TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 21% 2% 6% 7% 36% 13% 10% 3% 1 522 996 Askola 25% 2% 4% 5% 36% 15% 10% 4% 4 848 Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 9% 2% 246 150 Hanko 18% 2% 4% 4% 31% 19% 16% 5% 9 530 Helsinki 17% 2% 8% 10% 36% 13% 11% 4% 585 950 Hyvinkää 21% 3% 6% 6% 34% 15% 12% 4% 45 380 Inkoo 22% 2% 3% 4% 35% 16% 13% 4% 5 578 Järvenpää 22% 3% 6% 6% 36% 14% 9% 3% 38 694 Karjalohja 21% 3% 3% 4% 31% 17% 16% 6% 1 498 Karkkila 21% 2% 4% 5% 33% 16% 13% 6% 9 159 Kauniainen 24% 4% 5% 4% 32% 12% 14% 5% 8 653 Kerava 21% 3% 6% 7% 35% 15% 10% 3% 34 058 Kirkkonummi 27% 2% 4% 5% 38% 13% 9% 2% 36 726 Lapinjärvi 18% 2% 5% 5% 30% 18% 16% 6% 2 899 Lohja 23% 3% 5% 5% 34% 15% 12% 4% 39 524 Loviisa 19% 2% 4% 4% 32% 18% 15% 6% 15 657 Mäntsälä 27% 3% 4% 4% 36% 13% 10% 3% 19 861 Nummi-Pusula 22% 2% 3% 4% 34% 15% 14% 5% 6 130 Nurmijärvi 28% 3% 4% 4% 38% 13% 9% 2% 39 782 Pornainen 32% 3% 3% 4% 36% 12% 8% 2% 5 087 Porvoo 22% 3% 5% 5% 35% 15% 11% 4% 48 684 Raasepori 20% 3% 5% 5% 32% 15% 15% 6% 29 004 Sipoo 26% 3% 3% 4% 38% 13% 11% 3% 18 144 Siuntio 26% 2% 3% 4% 38% 15% 10% 2% 6 064 Tuusula 26% 3% 4% 4% 38% 14% 9% 2% 36 990 Vantaa 22% 3% 6% 7% 37% 13% 10% 2% 198 846 Vihti 25% 3% 4% 5% 37% 14% 9% 3% 28 090 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 17 6 8 13 52 36 48 28 Liikenne, moottoriajoneuvot 49 24 55 59 242 76 85 32 Kaatuminen ja putoaminen 6 <5 12 8 308 340 592 1 319 Hukkuminen 22 6 9 13 113 69 70 12 Tukehtuminen 10 <5 <5 6 82 84 85 42 Tulipalo 5 <5 <5 <5 67 53 34 16 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 39 32 23 13 Alkoholimyrkytys <5 <5 12 29 515 329 111 6 Muu myrkytys 7 <5 16 52 80 437 121 74 14 Muut tapaturmat 39 <5 9 11 152 102 95 72 Yhteensä 150 60 160 220 2 010 1 240 1 220 1 550 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 139 69 210-16% Liikenne, moottoriajoneuvot 484 138 620-29% Kaatuminen ja putoaminen 1 417 1 169 2 590 - Hukkuminen 257 57 310-24% Tukehtuminen 202 111 310 +26% Tulipalo 114 67 180 - Paleltuminen 80 29 110-41% Alkoholimyrkytys 749 253 1 000-20% Muu myrkytys 550 247 800 +10% Muut tapaturmat 341 141 480-9% Yhteensä 4 330 2 280 6 610-9% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 200 400 600 800 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 290 95 252 266 1 832 621 468 116 4 940 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 641 515 951 954 3 331 836 430 119 8 780 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 856 1 140 2 980 3 244 22 197 10 010 10 773 6 306 64 510 Veteen vajoaminen 37 <5 7 5 34 28 18 <5 130 Hengitystä estävät tapaturmat 166 <5 14 15 82 35 31 12 360 Tulipalo 58 22 50 45 257 98 60 9 600 Paleltuminen <5 8 9 11 87 41 22 6 190 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 326 11 32 39 156 78 60 26 730 Alkoholimyrkytys 446 <5 8 5 51 13 10 <5 530 Muu tapaturma 4 784 1 354 3 417 3 397 17 126 6 389 5 715 4 550 46 730 Yhteensä 16 610 3 150 7 720 7 980 45 150 18 150 17 590 11 150 127 490 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 598 47 133 164 1 102 