Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 1(9) Ehdotus Mäntyluodon jätteidenkäsittelylaitoksen tarkkailuohjelmaksi, täydennetty 1. Käyttötarkkailu 1.1. Laitokselle vastaanotettavat jätteet 1.2. Pesulaitos Laitokselle vastaanotettavista, sekä prosessissa hyötykäytettävistä, että käsiteltävistä jätteistä, pyydetään aina ennakkotiedot asiakkaalta. Ennakkotietojen (esim. haittaainepitoisuudet, liukoisuudet, jätteen alkuperä, muut tarpeelliset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet) perusteella arvioidaan, voidaanko jäte ottaa vastaan ja käsitellä turvallisesti. Ellei ennakkotietoja, ole tai ne eivät ole riittäviä, tehdään vastaanottavalle jätteelle tutkimuksia laboratoriossa. Laboratorioanalyysien avulla arvioidaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn. Esimerkiksi laitokselle ei oteta vastaan jätteitä, joiden pesukäsittelyssä on mahdollista muodostua vaarallisia yhdisteitä pesuveden kloridin kanssa. Pesulaitoksen toimintaa ja menetelmän tehokkuutta seurataan säännöllisesti omavalvontana. Pesuprosessia ohjataan jatkuvatoimisesti ph- ja sähkönjohtavuusmittareilla. Pesuprosessin tehoa seurataan tutkimalla pestyn tuhkan (ns. tuhkakakun ) haitta-aineiden liukoisuuksia (ravistelutesti). Käyttöönottovaiheessa seurantaa tehdään tehostetusti, päivittäin otettavien kokoomanäytteiden avulla. Päivittäin otettavista näytteistä analysoidaan vähintään metallien ja kloridin liukoisuudet (1-vaiheinen ravistelutesti). Lisäksi viikoittain tehdään kokoomanäytteistä Vna 331/2013 mukaiset liukoisuustutkimukset (2- vaiheinen ravistelutesti). Normaalitoiminnan aikana otetaan kaatopaikalle toimitettavasta tuhkakakusta säännöllisesti näytteitä, joista muodostetaan kokoomanäyte laadunvarmistusta varten. Kokoomanäytteestä (1 kokoomanäyte/kuukausi tai vähintään yksi kokoomanäyte/5 000 tonnin tuhkaerä) analysoidaan kaatopaikkakelpoisuus Vna 331/2013 mukaisesti (2-vaiheinen ravistelutesti). Näytteet tuhkakakusta ottaa laitoksen henkilökunta, joka on saanut koulutuksen ympäristönäytteenottoon. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa joko Ekokem Oyj:n laboratoriossa Riihimäellä tai ulkopuolisessa laboratoriossa. Analyysit tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Ekokem Oyj:n laboratorion analyysimenetelmien kuvaukset (mm. analyysitekniikka, käytettävä standardi, mittausepävarmuus) on esitetty liitteessä 1. 1.3. Vesienkäsittely Puhdistustehokkuus Vesienkäsittelyn toimintaa ja puhdistustehokkuutta seurataan säännöllisesti omavalvontana. Vesienkäsittelyprosessin toimintaa seurataan jatkuvatoimisesti ph-, redox- ja sähkönjohtavuusmittareilla. Veden ph-arvoja seuraamalla voidaan arvioida myös metallien poiston tehokkuutta. Mikäli veden ph-arvot nousevat, ei metallien saostuminen pesuprosessissa toimi kunnolla, ja tarpeen mukaan pesuprosessia säädetään. Metallien pitoisuuksia ei voida luotettavasti mitata suolapitoisesta vedestä jatkuvatoimisilla mittareilla. Näytteitä otetaan säännöllisesti sekä pesuprosessista käsittelyyn tulevasta vedestä, että käsittelystä ulos johdettavasta vedestä. Normaalitoiminnan aikana puhdistustehoa seurataan
