Maalausliike Vänninen Oy 0861531-7 elo Asianajotoimisto Botnia Oy 1 Eveliina Tammela Iso Roobertinkatu 1 A 5 00120 HELSINKI

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 3. osasto Käräjätuomari Ville Laine TUOMIO Annettu kansliassa 22.12.2011 Kello 14.00 11/52865 L 10/43203 1 Kantaja Vastaaja Asia Vireille Direeta Oy 1530206-0 elo Da Online Oy 1 OTM Mirjam Isoranta Salmisaarenkatu 1 B 00180 HELSINKI Maalausliike Vänninen Oy 0861531-7 elo Asianajotoimisto Botnia Oy 1 Eveliina Tammela Iso Roobertinkatu 1 A 5 00120 HELSINKI Velkomus, palvelussopimus ym. 12.11.2010 KANNE Vaatimukset Directa Oy on vaatinut, että Maalausliike Vänninen Oy velvoitetaan suorittamaan sille 1) erääntynyt lasku numero 1686014 määrältään 464,88 euroa 16 prosentin vuotuisine viivästyskorkoineen 25.2.2009 lukien, 2) huomautuskulut 8,70 euroa ja 3) korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 4.700 euroa korkoineen. Perusteet Kantaja ja vastaaja olivat solmineet kantajan 18.1.2008 suorittaman puhelinmyynnin seurauksena palvelussopimuksen, jonka perusteella kantaja oli tarjonnut vastaajalie sopimuksen mukaista palvelua rekisteröimällä vastaajan kantajalie ilmoittamat mediatiedot kantajan tietokantaan ja sen tarjoamiin hakemistopalveluihin sekä luovuttamalla mainittuja tietoja eteenpäin kantajan hakemistojen loppukäyttäjille. Vastaaja oli sitoutunut sopimukseen liitettyjen yleisten sopimusehtojen 8.2 kohdan mukaisesti suorittamaan kantajalie jälkikäteen laskutuskauden (12 kk) aikana kertyneiden hakuosumien perusteella määräytyvät laskut. Kantaja oli sopimuksentekoprosessissaan pyrkinyt maksimaalisesti varmistamaan vastaajan sopimustahdon. Sopimuksentekotapa oli järjestetty monivaiheiseksi prosessiksi, jossa vastapuolen sopimukseen sitoutuminen varmennettiin ja vahvistettiin vaiheittain. Tässä tapauksessa vastaajalie oli soitettu ensivaiheen myyntipuhelu 18.1.2008

2 ja laadunvalvontapuhelu 21.1.2008. Laadunvalvontapuhelu oli kantajan luoma keino varmistaa vielä toistamiseen asiakkaan sopimuksentekotahto eikä sen suorittamiseen ollut mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta. Kantajalla ei ollut ollut edes velvollisuutta selostaa kaikkia mahdollisia sopimukseen liittyviä asioita tässä puhelussa. Viimeksi mainittuna päivänä vastaajalie oli myös lähetetty postitse kattava kirjallinen sopimusmateriaali (palvelun avausmaksun luonteinen rekisteröintilasku, tilausvahvistus ja sopimusehdot). Kirjallisen sopimusmateriaalin vastaanotettuaan vastaajalla oli ollut vielä seitsemän päivän tutustumis- ja reklamaatioaika ennen lopullista päätöstä sitoutua sopimukseen (sopimusehtojen kohta 2.2). Kantajan sopimuksentekoprosessi noudatti etämyynnille ominaista kauppatapaa, joka koostui tyypillisesti sekä suullisesti että kirjallisesti annetuista tiedoista. Ottaen erityisesti huomioon, että kysymys oli elinkeinonharjoittajien välisestä sopimustoiminnasta, kokonaisuuden arvioinnissa kirjalliselle materiaalille oli annettava erityinen painoarvo. Sopimuksen sisällöstä ja laskutusperusteesta oli käyty kaikki olennaiset seikat läpi jo myynti puhelun yhteydessä. Palvelun laskutusperuste eli asiakkaan tietojen luovuttaminen puhelintiedustelun perusteella tai asiakkaan tietojen näyttäminen hakutuloslistauksessa internetissä olevassa hakupalvelussa oli selvitetty vastaajalie selvästi ja yksityiskohtaisesti myyntipuhelun aikana samoin kuin laadunvalvontapuhelussa sekä palvelua koskevassa kirjallisessa sopimusmateriaalissa. VastaajalIe oli myös selostettu hakuosuman yksikköhinta 29 senttiä ja kuukausittainen hakuosumalaskun enimmäismäärä 40 euroa, joka vastasi 137 hakuosumaa. Vastaajalla oli mahdollisuus saada maksimaalisesti näkyvyyttä 40 euron enimmäiskuukausihinnalla, joka vastasi 480 euron enimmäisvuosihintaa. Missään vaiheessa vastaajalie ei ollut ilmoitettu, että hakuosuma johtaisi "kontaktiin" tai "asiakaskontaktiin". Kantaja oli sitoutunut nimenomaan näkyvyyspalvelun tarjoamiseen ja kaikille asiakkaille oli myös yksinomaan markkinoitu