Energian hankinta ja kulutus

Samankaltaiset tiedostot
Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2017

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 4 prosenttia tammi syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 24 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 16 prosenttia vuonna 2014

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 3 prosenttia tammi kesäkuussa

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia vuonna 2016

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 10 prosenttia vuonna 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa, pitkällä aikavälillä kulutus vähentynyt

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2012

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energian hankinta ja kulutus 2016

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat vuonna , 4. neljännes

Sähkön ja lämmön tuotanto 2017

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Polttoaineiden hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön hinta nousussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Neljännesvuositilinpito

Teollisuuden varastotilasto

Julkisten menojen hintaindeksi

Transkriptio:

Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2014, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 7 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli noin 687 petajoulea (PJ) tammi-kesäkuussa, mikä oli lähes 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Sähkön kulutus oli 42,8 terawattituntia (TWh), eli 1,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Sähkön tuonnin yli kaksinkertaistuminen Ruotsista kasvatti nettotuontia 26 prosenttia vähentäen samalla lauhdevoiman tuotantoa 4 prosenttia. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 6 prosenttia viime vuoden tasosta. Energian kokonaiskulutus *ennakollinen Turpeen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa 12 prosenttia (,7 PJ). Kasvu selittyy viime vuoden ennätyksellisen alhaisella turpeen käytöllä. Yksittäisistä energianlähteistä eniten laski hiilen kulutus, 24 prosenttia (22 PJ). Maakaasun kulutus laski noin 14 prosenttia (8,5 PJ) ja öljyn noin 5 prosenttia (7,2 PJ). Puupolttoaineiden kulutuksessa oli laskua noin 10 prosenttia (19 PJ). Sähkön kotimainen tuotanto laski 7 prosenttia viime vuodesta. Sähkön nettotuonti Suomeen puolestaan kasvoi 26 prosenttia ja sen osuus kaikesta kulutetusta sähköstä oli 20 prosenttia vuoden ensimmäisellä Helsinki 19.6.2014 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

puoliskolla. Ruotsista tuodun sähkön määrä yli kaksinkertaistui, kun taas tuonti Venäjältä puolittui. Sähkön vienti Viroon pysyi kasvussa ollen yli,5-kertaa suurempaa kuin viime vuonna. Lämmin alkuvuosi vaikutti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrän laskuun 7 prosentilla. Lauhdevoiman tuotanto väheni 4 prosenttia johtuen ennen kaikkea Pohjoismaiden viime vuotta paremmasta vesitilanteesta. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 6 prosenttia. Ensimmäisen puolen vuoden aikana 2014 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 6, miljardin euron arvosta, joka oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku johtui lähinnä keskitisleiden tuonnin vähenemisestä. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita,2 miljardin euron arvosta, joka oli prosenttia vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten OECD-maihin. Kivihiilivarastot olivat kesäkuussa noin 2 TWh eli 12 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta noin 12 TWh eli 6 prosentti vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt) 4) Energialähde Öljy I-II/2014* 146 519 Vuosimuutos-%* -5 Osuus % energian kokonaiskulutuksesta* 21 Hiili 1) 68 488-24 10 Maakaasu 50 779-14 7 Ydinenergia 2) Sähkön nettotuonti ) 124 261 0 874 Vesi- ja tuulivoima ) 29 209 4 4 Turve 201 12 5 Puupolttoaineet Muut ENERGIAN KOKONAISKULUTUS Ulkomaanliikenne Energiasektorin CO2-päästöt 180 671 22 970 686 971 14 676 1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. 2 2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde %) ) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti:,6 TJ/GWh (100 %) 4) *ennakollinen 0 26-10 -12-7 -5-6 18 5 26 100.. 2

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset...4 Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt...4 Liitekuvio. Kivihiilen kulutus...5 Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus...5 Liitekuvio 5. Polttoturpeen kulutus...6 Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste energian hankinta ja kulutus...8

Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset *ennakollinen, 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt *ennakollinen 4

Liitekuvio. Kivihiilen kulutus *ennakollinen Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus Lähde: Gasum, *ennakollinen 5

Liitekuvio 5. Polttoturpeen kulutus Lähde: Bioenergia ry/turveteollisuusliitto ry, *ennakollinen Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan Lähde: Öljyalan Keskusliitto ry, *ennakollinen 6