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 2(9) 1.4. Luokitin ottamalla näytteitä vähintään kerran kuukaudessa. Laitoksen käyttöönottovaiheessa valvontaa tehdään tarpeen mukaan tehostetusti. Lisäksi näytteenottoa tehostetaan tarpeen mukaan esim. tilanteissa, kun käsitellään korkean kromi-pitoisuuden omaavia jätteitä. Tällöin vedestä voidaan seurata Cr(+VI):n esiintymistä. Vesienkäsittelyn puhdistustehokkuutta seurataan ottamalla näytteitä sekä käsittelyyn tulevasta, että sieltä ulosjohdettavasta vedestä. Puhdistustehokkuuden seurantaan varten näytteet otetaan kertanäytteitä molemmista vesistä. Analyysitulosten perusteella lasketaan käsittelyn puhdistustehokkuus (reduktio). Käsittelyyn tulevasta ja ulosjohdettavasta vedestä analysoidaan vähintään seuraavat parametrit/haitta-aineet: ph kiintoaine metallit/raskasmetallit: Al, Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Fe, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuudet). Vesinäytteet ottaa laitoksen henkilökunta, joka on saanut koulutuksen ympäristönäytteenottoon. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa joko Ekokem Oyj:n laboratoriossa Riihimäellä tai ulkopuolisessa laboratoriossa. Analyysit tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarpeen mukaan näytteille tehdään määritystekniikan vaatimat esikäsittelyt. Ekokem Oyj:n laboratorion analyysimenetelmien kuvaukset (mm. analyysitekniikka, käytettävä standardi, mittausepävarmuus) on esitetty liitteessä 1. Vesienkäsittelyn käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy muulta osin myös vaikutustarkkailuun (kuormitus), joten tarkkailun on kuvattu kappaleessa 2.2. Luokittimella esikäsitellään vain osa laitokselle vastaanotettavista tuhkista. Esikokeilla selvitetään, mitkä tuhkaerät käsitellään luokittimella. Eroteltu tuhkajae, jota ei käsitellä pesulaitoksessa, tutkitaan hyötykäyttökelpoisuuden tai kaatopaikkakelpoisuuden selvittämiseksi. Tuhkanäytteet ottaa laitoksen henkilökunta. Näytteistä analysoidaan haitta-aineiden kokonaispitoisuudet sekä liukoisuudet. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa joko Ekokem Oyj:n laboratoriossa Riihimäellä tai ulkopuolisessa laboratoriossa. Analyysit tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. 1.5. Kenttärakenteet Laitosalueen kenttärakenteiden kuntoa (esim. halkeamat, painumat) seurataan säännöllisesti silmämääräisesti laitoksen henkilökunnan toimesta. Havaitut vauriot kirjataan laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Rakenteissa havaitut rikkoutumiset ja muut vauriot korjataan mahdollisimman nopeasti. Kentän sadevesiviemäreiden ja salaojien kunto tarkistetaan säännöllisesti. Tarvittaessa viemärit ja salaojat huuhdellaan niiden toimivuuden varmistamiseksi. Hulevesiallas tyhjennetään kokonaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Pohjaliete poistetaan ja altaan kunto tarkistetaan silmämääräisesti. Mikäli allasrakenteissa havaitaan
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 3(9) rikkoutumista, korjataan havaitut vauriot mahdollisimman nopeasti. Hulevesialtaaseen liitetyt kiintoaineen- ja öljynerottimet tyhjennetään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Samalla erottimien kunto tarkistetaan ja tarpeen mukaan havaitut vauriot ja puutteet korjataan. 2. Päästötarkkailu 2.1. Hulevedet Laitoksen kenttäalueiden vedet kerätään altaaseen (tilavuus 2 000 m 3 ). Hulevesiä voidaan käyttää hyödyksi pesuprosessissa tai vesi johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta mereen jäteveden poistoputkea pitkin. Mikäli altaan vettä johdetaan mereen, analysoidaan vesi aina ennen veden johtamisen aloittamista. Tarpeen mukaan, analyysitulosten perusteella, hulevesialtaan vesi voidaan johtaa vesienkäsittelyyn ennen mereen johtamista. Ennen mereen johtamista altaan vedestä analysoidaan vähintään seuraavat parametrit/haittaaineet: ph sähkönjohtavuus kiintoaine kloridi, sulfaatti ja fluoridi metallit/raskasmetallit: Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Fe, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuuksina) kok-p ja kok-n mineraaliöljyt (C10-C40). Mikäli vettä johdetaan mereen, otetaan vesinäytteet omavalvontana, laitoksen henkilökunnan toimesta. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa: joko Ekokem Oyj:n laboratoriossa Riihimäellä tai ulkopuolisessa laboratoriossa. Analyysit tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarpeen mukaan näytteille tehdään määritystekniikan vaatimat esikäsittelyt. Liitteessä 1 on Ekokem Oyj:n laboratorion analyysimenetelmien kuvaukset (mm. analyysitekniikka, käytettävä standardi, mittausepävarmuus). Ulkopuolinen asiantuntija ottaa hulevesialtaan vedestä näytteet neljä (4) kertaa vuodesta: helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, elo-syyskuussa ja marras-joulukuu. Näytteistä analysoidaan em. parametrit/haitta-aineet. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluttua tulosten valmistumisesta. 2.2. Jätevesi ja mereen kohdistuva kuormitus Vesienkäsittelystä mereen johdettavan veden määrää seurataan jatkuvatoimisesti. Lisäksi jatkuvatoimisesti seurataan veden ph:ta ja sähkönjohtokykyä. Vesienkäsittelyn puhdistustehokkuuden valvonta (Ekokemin tekemä omavalvonta) on kuvattu edellä, käyttötarkkailukappaleessa 1.3. Tässä kappaleessa esitetään jätevesien laadun ja jätevesistä mereen aiheutuvan kuormituksen tarkkailu.
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 4(9) Vesienkäsittelystä mereen johdettavan veden laatua ja kuormitusta tarkkaillaan sekä Ekokemin omavalvonta, että ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Omavalvonta mereen johdettavan jäteveden laatua seurataan viikoittain otettavilla kokoomanäytteillä (52 näytettä/vuosi). Näytteet otetaan kokoomanäytteenä vesienkäsittelystä lähtevän veden säiliöstä automaattisella näytteenottimella veden virtaamaan suhteutettuna. Omavalvontanäytteet ottaa laitoksen henkilökunta, joka on saanut koulutuksen ympäristönäytteenottoon. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa joko Ekokem Oyj:n laboratoriossa Riihimäellä tai ulkopuolisessa laboratoriossa. Analyysit tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarpeen mukaan näytteille tehdään määritystekniikan vaatimat esikäsittelyt. Ekokem Oyj:n laboratorion analyysimenetelmien kuvaukset (mm. analyysitekniikka, käytettävä standardi, mittausepävarmuus) on esitetty liitteessä 1. Omavalvontanäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit/haitta-aineet: ph sähkönjohtavuus kiintoaine kloridi, sulfaatti, fluoridi ja bromidi metallit/raskasmetallit: Al, Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Fe, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuudet) kok-p ja kok-n ammonium-typpi BOD TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) syanidi mineraaliöljyt (C10-C40) PAH-yhdisteet haihtuvat hiilivety-yhdisteet. Ulkopuolinen asiantuntija ottaa näytteet laitoksen normaalitoiminnan aikana kerran kuukaudessa (12 näytettä/vuosi). Näytteet otetaan kokoomanäytteinä, kuten omavalvontanäytteet. Ulkopuolisen asiantuntijan ottamista näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit/haitta-aineet: ph sähkönjohtavuus kiintoaine kloridi, sulfaatti, fluoridi ja bromidi metallit/raskasmetallit: Al, Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Fe, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuudet) kok-p ja kok-n ammonium-typpi BOD TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) syanidi mineraaliöljyt (C10-C40) PAH-yhdisteet haihtuvat hiilivety-yhdisteet.