näkyvyyttä. Kantajalla ei ollut ollut vastaajaa kohtaan korostettua tiedonantovelvollisuutta. Sen sijaan vastaajalla oli elinkeinonharjoittajana ollut korostettu selonottovelvollisuus hänelle toimitettujen asiakirjojen sisällöstä. Sopimusehtoihin 1.1.2007 oli viitattu ensivaiheen myyntipuhelussa, laadunvalvontapuhelussa ja rekisteröintilaskun etusivulla (sopimusehdot laskun liitteenä). Vastaaja oli saanut kirjallisen sopimusmateriaalin ja maksanut rekisteröintilaskun. Vastaajalla oli ollut aito ja tosiasiallinen mahdollisuus tutustua sopimusehtoihin ja reklamoida palvelusta. Mikäli vastaaja olisi pitänyt rekisteröintilaskua aiheettomana, hänen olisi tullut reklamoida siitä ja sitä kautta perintä olisi keskeytynyt. Kun näin ei ollut tapahtunut, sopimus oli tullut voimaan sopimusehtojen mukaisena. Kantaja oli lähettänyt vastaajalie 464,88 euron määräisen laskun ensimmäisen sopimuskauden (18.1.2008-18.1.2009) aikana kertyneistä sopimuksen mukaisista hakuosumista. Vastaaja ei ollut maksanut mainittua laskua. Vastaaja ei ollut reklamoinut sopimuksesta tai kantajan tarjoamasta palvelusta ennen 16.2.2009.

3 Perustetta soveltaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 30 :ää tai 33 :ää ei ollut. Kantaja oli toiminut täysin vilpittömässä mielessä ja pyrkinyt varmistautumaan huolellisen sopimuksentekomenettelyn kautta siitä, että vastaajalla oli käytettävissään kaikki tiedot palvelusta, sen sisällöstä ja laskutusperusteesta ennen sopimukseen sitoutumista. Perustetta soveltaa oikeustoimilain 36 :ää ei myöskään ollut. Vastaajalla oli ollut täysi vapaus päättää sopimuksen tekemisestä. Vastaaja ei ollut ollut heikommassa tai epätasavertaisessa asemassa. Palvelun hyödyllisyys asiakkaalle oli asiakkaan oman liikeriskin piiriin kuuluva asia. Lisäksi vastaajaa oli informoitu kattavasti kaikista olennaisista seikoista ennen rekisteröintilaskun maksamista ja sopimukseen sitoutumista. Hakuosumien määrä ei ollut ollut kantajan tiedossa sopimusta tehtäessä, sillä se oli riippunut täysin toteutuneista hauista. Hakuosumat olivat muodostuneet oikein ja hakupalvelu oli toiminut oikein ja luotettavasti. Lisäksi palvelun hinta oli varsin edullinen verrattuna vastaavankaltaisten palveluiden hintatasoon, jopa 30 prosenttia edullisempi verrattuna joihinkin kilpailijoihin. Vastaajalla oli kiistatta ollut tiedossaan myös palvelun enimmäishinta etukäteen ennen palveluun sitoutumista. Näin ollen myöskään hakuosumalaskutus ja palvelun hinta eivät olleet kohtuuttomia eivätkä ne voineet johtaa kohtuuttomuuteen. VASTAUS Vaatimukset Perusteet Maalausliike Vänninen Oy on vastustanut kannetta ja vaatinut, että se hylätään tai että kanteessa tarkoitettua sopimusta soviteilaan oikeustoimilain 36 :n nojalla siten, että 1.1.2007 päivättyjen palvelusopimuksen ehtojen kohta 8.2 jätetään huomioon ottamatta ja että Directa Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 5.775 eurolla ja asianosaiskulut 480 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Maalausliike Vänninen Oy ja Directa Oy olivat solmineet palvelussopimuksen viimeksi mainitun yhtiön 18.1.2008 suorittaman puhelinmyynnin seurauksena. Maalausliike Vänninen Oy oli suorittanut Directa Oy:lle palvelun rekisteröintimaksun. Heti rekisteröintilaskun saatuaan Toivo Vänninen oli soittanut Directa Oy:n asiakaspalveluun ja sanonut, ettei hän aikonut maksaa tätä laskua. Vänninen ei muistanut tarkkaa päivämäärää, mutta muisti, että se oli muutaman päivän sisällä rekisteröintilaskun saapumisesta. Directa Oy:n asiakaspalvelija oli sanonut, että oli myöhäistä yrittää peruuttaa sopimusta, koska se oli jo syntynyt. Directa Oy oli lähettänyt Vänniselle maksuhuomautuksen rekisteröintilaskusta. Vänninen oli maksanut rekisteröintilaskun 3.3.2008, koska laskussa oli ollut uhka, että saatava siirtyisi perintätoimiston perittäväksi. Ensimmäistä sopimuskautta (18.1.2008-18.1.2009) koskeva lasku oli perusteeton. Saatuaan ensimmäistä sopimuskautta koskevan laskun Maalausliike Vänninen Oy oli 16.2.2009 irtisanonut sopimuksen.

