\LVHW NlGHQWDLWDMDW MD NHVlQ VDGRQ NRUMDQQHHW YRLYDW WXOOD P\\PllQ WXRWWHLWDDQ MD Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må fre kl. 8 15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi Sommarsamling TUOMIOKIRKKO Urkuyö ja Aaria yö konsertit (VSRRQ WXRPLRNLUNRVVD torstai sin 4.6. 27.8. klo 22..RQVHUWLW SllWW\YlW Q NOR /LSXW ² ½ /LSSXSLVWH S MD RYHOWD WXQWLD HQQHQ 7DLWHLOLMDWDSDDPLQHQ MRND WRUVWDL HQQHQ NRQVHUWWLD NOR ² 3LWlMlQWXYDVVD WXRPLRNLUNRQ YLHUHVVl.RQVHUWWL SllWW\\ Q NOR (QVLPPlLVWl NHUWDD NRNHLOODDQ EXVVLNXOMHWXVWD NRQVHUWWLHQ MlONHHQ (WHOl (VSRRQ NDXWWD +HOVLQNLLQ +LQWD ½ \KWHLV W HVLWWHOHPllQ WRLPLQWDDQVD 9RLW P\ V RVDOOLVWXD YDSDDHKWRLVHQD PDUNNLQRLGHQ YDOPLVWHOXXQ /LVlWLHWRMD MD \KWH\VWLHGRW ZZZ HVSRRQWXRPLRNLUNNRVHXUDNXQWD À Esbo svenska Isälomanen Velskolassa 17. 18.10 2KMHOPDVVD NHVNXVWHOXMD VDXQRPLVWD VDQDD XONRLOXD MD K\Yll UXRNDD 0XNDQD +DQQX 0lHQSll MD 2XWL :HQHOO +LQWDDQ ½ VLV PDMRLWXV RPLQ OLLQDYDDWWHLQ UXRNDLOX MD Grankulla svenska K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må fre kl 9 14, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi Högmässa Sö 5.7 kl 12 i Grankulla kyrka, /DUV /XQGVWU P %DUEUR 6PHGV $XODNDIIH Diakonian ajanvaraus (VSRRQ NHVNXV S 6XYHOD.DODMlUYHQ DOXH (L NHVlSlLY\VW\VWl NDSSHOLOOD $XURUDQ DOXH.DXNODKWL /DDNVRODKWL 9LKHUODDNVR 'LDNRQLDW\ QWHNLMlQ WDYRLWWDD ² SDUKDLWHQ NHVNXVQXPHURQ NDXWWD Nuoret aikuiset Otaniemen kappeli Otaniemen kappelis sa HL SLGHWl PHVVXMD ².DSSHOL RQ DXNL ² PD²SH NOR ² MROORLQ SDLNDOOD RQ P\ V RSDV.HVlYLLNRQORSSXLVLQ 2WDQLHPHQ NDSSHOL RQ DXNL YDLQ WRLPLWXNVLD YDUWHQ.DWVR P\ V ZZZ RWDSDSLW QHW Ristin killan kesä elo kuun teeillat RYDW NHVNLYLLNNRLVLQ 2WDQLHPHQ NDSSHOLVVD HL NXLWHQNDDQ MRND YLLNNR 2KMHOPDVWD YRL N\V\l VlKN SRVWLOOD WLHGRWWDMD#ULVWLQNLOWD À

14 esse Tapiolan seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan kirkossa Su 5.7. klo 10 messu /LWXUJLD 2VVL 7HUYRQHQ VDDUQD $QWWL 5XVDPD PXVLLNNL 5XXW.LLVNL Ke 8.7. klo 8 viikkomessu /LWXUJLD 2VVL 7HUYRQHQ PXVLLNNL +DQQX -XUPX NL ² PD²SH NOR ² MROORLQ SDLNDOOD RQ P\ V RSDV.HVlYLLNRQORSSXLVLQ 2WDQLHPHQ NDSSHOL RQ DXNL YDLQ WRLPLWXNVLD YDUWHQ.DWVR P\ V ZZZ RWDSDSLW QHW 5LVWLQ NLOODQ RKMHOPDVWD YRL N\V\l VlKN SRVWLOOD WLHGRWWDMD# ULVWLQNLOWD À Kimmo Lahtisen akvarelleja Musiikkia puolen päivän aikaan Tiistaina 7.7. klo 12 Tapiolan kir kossa. 3DXOLLQD +\U\ XUXW (OLQD.LPPR /DKWLVHQ PHUL MD VDDULVWRDLKHLVLD DNYDUHOOHMD 7DSLRODQ NLUNRQ DXODVVD ² 1l\WWHO\ RQ DYRLQQD DUNLVLQ NOR ² OD²VX NOR ² TAPIOLA Asetu vierelle, Messu 5.7. klo 10 Tapiolan kirkossa 5DQWDPlNL VRSUDDQR.RQVHUWWLLQ RQ YDSDD SllV\ 9DSDDHKWRLQHQ RKMHOPDPDNVX.LUNRQ 8ONRPDDQDYXQ K\YlNVL Kohtaamispaikka Torstaisin klo 13 NDLNLOOH DYRLQ YDSDDPXRWRLQHQ NHVNXVWHOXU\KPl 0LHOHQWHUYH\VW\ Q \KWH\VKHQNLO 8OOD 6XPPDQHQ S Su 5.7. klo 10 Olarin kirkko OLWXUJLD MD VDDUQD.LPPR $QVDPDD DYXVWDD 6DDUD 2KWRQHQ NDQWWRULQD 6DQQD )UDQVVLOD 0DNVXWRQ NLUNNRNXOMHWXV WDUYLWVHYLOOH.XOMHWXNVHQ WLODXV YLLPHLVWllQ PHVVXD HGHOWlYlQl SHUMDQWDLQD NOR S Olarin kirkon pihalla NRNR NHVlQ 3lLYlQ 6DQDQ MlONHHQ HOL to n. klo 12.30 13.30 9DSDDWD VHXUXVWHOXD MD \KGHVVlRORD NLUNRQ PlHOOl 6DWHHQ VDWWXHVVD NLUNRQ DXODVVD Matinkappelilla NDKYLRVVD NH NOR ² Hartaus- ja rukoushetket Saareen saunomaan Olarin kirkon etuosassa 3lLYlQ 6DQD WL MD WR NOR Matinkappelissa UXNRXVKHWNL WR NOR 6DXQD OlPSLll 6WRUD %OLQG VXQG LVVD 0DWLQN\OlQ HGXVWDOOD keskiviikkoisin 26.8. saakka. 3DULOOLVLOOD YLLNRLOOD VDXQDYXRUR PLHKLOOH NOR ² MD QDLVLOOH NOR ² 3DULWWRPLOOD YLL- Elämään ja kuolemattomuuteen Jumala kutsuu ihmisen kuoleman kautta, lukee Walter Runebergin tekemän Ylösnousemus-veistoksen ristissä. Kuva kirjasta. Messuun! Liisa Lindgren: Memoria hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri. 312 s. SKS 2009. Su 5.7. klo 10 Olarin kirkko Diakonia tukea elämään 'LDNRQLDW\ QWHNLMllQ YRL RWWDD \KWH\WWl NRKGDWWDHVVD HULODLVLD HOlPlQ YDLNHXNVLD.HVNXVWHOX YRLGDDQ Nl\Gl GLDNRQLDWRLPLVWRVVD WDL W\ QWHNLMlQ YRL NXWVXD NRWLLQ WDL ODLWRNVHHQ 6RLWD S WDL WXOH Nl\PllQ SlLYlVDLNDDQ QLLQ VLQXOOH DQQHWDDQ VRSLYD NHVNXVWHOXDLND $VSKROP.DLMD S +DDWDMD 5LWYD S +LHWDQHQ TAPIOLA Musiikkia puolen päivän aikaan ti 7.7. klo 12 Tapiolan kirkossa.hvlloodq ODXOXW 2ODULQ NLUNRQPlHOOl kesä elokuussa keskiviik koisin klo 18. /DXODPPH \KGHVVl OlSL NHVlQ.RNRRQQXPPH NLUNRQ VLVlSLKDOOH VDWHHQ VDWWXHVVD VLVlOOH 7XOH PXNDDQ ODXODPDDQ NDXQHLPSLD NHVlODXOXMD MD YLUVLl VHNl NXXOHPDDQ VDQD VXQQXQWDLNVL 0XNDQD ODXODPDVVD MD ODXODWWDPDVVD YW NLUNNRKHUUD 6DOOD 0DULD 9LLWDSRKMD WDL NDXVLW\ QWHNLMl VHNl YXRURYLLNRLQ PXXVLNRW,QQD 9LQWWXUL 9LUYD.XNND 6DDUL +HLGL 0HULVDOR MD 5HLQR 3 \KLl NRLOOD QDLVWHQ YXRUR 6RXWXYHQH QRXWDD VDXQRMDW 1XRWWDQLHPHQ YHQHVDWDPDQ LWlUHXQDQ SLHQHPPlVWl ODLWXULVWD DYRLPLQD LOWRLQD NOR MD NOR QDLVWHQ VDXQDLOWRLQD NOR 6DDULPDNVX ½ RPDW YlOLQHHW ODXGHOLLQDW MD HYllW PXNDDQ 0DNNDUDQSDLVWRPDKGROOLVXXV 7DOR WDUMRDD NDKYLQ MD WHHQ -lum 6H.D9D VHXUDNXQQDW NDXSXQNL YDSDDW MlUMHVW W /LVlWLHWRMD OLARI Otaniemen kappeli 2WDQLHPHQ NDSSHOLVVD HL SLGHWl PHVVXMD ².DSSHOL RQ DX- 0HULWD 6XPPDQHQ 8OOD S 9DQQH /HHQD S Nuoret 7LLVWDLVLQ Paheksuva Kirahvi nuorten hengähdyspaikka 7DSLRODQ NLUNROOD NOR DONDHQ.