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 5(9) Lisäksi ulkopuolinen asiantuntijan ottamasta näytteestä tutkitaan Vna 1022/2006 liitteen 1A päästökieltoaineet. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mereen kohdistuva kuormitus lasketaan viikoittain tehtävien kokoomanäytteiden pitoisuuksien ja mereen johdetun vesimäärän avulla. Analyysitulokset ja tulosten perusteella laskettu kuukausikuormitus toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukausittain. Tarkkailun tuloksista ja mereen kohdistuvasta kuormituksesta laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, joka liitetään laitoksen vuosiraporttiin. 2.3. Kentän salaojavedet Kenttärakenteen alapuolisten salaojien vedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäriin johdettavien salaojavesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Vesinäyte otetaan tarkkailukaivosta kaksi (2) kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta: touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa. Näytteen ottaa ulkopuolisen asiantuntijan sertifioitu näytteenottaja. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit/haitta-aineet: ph sähkönjohtavuus kloridi ja sulfaatti metallit/raskasmetallit: Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuudet) mineraaliöljyt (C10-C40) PAH-yhdisteet. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluttua tulosten valmistumisesta. 2.4. Melupäästö Laitoksen aiheuttama melupäästö mitataan kertaluontoisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta lähimmistä häiriintyvistä kohteista (esim. Natura-alue), kun pesulaitos on otettu käyttöön. Ennen melupäästömittausta laaditaan mittaussuunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ELY-keskukselle. Mittaukset uusitaan tarpeen mukaan, jos laitokselle otetaan käyttöön uusia laitteita, josta voi aiheutua melua ympäristöön. Melupäästöä verrataan melun raja- ja ohjearvoihin. Tulokset toimitetaan tiedoksi ELYkeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. 2.5. Pöly- ja hajupäästöt Laitoksen normaalitoiminnassa pölypäästöjä aiheutuu lähinnä liikenteestä ja kenttäalueella liikkuvista koneista. Myös tuhkien esikäsittelystä (ns. luokitin) voi aiheutua pölypäästöjä, mutta esikäsittelyä ei tehdä jatkuvatoimista. Esikäsittelyn pölypäästöjä esitetään mitattavaksi
EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 6(9) Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kertaluonteisesti, kun laite on otettu käyttöön. Luokittimesta ulos johdettavasta ilmasta mitataan pölyn pitoisuus (kokonaispöly). Tulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. Laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan hajupäästöjä. Hajuja mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kertaluonteisesti, mikäli hajuja esiintyy. Ennen hajumittauksia laaditaan mittaussuunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ELY-keskukselle. Tulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. 3. Vaikutustarkkailu 3.1. Pohjavedet Pesulaitoksen pohjavesitarkkailu yhdistetään alueella tehtävään Ekokem Oyj:n ja Ekokem- Palvelu Oy:n nykyiseen pohjavesitarkkailuun. Pesulaitoksen alueen pohjoispuolelle on asennettu kesällä 2015 uusi havaintoputki PVP1. Tarpeen mukaan asennetaan uusi putki alueen eteläpuolelle. Näytteet otetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta neljä (4) kertaa vuodessa (helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, elo-syyskuussa ja marras-joulukuussa). Kaikista vesinäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit/haitta-aineet: ph sähkönjohtavuus kiintoaine kloridi ja sulfaatti metallit/raskasmetallit: As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn (vesiliukoiset) mineraaliöljyt (C10-C40) haihtuvat hiilivety-yhdisteet. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluttua tulosten valmistumisesta. 3.2. Pintavedet Laitoksen pintavesivaikutukset kohdistuvat merialueeseen. Merialueella tehdään yhteistarkkailua, johon pesulaitoksen tarkkailu liitetään. Seuraavassa esitetään ehdotus yhteistarkkailuun osallistumisesta. 3.2.1. Vesipäästön purkupiste ja päästön ominaisuudet Laitoksen jätevesi puretaan Mäntyluodon satama-altaaseen. Vesimäärä on enintään 155 000 m 3 vuodessa. Jäteveden sisältämät haitta-ainepitoisuudet ja laskennallinen vuosikuormitus (max vesimäärällä) on esitetty taulukossa 1.
EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 7(9) Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos Taulukko 1. Laitoksen mereen johdettavan jäteveden haitta-ainepitoisuudet ja kuormitus. Haitta-aine/parametri Maksimipitoisuus (mg/l) Kuormitus kg/a (vesimäärä 155 000 m 3 /a) As 0,05 7,8 Sb 0,05 7,8 Hg 0,005 0,8 Cd 0,01 1,6 Cr 0,05 7,8 Cu 0,1 15,5 Pb 0,1 15,5 Mo 0,2 31 Ni 0,05 7,8 Fe 0,2 31 Zn 0,05 7,8 Tot. P 0,1 15,5 Tot. N 100 15 500 N-NH4 50 7750 BOD 20 3 100 Sulfaatti 2500 387 500 Kloridi 80 000 12 400 000 Fluoridi 10 1 550 Bromidi 1300 201 500 Kiintoaines 50 7 750 Öljyhiilivedyt (C10-C40) 1 155 PAH-yhdisteet 0,1 15,5 Syanidit 0,01 1,6 VOC-yhdisteet 0,1 15,5 ph 6,5-9 - 3.2.2. Näytteenottopisteet ja mitattavat muuttujat Porin merialueen yhteistarkkailussa on tällä hetkellä kaksi tarkkailupistettä Eteläselän alueelta (POME 57 ja POME 58). Lisäksi tarkkailua on aiemmin tehty mm. pisteestä Vasikkaluoto, Hertta ID 61127. Ekokemin laitoksen mahdollisten vaikutukset voidaan ottaa yhteistarkkailuun mukaan tehostamalla tarkkailua yllämainituilla tarkkailupisteillä POME 57 ja POME 58 (Kuva 1). Lisäksi seurantaan ehdotetaan otettavan mukaan uusi piste P1 (Kuva 1), joka sijaitsee lähellä satama-allasta ja vesipäästön purkupaikkaa. Uuden pisteen sijainnista sovitaan ennen ensimmäistä näytteenottoa tarkemmin valvovan viranomaisen kanssa. Vesistövaikutusten tarkkailua tehdään eri vesikerrostumissa veden kerrostuneisuuden vuodenaikavaihteluiden takia.
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 8(9) Kuva 1. Tuhkanpesulaitoksen vesipäästön purkupaikan sijainti ja suunnitellut näytteenottopisteet Eteläselällä. K 3.2.3. Kerran kuukaudessa tehtävä tarkkailu (laitoksen ensimmäinen käyttövuosi) Kun laitoksen toiminta käynnistyy, seurataan ensimmäisen vuoden aikana laitoksen mahdollisia vaikutuksia tehostetusti kerran kuukaudessa seuraavista havaintopisteistä: POME 57, syvyydet (m) 1,3 ja 5> (pohjanläheinen kerros) POME 58, syvyydet (m) 1,3 ja 5> (pohjanläheinen kerros) P1, syvyydet (m) 1,3 ja 5> (pohjanläheinen kerros)
Mäntyluoto, tuhkanpesulaitos EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 9(9) Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Lämpötila o C Happi mg/l Kyll. % Sameus (FNU) Sähkönjohtavuus ms/m ph kloridi, sulfaatti, fluoridi ja bromidi suolaisuus metallit/raskasmetallit: Al, Sb, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Fe, Se, Zn ja V (kokonaispitoisuudet) Mikäli ensimmäisen vuoden aikana ei todeta vaikutuksia, siirrytään ottamaan näytteet neljä (4) kertaa vuodessa (helmi-, kesä- elo- ja lokakuu). 3.2.4. Kaksi kertaa vuodessa tehtävä tarkkailu (helmikuu ja elokuu) Lisäksi edellisen kohdan analyysien lisäksi tehdään em. näytepisteistä kaksi (2) kertaa vuodessa seuraavat analyysit: kiintoaine Kok- N, Kok- P, ammoniumtyppi, syanidit mineraaliöljyt (C10-C40) PAH-yhdisteet. 3.2.5. Kertaluontoiset tarkkailut (ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan aloittamisen jälkeen), jatketaan tarvittaessa, mikäli aineiden pitoisuudet nousevat toiminnan aloittamisen jälkeen Vna 1022/2006 liitteen 1A päästökieltoaineet 3.2.6. Näytteenotto ja analyysit Näytteet ottaa ulkopuolinen asiantuntija. Haitta-aineet analysoidaan kokonaispitoisuuksina. Laboratorioanalyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa, standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla, yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluttua tulosten valmistumisesta. LIITTEET: Liite 1: Ekokem Oyj:n laboratorion analyysimenetelmät (standardit, tekniikka, mittausepävarmuus ja määritysrajat), Finasin todistus laboratorion pätevyysalueesta (24.10.2016) sekä laboratorion määritysrajat mereen johdettavista vesistä tarkkailtaville aineille.