4 Puhelinmyyntitilanteessa Maalausliike Vänninen Oy:n yrittäjälle Vänniselle oli nimenomaisesti korostettu, että hakuosuma tarkoitti sitä, kun henkilö etsi juuri hänen yritystään ja Vänniselle oli myyty "kontaktia" tai "asiakaskontaktia". Vännisen oli annettu ymmärtää, että 29 senttiä veloitettaisiin silloin, kun joku sai nimenomaan Maalausliike Vänninen Oy:n tiedot. Vänniselle ei ollut kerrottu myyntipuhelussa internethakupalvelusta. Hän ei ollut tiennyt, että hakuosumia voi syntyä myös internethakulistauksen kautta. Todellisuudessa laskutusperuste oli siis ollut toinen. Mikäli Vänninen olisi tiennyt palvelun todellisen sisällön, hinnan ja palvelun todelliset hinnanmuodostumisperusteet, hän ei olisi sitoutunut sopimukseen. Directa Oy ei ollut puhelinmyyntitilanteessa 18.1.2008 tuonut esille, että sopimussuhteeseen sovellettaisiin vakioehtoja. Directa Oy:n yksipuolisesti laatimat ja pienyrittäjäasemassa olevalle Maalausliike Vänninen Oy:lle puhelimitse tehdyn sopimuksen jälkeen lähetetyt vakioehdot eivät olleet siten tulleet sopimuksen osaksi ja sopimuksen sisältö määräytyi pelkästään puhelinkeskustelun perusteella. Vakioehdoilla ei voinut muuttaa sopimuksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, kuten hinnanmuodostumisperustetta. Palvelun sisältö oli poikennut siitä, mitä Vänniselle oli puhelimessa kerrottu. Koska Directa Oy oli lähettänyt Maalausliike Vänninen Oy:lle sopimusehdot, jotka olivat poikenneet siitä, mitä puhelimessa oli sovittu, ei viimeksi mainitulla yhtiöllä ollut ollut velvollisuutta reklamoida. Tässä tapauksessa Maalausliike Vänninen Oy:llä ei ollut muutoinkaan ollut reklamaatiovelvollisuutta. Maalausliike Vänninen Oy oli ollut pienyrittäjäasemassa eikä sopimus ollut kuulunut sen ydinliiketoimintaan. Tämän vuoksi Directa Oy:llä oli ollut korostettu tiedonantovelvollisuus ja vastuu sopimusehtojen selkeydestä. Maalausliike Vänninen Oy oli kuitenkin reklamoinut heti ensimmäisen laskun saatuaan soittamalla Directa Oy:n asiakaspalveluun. Vänninen oli reklamoinut tuolloin, koska hän ei ollut voinut ennen hakuosumalaskun saamista tietää, että Directa Oy tulisi laskuttamaan häntä eri tavalla kuin mitä puhelimessa oli sovittu. Directa Oy oli antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja sopimuksen kannalta keskeisistä seikoista. Directa Oy:n toiminta täytti oikeustoimilain 30 :n mukaisen petollisen viettelyn tunnusmerkistön. Koska Directa Oy oli näin hankkinut itselleen etua vilpillisellä toiminnalla, sopimukseen vetoaminen oli joka tapauksessa oikeustoimilain 33 :ssä tarkoitetuin tavoin kunnian vastaista ja arvotonta. Vakioehtoihin sisältyvät hinnanmuodostumista koskevat ehdot olivat yllättäviä ja ankaria. Lisäksi laskupohjassa oleva selostus siitä, miten hakuosumat syntyvät, oli erittäin vaikeaselkoinen. Sen perusteella ei voitu tehdä päätelmiä siitä, miten hakuosumat muodostuivat. Mainitut ehdot olivat myös kohtuuttomia ja niiden soveltaminen johti kohtuuttomuuteen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon sopijapuolten asema ja muut olosuhteet sopimusta tehtäessä mainittuja ehtoja oli soviteltava oikeustoimilain 36 :n nojalla siten, että ne jätettäisiin huomioon ottamatta. Syytä poiketa oikeustoimilain mukaisesta tarjous-vastaus -mekanismista