\V\ OLVll -HQQLOWl /DVVHOWD 0DUMROWD WDL 6HSLOWl KWWS ZZZ WDSLRODQVHXUDNXQWD À À QXRULVRW Kesäillan laulut Kauneimpia kesälauluja ja -virsiä Olarin kirkonmäellä kesä-elokuussa keskiviikkoisin klo 18 Lisätiedot yllä.. Keskiviikkoisin klo 18 (VER VYHQVNDQ WLODVVD 0DVHQQXV YRL NRKGDWD NHWl WDKDQVD ² YHUWDLVWXNL DXWWDD <KWH\VKHQNLO /XOX 6DQGEHUJ Kolmesataa riisipiirakkaa Oona Hakkarainen ei pysty polvistumaan ehtoollispöydässä, koska hän satutti jalkansa juuri ennen juhlapäivää. Kesäillan laulut Mieli Maasta -keskusteluryhmä Sami Myyryläinen katselee alttarille ja jatkaa: Tämä tila laittaa miettimään näitä asioita. Herkistyy. Kun astuu kirkkoon, mieli rauhoittuu. Vähitellen kirkko täyttyy ääriään myöten. Liian harvoin tulee käytyä kirkossa, oikeastaan vain näissä pakollisissa juhlissa, tyttärensä konfirmaatioon tullut Nina Lokka toteaa. Kappalainen Oiva Hujanen kertoo messun kulusta ja sanoo, että kaikki ovat tervetulleita ehtoolliselle nuorten jälkeen. Moni juhlavieras miettii pitkään, mennäkö alttarille vai ei. Jotenkin ehtoollinen kuuluu kirkossa käyntiin, Lokka toteaa. OLARI Taneli Laasonen älä vastaan Hautausmaat veistospuistoina Kesäkahvilat esse 15 Ekaa kertaa ehtoollisella Kirjat Messu Useimmille hautausmaa on edesmenneen läheisen muistelun paikka. Monelle se on sopiva ympäristö rauhalliseen mietiskelyyn. Filosofian tohtori Liisa Lindgrenillä on ollut oma näkökulmansa: hän on kiertänyt suomalaisia hautausmaita etsien merkittäviä hautaveistoksia. Lindgrenin kirjaa Memoria hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri lukiessa tulee mieleen, että nykyisessä taidekeskustelussa toistuvat teemat taiteen vieminen kansan keskuuteen ja ympäristötaide ovat toteutuneet 1800-luvun ja 1900-luvun alun hautausmaaveistoksissa. Monet muistomerkeiksi aiotut teokset esiteltiin ensin yleisölle taidenäyttelyissä. Hautataidetta pidettiin muun taiteen kanssa samanarvoisena asenne, jonka modernistinen taidekäsitys myöhemmin hylkäsi. Enkeleistä ylösnousemukseen Memoria tarjoaa katsauksen siihen, millaisin aihein 1800-luvun ja 1900-luvun alun hautataide surua ja kuolemaa lähestyi. Ehkä nykypäivän muistomerkin suunnittelijakin voi ottaa niistä mallia. Enkelin näkee useissa 1800-luvun muistomerkeissä. Joskus se hiljentyy rukoukseen, joskus puhaltaa torveen viimeisen tuomion merkiksi. Toinen yleinen hahmo on surija. Muistomerkki ikään kuin näyttää aineellisesti sen, mitä läheiset tuntevat sisimmässään. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hautausmaiden symbolikieli muuttui. Tunteelliset hahmot väistyivät antiikista mallinsa ottaneen tyynemmän ilmaisun tieltä. Myös sielun kuolemattomuutta korostanut teosofia sai ilmauksensa muistomerkeissä. Entä kristinusko? Lindgren toteaa, että 1800luvun lopun hautausmaakulttuuri ei kummunnut kristillisistä tarpeista. Voi olla, että kehitys nousi uusista taidesuunnista, mutta joka tapauksessa kirjan esittelemissä taideteoksissa kohtaa paljon kristillisiä teemoja. Tekisi mieli mennä Lohjan hautausmaalle katsomaan, miten Ville Vallgrenin veistoksessa saattajaenkeli ohjaa naiseksi kuvattua sielua kädestä pitäen kohti uutta elämää. Tai Hietaniemen hautausmaalle ihailemaan Walter Runebergin haudalle sijoitettua hänen itsensä tekemää veistosta nimeltä Ylösnousemus. Esko Miettinen Rippikoulun päätteeksi nuoret astelevat jännittyneinä alttarille. Myös moni juhlavieras menee ehtoolliselle vuosien tauon jälkeen. Teksti Anja Nwose Kuvat Markku Mattila Oiva Hujanen jakaa ehtoollista Sari ja Tuure Narsakalle. Hepokatti maantiellä poikittain Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. 207 s. Tammi 2009. Joka kesä juhannuksen jälkeen terästän korviani: Vieläkö sirkkojen siritys kuuluu? Toistaiseksi on jotain ääntä ollut ilmassa, mutta vuosi vuodelta yhä vähemmän iän myötä kuulo heikkenee. Sirkat sirittävät korkealta ja pomppivat pitkälle. Lapsena niitä kerättiin lasipurkkiin ja ihmeteltiin. Pienet olivat heinäsirkkoja ja isot hepokatteja. Ne saattoivat purrakin kipeästi. Pienet olivat poikasia ja isot aikuisia. Paljon muuta tietoa ei näis- S unnuntaiaamuna 28.6. Espoon tuomiokirkon ilmassa on jännitystä, mikä näkyy valkopukuisten nuorten olemuksessa. Seurasimme riparilaisia jo heidän leirillään kesäkuun alussa Muurlan opistolla (Esse 18.6.) Ihan loistavaa, toteavat kirkon aulassa seisoskelevat pojat rippileiristä. Miltä tuntuu mennä ensimmäistä kertaa ehtoolliselle? Pelottaa, että meneeks se oikein, Miska Kähkönen myöntää. Niin ne ajotukset, Juho Kallio selittää. Pitää muistaa seisoa, istua ja kävellä parin kanssa oikeaan aikaan. Mitä ehtoollinen mielestänne on? Jeesuksen ruumis ja veri, nuoret toteavat ja paljastavat samalla, että oppitunneistakin on jotain tä joka pihan hyppyheikeistä ollut. Nyt on. Suomen heinäsirkat ja hepokatit on mainio kirja. Se kertoo näiden hienosti sanottuna suorasiipisten elämästä ja esiintymisestä, elinympäristöistä ja uhanalaisuudesta. Kuvat ovat upeat ja pitemmälle ehtineelle harrastajalle löytyvät myös määrityskaavat. Kirjan kruunaa äänite, jolla sirittävät kaikki kirjan lajit. Sitä soittamalla voi myös tarkistaa omien korviensa kunnon. Heinäsirkat ja hepokatit voi erottaa toisistaan laulusta, ihan niin kuin linnutkin. Isokokoinen kirja ei ole luontoretkelle taskuun mukaan otettava opas. Mutta kesämökillä se kannattaa pitää käsillä, sillä heinäsirkat ovat mielenkiintoisia ötököitä. Suomessa on tehty hyviä lajiryhmäkohtaisia luonto-oppaita. Jos haluaa olla varma siitä, että tunnistaa lajit oikein, kannattaa hankkia niitä, ei ulkomailla toimitettuja koosteita, joissa usein on mukana vain pieni osa Suomessa esiintyvistä lajeista. Ne, jotka mielellään istuvat tietokoneen ääressä, voivat vierailla verkkosivulla hepokatti.net. Simo Repo jentyttärensä konfirmaatioon Simpeleeltä. Tulee siinä alttarilla jotain mietittyä, uskon asioita. Narsakka toteaa olevansa tyypillinen tapakristitty. Ei järin usein tule