LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään vesien tilan seurantaan kaupungin alueella. Selvityksen tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa Karkkilan pintavesien tilasta ja tieto netin kautta reaaliajassa myös yleisön käyttöön. Tutkimusohjelma perustuu Karkkilan järvistä laaditussa yhteenvetoraportissa (Hagman, Anne-Marie 2008: Karkkilan järvet, yhteenveto järvien tilasta ja seurantaohjelma) esitettyyn seurantaohjelmaan vuodelle 2013. Vuoden 2013 seurannassa oli mukana seitsemän järveä: Heinälammin, Iso Lautlammin, Kivilammin, Takalammin ja Ylimmäisen osalta selvitettiin lopputalven ja loppukesän happitilanne, sekä tehtiin 3 kertaa kesän aikana rehevyysmittaukset. Ruokjärvestä tehtiin kesän rehevyysmittaukset ja loppukesän happimittaus, Kolmperse-järvestä tutkittiin loppukesällä veden laadun perustila. Näytteitä otettiin helmi-, touko-, heinä- ja elokuussa. Näytteenotosta vastasi sertifioitu näytteenottaja (erikoistumisala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesien analysoinnista vastasi LUVY:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025:2005. Näytteenotto sujui normaalisti. Tyypillinen piirre tämän kesäkauden aikana oli järvien veden kirkastuminen kesän edetessä. Tämä johtui kesän kuivuudesta. Analyysitulokset on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, 08101 LOHJA / Västra Louhigatan 31, PB 51, 08101 LOJO puh./tel (019) 323 623, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus 0213960-4
2 Heinälammi ja Ylimmäinen Heinälammi ja Ylimmäinen sijaitsevat Karkkilan pohjoisosassa olevassa pienten järvien ryhmässä. Vajaan 2 hehtaarin suuruisen Heinälammin syvimmän havaintopaikan kokonaissyvyys on 2,5 m. Järven vesi oli kaikilla näytekerroilla hajutonta ja kirkasta. Väriltään vesi oli talven ja kevään näytekerroilla ruskeaa, heinäkuussa kellertävää ja elokuussa väritöntä. Veden näkösyvyys kasvoi talvesta kohti kesää: helmikuussa lukema oli 1 m, elokuussa 2,5 m eli pohjaan saakka. Kuiva kesä todennäköisesti vaikutti tilanteeseen. Heinälammin veden näkösyvyys parani selvästi helmikuusta elokuuhun. Kuva 29.5.2013 Arto Muttilainen.
3 Heinälammin happipitoisuus oli helmikuun näytekerralla heikko koko vesipatsaassa, elokuussa tilanne oli hyvä. Järveen ei kesän aikana muodostunut voimakasta lämpötilakerrosteisuutta, joten happipitoisuus pysyi hyvänä. Heinälammin ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät kokonaisuutena vähäistä rehevyyttä. Heinälammin itäpuolella olevan Ylimmäisen pinta-ala on runsaat 3 ha. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m. Järven vesi oli kirkasta ja hajutonta lukuun ottamatta helmikuun näytekertaa, jolloin pohjan läheisessä vedessä tuntui lievä maan tai turpeen haju ja vesi oli väriltään ruskeaa. Myös Ylimmäisen näkösyvyys kasvoi merkittävästi helmikuusta elokuuhun (1,4 m 3,8 m). Ylimmäisen happipitoisuus oli helmikuun näytekerralla heikko pohjasta pintaan, mutta loppukesällä tilanne oli hyvä johtuen osaltaan heikosta lämpötilakerrosteisuudesta. Ylimmäisen ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat pieniä ilmentäen niukkaa ravinnetasoa, lähes karua vettä. Suorantaisen Ylimmäisen veden ravinnepitoisuudet olivat pienet. Kuva 29.5.2013 Arto Muttilainen.
4 Ruokjärvi ja Takalammi Ruokjärvi ja Takalammi sijaitsevat Karkkilan luoteisosassa, Takalammi osittain Lohjan puolella. Pinta-alaltaan lähes 40 hehtaarin suuruisen Ruokjärven havaintopaikan kokonaissyvyys oli 13 m. Järven vesi oli kaikilla näytekerroilla hajutonta ja kirkasta, väriä luonnehdittiin ruskeaksi tai kellertäväksi. Veden näkösyvyys oli 1,9 2 m. Ruokjärven happipitoisuus oli elokuun lopun näytekerralla tyydyttävä 7 metrin syvyyteen, mutta syvänteen pohjan lähellä, 12 metrissä happipitoisuus oli heikentynyt. Järvi oli voimakkaasti kerrostunut lämpötilan suhteen (ero pinnan ja pohjan välillä oli 13,7 o C). Tämä vaikutti syvänteen pohjan happitilanteeseen, koska alusveteen ei kerrostumisen aikana pääse hapellista vettä pinnasta. Ruokjärven ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät kokonaisuutena hyvin vähäistä rehevyyttä.