5 ei ollut. Jos tuomioistuin hyväksyi käsityksen, että sopimuksen syntyminen oli ollut monivaiheinen prosessi, myyntipuhelun ja myöhemmin lähetettyjen vakioehtojen oli kuitenkin vastattava toisiaan. Jos ehdot olivat ristiriidassa, yleisen sopimusoikeudellisen tulkintasäännön mukaan yksilölliset ehdot menivät yleisten vakioehtojen edelle. Monivaiheisen prosessin jokaisessa vaiheessa oli jätetty selkeästi kertomatta, miten hakuosuma muodostui ja siten se, mihin laskutus perustui. TODISTELU Kantajan kirjalliset todisteet Vastaajan kirjalliset todisteet Kantajan henkilötodistelu Vastaajan henkilötodistelu K1. Palvelussopimus ja tilausvahvistus K2. Lasku numero 1686014 K3. Huomautuslasku numero 1711133 K4. Directan hakuosumapohjaisen hinnoittelumallin arviointia koskeva 20.9.2009 päivätty raportti (Raportin sivut 15-21 on määrätty salassapidettäviksi.) K5. Directa / 020300200.com palvelun teknistä arviointia koskeva 12.1.2009 päivätty raportti (Raportti kokonaisuudessaan on määrätty salassapidettäväksi.) K6. Ote Directa Oy:n asiakashallintajärjestelmästä V1. Directa Oy:n palvelusopimuksen ehdot 1.1.2007 V2. Rekisteröintilaskua koskeva 18.2.2008 päivätty maksu huomautus V3. Directa Oy:n myyntipuhelumallit ja Yleisimmät vastaväitteet -asiakirja V4. Ville Kompan sähköpostiviesti 11.6.2008 V5. Ville Kompan sähköpostiviesti 7.1.2008 V6. Ville Kompan sähköpostiviesti 3.10.2007 V7. Anne Hoffremin sähköpostiviesti 7.9.2007 V8. Ville Kompan sähköpostiviesti 13.5.2008 Muu oikeudenkäyntiaineisto - Professori Kari Hopun 2.11.2009 päivättyasiantuntijalausunto yrittäjien ja Directa Oy:n välisessä riita-asiassa - Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunto 895/2008 1. Ville Komppa todistelutarkoituksessa 2. todistaja Anne Lauren 3. todistaja Kimmo Manninen 4. todistaja Anne Hoffren 1. Toivo Vänninen todistelutarkoituksessa

6 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Kysymyksenasettelu Kanteen kohteena on hakuosumiin perustuva laskusaatava, jossa hakuosumat ovat kertyneet Directa Oy:n 020300200-numeropalvelussa, www.020300200.com-internethakemistossa ja NERO-mobiilipalveluissa suoritetuista hakutapahtumista (K2). Asiassa on riidatonta, että Maalausliike Vänninen Oy on tehnyt Directa Oy:n kanssa palvelussopimuksen, joka on ollut voimassa laskutuskaudella 18.1.2008-18.1.2009. Kysymys on ensiksi siitä, mitä yhtiöt ovat sopineet palvelun laskutusperusteesta ja onko sopijapuolten välille syntynyt sopimus myös mainitusta internethakupalvelusta, ja mikäli näin ei ole tapahtunut, seuraavaksi kysymys on siitä, mikä merkitys näillä seikoilla on Maalausliike Vänninen Oy:n maksuvelvollisuuden kannalta. Henkilötodistelu Vännisen kertomus Vänninen on kertonut, että hänelle oli soitettu myynti puhelu Directa Oy:stä 18.1.2008. Soittaja oli ollut nainen. Vänninen muisti myyntipuhelun hyvin, koska hän oli samana aamuna päässyt pois sairaalasta, ja puhelu oli tullut vain muutama tunti sen jälkeen, kun hän oli päässyt kotiin ja avannut puhelimen. Vänniselle ei ollut soitettu laadunvalvontapuhelua. Vänninen ei ollut aluksi maksanut myynti puhelun jälkeen lähetettyä rekisteröintilaskua (K1). Vänninen oli tullut toisiin ajatuksiin muutama päivä laskun saapumisen jälkeen ja yrittänyt perua sopimuksen soittamalla Directa Oy:n asiakaspalveluun. Asiakaspalvelusta hänelle oli kuitenkin ilmoitettu, ettei sopimusta voinut perua puhelimitse. Vänninen oli lopulta maksanut rekisteröintilaskun, koska hän oli pelänriyt, että lasku menisi ulosottoon, mistä aiheutuisi lisäkuluja. Kun ensimmäistä laskutuskautta koskeva lasku (K2) oli vuoden kuluttua saapunut, Vänninen oli samana päivänä soittanut Directa Oy:n asiakaspalveluun ja reklamoinut sekä irtisanonut sopimuksen. Seuraavana päivänä hän