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa. Energian kokonaiskulutuksen vuosimuutosten tarkentuminen 1) Energian kokonaiskulutus ja tilastoneljännes Energian kokonaiskulutus I-IV 201 I/201 II/201 III/201 IV/201 I/2014 Vuosimuutos (%) 1. Julkistus (%) Julkistus 22.9.2014 (%) -2-1 2 0-5 -5 1 2 4 Tarkentuminen (%-yks) 1) Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä. Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. -2-8 2-7

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Energian hankinta ja kulutus -tilastossa lasketaan energian kokonaiskulutusta energialähteittäin, sähkön hankintaa ja kokonaiskulutusta ja hankinnasta sekä tietoa energian tuonnista ja viennistä. Tilastoon on koottu tietoja mm. uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta, kaukolämmön kulutuksesta, sähkön hankinnasta. Lisäksi tilasto sisältää tietoa kivihiilen ja turpeen varastoista kuukausittain. Tietoja käytetään Euroopan unionin tilastovirastossa Suomen julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa sekä Eurostatissa, OECD:n energia-alan järjestössä IEA:ssa (International Energy Agency). Tilaston käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. 1.2 Käsitteet Tilaston keskeisiä käsitteitä on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1. Luokitukset Tilaston laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta ja ulkomaankauppatilaston CN-nimikkeistöä. 1.4 Tietolähteet Osa tiedoista perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen yrityksiltä. Muita tietolähteitä ovat mm. Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry,, Säteilyturvakeskus, Bioenergia ry, /Turveteollisuusliitto ry, Tullin Ulkomaankauppatilasto, Öljyalan Keskusliitto ja Metla. 1.5 Lait, asetukset ja suositukset Suomessa tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (2008/1099/EY), joka velvoittaa Tilastokeskusta raportoimaan EU:lle tietoja energian kulutuksesta ja lähteistä. Lisäksi tilaston tuottamia tietoja tarvitaan energiatehokkuutta ohjaavan direktiivin (2012/27/EU) ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (2009/28/EY) toimenpiteiden seuraamiseen. Suomi on sitoutunut energiatietojen toimittamiseen kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle liittyessään järjestön jäseneksi. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja pidetään huoli siitä, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukon muodostavat eri yritysten, eri viranomaisten, energia-alan järjestöjen sekä Tilastokeskuksen eri tarkoituksiin keräämät määrä- tai energiasisältötiedot. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan useimmissa tapauksissa kattamaan koko perusjoukko. Mikäli näin ei ole, asia ilmoitetaan kyseisen taulukon alaviitteessä. Tilastokeskuksessa tehtyjen korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin eri tietolähteistä ja osittain arvioihin. Energian hankintaa ja kulutusta varten eri polttoaineiden määrätiedot muutetaan energiasisällöksi polttoaineluokituksen kertoimilla. Energian neljännesvuosittaiset kulutustiedot muuttuvat lopullisen vuositilaston valmistuessa, Neljännesvuositiedot täsmäytetään kulutuksen suhteilla lopullisiin vuositietoihin, kun lopullinen vuositilasto valmistuu. Tiedot ovat ennakollisia kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla. Julkaistuja tietoja voidaan myös korjata takautuvasti, jos todetaan tietolähteissä tai laskentamalleissa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. 8

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Tilasto kuvaa energian kulutusta ja hankintaa neljännesvuosittain. Kulutustiedot koskevat kumulatiivisesti jo kuluneita vuosineljänneksiä: 1., 1.-2., 1.-. ja koko vuotta. Tiedot ovat ennakollisia, kunnes loppunen vuositilasto julkaistaan. Julkistamisajankohdat on esitetty Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan tilaston kotisivuilla, sekä harvemmin ilmestyvässä työ- ja elinkeinoministeriön Energiakatsaus-julkaisussa. Aikasarjatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen tilastokantapalvelusta (StatFin). Tietoja käytetään hyväksi kansainvälisissä energiakyselyissä, joita Tilastokeskus raportoi EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle (International Energy Agency). Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee maakohtaisia tietoja omilla Internet-sivuillaan. Painettua vuosijulkaisua ei ole saatavissa uusimmista vuositiedoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Neljännesvuosittaiset tiedot ovat saatavissa vuosista 1990-1998 alkaen. Vuositiedot on saatavissa myös Energiatilasto -julkaisusta, jossa on aikasarjoja vuoteen 1960 saakka. Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on erikseen merkitty kuvioihin ja taulukoihin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston arviointimenetelmissä on jonkin verran eroja ennakollisen vuositilaston arviointimenetelmiin verrattuna. 9

Energia 2014 Lisätietoja Ville Maljanen 029 551 2691 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds energia@tilastokeskus.fi www.stat.fi Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-795X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi