OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 27.4.2017 Carita Meriläinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI OPINTOTUKIASETUKSEN MUUT- TAMISESTA 1 Johdanto Opintotukilain muuttamisesta annetulla lailla (4/2017), joka tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2017, on tehty muutoksia opintotukilakiin (65/1994). Muutokset koskevat muun muassa korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa, korkea-asteen opintorahan määrien yhtenäistämistä sekä opintolainan valtion takauksen määrän korottamista. Opintotukilain muutosten johdosta ehdotetaan muutettavaksi opintotukiasetuksen säännöksiä opintotukeen oikeuttavasta enimmäisajasta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoissa. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi säännöstä takaussaatavasta perittävästä korosta sekä opintorahan ja asumislisän maksupäivästä. 2 Nykytila ja ehdotetut muutokset 2.1 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika korkeakoulututkinnoissa Opintotukeen oikeuttavasta ajasta säädetään opintotukilain 7 :ssä. Voimassaolevan opintotukilain 7 :n 2 momentin mukaan korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 64 tukikuukautta. Lain 7 :n 3 momentissa säädetään yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi myönnettävästä tukiajasta. Voimassaolevan lainkohdan mukaan yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. Lailla opintotukilain muuttamisesta (4/2017) toimeenpannaan hallitusohjelman edellyttämä opintotuen uudistus. 1 päivänä elokuuta 2017 voimaan tulevan opintotukilain 7 :n 2 momentin mukaan korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 54 tukikuukautta. Tukeen oikeuttava aika on kuitenkin 57 tukikuukautta, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä. Vuoden 2017 elokuun alusta voimaan tulevan opintotukilain 7 :n 3 momentin mukaan yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kolmella tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. Opintotukilain 7 :n 8 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta.
2 6 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissa Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 6 :ssä säädetään erilaajuisten yliopistojen tutkintojen enimmäistukiajasta. Opintotukilain 7 :n 3 momenttiin tehdyn muutoksen johdosta asetuksen 6 :ssä säädettyjä opintotukeen oikeuttavia enimmäisaikoja yliopistojen tutkinnoissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee kahdella tukikuukaudella. Näin ollen tukikuukausien lukumäärä olisi asetuksen 6 :n 1 momentin mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi enintään 30 tukikuukautta, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja 35 tukikuukautta, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Pykälän 2 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja 26, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä sekä 30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Pykälän 3 momentissa säädetään tukikuukausien lukumäärästä yhteensä, kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Tällöin tukikuukausien lukumäärä olisi yhteensä enintään 48, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä ja 53, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä sekä 57, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä. Pykälän 4 momentissa säädetään sellaisen ylemmän korkeakoulututkinnon enimmäistukiajasta, johon ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 53, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä ja 57, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. 7 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa Voimassa olevassa opintotukiasetuksen 7 :ssä säädetään opintotukeen oikeuttavasta ajasta ammattikorkeakoulututkinnoissa. Opintotukilain 7 :n 3 momenttiin tehdyn muutoksen johdosta asetuksen 7 :ssä säädettyjä opintotukeen oikeuttavia enimmäisaikoja ammattikorkeakoulututkinnoissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee kahdella tukikuukaudella. Ehdotetun opintotukiasetuksen 7 :n 1 momentin mukaan tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi olisi enintään 30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, 35, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä, 39, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja 44, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä. Pykälän 2 momentin mukaan tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittamiseksi olisi enintään 12, jos tutkinnon laajuus on 60 opinto-
3 pistettä, 17, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja 21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. 2.2 Opintorahan ja asumislisän maksupäivä 19 Opintorahan ja asumislisän maksupäivä Voimassa olevan opintotukiasetuksen 19 :n mukaan opintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Nykyinen käytäntö siirtää merkittävästi maksupäivää kuukauden alussa silloin, kun kalenterikuukauden neljäs päivä sijoittuu viikonlopun tai juhlapyhän yhteyteen ja maksupäivä tämän vuoksi siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Maksukäytäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintoraha ja asumislisä maksettaisiin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Vastaava maksupäivä on käytössä mm. toimeentulotuessa ja asumistuessa. 2.3 Takaussaatavasta perittävä korko 26 Takaussaatavasta perittävä korko Opintotukilain mukaan lainansaajan on maksettava valtion koko takaussaatavalle enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentin mukaista korkoa, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä alemmasta korosta. Säännöksen tarkoituksena on taata takaussaatavalle kiinteä korko. Voimassa olevan opintotukiasetuksen 26 :n mukaan takaussaatavasta perittävä korko on seitsemän prosenttia, mikä vastaa tällä hetkellä korkolain (633/1982) 4 :n mukaista viivästyskorkoa. Opintotukilain säännöksiä on muutettu siten, että opintotuki muuttuu lainapainotteisemmaksi 1.8.2017 lähtien, mikä todennäköisesti johtaa korkeampiin lainamääriin ja takausvastuulainoihin. Opintotukilain säännös antaa mahdollisuuden säätää korkolaissa säädettyä viivästyskorkoa alemmasta korosta valtioneuvoston asetuksella. Opintotukilain muuttamisesta annettua lakia (4/2017) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 229/2016) todetaan, että takausvastuuvelan takaisinmaksussa ei ole kyse puhtaasti aiheettoman etuuden takaisinperinnästä. Opintolaina on ollut tarkoitettu turvaamaan opintojen aikaista toimeentuloa. Takausvastuuvelallinen on pyrkinyt lainalla investointiin, joka ei ehkä olekaan taannut lainan takaisinmaksun mahdollistavaa työllistymistä. Takausvastuuperinnässä tulisi olla jatkossakin joustavuutta, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi maksusuunnitelman tai tietyin edellytyksin maksuvapautuksen avulla. Mainitussa hallituksen esityksessä ehdotettiin, että yleinen korkotason aleneminen voitaisiin ottaa huomioon alentamalla takaussaatavasta perittävää korkoa ja siten taata tehokkaammin takausvastuulainojen pääoman takaisinperimistä. Opintotuen muuttuminen lainapainotteisemmaksi voi lisätä opintovelallisten riskejä lainan takaisinmaksuvaiheessa. Koron alennus parantaisi täten myös opintovelallisen taloudellisia edellytyksiä suoriutua takausvastuuvelan takaisinmaksusta. Edellä esitetyn perusteella takaussaatavasta perittävää korkoa ehdotetaan alennettavaksi neljään prosenttiin takausvastuulainojen tehokkaan takaisinperinnän turvaamiseksi. Koron alennuksen myötä korkojen ja lyhennysten välinen suhde muuttuisi siten, että perittyä pääomaa kertyisi nykyistä enemmän.