oli vielä lähettänyt Directa Oy:lle "haukkumakirjeen", jossa hän oli irtisanonut sopimuksen. Syinä siihen, miksi Vänninen ei ollut maksanut mainittua laskua, oli ollut sen määrä ja se, ettei laskutus ollut vastannut puhelimessa sovittuja ehtoja. Kirjallisesta todisteesta V3 ilmenevä myyntipuhelumalli tuntui aika tutulta. Internetistä ja siihen perustuvasta hakupalvelusta ei ollut myyntipuhelussa ollut puhetta. Vänniselle oli kerrottu, että hänen yhteystietojaan välitettäisiin maksua vastaan, kun joku kävisi hakemassa tietoja Directa Oy:n sivuilta. Hänelle ei ollut kuitenkaan kerrottu, että hakujen perusteella hakuosumia syntyisi kymmeniä sivuja, että jokainen yritys maksaisi 29 senttiä ja että hauissa olisivat mukana kaikki Suomen remonttiyritykset. Lisäksi Vänniselle oli kerrottu, että lasku ja sopimusmateriaali tulisivat postitse. Vänninen ei ollut jaksanut lukea koko materiaalia läpi. Vänninen ei olisi solminut sopimusta, jos hän olisi

7 tiennyt kaikki sopimuksen ehdot ja palvelun todellisen sisällön. Vännisellä oli yhden miehen remonttiyritys. Rekisteröintimaksun ja 480 euron yhteismäärä vuodessa oli yksinyrittäjälle kallis ja kohtuuton. Vännisellä oli ollut mielikuva, jonka mukaan palvelun hinnaksi tulisi noin pari sataa euroa vuodessa. Maalausliike Vänninen Oy:llä oli ollut lähes enimmäismäärä hakuosumia joka kuukausi, mutta yhtään asiakasta ei ollut Directa Oy:n palvelun kautta tullut. Vänninen oli seurannut tarkkaan Directa Oy:tä koskevaa uutisointia, mutta tämä ei ollut vaikuttanut siihen, että hän oli kiistänyt Directa Oy:n esittämät vaatimukset. Laur{min kertomus Lauren on kertonut, että hän oli myynyt Directa Oy:n hakuosumaperusteista palvelua ja tehnyt noin 7.000 kauppaa. Lauren oli saanut myyntityöhön koulutuksen. Lauren ei muistanut Vännisen kanssa käymäänsä puhelinkeskustelua, mutta hänelle oli muodostunut puheluihin oma rutiininsa. Myyntipuhelun kesto oli tyypillisesti noin 10-30 minuuttia. Puhelussa asiakkaalle kerrottiin muun muassa internetpalvelusta, hakuosumista, laskutuksen muodostumisesta ja siitä, että sopimusehdot tulisivat postitse. Myyntipuhelussa mainittiin hakuosuma, mikä tarkoitti tilannetta, kun asiakkaalle näytettiin hakutuloslistauksen tiedot tai kun joku kysyi tietoja puhelimessa ja tiedot annettiin asiakkaalle. Palvelun hinnasta kerrottiin, että palvelussa oli rekisteröintimaksu ja että loppuosa hinnasta määräytyisi hakuosumien perusteella. Hakuosuman yksikköhinta 29 senttiä ja kuukausittainen "hintakatto" 40 euroa toistettiin puhelun aikana useita kertoja. Myyntipuhelussa viitattiin myös siihen, että vahvistukset tulisivat sähköpostitse sekä sen jälkeen vielä sopimusehdot ja muut paperit kotiin kirjallisesti. Lisäksi kaikki tärkeimmät ehdot eli niin sanotut kaupanehdot luettiin asiakkaalle aina suoraan paperista. Myyntipuhelun aikana oli aina varmistuttu siitä, että asiakas oli ymmärtänyt palvelun sisällön, hinnan ja laskutusperusteen. Laadunvalvontapuhelu oli kontrollipuhelu, jonka yhteydessä tarkistettiin laskutusosoite, kerrattiin hinnat, kysyttiin, oliko asiakas ymmärtänyt palvelun ja käytiin läpi kaikki sopimusehdot. Kaupoista tehtiin reklamaatioita. Myyjien etu oli antaa palvelusta mahdollisimman kattavat tiedot, koska reklamaatiot alensivat myyjien provisiopalkkaa. Mannisen kertomus Manninen on kertonut, että hän oli kevääseen 2008 saakka soittanut laadunvalvontapuheluja Directa Oy:ssä. Manninen ei muistanut Maalausliike Vänninen Oy:lle 21.1.2008 soittamaansa laadunvalvontapuhelua, mutta puhelu oli merkitty Directa Oy:n asiakashallintajärjestelmään (K6). Laadunvalvontapuhelu oli kestänyt yli viisi minuuttia. Myyntipuhelun jälkeisenä arkipäivänä tehtävän laadunvalvontapuhelun tarkoitus oli varmistaa, että asiakas oli tilannut palvelun, ja jos asiakkaalla oli epäselvyyksiä, käsitellä niitä. Lisäksi varmistettiin asiakkaan yhteystiedot, jotta sopimusasiakirjat saataisiin perille. Laadunvalvontapuhelun tarkempi sisältö riippui asiakkaan

8 kiireellisyydestä ja mielenkiinnosta, mutta puhelun aikana käytiin läpi ainakin se, että asiakas oli palvelun tilannut ja asiakkaan yhteystiedot. Lisäksi ilmoitettiin, että asiakkaalle lähetettäisiin lasku sekä tilausvahvistus ja sopimusehdot. Laadunvalvontapuhelun muu sisältö perustui siihen, miten kiireinen asiakas oli ja oliko hänellä jotain kysyttävää. Jos asiakkaalla oli epäselvyyksiä tai kysyttävää esimerkiksi laskutuksesta tai sopimuksen voimassaolosta, Manninen vastasi kysymyksiin. Oireeta Oy:n laadunvalvonta ei tavoittanut kaikkia asiakkaita. Hoffr{min kertomus Hoffren on kertonut, että sähköpostiviestissä 7.9.2007 (V7) kysymys oli osamaksumahdollisuutta koskevasta ehdotuksesta. Viestin lähettämisajankohtana hakuosumapohjaista hinnoittelumallia oli myyty vähän yli kahdeksan kuukauden ajan. Koska asiakkaat olivat joskus kyselleet, olisiko lasku mahdollista maksaa osissa, Hoffren oli tehnyt mainitun ehdotuksensa. Syyskuussa 2007 Oireeta Oy ei ollut voinut tietää, mikä palvelun vuosihinta tulisi olemaan. Oireeta Oy:llä ei ollut myöskään ollut tietoa siitä, että asiakkailta olisi tulossa palvelua koskevia reklamaatioita. Ehdotuksen tarkoitus oli ollut parantaa asiakastyytyväisyyttä. Kompan kertomus Komppa on kertonut, että kirjallisessa todisteessa V3 oli mahdollisesti kysymys Oireeta Oy:n myyjien koulutusprosessissa käytetystä mallista. Tämänkaltaisia malleja oli ollut käytössä useita kymmeniä ja niiden tarkoitus oli opettaa asioiden oikea esittämisjärjestys. Myyntipuhe oli eri asia eikä sillä ollut suoraa yhteyttä malliin. Ainoa osa malli-asiakirjasta, jota myyjän tuli käyttää myyntityössä oli kaupanehdot. Kompalla ei ollut käsitystä, mistä asiakirja oli peräisin ja kuka oli tehnyt asiakirjaan käsin tehdyt merkinnät. Yleisimmät vastaväitteet -asiakirja liittyi myyjien koulutukseen. Oireeta Oy:ssä tätä asiakirjaa ei ollut kuitenkaan käytetty edes koulutuksessa. Asiakkaille ei ollut myyntipuhelun perusteella voinut tulla käsitystä, että laskutus perustuisi asiakaskontakteihin. Oireeta Oy ei voinut edes tietää, ottaisiko yhteystiedon saanut asiakas yhteyttä Oireeta Oy:n asiakasyritykseen. Sähköpostiviestissä 11.6.2008 (V4) mainittu "spiikki" tarkoitti koulutustarkoituksessa käytettyä mallia asioiden oikeasta esittämisjärjestyksestä. "Spiikki" ei tarkoittanut samaa kuin myyntipuhe. Laadunvalvontapuhelussa kysymys oli täysin Oireeta Oy:n itse luomasta, ainutlaatuisesta prosessista, jossa kerrattiin asiakkaalle tilaukseen liittyviä asioita ja jolla voitiin varmistaa myyjän asiakkaalle antaman viestin oikeellisuus. Tarkoitus oli ollut tehdä laadunvalvontapuhelusta yhä voimakkaampi osa Oireeta Oy:n tilauksentekoprosessia. Laadunvalvontapuhelussa ei ollut ollut mitään asiatonta ja puhelu olisi yhtä hyvin voitu jättää soittamatta. Sähköpostiviesti 7.1.2008 (V6) liittyi siihen, että Oireeta Oy:n sopimusasiakkaina aiemmin olleet yritykset olivat vaikuttaneet hakutuloksiin ja saaneet aiheetonta, mutta maksutonta näkyvyyttä, mistä ei ollut aiheutunut kenellekään mitään haittaa.