5 Ruokjärven ravinnepitoisuudet kertovat vähäisestä rehevyydestä. Kuva 29.5.2013 Arto Muttilainen. 4 hehtaarin kokoisen Takalammin havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m. Järven vesi oli kaikilla näytekerroilla hajutonta ja kirkasta, väriä luonnehdittiin pääasiassa ruskeaksi, elokuun lopulla syvimmän mittaussyvyyden vesi oli vihertävää. Veden näkösyvyys oli 0,7 1,2 m. Takalammin happipitoisuus oli sekä helmikuun että elokuun mittauskerroilla heikko lähellä pohjaa. Talvella pintavedenkin happipitoisuus oli melko heikko. Takalammin ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät kokonaisuutena keskinkertaista tai selvää rehevyyttä. Heinäkuun mittauskerralla lukemat olivat suurimmat. Lumme kukki Takalammilla heinäkuussa. Kuva 11.7.2013 Arto Muttilainen.
6 Kolmperse Karkkilan länsiosassa olevan, suurimmaksi osaksi Lohjan puolella sijaitsevan Kolmpersejärven suurin syvyys, 15 m, löytyy järven koillisosasta. Järven vesi oli elokuussa tehdyn näytteenoton aikaan hajutonta ja kirkasta mutta ruskeaa. Veden näkösyvyys oli 1,9 m. Kolmperse-järven happipitoisuus oli pintavedessä (1 m) hyvä, välivedessä (9 m) heikentynyt ja metrin päässä pohjasta (14 m) heikko. Pohjan heikko happipitoisuus aiheutti jonkin verran ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. Kolmperse-järven ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus ilmensivät lievää rehevyyttä. Muiden mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella Kolmpersejärven tila oli hyvä: veden sameus ja sähkönjohtavuus olivat pienet, ph oli neutraali, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ilmensivät valuma-alueen humusvaikutusta, ulosteperäisiä kolibakteereita ei ollut. Iso Lautlampi Viiden hehtaarin kokoinen Iso Lautlampi on Karkkilan lounaisosassa. Sen keskiosassa olevan havaintopaikan kokonaissyvyys oli peräti 13,8 m. Järven vesi oli kaikilla näytekerroilla kirkasta, mutta ruskeaa. Helmikuussa vedessä tuntui selvä maan tai turpeen haju. Veden näkösyvyys oli 0,6 1,7 m.
7 Iso Lautlammen happipitoisuus oli sekä helmikuun että elokuun mittauskerroilla heikko lähellä pohjaa. Kesällä hapen pitoisuus oli heikentynyt myös välivedessä. Iso Lautlammen ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät kokonaisuutena vähäistä rehevyyttä. Iso Lautlammen kokonaissyvyys on yli 14 m. Kuva 29.5.2013 Arto Muttilainen.
8 Kivilammi Vajaan 3 hehtaarin Kivilammi on Kärjenlammin vieressä Karkkilan itäosassa. Kivilammin syvin kohta on 4,2 m. Järven vesi oli talvella ja alku- ja keskikesällä kirkasta ja väriltään ruskeaa tai kellertävää. Elokuussa Kivilammin vesi oli molemmissa mittaussyvyyksissä vihreää. Järven pintavedessä tuntui helmi- ja toukokuussa lievä maan tai turpeen haju. Pohjan tuntumassa vesi haisi rikkivedylle helmikuun ja elokuun havaintokerroilla. Näkösyvyys oli 0,4 1,1 m. Kivilammin vesi oli elokuun näytteenoton aikaan selvästi vihreää. Kuva 28.8.2013 Arto Muttilainen.
9 Kivilammin happitilanne on huono: molemmilla mittauskerroilla happi oli lopussa syvimmästä mittaussyvyydestä (3 m), se aiheutti veteen selvän rikkivedyn hajun. Myös pintaveden happipitoisuus oli helmikuussa erittäin heikko. Elokuussa pintavedessä oli hyvin happea. Kivilammin ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät voimakasta rehevyyttä, heinä- ja elokuussa jopa ylirehevää vettä. Veden vihreä väri viittasi runsaaseen planktontuotantoon. Pieni Kivilammi on kaunis järvi, mutta näyttää siltä, että veden laadun kokonaistilanne on erittäin heikko. Eeva Ranta Vesistötutkija p. 019 323 866 eeva.ranta@vesiensuojelu.fi
Karkkilan vesistötutkimuksia (KARKKI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 19.2.2013 KARKKI / ISOLAUT Iso Lautlampi keskiosa 1 Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 40 cm; Jää 29 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 WB LMT 8,5 59 5.0 2,5 WB LMT 7,4 54 10.0 3,7 12.5 3,7 WB LMT 1,9 14 19.2.2013 KARKKI / KIVILAM Kivilammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 40 cm; Jää 30 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,6 WB LMT 1,1 8 3.0 3,8 YEB SRV <0,1 <1 20.2.2013 KARKKI / HEINÄLAM Heinälammi keskiosa 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 40 cm; Jää 28 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,3 WB H 2,6 19 2.0 4,2 WB H 