LIITE 1
Ekokem Oyj Analyysimenetelmät 25.1.2017 Laboratorio /HH Esikäsittely Standardi Tekniikka Mittausepävarmuus- Akkreditointi % Kosteusprosentti SFS 3008 Lämpökaappi/halogeenikuivain 8 k Mikroaaltouunihajotus SFS 15587-2 Vesille hajotus typpihapolla ei määritetty erikseen k vesille SFS-EN 13657 kiinteille mikroaaltouunissa Kiinteille hajotus kuningasvedellä mikroaaltouunissa esikäsittelylle Hienonnus ISO 11464 Leikkaava e Ravistelutesti SFS-EN 12457-2 mylly/leukamurskain/kuulamylly Kaksivaiheinen ravistelu, ympäripyörittävä ravistelija ei määritetty erikseen esikäsittelylle e Määritykset kiinteästä Standardi Tekniikka Mittausepävarmuus- Akkreditointi materiaalista % Alumiini SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 k Arseeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 k Barium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 e Kadmium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 e Kromi SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 k Kupari SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 k Molybdeeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 k Nikkeli SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 35 k Lyijy SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 35 k Antimoni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 k Seleeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 k Tina SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 35 k Strontium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 k Vanadiini SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 k Sinkki SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 k Elohopea Sis.menetelmä ANO 028 kylmähöyry-aas 25 k Happoneutralointikapasiteetti CEN/TS 15364:2006 happotitraus 30 e Öljyhiilivedyt SFS-EN 14039 Kaasuromatografi 20 e (liekkidetektori) TOC SFS-EN 13137 Poltto-IR 40 k Halogeenit+rikki (F, Cl, Br, SFS-EN 14582 Happipommihaj.+IC F 35, Cl 25, Br 25, S k S) 35 Syanidi SFS-EN ISO 14403 Tislaus + CFA, 40 k continuous flow analyser Fenoli-indeksi SFS-EN ISO 14402 Tislaus + CFA, 40 e continuous flow analyser Vesipitoisuus SFS-EN ISO 14346 Karl Fisher -titraus 15 k Määritykset liukoisuustestiuutteesta ja vesinäytteestä Standardi Tekniikka Mittausepävarmuus- % Akkreditointi Vesiliuk / happohaj. Alumiini SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 25 k Arseeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 / 27 k Boori SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 25 K Barium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 15 / 20 K Kalsium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 / 25 K
Ekokem Oyj Analyysimenetelmät 25.1.2017 Laboratorio /HH Kadmium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 28 k Koboltti SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 30 K Kromi SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 30 K Kupari SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 25 K Rauta SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 26 K Magnesium SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 15 / 30 K Mangaani SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 15 / 15 K Molybdeeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 / 35 K Nikkeli SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 27 K Fosfori SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 / 30 K Lyijy SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 30 K Antimoni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 20 / 27 K Seleeni SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 30 / 30 K Tina SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 15 / 20 K Vanadiini SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 15 / 25 K Sinkki SFS-EN ISO 11885 ICP-OES 25 / 30 K Elohopea Sis.menetelmä ANO 028 ja likaisille näytteille sis.menet ANO 027, EPA 7473:2007 kylmähöyry-aas ja likaisille näytteille suora poltto 30 K ANIONIT SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Puhtaista näytteistä k kaikki anionit 15 Fluoridi SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 30 k Kloridi SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 25 k Bromidi SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 15 k Nitraatti SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 20 K Fosfaatti SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 40 K Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1 Ionikromatografi Jätevesi 35 K TOC SFS-EN 1484:1997 NPOC 18 k DOC SFS-EN 1484:1997 NPOC 18 k ph SFS 3021:1979 ph-elektrodi 5 k Johtokyky SFS-EN 27888:1994 johtokykyelektrodi 8 k SFS 5504 Spektrofotometri, pikatesti 15-150 mg/l 20 % 100-2000 mg/l 10 % e Öljyhiilivedyt SFS-EN ISO 9377-2 Kaasuromatografi (liekkidetektori) Fenoli-indeksi SFS-EN ISO 14402 CFA, continuous flow analyser Syanidi SFS-EN ISO 14403 CFA, continuous flow analyser VOC-yhdisteet: ISO 11423 1 Headspacekaasukrotografi dikloorimetaani (liekkidetektori) MTBE kloroformi 1,1,1-trikloorietaani Hiilitetrakloridi 1,2-dikloorieteeni (trans) klooribentseeni (mono) bentseeni 30 e 25 e 20 k 30 e
Ekokem Oyj Analyysimenetelmät 25.1.2017 Laboratorio /HH TAME trikloorieteeni tolueeni tetrakloorieteeni etyylibentseeni p- ja m-ksyleeni styreeni o-ksyleeni n-oktaani vinyylikloridi 1,2-dikloorietaani 1,1,2- triklooritrifluorietaani 1,2-diklooribentseeni 1,4-diklooribentseeni 1,2,4-triklooribentseeni naftaleeni heksaklooributadieeni propanaali metanoli etanoli isopropanoli 1-propanoli isobutanoli 1-butanoli 2-butanoli 2-pentanoli 1-pentanoli asetoni etyylimetyyliketoni e = ei akkreditoitu, k = akkreditoitu
1(1) Taulukossa esitetty Ekokem Oyj:n akkreditoidun laboratorion määritysrajat vesinäytteistä analysoitaville aineille. Haittaaine/parametri ESAVI:n esitys 23.1.2017 pitoisuusraja-arvoksi (mg/l) Ekokem Oyj:n laboratorion määritysrajat vesienkäsittelystä ulosjohdettavalle, suolaiselle vedelle (mg/l) As 0,01 0,01 Sb 0,05 0,04 Hg 0,001 0,0001 Cd 0,01 0,001 Cr 0,01 0,005 Cu 0,05 0,005 Pb 0,05 0,01 Mo 0,2 0,01 Ni 0,05 0,005 Fe 0,2 0,01 Zn 0,1 0,01 Tot. P 0,1 Ekokemin laboratorio ei tee analyysi teetetään ulkopuolisessa, akkreditoidussa laboratoriossa Tot. N 10 Ekokemin laboratorio ei tee analyysi teetetään ulkopuolisessa, akkreditoidussa laboratoriossa CODCr 30 * Sulfaatti 2 500 0,5 Kloridi 80 000 0,1 Fluoridi 10 1 Bromidi 1 300 0,2 Kiintoaines 50 10 Öljyhiilivedyt 0,1 (C10-C40) 0,1 0,1 Ekokemin laboratorio ei tee analyysi PAH-yhdisteet (summ) teetetään ulkopuolisessa, akkreditoidussa laboratoriossa Syanidit 0,01 0,002 VOC-yhdisteet 0,1 (summa) ** ph 6,5-9 * Yleisesti käytössä olevan standardin (SFS 5504) analyysitekniikka ei sovellu COD Cr-määrityksiin suolapitoisille vesille (kloridipitoisuus häiritsee >1000 mg/l pitoisuuksissa ** VOC-yhdisteiden summapitoisuudelle ei ole määritysrajaa; yksittäisille yhdisteille on määritysrajat