9 Sähköpostiviestissä 3.10.2007 (V6) kysymys oli siitä, että Directa Oy oli koko toimintansa ajan toimittanut asiakkailleen asiakastyytyväisyyttä edistäviä asiakasetulahjoja ja -tarjouksia. Oli normaalia, että palvelusta reklamoitiin, ja jos asiakas ei halunnut jatkaa palvelun tilaamista oli tyypillistä, että hänelle tarjottiin myös muuta lisäarvoa asiakkuudesta, esimerkiksi kolmannen tarjoamia palveluja. Sähköpostiviestissä 7.9.2007 (V7) viitattiin siihen asiakaspalautteen perusteella todettuun seikkaan, että olisi hyvä, jos Directa Oy:llä olisi tarjota asiakkailleen osamaksumahdollisuus. Kukaan ei voinut etukäteen tietää yksittäisen asiakkaan kohdalla, mikä tuli olemaan koko sopimuskauden kertymä. Asiakkaalle oli tehty palvelun maksaminen helpommaksi. Sähköpostiviestissä 13.5.2008 (V8) viitattu maineenhallinta oli jokaiselle yritykselle normaalia toimintaa. Se, että yrityksen toimintaa kehitettiin, ei ollut moitittavaa eikä merkinnyt, että toiminta olisi aiemminkaan ollut moitittavaa. Viesti ei myöskään antanut ymmärtää, että hakutuloksissa olisi ollut jotain epäselvää tai moitittavaa. Näytön arviointi ja johtopäätökset Niin kuin korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:23 on todettu, oikeustoimilaissa säännellään muun muassa lain soveltamisalaan kuuluvien oikeustoimien tekemistä. Yhteiskunnallisen kehityksen sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa käyttöön otettujen uusien menettelytapojen myötä on jo melko pitkään jouduttu havaitsemaan, ettei kaikkia esiin tulevia sopimuksen syntymiseen liittyviä tilanteita kyetä selittämään oikeustoimilain perinteisellä, tarjoukseen ja siihen annettuun vastaukseen perustuvalla mallilla. Tällöin on voitu turvautua joko päättelyyn, joka lähtee tahdonilmaisuja koskevista oikeustoimilain periaatteista, mutta soveltaa niitä uusien tilanteiden vaatimalla tavalla, tai sitten päättelyyn, jossa sopimuksen syntyminen liitetään ulkonaisiin tunnusmerkkeihin, jotka ilmenevät osapuolten toiminnassa tai sen yhteydessä. Tällöin osapuolten toimintaa tarkastellaan siltä kannalta, millainen toiminta voi määrätyissä olosuhteissa olla objektiivisesti tarkastellen tyypillisesti osoitus sopimussuhteen syntymisestä tai sitoutumisesta noudattamaan tiettyä järjestelyä. Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun. Vännisen edellä selostettu kertomus Directa Oy:n puhelinmyyjän 18.1.2008 soittaman myyntipuhelun sisällöstä on ollut uskottava. Vännisen on annettu ymmärtää, että Maalausliike Vänninen Oy:tä laskutettaisiin vain siitä, kun yhtiön tiedot luovutettaisiin asiakkaalle. Hänelle ei ole myöskään ilmoitettu, että maksullisia hakuosumia kertyisi Directa Oy:n www.020300200.com-internethakemistossa suoritetuista hakutapahtumista. Puhelinkeskustelu on käyty lähes välittömästi sen jälkeen, kun Vänninen on päässyt pois sairaalasta. Tämä seikka voikin selittää sen, miksi myyntipuhelun sisältö on erityisesti jäänyt Vännisen mieleen ja se on siten omiaan lisäämään hänen kertomuksensa