530 696 194 3 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 701 253 422 338 1 433 393 391 98 4 030 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 585 486 1 124 1 387 12 850 9 643 17 437 26 250 73 760 Veteen vajoaminen 27 <5 <5 <5 16 <5 7 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 88 5 9 <5 56 26 31 25 240 Tulipalo 31 <5 15 <5 148 41 32 32 310 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 12 13 11 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 439 8 33 26 133 65 82 124 910 Alkoholimyrkytys 544 <5 <5 <5 20 5 <5 <5 580 Muu tapaturma 2 980 479 1 271 1 686 11 106 5 104 6 254 3 187 32 070 Yhteensä 10 000 1 280 3 010 3 610 26 880 15 820 24 950 29 920 115 470 Yhteensä 26 600 4 430 10 730 11 600 72 030 33 970 42 530 41 070 242 960 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 540 444 223 710 149 224 927 755 257 505 106 543 186 858 611 245 92 235 49 753 91 18 638 407 434 Vertailuluku, % -29... -20-19... -10-9... -5-4... +4 +10... +19 78 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 18 Askola 434 Loviisa 49 Espoo 505 Mäntsälä 78 Hanko 540 Nummi-Pusula 91 Helsinki 543 Nurmijärvi 106 Hyvinkää 611 Pornainen 149 Inkoo 638 Porvoo 186 Järvenpää 710 Raasepori 223 Karjalohja 753 Sipoo 224 Karkkila 755 Siuntio 235 Kauniainen 858 Tuusula 245 Kerava 92 Vantaa 257 Kirkkonummi 927 Vihti 407 Lapinjärvi 444 Lohja 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 034 72 203 227 1 476 476 344 88 3 880 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 270 410 744 687 2 420 543 302 84 6 270 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 585 1 008 2 523 2 778 16 830 6 969 6 383 3 500 45 360 Veteen vajoaminen 37 <5 6 <5 31 25 14 <5 120 Hengitystä estävät tapaturmat 147 <5 12 11 75 33 28 12 320 Tulipalo 42 19 35 31 194 66 36 8 430 Paleltuminen <5 8 7 8 55 30 18 5 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 318 9 32 37 148 74 60 25 700 Alkoholimyrkytys 425 <5 6 5 49 12 10 <5 510 Muu tapaturma 4 145 1 224 2 935 2 934 13 955 4 942 3 952 1 607 34 850 Yhteensä 13 110 2 620 6 040 6 190 31 400 11 840 9 920 4 740 82 380 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 499 44 118 129 868 438 502 143 2 730 Liikenne, moottoriajoneuvot 535 214 345 284 1 104 304 265 81 3 070 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 919 437 984 1 192 10 168 6 978 10 313 13 293 46 000 Veteen vajoaminen 23 <5 <5 <5 14 <5 7 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 80 5 9 <5 51 23 26 25 220 Tulipalo 24 <5 8 <5 85 32 23 25 200 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 9 7 10 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 415 8 29 24 127 64 79 114 860 Alkoholimyrkytys 502 <5 <5 <5 18 5 <5 <5 530 Muu tapaturma 2 607 445 1 121 1 495 9 146 4 007 4 406 2 379 25 210 Yhteensä 8 190 1 120 2 470 2 970 19 720 10 780 13 960 14 640 71 380 Yhteensä 21 290 3 740 8 510 9 150 51 130 22 630 23 880 19 390 153 750 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 4 575 875 1 565 967 15 454 6 594 5 370 1 943 37 340 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 692 2 774 6 855 7 296 28 331 9 965 4 448 1 359 68 720 Kaatumis- ja putoamistapaturma 12 913 2 459 11 765 11 094 119 580 88 535 154 651 112 868 513 870 Veteen vajoaminen 99 <5 68 65 203 114 130 <5 680 Hengitystä estävät tapaturmat 237 <5 823 27 270 132 464 337 2 290 Tulipalo 241 57 478 420 2 484 1 147 859 72 5 760 Paleltuminen <5 34 20 30 1 021 416 196 53 1 770 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 491 57 88 127 478 274 260 180 1 960 Alkoholimyrkytys 487 <5 96 11 123 33 70 <5 820 Muu tapaturma 9 333 2 968 8 040 8 766 53 873 31 600 62 753 191 310 368 640 Yhteensä 36 070 9 230 29 800 28 800 221 820 138 810 229 200 308 130 1 001 850 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 3 413 139 413 884 5 323 3 573 8 462 2 391 24 600 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 900 1 230 2 392 1 817 9 304 3 040 4 971 924 26 580 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 398 1 172 2 676 4 709 49 156 60 916 244 186 547 722 917 940 Veteen vajoaminen 91 <5 <5 <5 101 12 22 13 240 Hengitystä estävät tapaturmat 96 5 9 21 105 60 239 523 1 060 Tulipalo 156 16 141 27 1 486 480 412 210 2 930 Paleltuminen 7 <5 <5 <5 54 103 37 183 390 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 690 16 174 54 446 272 477 860 2 990 Alkoholimyrkytys 569 <5 <5 22 63 12 19 <5 690 Muu tapaturma 5 948 1 128 2 961 3 988 34 526 23 421 46 708 31 376 150 060 Yhteensä 21 270 3 710 8 770 11 520 100 560 91 890 305 530 584 200 1 127 460 Yhteensä 57 340 12 940 38 570 40 330 322 380 230 700 534 730 892 330 2 129 310 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 4 043 2 798 1 563 8 404 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 5 952 4 188 2 666 12 806 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 54 155 49 077 35 036 138 268 57 Veteen vajoaminen 79 79 31 189 0 Hengitystä estävät tapaturmat 452 103 46 601 0 Tulipalo 275 332 297 904 0 Paleltuminen 61 98 79 238 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 1 047 455 136 1 638 1 Alkoholimyrkytys 1 018 78 15 1 111 0 Muu tapaturma 41 379 24 175 13 245 78 799 32 Yhteensä 108 461 81 383 53 114 242 958 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 14 352 12 648 58 101 4.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 753 1 535 6 528 3.7 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 2 900 2 187 58 327 19.2 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAIRAALA 894 792 2 526 2.8 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 863 756 3 523 4.0 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 616 553 1 726 2.8 60611 - DIACOR SAIRAALA 1 197 1 169 1 205 1.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 1 152 1 113 1 152 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 1 012 982 1 025 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 697 669 701 1.0 90124 - ESPOON TERVEYSKESKUS 562 450 19 267 30.8 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 491 467 491 1.0 90153 - VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO / TERVEYDENHUOLTO 454 359 13 890 28.1 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 32 32 70 2.2 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 21 21 27 1.3 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 355 291 651 1.8 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 524 212 31 803 52.3 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 12 12 24 2.0 90325 - LOHJAN TERVEYSKESKUS 209 181 7 357 32.3 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 33 29 82 2.4 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 54 49 164 3.0 90162 - HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUS 183 165 6 025 29.8 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 15 15 34 2.3 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 172 161 4 708 26.3 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 30 28 49 1.6 90198 - JÄRVENPÄÄN TERVEYSKESKUS 166 130 2 960 17.1 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 34 32 70 2.1 90738 - PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TARKENTAMATON 153 120 4 851 29.9 90426 - PORVOON SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / TERVEYDENHUOLTO 127 115 5 691 41.2 90332 - LOVIISAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 165 123 3 344 20.3 65953 - HOIVASAIRAALA 114 109 3 929 30.7 60775 - (nimi ei tiedossa) 119 117 119 1.0 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 49 49 70 1.4 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 25 24 51 2.0 60688 - OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA 171 84 10 452 53.9 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 47 37 85 1.8 90382 - NURMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 114 97 3 305 27.5 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 62 59 144 2.3 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 20 20 45 2.2 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Muu vapaa-ajan tapaturma Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Ei kirjattu Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 47 740 Liikenne 24 768 Kotitapaturma 64 515 Urheilu- tai liikuntatapaturma 15 151 Muu vapaa-ajan tapaturma 67 544 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 6 701 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 10 759 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1 867 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 43 672 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 153 340-11% 98 390-9% 1 415 330-9.0 4 880-9% Askola 410-27% 309-12% 1 341-71% 3.3 20 - Espoo 21 090-18% 14 124-15% 195 429-9.1 610-24% Hanko 1 490 +17% 823-20 945 +75% 13.5 42 - Helsinki 63 570-8% 40 351-6% 615 055-9.5 2 228 - Hyvinkää 5 260-3 251-4% 49 009-9.1 184 - Inkoo 570-17% 387-3 166-48% 5.5 18 - Järvenpää 3 920-6% 2 439-9% 38 441-9.6 107-19% Karjalohja 180-128 - 1 055-48% 5.8 9 * Karkkila 1 200-695 - 12 124-9.9 42 - Kauniainen 820-24% 557-17% 9 460-11.1 21-37% Kerava 3 100-16% 2 098-12% 31 290-9.9 102 - Kirkkonummi 3 060-17% 2 147-10% 26 268-8.4 88-24% Lapinjärvi 400-226 - 3 