kirkossa käytyä. Joulukirkko on perinteenä. Hän yllättyi, miten paljon sukulaistyttö oppi rippikoulussa. Isotäti tenttasi häntä juhannuksena. Keskustelimme pitkät pätkät iankaikkisesta elämästä juhannuspöydässä, Narsakka toteaa messun päätteeksi kirkon pihalla ja suuntaa rippijuhlaan, jota varten Simpeleen-sukulaiset toivat mukanaan 300 riisipiirakkaa. J Lisää kuvia Espoon tuomiokirkossa 28.6. vietetystä konfirmaatiosta löytyy osoitteesta www.esse.fi. Ehtoollispöytään astelee myös Sari Narsakka, joka on saapunut vel- jäänyt mieleen. Saa synnit anteeks, Jaakko Pylkkö lisää. Huuli väpättää Sami Myyryläinen saapuu kirkkoon ensimmäisten joukossa. Hän ottaa kuvia tyttärestään Netasta. Oma jännityksensä on vanhemmillakin, kun esikoinen pääsee ripille. Huuli saattaa väpättää tai silmä kostua. Myyryläinen kävi itsekin rippikoulun, mutta erosi myöhemmin kirkosta. Nuoruuden innossa ajatukset oli mitä oli. Olen miettinyt kirkkoon palaamista. Kirkko tekee hyvää duunia, mies pohtii. Rippikoululaiset laulavat: Herra öin ja päivin kiitän sinua, sillä tiedän, että olet valveilla. Sami Myyryläinen kuvaa konfirmaation jälkeen tytärtään kirkon pihalla. Netta poseeraa äitinsä Pirkon ja siskonsa Neean kanssa. SATO SenioriKoti - vuokrakoteja aktiivisille senioreille Niittymaa, Villa Niitty, Malmiportti 4, 02200 Espoo Laadukkaat vuokra-asunnot tarjoavat mukavaa asumista aktiivisille senioreille. Persoonalliset asunnot ovat valoisia ja tunnelmallisia suurine vanhanajan ikkunoineen, mutta silti moderneja uusine kalusteineen ja laitteineen. Villa Niitty tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden saada yksilöllisiä palveluita. Vuokraan kuuluu Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n tarjoama palveluohjaus ja hoitajan vastaanotto kerran kuukaudessa. Huoneistoesimerkit 1h+k, 47,5 m2 vuokra 823 /kk 2h+k, 50 m2 vuokra 963 /kk 2h+k, 60 m2 vuokra 1 000 /kk 2h+k, 67 m2 vuokra 1 116 /kk Esittelyt sopimuksen mukaan SATO-Asuntopalvelu, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki Katja Grönroos, puhelin 0201 34 4361 katja.gronroos@sato.fi Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimme sato.fi

16 esse esse 17 16 esse 27.11.2008 UUSI ILME KEITTIÖÖN - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. ERGA DESIGN ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Koti-ikkunoiden pesua alk. 8 /ikkuna, min.veloitus 50. ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto Hakaniemi, puh. 010 76 66500 Töölö, puh. 010 76 66530 Itäkeskus, puh. 010 76 66590 Leppävaara, puh. 010 76 66610 Tapiola, puh. 010 76 66570 Tikkurila, puh. 010 76 66560 Myyrmäki, puh. 010 76 66600 Kerava, puh. 010 76 66550 Hyvinkää, puh. 010 76 66580 Myydään hautakiviä Hautakivi ja Kaiverrus Korelin Oy Kaiverrukset Kultaukset Hopeoinnit Hautakivet Pesut ja kunnostukset (kaikki työt myös paikanpäällä) Kuovirinne 13 a, 01450 VANTAA aleksander.korelin@kolumbus.fi Puh. 0500 939 408 www.korelin.fi Hammashoitoa Proteesityöt nopeasti ja kivuttomasti teemme myös kotikäyntejä Teettäessäsi proteesit 30.9. mennessä tarjoamme Sinulle ilmaisen Tallinnan päiväristeilyn (arvo 63 ), soita ja varaa aika. Hämeentie 10 A 1, Helsinki, puh. (09) 56 58 560 Lisätietoja saat: www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050-347 1555 Palveluja tarjotaan Vuokrata halutaan Isännöintiä Markku Mikkelson 040 735 1908 www.mikkelson.name Pohojalaasta luotettavuutta! ja osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - Huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Sohvat, tuolit verhoillaan. P. 0400 503 179. Verhoomo Leppänen Kph/sauna, keittiö, maalaukset, lattiat ym. isot ja pienet remontit ammattitaidolla, huolella ja siististi. VALITSE SIISTI REMONTTI! VALITSE MASTER DESIGN! p. 0400 386 348, masterdesign@luukku.com Kökkö johtamaan Euroopan diakoniaa Helsingin diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö on valittu Eurodiaconian hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2007. Eurodiacnia on Euroopan diakoniaorganisaatioiden keskusliitto. Nykymuotoinen Eurodiaconia perustettiin vuonna 1996 ja sillä on 33 jäsenjärjestöä 21 Euroopan maassa. Suurimmiksi haasteiksi Jarmo Kökkö sanoo vaikuttamisen Euroopan unionin lainvalmisteluihin ja tiedon välittämisen eteenpäin. Toinen haaste on yhteistyön vahvistaminen eri kirkkojen ja diakoniajärjestöjen kesken. Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki. Ostamme kulta- ja hopea esineitä sekä ROMUKULTAA MALMIN KORUPAJA OY (09) 351 2800 www.korupaja.fi Ostetaan Eurodiaconian jäsenjärjestöt edustavat kirkkojen, ekumeenisten organisaatioiden ja järjestöjen diakoniatyötä. Suomesta Eurodiaconian jäseniä ovat Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö KDY, Kirkkopalvelut ja ADIF. Eurodiaconian työryhmät käsittelevät muun muassa sosiaalipalveluita, sosiaalista syrjäytymistä, uskon merkitystä hoitotyössä, vapaaehtoistoimintaa, koulutusta ja tiedotusta. Seurakunnissa lähes 1 000 maahanmuuttajaa Espoon seurakunnilla oli kesäkuun alussa 923 jäsentä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tarjoillaan mustana. www.radiohigherground. Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva. OSTAMME KÄTEISELLÄ. Nopea nouto, maksu heti. Kuolinpesät, muuttojäämistöt, taulut, lasiesineet, astiastot, soittimet, huonekalut, urheiluvälineet, lelut, kirjat ym. JP OSTO JA MYYNTI 0400 461 070. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Vieraskielisiä jäseniä on 50 enemmän kuin viime syksynä. Kirkon mediasäätiö jakoi 275 500 euroa Kirkon mediasäätiö myönsi vuoden 2009 ensimmäisessä tuenjaossaan 275 500 euroa tuotantotukea 16 ohjelmahankkeelle. Suurimman tuen, 70 000 euroa, saa FremantleMedian tuottama mielen järkkymisestä kertova tv-sarja Jäätyneitä perhosia. Muita merkittäviä tuensaajia ovat Pekka Karjalaisen kehitysvammaisten ihmisten elämästä kertova teatterielokuva Vähän kunnioitusta (40 000 euroa), Juuso Syrjän tv-sarja Ella ja Aleksi Talventörröttäjät (30 000), Katariina Lillqvistin persialaistarinaan perustuva nukkeanimaatio Faruza (20 000), Jouko Aaltosen tvdokumentti Kaksi elämää jumalalle (20 000), Iiris Härmän tv-dokumentti Kevät (20 000), Elina Kivihalmeen tv-dokumentti Tuntematon emäntä (15 000), Laura Joutsin lyhytelokuva Treenilaji (15 000) sekä Suvi Westin tv-dokumentti Diakonissa (10 000). Kirkon mediasäätiö on perustettu vuonna 2005 tukemaan uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia. Tukea jaettiin nyt seitsemännen kerran. Tuen hakijoita oli tällä kertaa yhteensä 50 ja hakemusten yhteisarvo 865 000 euroa. Säätiön ovat perustaneet Kirkkohallitus ja joukko Suomen suurimpia luterilaisia seurakuntia. Säätiö jakaa tukea kaksi kertaa vuodessa. Mediasäätiön toiminnan aikana tukea on jaettu yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen. Myydään Esse Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 8548937 J-V Lammi Oy Radio & TV Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 2.7. 06.15 Aamuhartaus. Kasvatussiht. Katinka Käyhkö, Suomen Lähetysseura, Joensuu. Uusinta klo 7.50. Kirjoja rakkaudesta Torstaisin klo 21.05 tulee sarja 10 kirjaa rakkaudesta. Romaani Pianonsoittaja virittää keskustelun vallasta ja rakkaudettomuudesta. Mukana juontaja Anna Laine (vas.), elokuvaohjaaja Dome Karukoski ja kansanedustaja Johanna Sumuvuori. TV1 to 9.7. klo 21.05. TV1 to 2.7. aiheena on Olemisen sietämätön keveys. Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Toimitus Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki p. 020 754 2000, faksi 020 754 2347 esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Jukka Jämsén, hiippakunnan lähetyssihteeri, Jyväskylä. PERJANTAI 3.7. 06.15 Aamuhartaus. Past. Merja Hermonen, Lieto. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Koulutussuunnittelija Sari Autio, Veikkola. LAUANTAI 4.7. 06.15 Aamuhartaus. Kapteeni Toni Penttinen, Pelastusarmeija, Kouvola. Uusinta klo 7.50. 18.00 Ehtookellot. 18.01 Iltahartaus. Lauantai-illan rukoushetkessä puhuu hiippakuntakantt. Seppo Kirkinen, Kuopio. SUNNUNTAI 5.7. 09.55 Helsingin Töölön kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Haastava heinäkuu: Pop-messu Töölön kirkosta Helsingistä. Saarnaaja past. Mikko Salmi. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Kolumnisti radiossa Essen kolumnistina äskettäin aloittanut Sari Autio pitää iltahartauden pe 3.7. klo 18.50. Hän kirjoittaa seuraavalla viikolla Essessä. Espoolainen opettaja Pia Jussila puolestaan puhuu aamuhartaudessa ma 6.7. klo 6.15 ja klo 7.50. Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Lukijakuvat esse.kuvat@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitussihteerit Ulla Lötjönen, p. 020 754 2225 Ulla Lotjonen@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta Toimittajat Katariina Harju (määräaikainen) p. 020 754 2239 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Leppävaara Esko Miettinen, p. 020 754 2237 osa-aikaeläkkeellä esko.miettinen@kotimaa.fi Alue: Kauniainen Anna Takala (harjoittelija), p. 040 742 7955 Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä Pilatut kirkonkylät Edes ortodoksisen Pohjois-Karjalan kirkonkylistä ei löydy vanhaa idylliä vain tasakattomarketteja. TV1 Ruma Suomi, ma 6.7. klo 20, osa 5/8. 18.00 Herättäjäjuhlat Seinäjoelta. Puhujina kansanedustaja Paula Risikko, piispa Simo Peura, toiminnanjoht. Simo Juntunen ja tulkki Annemari Maunumaa. MAANANTAI 6.7. 06.15 Aamuhartaus. Rukoushetkessä viikon alkaessa puhuu opett. Pia Jussila, Espoo. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. Kuulijoiden toiveita. 18.50 Iltahartaus. Erja Manto lukee Johanneksen evankeliumia. TIISTAI 7.7. 06.15 Aamuhartaus. Prof. Heikki Kotila, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. Taitto ja kuvankäsittely Kotimaa-Yhtiöt Oy Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16. 18.50 Iltahartaus. Päätoim. Aarno Malin, Baptistiyhdyskunta, Jyväskylä. KESKIVIIKKO 8.7. 06.15 Aamuhartaus. Kehitysvammaistyön past. Margit Nyman, Ylöjärvi. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Johtava nuorisotyönohj. Terhi-Liisa Sutinen, Oulu. TORSTAI 9.7. 06.15 Aamuhartaus. Tiedottaja Riikka Leskinen, Raisio. Uusinta klo 7.50. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Toimittaja Kaisa Tanttu, Helsinki. TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 4.7. 15.05 Pisara. Ajatus uskosta. Uusinta 6.7. klo 15.55. Muut kanavat Kannusillan kollit Apostoli Pietarin päivä Pappilan renki Eelis istui kalassa sunnuntaina Espoon Kirkkojärven rannalla. Oli apostoli Pietarin päivä ja silloin oli sallittua mennä kalaan, koska Pietari oli itsekin ollut kalastaja. Aina heittäessään koukun veteen Eelis sanoi: Anna Antti Ahvenia, Pekka pieniä kaloja. Niin oli tapana sanoa. Eelis toivoi kyllä saavansa isoja kaloja. Niitä hän ei saanut, ainoastaan pieniä ahvenia. Eelis kyllästyi pian onkimiseen ja päätti ottaa nokoset rantaniityllä. Siinä hänen nukkuessaan hiipi paikalle Pappilan kollikissa ja söi koko hänen kalansaaliinsa. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 %. Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16. Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj., Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Aulikki Akaan-Penttilä, Tapiola. Jorma Back, Espoonlahti. Anja-Maija Leppänen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei.fi > Ohjelmat. Toivontuottajien kolme radiokanavaa netissä www.toivontuottajat.fi: Radio Toivo, Radio Lux ja Radio Higher Ground. Koiran historia Ihmisen ja koiran yhteistä taivalta on jatkunut vuosituhansia. Tiededokumentissa kerrotaan, kuinka ihminen onnistui kesyttämään suden (kuva). YLE Teema, to 9.7. klo 21, osa 1/2. Kyllä oli hyviä ahvenia, tuumaili kissa nukahtaessaan Eeliksen viereen päiväunille. Teksti ja piirros Tarja Rae Saikohan Pietari paljon kalaa? Juha Ryhänen, Olari. Simo Repo, julkaisija. Mikko Hormio, kustantaja. Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula 2009 Painos 81 300 kpl 38. vuosikerta Jakelu Itella Oy

18 esse ELÄMÄNKAARI Lehtikirkko (/b0b1.$$5, ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA 5.7.2009 Mikä on tärkeintä? Minkä mielikuvan pyhän evankeliumi Viides sunnuntai helluntaista Pyhän aihe on Armahtakaa! Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Pyhän tekstit ovat Psalmi 13:2 6 Jobin kirja 35:1 8 Kirje roomalaisille 14:13 19 Luukkaan evankeliumi 13:1 5 eteesi piirtää? Olivatko Jeesuksen luo tulleet ihmiset järkytyksestä suunniltaan kertoessaan, että Pilatuksen surmauttaminen galilealaisten veri oli sekoittunut uhrieläinten vereen? Vai oliko heidän kauhistelussaan nykyaikaisen juorulehtikulttuurin kaltaisuutta, jossa päivittelyyn niin helposti sekoittuu tirkistely ja paremmin tietäminen. Tähän päivittelyyn kuuluu usein myös vahingonilo, joka kummallisesti pyritään naamioimaan epäaitoon myötätuntoon. Onnettomuudet muistutus kaikille Oli Jeesuksen luo tulleen joukon mo- tiivi sitten kumpi tahansa, niin yksi oli selvää: hurskaalle juutalaiselle temppelin pihalla tapahtunut selkkaus oli hiuksianostattavan kamala. Ajan logiikan mukaisesti surmansa saaneiden surkea kohtalo viittasi samalla siihen, että he olivat olleet erityisen syntisiä. Jeesus kuitenkin osoittaa, miten väärässä koko hänen aikansa ajatus- Rukous järjestelmä tässä oli. Eivät temppelin pihalle surmatut eivätkä Siloan tornin sortuman alle jääneet olleet sen syntisempiä kuin kukaan muukaan. Me emme voi päätellä hengellisessä mielessä ihmisten sieluntilaa heidän kohtaloistaan. Niin ei edes ole tarkoitettu. Laupias, uskollinen Jumala. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että oma jumalasuhde on kunnossa. Kos- Sinä annat joka päivä kaikki syntimme anteeksi ja tahdot, että mekin antaisimme anteeksi toisillemme. Särje sydäntemme kovuus, jotta kohtelisimme toisiamme ymmärtävästi ja eläisimme Vapahtajamme opetuksen mukaan, sovituksen ja anteeksiantamisen hengessä. ka muuten, Jeesuksen sanojen mukaisesti, ihminen on tuhon oma, vaikka elämä olisikin ollut kuinka seesteistä tahansa. Ilman henkilökohtaista jumalayhteyttä meiltä puuttuu kaikkein oleellisin ja sen mukana kaikki. Silloin se, millainen kohtalo itse kullakin on, muuttuu merkityksettömäksi. On vain yksi. Vain yksi, jolla on merkitystä. Jumalan tunteminen. Juuri siihen aikaan Jeesuksen luo tuli ihmisiä, jotka kertoivat Pilatuksen surmauttaneen uhraamaan tulleita galilealaisia, niin että heidän verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen. Jeesus sanoi siihen: Luuletteko, että he olivat suurempia syntisiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny. Entä ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun Siloan torni sortui heidän päälleen? Luuletteko, että he olivat syyllistyneet johonkin pahempaan kuin muut jerusalemilaiset? Eivät suinkaan yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny. Evankeliumi Luukkaan mukaan 13:1 5 Ja kun me olemme Jumalan hoitavassa ja rakastavassa yhteydessä, hän kääntää meidät kohti toistamme niin, että meissä herää aito myötätunto, kun kohtaamme kärsivän lähimmäisemme. Jumalan rakkaus lähettää meidät rakastamaan oikein. Kirsti Koskela kirsti.koskela@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran seurakunnan seurakuntapastori. KONFIRMOIDUT ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Ahonen Heidi Pia Susanna, Blå eld Linnea Maria Elisabet, Hautamaa Noora Talvikki, Heikkilä Tomi Kristian, Hirvonen Henna Onneli, Holmlund Micke Vili Einari, Huhtamo Susanne Katarina, Kanerva Titta Pilvi Pauliina, Keskinen Laura Helena, Lampi Linnea Emilia, Laukkanen Joni Juhani, Lintula Anniina So a, Makkonen Miia Susanna, Marttala Salla Kristiina, Mauravaara Pekka Oskari, Mustonen Visa Valtteri, Nuckols Julia Anneli-Abigail, Nurminen Sara Johanna, Rankala Joona Daniel, Rantanen Emil Juho Nikolai, Rautalin Jere Johan Kalervo, Snygg Iina Jose na, Sutela Elli Elisa, Tuovinen Stella Kristiina, Vettenranta Juho Antero, Vikstedt Juho Erkki Tapio, Vikström Jaakko Aleksi, Virtanen Kiia Tytti Julia, Voutilainen Jaakko Aukusti, Österman Raija Pauliina. Ahlfors Jimi Sebastian, Berg Tiiu Karoliina, Erävaara Patrik Mikael Sakari, Hannula Rasmus, Haverinen Emilia Marianna, Hyyppä Jenna Stina Irene, Jouhki Jesse Jouko Tapio, Kainomaa Henna Kristiina, Kanerva Ville Tapani, Ketonen Eero Valtteri, Koivunen Elmo Petteri, Kontkanen Terhi Johanna, Kärnä Joonas Mikael, Laakso Viivi Ira Marika, Lehtinen Jaakko Johannes, Lindén Anni So a, Lindholm Liina Tuulia, Lintinen Roosa Maria, Piispanen Henri Ilari, Ritolammi Sampo-Antti Jalmari, Robles Cara Angelita Rebecca, Salminen Kati Annukka, Sok Sengrotha, Suikkanen Petro Esko Antero, Takko Tuomas Hermanni, Vanhatalo Antti Arnold, Welin Karri Kasperi, Virtanen Ida Julia. Jokela Sami Petri Sebastian, Laulaja Jenny Kristina, Lehtelä Frans Ossi Henrik, Lehtimäki Janet Susanne, Leppinen Joel Jalmari, Luostarinen Niko Petteri, Malinen Harri Rainer, Malinen Lauri Tapio, Marttila Jaakko Ilkka, Putkisaari Anni ikkunapaikka Nea Helena, Saarinen Tatu Tapio, Vidgren Jasmin Emilia. Ala-Heikkilä Eero Aleksi, Jalonen Jemina Karoliina, Kangaspunta Milla Katriina, Karjalainen Lauri Johannes, Koivusalo Anna Maria, Lahti Niko Mikael, Lehtinen Johanna Anni Armida, Neulikko Sini Susanna, Panttila Anton Seppo Aleksi, Pietikäinen Tommi Valtteri, Ritola Ville Mikael, Simpanen Juska Aleksanteri, Sorvari Tommi Matias, Tammela Tuomo Rikhard, Tamminen Tia Birgitta Micaela, Taskinen Atte Santeri, Tuhkanen Tuomas Antti Juhana, Uusitalo Vertti Petteri, Willman Minttu Jasmin, Virkkunen Valtteri Kalle Jalmari. Ahlfors Laura Jannika, Aspegren Risto Antti, Enkkelä Lauri Matias, Erkamo Helmi Rosa Olliina, Frilander Aki Vesa, Hiltunen Joonas Mika Oskari, Järvensivu Juhani Mikael, Kettinen Julia Johanna, Kinnunen Jeremia Elias Christian, Koukkunen Jonna Lotta Aliisa, Kukko Minka Charlotta, Laulajainen Maija-Liisa, Lehtonen Elina Sari Johanna, Lindberg Anu Kiira Elina, Luukko Julia So a Erika, Maylett Alex William, Mäkinen Akseli Tuomas, Poskela Venla Julia, Rantanen Tuomas Waltteri, Sundelin Nina So ia, Tuoriniemi Tea Katariina, Vesanen Noora Piritta Maria, Vilkki Santeri Miikka Juhani, Yli-Kuivila Samu Juhani, Åkerman Joni Valtteri. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Adele Jose na Bjugg, Markus Santeri Haaranen, Nea Helena Hannula, Aleksi Otto Eeli Holmgren, Siiri Ilona Juntumaa, Jennipauliina Järvinen, Otso Juhani Kaukonen, Pete Pietari Kettunen, Daniel Anders Kurtén, Aleksi Vilho Oskari Könönen, Elisa Katariina Massinen, Minna Susanna Mattila, Hannes Daniel Mäkelä, Harri Tapani Mäkinen, Vesa Waltteri Mäkitupa, Saara Tiia So a Nevala, Jami Johannes Nieminen, Eerika Katariina Paaso, Santeri Julius Paastela, Rosa Maria Pesonen, Petra Helen Poranen, Viivi Peppiina Rytkönen, Karri Matias Saarinen, Juhani Joonas Pauli Savonen, Heikki Olavi Sivula, Rasmus Rudolf Tillander, Jonna Emilia Vaarmala, Katariina Marie Viljanen. Henriikka Julia El Hattab, Saku Kasperi Hakala, Juho Petteri Haro, Tia Marianne Hellsten, Heli-Minttu Marketta Hyppänen, Riikka Ida Maria Hyttinen, Jussi Santeri Iivarinen, Santeri Johannes Johansson, Juulia Johanna Jäppinen, Eemil Akseli Katavisto, Otto Ensio Koponen, Pyry Ilmari Kostiainen, Aleksi Mikael Lahtinen, Aino Anniina Laineenoja, Teemu Petteri Makkonen, Jenni Janita Modig, Taru Piritta Moisiola, Sampsa Mikael Mustonen, Victoria Annina Palomäki, Petteri Janne Markus Piipponen, Katja Marita Pylvänäinen, Santeri Elias Salmela, Valtteri Kristian Salmelainen, Disa Maria Victoria Sevelius, Antti-Pekka Axel Tamminen, Riikka Hannele Tauriainen, Henna Maria Vartiainen. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Alaviiri So a Ida Jose ina, Hesso Taru Tuulikki, Hulanmäki Riku Petteri, Ikonen Jesse Mikael, Johansson Emma Karoliina, Jokinen Ville Johannes, Kalevo Heidi Emilia, Kamula Melina Matleena, Koskeno Karen Liisi Annemi, Kärkkäinen Katri Henriikka, Liljeqvist Henri Jonathan, Naumanen Ida Jade Julia, Nousiainen Eveliina Helena, Nykänen Juho Aleksi, Oksanen Alexander Olavi, Oksanen Erik Jan. Loput kon rmoidut seuraavassa numerossa. Kastettu: $QHWWH (OOHQ %HUJLXV 3HSSL,LVD $XURUD (OR $DUR 9HOL +HLQR )ULGD $LQR +HOPLLQD.DQNDDQSll 6RÀD /XPLQD $XURUD.RMRQHQ 9LROD $QQD $OH[DQGUD.RVNLPlNL -RQDV $QWHUR.DOHYL.XOPDOD 5LNX (LQR,ODUL /DDNVR 1LNODV (QVLR /LLNND,QND 0DULD 0lHQSll 7LWXV $QWRQ 2ODYL 0lHQSll $DPX 9HQOD /RWWD 1LLUDQHQ 2WWR $NVHOL 1XRUWLH $QQH (EED 0DULD 3DDNNL 0DWLDV -RKDQQHV 3LHWLOl $NX /DXUL 7DSDQL 5DKNRQHQ -DQQH 3HWWHUL 5DQWD $DURQ (OPR -RRQDWDQ 6DDUHQWDXV $NVHOL 9LOKR 6RLVDOR 7DWX 3HWWHUL 6SLULQJ 0DLVD 0DUOHHQD 7DKYDQDLQHQ $NVHOL 7RSLDV 7DLSDOH $OHVVDQGUR $OEHUW -RVHSK 7DOML 7RSLDV $OWWL $ULVWRWHOHV (URQHQ 6DQQL 2OLYLD +DNDOD /XND -RRQDWDQ,OPDUL +LOWXQHQ &ODXGLD,VDEHOOD +ROPEHUJ -RRQD 2VNDUL -DORQHQ -RD 0LNDHO -luylqhq 9LOPD +DQQD.DLWXH 6DUD $PHOLH.DPLQHQ (OVL -XOLD.DUYRQHQ +XJR 3HWWHUL.XURQHQ 9HQOD -XOLDQQD /HSSlQHQ 3HUWWX 9HUQHUL 6DORPRQ /LLPDWDLQHQ 7RSL.DVSHU 1LVNDQHQ /HQQL 2OLYHU 1RUGPDQ /XNDV 0DFNHQ]LH 1RUMD 5LNKDUG -DOR -RKDQQHV 3HQWLNlLQHQ 0DWLDV -XKDQL 6DUMD (OOD 0DULH 6FKURGHUXV 0LQMD 0DULD.DDULQD 7RLYDQHQ /LOD 2OLYLD 9DOYDQWR Avioliittoon aikovat: 6DQQD.ULVWLLQD /HLPROD MD 6DPL.ULVWLDQ 6RPHUR 6DOOD -RKDQQD /DLYR MD $QWWL,OPDUL 0RQWR 3lLYLNNL (PLOLD.DOOLRLQHQ MD -DUL.XOOHUYR -XQWXQHQ 3lLYL 0DULDQQH $KOVWHGW MD 7LPR.DUL 7DSLR 7RLYDQHQ +HOL 0DUMDDQD.XMDOD MD 9LOOH +HUPDQQL 3llNN QHQ +HLGL /LLQDPDULD *XVWDIVVRQ MD 0DWWL,OPDUL 6DDULQHQ $UMD 6LVNR +HOHQD -RXWVHQ MD 7HSSR.DOHYL.LOSHOlLQHQ 7LLD 6XVDQQD 7ROYDQHQ MD 7RPL %HQMDPL.DUMDODLQHQ.DWMD (OLVD %RVLVLR MD 6HSSR 7DSLR +LOOEHUJ $QX 6XVDQQD.RNNR MD 0DUNNX 7DSLR (ORPDD $QQHPDUL -RKDQQD.ROHKPDLQHQ MD $NL 0DWLDV 7RORQHQ 9LUSL,ORQD.DDVDODLQHQ MD 5LVWR 3DDYR -llvnhollqhq.dwul +DQQHOH 1XPPHOD MD 9HHWL (VD -XKDQL 7RURVND Hautaan siunattu: 7RLYR,OPDUL 3 \Vl Y 7DUPR.DOHUYR 5XRKRQHQ Y +HQUL -XKD.XVWDD $UQDOD Y 0DLUH 0DUMDWWD 7XLWWX Y 5DRXO 5DLQHU 9LONPDQ Y 1LQD $QQLND 9lKlNDUL Y ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: $DURQ 0DWLDV -XKDQL -XQWXQHQ 6RÀ 0DULH -XSSR $DGD 6RÀD.DLWDUDQWD $WUR (OYLV.DXNLQHQ (OOL 9LLYLD.LUMRQHQ $GD (PLOLD.RVNL 6DQWHUL (PLO.RWLODLQHQ (OHDQRUD &DULQD /DLKL 