4 3 Vaikutukset 4 Valmistelu Asetuksen 6 ja 7 :n muutokset liittyvät opintotukilain 7 :n 3 momentin muuttamiseen ja sen perusteena olevaan hallitusohjelmaan. Näiden muutosten vaikutusta on arvioitu opintotukilain muuttamisesta annettua lakia (4/2017) koskevassa hallituksen esityksessä (HE 229/2016 vp). Asetuksen muutoksella ei ole lainmuutokseen nähden itsenäisiä vaikutuksia. Ehdotettu asetuksen 19 :n mukainen maksupäivän muutos ei aiheuttaisi valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta muutoksella olisi vaikutuksia toimeenpanoviranomaisten toimintaan ja se edellyttäisi muutoksia toimeenpanon tietojärjestelmiin. Opintorahan maksupäivän muutoksen myötä opiskelija saisi opintorahan ja asumistuen käyttöönsä samana päivänä. Asetuksen 26 :n mukaisen opintolainan takaussaatavan koron alentaminen seitsemästä prosentista neljään prosenttiin muuttaisi voimassa olevien maksusopimusten osalta lyhennettävän pääoman ja korkojen suhdetta siten, että lyhennysten osuus kasvaisi ja takaussaatava tulisi kokonaisuudessaan maksettua nopeammin. Korkorasituksen pienennyttyä velallinen voisi sopia myös nykyistä lyhyemmästä maksuaikataulusta. Koron alentaminen nopeuttaisi opintolainan takaussaatavien maksua pitkällä aikavälillä. Valtion kannalta takaussaatavasta perittävän koron alentaminen vähentäisi korkokertymää, mutta tehostaisi takaisinperintää velkapääoman pienentyessä nopeammin. Vuonna 2016 Kela peri takaisin takausvastuusaatavia 17,8 miljoonaa euroa, josta 4,7 miljoonaa euroa oli korkoja ja 13,1 miljoonaa euroa pääoman lyhennyksiä. Vuoden 2018 takausvastuusaatavien kokonaissummaksi Kela arvioi 18,3 miljoonaa euroa. Esitetty takausvastuusaatavasta perittävä neljän prosentin korko muuttaisi jakaumaa aiemmasta siten, että korkojen osuus olisi vuonna 2018 arviolta 2,7 miljoonaa euroa ja korkopääoman lyhennysten osuus olisi 15,6 miljoonaa euroa. Asetus on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kansaneläkelaitokselta, opintotuen muutoksenhakulautakunnalta, opiskelijajärjestöiltä, Suomen Yliopistot UNIFI ry:ltä sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ltä. Lausuntonsa antoivat sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Suomen yliopistot UNIFI ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Annetuissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asetukseen ehdotettujen opintotukiaikoja koskevien säännösten osalta, sillä nämä säännökset perustuvat 1.8.2017 voimaan tuleviin opintotukilain muutoksiin. Osassa lausunnoista tuotiin yleisesti esille opintotukiaikojen leikkaamiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia, joita oli korostettu jo mainittujen lainmuutosten valmistelun yhteydessä. Opintotuen ja asumislisän maksupäivän muutosehdotusta kannatettiin. Myös takaussaatavasta perittävän koron alentamista kannatettiin. Valtionvarainministeriö totesi lausunnos-
5 5 Voimaantulo saan, että poikkeaminen korkolain mukaisen viivästyskoron soveltamisesta tulee voida perustella ja asetusluonnoksen perusteluja on tältä osin täydennetty. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2017. Sen 19 ja 26 tulisivat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Asetuksen 6 ja 7 :n muutokset tehtäisiin opintotukilain muuttamisesta annetun lain (4/2017) 7 :n 3 momentin johdosta, jonka mukaan uusien korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella tukikuukaudella. Asetuksen 6 ja 7 :ää sovellettaisiin opintotukilain 7 :n 3 momentin muutosta (4/2017) vastaavasti opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen. Mainittuja lainkohtia sovellettaisiin myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2017, jos hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen.