1 Saarijärvi Haapalamminkangas tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013-2015 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy
2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Havainto... 5 SAARIJÄRVI HAAPALAMMINKANGAS... 5 Valokuvia... 7 Inventoinnissa tarkastetut alueet:... 9 Vintterinkankaan maastoa Perustiedot Alue: Saarijärven Haapalamminkankaan tuulipuisto, Saarijärven keskustasta n. 8 km pohjoiseen. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko tuulipuiston alueella muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: maastotyö lokakuun lopulla v. 2013, raportti helmikuu 2015 Kustantaja: Megatuuli Oy Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Timo Sepänmaa. Tulokset: Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu muinaisjäännöksiä. Voimalapaikkojen alueet ja lähiseutu on sijainniltaan ja maastoltaan sellaista jossa tuskin sijaitsee mitään tunnetun tyyppistä muinaisjäännöstä. Tuulipuiston turbiinipaikat vaalean punainen pallo. Lähiseudun muinaisjäännökset eri symbolein. Tuulipuiston alueella havaittu kivirakenne joka ei ole muinaisjäännös on merkitty kolmiolla.
3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Karttapohjat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä v. 2013 ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä Yleiskartta Turbiinipaikat vaalean punainen pallo. Havaittu kivirakenne kolmio siinä kyseessä ei ole muinaisjäännös, vaan ilmeisen nykyaikainen pieni rakenne.
4 Inventointi Megatuuli Oy suunnittelee kuuden tuulivoimalan tuulivoimapuistoa Saarijärven Haapalamminkankaan alueelle, Saarijärveltä pohjoiseen kulkevan rautatien itäpuolelle ja Karstulan rajan eteläpuolella sijaitsevan Haapalammin eteläpuoliselle metsäalueelle. Lokakuussa vuonna 2013 Mikroliitti Oy inventoi tuolloisen, alustavan suunnitelman mukaisen tuulipuiston alueen ja kaavaillut 21 vaihtoehtoista turbiinipaikkaa. Koska maastoinventoinnin jälkeen kävi ilmi, että suunnitelmat tulevat vielä oleellisesti muuttumaan, raporttia ei katsottu tarpeelliseksi tuolloin vielä jättää (museoviranomaisille), kun alueelta ei myöskään löytynyt muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuistohankkeen edetessä voimalapaikkojen määrä rajautui kuuteen. Kaikkia nykyisen suunnitelman mukaisia voimalapaikkoja ei tarkastettu paikan päällä maastossa v. 2013. Tuolloinen maastoinventointi kuitenkin antoi täsmällisen kuvan ja käsityksen alueen muinaisjäännöspotentiaalista, joten todettiin, että v. 2013 inventointi olisi riittävä selvitys myös nykyisen suunnitelman mukaisen tuulipuiston muinaisjäännöstilanteesta. Tuulivoimapuiston alue ja rakennettavat maastot sijoittuvat yli 200 m korkeustasoille, n. 200-220 m korkeusvälille ja turbiinipaikat n. 210 m korkeustasoille. Kyseisille korkeustasoille ei alueella ole ulottunut mikään muinainen järvivaihe (Ancylusjärvi, Muinais-Päijänne) alue on ihmisasutuksen aikana aina sijainnut kaukana vesistöistä. Alueen pohjoisreunalla on pieni Haapalampi 197 m korkeustasolla. Lähin voimala on siitä n. 120 m etäisyydellä. Alueella ei voi olla rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä, kuten esihistoriallisia asuinpaikkoja ja lapinraunioita. Alue on topografialtaan kumpareikkoista. Maaperä alueella on moreeni. Maaperä on monin paikoin kosteaa ja kaikkialla varsin kivikkoista, pääpuulajina usein kuusi. Voimaloiden sijaintipaikkojen maastot ja lähialueet ovat maaperältään sellaista joka ei ole soveltunut vanhaan eikä myöskään nykyiseen maatalouteen kivikkoinen moreeni, kosteikkoja ja kalliota. Voimaloiden alueet ovat olleet koko historiallisen ajan ja edelleenkin asumatonta takamaata. Tämä jo ennalta kartan perusteella arvioitava seikka varmistettiin mm. 1840-luvun pitäjänkartalta. Pitäjänkarttoja tarkempia vanhoja karttoja ei katsottu tarpeelliseksi tutkia. Alueen maaperästä ja syrjäisyydestä sekä vesistöjen ja vesireittien puutteesta ja alueen hankalakulkuisuudesta johtuen se ei ole soveltunut hyvin myöskään tervan- ja hiilen polttoon. Tuulipuiston alue ja voimalapaikkojen lähiseutu on kaiken kaikkiaan eri ominaisuuksiltaan arkeologin näkökulmasta sen laatuinen, että tunnetutuja muinaisjäännöstyyppejä ei sieltä voi odottaa löytävänsä. Karttaa tutkimalla tai paikan päällä havaitun maaston perusteella ei voi osoittaa mitään osa-aluetta tai maastoa joka olisi muinaisjäännöksille jotain toista alueen maastoa tai aluetta potentiaalisempi (tai vähemmän kelvotonta), mistä muinaisjäännöksiä kannattaisi lähteä suunnitellusti etsimään. Alueella ei siten ole mahdollista tehdä suunnitelmallista ja järkiperäistä muinaisjäännösinventointia. Sen takia inventoinnin maastotyö lokakuussa v. 2013 kohdistettiin yksinomaan ja varmistuksen luonteisesti suunniteltujen turbiinipaikkojen kohdalle ja niiden lähialueelle sekä mahdollisille huoltotielinjoille voimalapaikkojen ja metsäteiden välillä. Alueen metsäteiden varret luonnollisesti katsottiin. Missään alueella ei havaittu sellaista maastoa, joka voisi olla edes hieman potentiaalinen tunnetun tyyppisille muinaisjäännöksille päinvastoin, koko alue on sen laatuista että sieltä ei kannata muinaisjäännöksiä lähteä etsimään ellei sellaisesta ole jotain ennakkotietoa olemassa. Alueella ei havaittu missään mitään merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Nykyisen suunnitelman mukaisista voimalapaikoista voidaan katsoa paikan päällä tarkastetuiksi puolet eli kolme. Muut kolme voimalapaikkaa sijaitsevat 120-200 m etäisyydellä maastoista, jotka voidaan sanoa paikan päällä katsotuksi ja nähdyiksi. Silmänvarainen, maanpäällisten muinaisjäännösten havainnointi tällä alueella oli ainoa menettelytapa v. 2013 ja myös ainoa
5 tarpeellinen menetelmä, koska mitään maanalaisia muinaisjäännöksiä ei alueelta ole odotettavissa. Laserkeilausaineistoa ei alueelta ollut saatavissa (ei myöskään vielä helmikuussa v. 2015), joten maaston arviointi tehtiin koetelluin perinteisin arkeologisin menetelmin, karttatarkastelun ja silmämääräisen maaston havainnoinnin perusteella. Vuonna 2013, nykyisen tuulivoimapuistoa laajemman alueen tarkastelussa ei havaittu lainkaan terva- ja hiilihautoja tai pyyntikuoppia, jotka voisivat olla todennäköisimpiä muinaisjäännöstyyppejä joita alueella periaatteessa voisi sijaita. Sellaisia ei kuitenkaan alueella missään havaittu. Kuten jo edellä pohdittiin, Saarijärvi ei ylipäätään ole varsinaista tervanpolttoaluetta. Tervahautoja tunnetaan kunnasta vain muutama, ja hiilihautoja pari ja lisäksi pari tervaränniä kaikki lähempänä asutusta, harjualueilla ja lähellä vesistöjä. Tuulipuiston alue on ollut asutuksesta varsin syrjässä ja vaikeasti kuljettavaa (ei jokia, puroja, vesiä), joten ei ole ollut mitään syytä tulla alueen suureksi osaksi kuusta kasvaviin sekametsiin tervaa tai hiiltä polttamaan. Alueella ei ole ollut myöskään merkittäviä (pitäjä, kylä) rajoja, joten muinaisjäännökseksi katsottavia rajamerkkejä alueella ei ole. Alue on myös hyvin epätyypillinen pyyntikuopille, osaksi samoista syistä miksi alueella ei liene tervaa poltettu. Alueella tehtyjen maastohavaintojen, karttakuvan ja nykyisen arkeologisen tietämyksen mukaan tarkastamattomilla voimalapaikoilla ei ole odotettavissa sijaitsevan minkään tyyppisiä ja aikaisia muinaisjäännöksiä. Siksi tuulivoimapuiston muutamaa tarkemmin katsomatonta voimalapaikkaa ei mielestäni ole tarpeellista maastossa tarkastaa vaan että tehty maastoinventointi sekä karttaselvitys olisi riittävä tuulivoimapuiston muinaisjäännösselvitys. 23.2.2015 Timo Jussila Havainto Alueella havaittiin yksi kivirakenne joka selvästikään ei ole muinaisjäännös, mutta se on kuitenkin syytä raportoida mahdollisten siitä tehtävien maallikkoilmoitusten takia. SAARIJÄRVI HAAPALAMMINKANGAS Status: Ajoitus: Laji: Ei ole muinaisjäännös. historiallinen, nykyaikainen tunnistamaton: kivirakenne Koordin: N: 6962 928 E: 407 994 Z: 218 ±1 m X: 6965 134 Y: 2561 261 (kkj) P: 6965 847 I: 3408 128 (ykj) Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila & Sepänmaa 2013 inventointi Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 9,6 km pohjoiseen. Paikalla on kaksi isompaa kiveä jotka vajaan metrin halkaisijaltaan. Niiden väliseen kapeaan koloon, osin isompien kivien päälle kasattu pienempiä kiviä. Rakenne on kalliopohjalla, kallion päällä sammalta. Isojen kivien päällä on sammalta. Kivien väliin asetettujen pienempien kivien ylimmät kivet ovat isojen kivien päällä olevan sammaleen päällä - ladottujen kivien alla on sammalta. Isojen kivien väliin ja päälle asetetut kivet ovat sammalettomia kun taas niiden alla - isompien kivien päällä - on sammalta. Sen perusteella voi arvella, että rakenne ei olisi kovin vanha - ehkä 0,5-10 v. Kyseessä voisi ehkä olla metsästäjän väijytyspaikka.
6 Kivirakenne kolmion kohdalla (voimalapaikka koillisessa punainen pallo). Kivirakenne
7 Valokuvia Haapalamminkankaan maastoa Lehtolamminlehdon maastoa Kympinkankaan maastoa.
8 Pieni Vintterin maastoa Tervalammin pohjoispuolen maastoa. Tasaisenkankaan maastoa
9 Inventoinnissa tarkastetut alueet: Kartalle on merkitty sinisellä v. 2013 tarkastetut maastot ja vihrein palloin v. 2013 alustavan suunnitelman mukaiset voimalapaikat. Lopulliset, uudet voimalapaikat (helmikuu 2015) on merkitty punaisella pallolla.