542-8.8 14 - Lohja 4 190-10% 2 744-5% 41 205-9.6 119-19% Loviisa 2 080-1 172-10% 21 377-10.0 62 - Mäntsälä 1 920-12% 1 224-12% 16 925-8.6 52-24% Nummi-Pusula 810-467 - 9 272-11.2 21 - Nurmijärvi 3 850-6% 2 532-4% 33 141-8.4 91-28% Pornainen 410-21% 309-10% 1 530-60% 3.7 9-44% Porvoo 5 340-7% 3 337-7% 44 382-8.2 153-15% Raasepori 3 880-2 337-37 405-9.4 107 - Sipoo 1 800-16% 1 215-11% 20 339-11.0 42-38% Siuntio 540-16% 381-5 579-10.1 12-42% Tuusula 3 690-2 352-6% 22 094-20% 5.9 99-19% Vantaa 17 080-18% 11 727-13% 130 122-12% 7.5 531-19% Vihti 2 680-11% 1 795-7% 24 833-9.0 100-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 11 350-19% 73 040-7% 6 820-24% 46 100-11% 16 030-16% 153 340-11% Askola 51 +71% 183-30% 23 * 125-25 - 410-27% Espoo 1 320-42% 9 907-11% 1 026-29% 6 857-14% 1 984-33% 21 090-18% Hanko 162 +86% 777 +24% 68 +44% 350-131 - 1 490 +17% Helsinki 3 864-29% 29 620-8% 2 817-22% 18 590-8% 8 683 +15% 63 570-8% Hyvinkää 440-2 782 +7% 191-24% 1 415-12% 431-25% 5 260 - Inkoo 42-288 - 23 * 165-17% 50-570 -17% Järvenpää 382-1 971 +7% 139-37% 1 185-244 -48% 3 920-6% Karjalohja 20 * 75 - <5 * 55-28 +126% 180 - Karkkila 125 +74% 616-52 - 313-90 -21% 1 200 - Kauniainen 48-416 -21% 14-245 -20% 101-820 -24% Kerava 304-1 489-9% 162-17% 939-17% 206-50% 3 100-16% Kirkkonummi 239-24% 1 411-11% 164-979 -15% 267-36% 3 060-17% Lapinjärvi 41 * 208-14 * 113-19 * 400 - Lohja 385-2 030-7% 232-1 194-14% 352-28% 4 190-10% Loviisa 153-1 269 +15% 43-33% 551-68 -64% 2 080 - Mäntsälä 166-958 - 69-594 - 134-40% 1 920-12% Nummi-Pusula 95 +97% 327-17% 37-251 - 100-810 - Nurmijärvi 322-1 937 +8% 130-35% 1 176-7% 285-37% 3 850-6% Pornainen 80 +152% 188-16% 11-110 -28% 21-410 -21% Porvoo 463-2 934 +9% 262-1 460-14% 219-63% 5 340-7% Raasepori 387 +41% 2 029-90 -36% 1 042-334 - 3 880 - Sipoo 144-957 - 45-43% 523-19% 126-41% 1 800-16% Siuntio 63-245 - 17-162 -18% 51-540 -16% Tuusula 463-1 627-109 -44% 1 233-255 -41% 3 690 - Vantaa 1 330-27% 7 588-16% 906-22% 5 683-12% 1 576-34% 17 080-18% Vihti 264-1 211-10% 172-790 -14% 245-27% 2 680-11% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 8 800 +6% 48 470-9% 3 170-4% 5 100-25% 7 420 +13% 72 960-7% Askola 24 +69% 103-40% 6 * 26 * 24 +82% 180-30% Espoo 791-38% 7 251-397 -19% 767-30% 682-30% 9 890-11% Hanko 46-538 +21% 39 +93% 67 +76% 85 +101% 780 +23% Helsinki 3 008-7% 20 698-8% 1 372-1 588-37% 2 920 +13% 29 590-8% Hyvinkää 556 +113% 1 635-10% 131 +34% 194-263 +26% 2 780 +7% Inkoo 21-187 - 13 * 25 +100% 41 +106% 290 - Järvenpää 412 +97% 1 193-58 - 122-29% 184 +23% 1 970 +7% Karjalohja 7 * 50-32% <5 * 6 * 10 * 80-27% Karkkila 51-432 - 31 +88% 45-56 +54% 620 - Kauniainen 35-305 -17% 25 * 25-26 - 420-21% Kerava 259 +46% 881-19% 57-82 -32% 210 +49% 1 490-9% Kirkkonummi 107-37% 990-53 - 143-117 - 1 410-11% Lapinjärvi 19 * 144-8 * 21 * 15 * 210 - Lohja 231-1 263-15% 95-186 - 255 +44% 2 030-6% Loviisa 122-917 +16% 44-80 - 104 +30% 1 270 +15% Mäntsälä 192 +78% 545-19% 31-94 - 95-960 - Nummi-Pusula 29-198 -26% 20 * 34 * 46 +103% 330-16% Nurmijärvi 360 +72% 1 067-71 - 226 +29% 210 +31% 1 930 +8% Pornainen 33 +90% 96-30% 11 * 24-24 - 190-19% Porvoo 314 +14% 1 966-100 - 243-307 +36% 2 930 +9% Raasepori 143-20% 1 420-95 - 157-213 +38% 2 030 - Sipoo 99-652 - 30-93 - 83-960 - Siuntio 29-148 -18% 11 * 23-34 +152% 250 - Tuusula 345 +75% 884-19% 76-130 -17% 191 +33% 1 630 - Vantaa 1 442 +38% 4 089-30% 352-13% 597-33% 1 104 +40% 7 580-16% Vihti 127-813 - 45-103 - 123-1 210-10% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 33 600-17% 6 810-5% 41 430 +13% 5 480-24% 58 250-20% 7 780 +6% 153 340-11% Askola 70-43% 19-148 +29% 33 +84% 117-46% 20 * 410-27% Espoo 3 914-28% 1 162-4 595-19% 630-45% 9 305-16% 1 488 +39% 21 090-18% Hanko 450 +30% 43-403 +54% 44-490 - 58-1 490 +17% Helsinki 13 932-19% 2 501-8% 18 648 +30% 1 789-36% 23 348-20% 3 356 +13% 63 570-8% Hyvinkää 1 399-266 +28% 1 499 +31% 212-1 722-24% 161-28% 5 260 - Inkoo 111-35% 21-178 +25% 18-197 -30% 43 +81% 570-17% Järvenpää 946-202 - 1 140 +23% 169-1 303-28% 161-3 920-6% Karjalohja 42-5 * 36-10 * 79-10 * 180 - Karkkila 389 +19% 23-254 - 38-445 - 47-1 200 - Kauniainen 184-29% 52 +46% 165-25% 15-342 -22% 66 +107% 820-24% Kerava 554-32% 121-20% 751-8% 115-25% 1 437-10% 122-3 100-16% Kirkkonummi 584-23% 154-749 -10% 108-34% 1 277-20% 188 +28% 3 060-17% Lapinjärvi 132-6 * 99 +33% 26 * 113-27% 19 * 400 - Lohja 1 078-162 - 1 059-172 - 1 533-21% 189-4 190-10% Loviisa 781 +26% 72 * 473-81 - 583-32% 94-2 080 - Mäntsälä 492-77 - 540 +15% 119 +40% 621-32% 72-1 920-12% Nummi-Pusula 179-19 * 193 +21% 37-351 - 31-810 - Nurmijärvi 868-214 - 1 104 +20% 209-1 302-26% 153-3 850-6% Pornainen 85-21 - 142 +30% 41 +104% 108-48% 13 * 410-21% Porvoo 1 549 +8% 272 +26% 1 633 +35% 237-1 487-38% 160-33% 5 340-7% Raasepori 1 139-146 - 994 +29% 157-1 306-16% 140-3 880 - Sipoo 470-90 - 498-90 - 512-43% 135 +50% 1 800-16% Siuntio 128-22 - 138-29 +65% 192-28% 29-540 -16% Tuusula 657-20% 210 +24% 1 135 +31% 207 +21% 1 322-20% 156-3 690 - Vantaa 2 794-36% 797-15% 4 163-10% 787-17% 7 785-14% 757-14% 17 080-18% Vihti 671-132 - 690-110 - 972-24% 107-2 680-11% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 8 720-16% 1 770-11% 4 880-12% 5 400-16% 29 310-14% 11 780-13% 10 990-11% 7 970 +14% 80 810-11% Askola 40-8 * 16-16 * 111-27 -50% 43 - <5-84% 270-12% Espoo 1 453-22% 267-21% 772-25% 754-30% 4 180-24% 1 621-18% 1 399-16% 1 354 +52% 11 800-18% Hanko 74-21 * 49 +81% 49 +79% 228-129 - 135-95 - 780 +17% Helsinki 2 644-17% 563-17% 1 904-21% 2 479-20% 11 676-10% 4 474-9% 4 443-6% 3 179-31 360-10% Hyvinkää 307-64 - 168-134 - 955-437 - 390-255 - 2 710 - Inkoo 37-6 * 9-17 - 100-48 -27% 54-23 -42% 290-20% Järvenpää 274-47 - 121-133 - 805-9% 311-16% 290-203 +71% 2 180 - Karjalohja 9 - <5 * <5 * <5 * 33-20 - 19-12 * 100 - Karkkila 60-11 * 30-31 - 228-107 - 92-79 - 640 - Kauniainen 65-9 -42% 14-48% 13-41% 148-60 - 77-61 - 450-20% Kerava 178-26% 42-132 - 134-619 -18% 244-29% 218-17% 114-1 680-17% Kirkkonum 267-16% 42-90 - 78-743 -15% 225-32% 195-23% 123-1 760-17% Lapinjärvi 12-5 * 9 * 13 * 41-32% 45-34 - 57 +77% 220 - Lohja 251-16% 74-151 +34% 142-807 -8% 335-19% 319-20% 180-2 260-9% Loviisa 77-25% 16-57 * 37-260 -23% 195-260 - 245 +59% 1 150 - Mäntsälä 154-22 - 50-45 - 325-28% 134-28% 155-140 +43% 1 030-14% Nummi- 46-7 * 18 * 12-123 - 72-90 - 126 +138 490 +16% Nurmijärvi 393-63 - 78-86 - 806-13% 351-277 - 159 +47% 2 210 - Pornainen 73 +39% 9 * 7-8 * 96-35 - 19-45% 13 * 260 - Porvoo 348-60 - 166-175 +22% 950-12% 491-375 -18% 326 +28% 2 890 - Raasepori 211-73 +75% 142 +57% 111-510 -15% 287-332 - 331-2 000 - Sipoo 140-19% 20-51 - 31-358 -22% 128-26% 146-65 -32% 940-21% Siuntio 50-6 * 14-10 - 124-40 -40% 37-18 - 300-19% Tuusula 303-60 - 83-85 - 799-9% 388-266 - 128-2 110 - Vantaa 1 083-24% 238-648 -9% 729-10% 3 690-20% 1 376-22% 1 161-21% 535-9 460-18% Vihti 167-26% 29-97 +33% 75-591 - 201-28% 165-25% 147-1 470-12% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 5 610-12% 910-13% 2 090-17% 2 390-17% 17 000-13% 10 270-10% 14 890-11% 19 380-4% 72 530-10% Askola 19 - <5 * 5 * <5 * 52-20 -40% 20-61% 25-64% 140-44% Espoo 946-17% 143-17% 333-14% 314-29% 2 454-23% 1 420-17% 1 796-17% 1 888-10% 9 290-18% Hanko 32-9 * 9-8 * 118-84 - 178-270 +33% 710 +15% Helsinki 1 771-10% 302-23% 958-26% 1 221-16% 6 901-7% 4 349-6 652-7% 10 058-32 210-6% Hyvinkää 223-27 - 56-63 - 499-11% 342-535 - 804-2 550 - Inkoo 25 - <5 * <5 * <5 * 84-18 -60% 73-63 -31% 270-14% Järvenpää 143-21% 25-49 - 43-29% 419-19% 281-382 - 395-1 740-9% Karjalohja 9 * <5 * <5 * <5 * 17-11 - 15-40% 28-80 - Karkkila 27-13 * 8-14 * 111-81 - 108-196 - 560 - Kauniainen 37-8 * 10 * <5 * 65-38% 45-30% 102-108 -30% 380-27% Kerava 131-18 - 60-45 - 307-29% 223-23% 293-14% 342-1 420-15% Kirkkonum 164-15% 17-33 - 47-368 -26% 234-203 -28% 231-1 300-17% Lapinjärvi 12 - <5 * <5 * <5 * 25-22 - 36-79 - 180 - Lohja 153-16% 20-70 +57% 50-457 - 272-487 - 425-22% 1 930-9% Loviisa 48-11 * 10-6 -61% 159-15% 125-251 - 327-940 -11% Mäntsälä 99-9 - 7-56% 21-222 - 108-19% 185-245 - 900-10% Nummi- 32-8 * 7 * 7 * 56-41 - 86-79 -34% 320-15% Nurmijärvi 213-27 - 28-52 - 425-19% 241-299 - 352-1 640-8% Pornainen 36 - <5 * <5 * <5 * 38-40% 20-34% 24 * 27-44% 150-33% Porvoo 166-27% 36-88 - 65-527 -15% 341-494 -14% 730-2 450-10% Raasepori 146-32 - 32-53 +61% 361-165 -31% 413-683 - 1 890 - Sipoo 93 - <5-75% 7-48% 14-235 - 100-23% 160-21% 244-860 -11% Siuntio 21-34% <5 * <5 * 8 * 68-41 - 55-41 - 240 - Tuusula 217-25 - 24-36 - 477-263 - 282-251 - 1 580 - Vantaa 715-20% 142-263 -18% 274-23% 2 209-14% 1 274-14% 1 524-19% 1 222-20% 7 620-17% Vihti 130-24 * 26-36 - 130-148 -29% 235-269 - 1 210-10% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 146 474 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Askola 208 Loviisa 1 865 Espoo 23 739 Mäntsälä 1 709 Hanko 1 369 Nummi-Pusula 817 Helsinki 60 145 Nurmijärvi 3 957 Hyvinkää 4 606 Pornainen 170 Inkoo 338 Porvoo 4 510 Järvenpää 4 212 Raasepori 3 125 Karjalohja 257 Sipoo 2 001 Karkkila 1 359 Siuntio 693 Kauniainen 711 Tuusula 2 215 Kerava 3 519 Vantaa 14 276 Kirkkonummi 2 843 Vihti 2 793 Lapinjärvi 367 Lohja 4 669 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31