0LOD 0LQWWX -RKDQQD /HKWRYDDUD 0DWLDV 2OLYHU 1HXYRQHQ (HWX $QWRQ $OHNVL 3DWDPD,LQD +HOLQl 3XURVDOPL 'DQLHO -XKDQL 6DORQHQ -RKDQQHV,OPDUL 9XRULVWR,ULV 0DWLOGD +HQJ /LOMD 5RRVD.DWULLQD -llvnhollqhq -XOLXV -RKDQQHV.DXSSLOD 3HWUD $QQD 0DULD.XRVPDQHQ $Q\D +HOHQD $XURUD 0HULOl $DUQR /HR 3HNND 3DMDNNDOD $QQL (OLQD 5\WL 2VFDU 3HLN $OH[DQGHU 6XQGEHUJ %HQMDPLQ &KDUR 7LQJD 6DQWHUL (OLDV 9DORDKR $QWWL -DDNNR -RDNLP 9DQDPR Avioliittoon aikovat: (YHO\Q $QHWWH (VFDODQWH 6DOPLQHQ MD $QWWL,OPDUL.ORFNDUV $QQD.DULQD +DOOHQEHUJ MD 6DPHU $EHG (O 5DKPDQ 1DMMDU 7DLMD $QQD.DUROLQD +DOOLNDLQHQ MD 7RPPL 6DNDUL )RUVV 7HUKL (YHOLLQD -DDNROD MD 6DPL $QWHUR giyhuehuj 5LLNND -RKDQQD.XXVHOD MD $QVVL 6DPXHO /XRPD (LMD (OVH 0DM /DWYDOD MD 7LPR /DXUL.XOPDOD -XXOL.DWDULLQD 3LHWLOl MD 7XRPDV 9LOKHOP 9DDOWR 3lLYL +DQQHOH 6YDKQ MD 9HLMR.XVWDD +RORSDLQHQ.LUVL &DULWD 9DLQLR MD 0DWWL 0LNDHO 0XVWRQHQ Hautaan siunattu: $QMD,QNHUL.RVNLQHQ Y 7DSLR 6DNDUL.DUMDODLQHQ Y 3HUWWL 2ODYL 6DOPLQHQ Y /\\OL +HOHQD /HKWRPlNL Y KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: (PLOLD (OOL 6XVDQQD :LPDQ.ULVWLDQ.DDUOR -XKDQD.LLVNL esse 19 Rodeo Avioliittoon vihitty: 0DUNNX $QWHUR :LPDQ MD /LLVD $QQHOH +DNNR LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: 'DQLHO -XKDQL.ULVWLDQ.XNNRQHQ 6XOR 2LYD 7RSLDV 5XQVWHQ -RRQDWKDQ,OPDUL.LLVNLOl /XND $OHNVL 5XXVXYXRUL 5DVPXV (VNR $OHNVDQWHUL /DLQH $DGD +HOPL,VDEHO /DLQH 6DPXHO 6HEDVWLDQ.RUNLDNRVNL 9HLNNR $DWRV 0LHWWLQHQ -XOLDQQD.ULVWLQH 6HLOROD 6HOPD 0DULD -RVHÀLQD $QWLNDLQHQ $XUL (OHQD +RUHOOL 6DDUD.DWDULLQD 0\NNlQHQ /XND 2OLYHU 7RLNND (QQL,ORQD /RXKHODLQHQ -DVPLQ -RKDQQD /DPPLQWDXVWD 1RRD 6HEDVWLDQ /LQG 9DOWWHU 2WWR -RKDQQHV 9DULOD 3LHWDUL 8NNR 2ODYL 6DDULQHQ 3LKOD $QQLND /LQGIRUV 0DDULD (QQL +HOHQD /LWPDQHQ Avioliittoon aikovat: 0LND 2ODYL 8NRQPDDQDKR MD 3lLYL (OLQD $VNROD 5LNX 7DSDQL *UDQEHUJ MD 9LUSL $QQHOH.DUSSLQHQ 0LNNR 3HNND +DOOLOD MD $QQL.DUROLLQD /DDVRQHQ Hautaan siunattu: +LONND 6LQLNND 7HOOHUYR 1\OXQG Y 2QQL 2USR 6DORQHQ Y -DDNNR 2ODYL +XXUUHNRUSL Y 6LUNND $QQHOL 5ROLQ Y +DUUL.XOOHUYR.DLQXODLQHQ Y OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: (OLDV -XKDQL /DXQLVWROD -RHO 7XRPDV,NRQHQ -RRQDWDQ $OHNVDQWHUL 7XXQDLQHQ.LD -DVPLQ 3HUlMRNL /HR -RKDQQHV 5\KlQHQ 0DWLDV -XKDQL.RKWDOD 1RHO,OPDUL 2OLYHU 3DKO 6DPSR 0DWLDV 1LLUDQHQ 6DPSR 0DWLDV 3DOLQ 8UKR 9lLQ 2ODYL 6HSSl $QQLND (OOHQ $XURUD 6llNVYXRUL $[HO 5XGL +HQULNNL YDQ 6FKHSSLQJHQ (HOLV 5HLQR 0DXQXNVHOD (OVD )DQQ\ /\\GLD 6LYXOD +LOGD &HOHVWH + LMHU -HUH $QWWL 0DWLDV /DXNNDQHQ -HVVH (HPLO 3DKNDPDD 2WWR (HUR 7DSLR /DLQH 3DWULN 9HUQHUL.RWLODLQHQ 9LLYL 2OLYLD 9HKNDRMD 9LOKR $VODN 0\NNlQHQ Avioliittoon aikovat: 0HUYL 6XVDQQD 9LXKNROD MD $UL 0DUNXV +LOWXQHQ (OLQD 5\\QlQHQ MD -XVVL 7XRPDV $KRNDV -RKDQQD +DQQHOH +DUWRODKWL MD 9LVD 3DDYR.XLWWLQHQ Hautaan siunattu: +LONND +HOHQD 0lNLQHQ Y (OIULGH 7DKYRQHQ Y /HR 2ODYL %XEHQ Y TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: $PHOLH %HUPXGD $KOEHUJ.DWDULLQD /XPL +DQKLQHQ $QWWL,OPDUL +LQWVDOD 5DVPXV 2ODYL -DUYD 7RSL 9LOMDPL -llvnhollqhq /LLVD 8QHOPD.DXSSLQHQ 1LLOR $NVHOL 0DWXVLDN 9HHUD $XURUD 0DWXVLDN 1LNR (QVLR 0lK QHQ 9LNWRU -XVWXV 1RUD $UWWX 9HLNND 2NVDQHQ $DYD /DULVVD 3DDMDQHQ 9LOKR 0DWLQSRLND 3LHSSRQHQ (PLOLD $LGD $XURUD 3llUQL (OOD 6RÀD 5DMDKXKWD 5HPR 0RUWHQ 5XVNL $OLVD +HOPL $PDQGD 6DYXQHQ 1LQD (PLOLD 6HOLQ Avioliittoon aikovat: -HQQ\ 6RÀD 9LUWD MD $WWH $QWHUR %DFNPDQ (OLQD 0DULD 9DOWRQHQ MD -XNND 3HQWWL /HSRPlNL Hautaan siunattu: 3LUNNR +HOHQD 9DLQLNDLQHQ Y 7\UD (VWHUL /XKWLQHQ Y 0LUMD 9LOKHOPLLQD 3HOOLQHQ Y <UM /HRQDUG $KR Y +DQQX (OLDV 3HQWWLOl Y 0LND 7DSDQL 3HWVROD Y ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: 1LFROH 0DL 0DUJHULWD 6RLOD 9LLYL 2OLYLD 3DXO 1RRPL 1DWDOLH $QVD /LQQ $GHOH $OLFH +HLQlQHQ 0LQpD /XFLD )ULPRGLJ (Q\D (OHQL (NPDQ $URQ &KULVWRIIHU.\OPlRMD 6HEDVWLDQ (PLO $QWHUR %\PDQ 0D[ 0LNDHO )RUVPDQ,GD /LQQpD 0LNDHOD %LVWU P Hautaan siunattu:.huwwx /RYLVD.DQVDQHQ Y +DQV 5DLQHU 6YDKQ Y +DUUL 2ODYL %ORPTYLVW Y $QGHUV 0DUWLQ /DQJHQVNL OG Y (ULN 5DIDHO /LQGURRV Y 6DOOL 0LUMDP 6 GHUOXQG Y Pyhitetty liitto Ne olivat hauskat häät. Sulhanen oli pitkään etsinyt puolisoa ja vihdoin löytänyt hänet. Voi, kuinka iloitsin heidän puolestaan! He olivat tavanneet toisensa netissä, niin kuin minä ja mieheni. He viettivät hääyönsä hotelli Tornissa, niin kuin minä ja mieheni. He lähtivät häämatkalle samoille seuduille kuin mekin aikanamme. Lisäksi heidän juhlapaikastaan näkyi meidän vihkikirkkomme. Mutta kirkossa ei heitä vihitty. Mihin siinä kirkkoa tarvitaan?, sulhanen kysyi kerran. Kun avioliitossa kaksi ihmistä liittyy yhteen, heistä tulee juridisesti lähimmät sukulaiset. Se on valtavan iso asia. Niin iso, että se lähentelee pyhää. Siihen minä tarvitsin ja tarvitsen yhä siunauksen. Tuntuu hyvältä, että meillä on siuna- us liittomme yllä, sillä en ole aina niin rakastettava, eikä ole muuten miehenikään. En luovuta vastuuta avioliitostani Jumalalle, mutta olen Hänelle kiitolli- nen, että olen saanut puolison. Olen kiitollinen miehestäni, perheestäni ja kodistani. Se kiitollisuus kantaa ja (toivottavasti) myös näkyy suhteessani perheenjäseniini. Kivojen kulissien lisäksi kirkko tuo häihin arvokkuutta ja Pyhän läsnäolon. Vakaumuksesta huolimatta ja juuri sen tähden: Ystäväni, ja kaikki muut kesän hääparit, onnea ja siunausta yhteiseloonne! Ritva Larva-Salonen Kirjoittaja on Pohjois-Espoossa asuva filosofian maisteri. ritva.larva@gmail.com Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 279, 00181 Helsinki, s-posti: esse.lukijoilta@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.