0,3 2 20.2.2013 KARKKI / TAKALAM Takalammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 25 cm; Jää 30 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,6 WB H 4,1 29 3.0 3,3 WB H 0,3 2 20.2.2013 KARKKI / YLIMMÄI Ylimmäinen Tuorila 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 30 cm; Jää 23 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,8 CB H 2,1 15 3.0 4,0 WB LMT 0,5 4 29.5.2013 KARKKI / HEINÄLAM Heinälammi keskiosa 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 15,1 WB H 380 12 11 29.5.2013 KARKKI / ISOLAUT Iso Lautlampi keskiosa 1 Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 16,1 WB H 560 16 5,1 *Akkreditoitu menetelmä WB= Ruskea kirkas, YEB= Kellertävä kirkas, CB= Väritön kirkas, GB= Vihreä kirkas, GF= Vihreä samea, LMT= Lievä maan tai turpeen haju, SRV= Selvä rikkivedyn haju, H= Hajuton
Karkkilan vesistötutkimuksia (KARKKI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 29.5.2013 KARKKI / KIVILAM Kivilammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 16,0 WB LMT 890 51 46 29.5.2013 KARKKI / RUOKJÄR Ruokjärvi keskiosa 1 Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 16,5 YEB H 510 12 4,4 29.5.2013 KARKKI / TAKALAM Takalammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 16,1 WB H 610 28 17 29.5.2013 KARKKI / YLIMMÄI Ylimmäinen Tuorila 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2.0 16,3 YEB H 200 8 3,1 11.7.2013 KARKKI / HEINÄLAM Heinälammi keskiosa 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 20,2 YEB H 270 9 6,6 11.7.2013 KARKKI / ISOLAUT Iso Lautlampi keskiosa 1 Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 19,7 WB H 510 10 3,0 11.7.2013 KARKKI / KIVILAM Kivilammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 19,2 WB H 1600 160 490 11.7.2013 KARKKI / RUOKJÄR Ruokjärvi keskiosa 1 Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 20,0 WB H 490 12 6,2 *Akkreditoitu menetelmä WB= Ruskea kirkas, YEB= Kellertävä kirkas, CB= Väritön kirkas, GB= Vihreä kirkas, GF= Vihreä samea, LMT= Lievä maan tai turpeen haju, SRV= Selvä rikkivedyn haju, H= Hajuton
Karkkilan vesistötutkimuksia (KARKKI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 11.7.2013 KARKKI / TAKALAM Takalammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 19,4 WB H 660 33 37 11.7.2013 KARKKI / YLIMMÄI Ylimmäinen Tuorila 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-2.0 20,5 CB H 250 8 2,8 28.8.2013 KARKKI / HEINÄLAM Heinälammi keskiosa 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-2.0 P 320 13 10 1.0 17,3 CB H 8,2 85 2.0 16,9 CB H 7,8 81 28.8.2013 KARKKI / ISOLAUT Iso Lautlampi keskiosa 1 Kok.syv. 13,8 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-2.0 490 10 3,4 1.0 18,5 WB H 8,2 87 3.0 13,7 5.0 6,4 7.0 4,8 3,8 30 10.0 4,4 12.5 4,4 WB H 0,1 <1 28.8.2013 KARKKI / KIVILAM Kivilammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 8:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-2.0 1800 160 420 1.0 16,7 GF H 8,2 84 3.0 10,4 GB SRV <0,1 <1 *Akkreditoitu menetelmä WB= Ruskea kirkas, YEB= Kellertävä kirkas, CB= Väritön kirkas, GB= Vihreä kirkas, GF= Vihreä samea, LMT= Lievä maan tai turpeen haju, SRV= Selvä rikkivedyn haju, H= Hajuton
Karkkilan vesistötutkimuksia (KARKKI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 28.8.2013 KARKKI / KOLMPERS Kolmperse, Kaijankivet 1 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-2.0 9,3 1.0 19,1 WB H 8,8 95 1,0 3,3 0,081 7,0 70 13 500 7,7 13 <3 0 3.0 18,5 5.0 16,3 7.0 9,4 9.0 7,2 3,5 29 11.0 6,7 13.0 6,2 14.0 6,1 WB H 0,9 7 810 29 36 28.8.2013 KARKKI / RUOKJÄR Ruokjärvi keskiosa 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-2.0 430 13 4,9 1.0 19,0 WB H 8,8 95 3.0 17,9 5.0 13,7 7.0 7,2 4,5 37 9.0 6,2 12.0 5,3 WB H 1,7 14 28.8.2013 KARKKI / TAKALAM Takalammi keskiosa 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-2.0 610 27 29 1.0 18,6 YEB H 7,9 84 2.0 15,3 7,9 79 3.0 13,5 GB H 0,5 5 28.8.2013 KARKKI / YLIMMÄI Ylimmäinen Tuorila 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-2.0 270 8 4,6 1.0 17,4 CB H 8,8 92 2.0 17,3 8,8 92 3.0 16,9 CB H 8,3 86 *Akkreditoitu menetelmä WB= Ruskea kirkas, YEB= Kellertävä kirkas, CB= Väritön kirkas, GB= Vihreä kirkas, GF= Vihreä samea, LMT= Lievä maan tai turpeen haju, SRV= Selvä rikkivedyn haju, H= Hajuton