20 esse Vammaisuus on ihan okei Antti Latikka ui seitsemänneksi Pekingin paralympialaisissa viime vuonna. Ennen suoritustaan hän lausui Isä meidän -rukouksen. Antti Latikka ei näe tarkasti, mutta ui sitäkin paremmin. Teksti Katariina Harju Kuva Jani Laukkanen Nuori mies kyntää vettä tasaiseen tahtiin. Hänen päänsä painuu pinnan alle, nousee haukkaamaan happea ja sukeltaa taas. Jalat potkivat kuin uupumaton ratas. Altaan päässä vartalo taipuu käännökseen kuin hylkeellä. Mistään ei arvaa, että uimarilla on vaikeuksia nähdä eteensä. En tiedä, mitä näen Jonkun kerran olen tullut pää edellä seinään, Antti Latikka kertoo Espoonlahden uimahallin kahviossa. Tietysti päässä heittää ja tärisee, mutta mitään kuhmua pahempaa ei ole tullut. Ei se sitten haittaa. 18-vuotias Latikka kärsii vammasta nimeltä aniridia eli silmän värikalvon puuttuminen. Hän on ollut heikkonäköinen syntymästään asti. Hän hahmottaa paljon, mutta ei näe juuri mitään tarkasti. Se, mitä näen, on vaikein kysymys, mitä näkövammaiselle voi esittää, Latikka kertoo. Koska olen ollut tällainen syntymästäni asti, en tiedä, mitä näen. Olympialaiset mielessä Viime syksynä Latikka ui Pekingin paralympialaisissa seitsemänneksi. Se on kova juttu, sillä hän oli harrastanut uintia vasta kolme vuotta. Kilpailusta lähtien unelmissa on pyörinyt Lontoon paralympialaiset 2012. Kyllä siinä taisi muutama rukous yläkerran tyypille lähteä, vesipeto kuvailee Pekingin kisatunnelmia. Sehän on maailman kovatasoisin kilpailu vammaisuinnissa. Nyt hän treenaa vammattomien ryhmässä, joka tähtää SM-kilpailuhin. Harjoituksia on seitsemän kertaa viikossa; sunnuntai on vapaapäivä, mutta lauantaina treenejä on kaksi. Latikka ui, koska siinä saa parhaiten itsensä piiputettua. Vaikka sydän lyö kovaa, kaksi tuntia vedessä rentouttaa. Altaassa mietin kaikkea päivän tapahtumista politiikkaan, nuori urheilija kertoo. Uidessaan hän myös unohtaa parhaiten sen, että on näkövammainen. Kun kauhoo vettä, ei tarvitse nähdä tarkasti. Vammaisuus on asenteesta kiinni Näkövammaisuus ei silti ole Latikalle mikään ongelma. Vaikka nuorempana hän koki olevansa erilainen, enää hän ei löydä itsestään mitään epänormaalia. Hänen mielestään on asenteesta kiinni, miten vammaisuuden ottaa. Jos siitä tekee ongelman, se on ongelma. Olen asennoitunut niin, että asiat ovat okei, vaikka ei näkisikään. Apua tarvitessaan näkövammainen joutuu turvautumaan muihin ihmisiin, joskus ventovieraisiinkin. Pitää vain todeta, että ei selviä, ja sillä sipuli. Koulussa abiturientti kertoo opettajille tomerasti vammastaan. Latikoilla puhutaan kaikesta Antti Latikalle perhe ja suku ovat tärkeintä elämässä. Jos yläkerrasta ei tunne saavansa apua, on joku, johon turvautua, hän perustelee. Perheen suhteet ovat rehelliset, avoimet ja luottavaiset. Latikka kertoo voivansa puhua perheelleen kaikesta. Yhdessä tehdyt luontoretket merkitsevät hänelle paljon. Vanhempiensa kanssa nuori uimari puhuu elämästä, opiskelusta ja kaikesta siltä väliltä. Kun on avoin ja reipas, kaikki kyllä hoituu. Latikka käyttää myös apuvälineitä, kuten suurennuslaseja ja tietokonetta. Nuorimies iloitsee avusta, jota saa. Kun hän esimerkiksi tiirasi bussipysäkillä ohi ajavien bussien numeroita kiikareilla, vieressä seissyt kysyi, voiko hän luetella bussien numeroita ääneen. Kiusallisiakin tilanteita sattuu välillä. Kuten erään koulun infotilaisuudessa, jossa vieras rehtori pyysi Latikkaa panemaan kiikarit Myös sisko on näkövammainen, vaikka perinnöllistä sairautta ei muuten suvussa ole. Mitä nyt sisko ja veli tekevät, hän kuvailee suhdettaan siskoon. Varsinkin nuorempana olimme paljon yhdessä. Nykyään molemmilla on omat harrastuksensa, joten yhteistä aikaa on vähemmän. Meillä on sen verran terve suhde, että osaamme riidellä ja rakastaa. J pois. Hänen piti selittää ison joukon kuullen, miksi kiikarit olivat tarpeen. Mutta ei sekään ollut loukkaava tilanne, Latikka kertoo positiiviseen tapaansa. Ristinmerkki altaassa Uinnin lisäksi Antti Latikka viettää aikaa seurakunnan näkövammaisryhmässä. Siellä karakalliolainen tapaa muita alueen nuoria näkövammaisia. On mukava tavata tuttuja kristillisissä merkeissä. Ryhmästä on tullut tapa, josta ei pääse irti. Hän on kasvanut uskoon, sillä hänen perheensä ja sukunsa on uskonnollinen. Rippikoulu oli hänen mukaansa varmentava lukko uskon päälle. Latikka kuvailee uskoaan vakaaksi. Jumala on hänelle se, johon voi uskoa ja luottaa. Hän on huomannut, että kaikki kääntyy parhain päin silloinkin, kun huonompaa on odotettavissa. Esimerkiksi huhtikuussa hänen olkapäässään naksahti. Lääkärit epäilivät repeämää tai tulehdusta, mutta loppujen lopuksi olkapää olikin vain ärtynyt. Se on se korkeampi voima, Latikka miettii. Siihen hän luottaa myös uidessaan: ennen jokaista starttia uimari tekee ristinmerkin.j