10 uskottavuutta. Kertomuksen paikkansapitävyyteen viittaa vahvasti myös Vännisen käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän on saanut ensimmäistä laskutuskautta (18.1.2008-18.1.2009) koskevan 10.2.2009 päivätyn laskun numero 1686014 (K2). Vänninen on reklamoinut laskusta 16.2.2009. Vännisen kertomus ei ole myöskään ristiriidassa sen myyntipuhelumallin (V3) kanssa, jota on mitä ilmeisimmin käytetty Directa Oy:n myyjien koulutuksessa. Käräjäoikeus katsoo, ettei sen enempää Laurenin kertomus myynti puhelun säännönmukaisesta sisällöstä kuin asiassa esitetty muukaan näyttö riitä horjuttamaan Vännisen kertomuksen uskottavuutta. Manninen ei ole muistanut Maalausliike Vänninen Oy:lle soittamaansa laadunvalvontapuhelua, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon puhelusta kulunut pitkähkö aika ja samankaltaisten puhelujen suuri määrä. Directa Oy:n asiakashallintajärjestelmään tehdyt merkinnät (K6) kuitenkin tukevat yhtiön väitettä Mannisen Maalausliike Vänninen Oy:lle 21.1.2008 soittamasta puhelusta. Käräjäoikeus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Manninen on ilmoittanut varmistaneensa aina sen, että asiakas on tilannut palvelun. Sen sijaan näyttöä siitä, että Manninen olisi laadunvalvontapuhelun aikana varmistunut aina nimenomaisesti myös niistä palvelun laskutusperustetta ja sisältöä koskevista ehdoista, joilla asiakas on palvelun tilannut, ei ole esitetty. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että myynti- ja laadunvalvontapuheluiden perusteella Maalausliike Vänninen Oy on voinut lähteä siitä käsityksestä, että yhtiötä laskutettaisiin vain siitä, kun sen tiedot luovutettaisiin asiakkaalle, ja ettei maksullisia hakuosumia kertyisi Directa Oy:n www.020300200.com-internethakemistossa suoritetuista hakutapahtumista. Käräjäoikeus toteaa, että Directa Oy:n vetoamassa palvelussopimuksessa kysymys on palvelusta, jossa asiakkaan laskuttamista ja laskutusperusteita koskevien sopimusehtojen sekä asiakkaalta laskutettavan hakuosumamaksun muodostumiseen vaikuttavien seikkojen merkitystä on varsin vaikea arvioida pelkästään kirjallisten ehtojen perusteella. Ehto hakuosumaperusteisesta laskutuksesta koskee lisäksi asiakkaan keskeisintä velvollisuutta palvelun tilaajana ja sen merkitys on siten olennainen hänen harkitessaan sopimukseen sitoutumista. Käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että Directa Oy on myynti puhelun aikana viitannut Maalausliike Vänninen Oy:lle puhelun jälkeen toimitettuihin kirjallisiin ehtoihin (K1). Directa Oy:n vetoamat kirjalliset ehdot ovat kuitenkin poikenneet edellä todetusta myyntipuhelun sisällöstä, mistä seikasta yhtiön on katsottava tienneen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä palvelun luonteesta ja hakuosumalaskutusta koskevista kirjallisista ehdoista todetut seikat merkitystä ei ole sillä seikalla, että Directa Oy on 21.1.2008 lähettänyt Maalausliike Vänninen Oy:lle muun muassa yleiset sopimusehdot 1.1.2007 (Palvelusopimuksen ehdot - hakuosumapohjainen laskutus), joista yhtiön väittämä sopimussisältö olisi ilmennyt. Samoista syistä ratkaisevaa merkitystä ei voida myöskään antaa sille seikalle, ettei Vänninen ole huomauttanut sopimusehtojen ristiriidasta Directa Oy:lle tai että hän on maksanut palvelua koskevan

11 rekisteröintimaksun. Kun otetaan huomioon, että Vänninen on maksanut rekisteröintilaskun vasta saatuaan sitä koskevan maksuhuomautuslaskun (V2), jossa on viitattu sopimuksen syntymiseen ja uhattu saatavan siirtämisellä perintätoimiston perittäväksi, käräjäoikeus katsoo, ettei mainitun toimenpiteen perusteella voida tehdä ratkaisevia päätelmiä Vännisen tahdosta sitoutua sopimukseen. Rekisteröintilaskun maksamisen voidaan myös katsoa vastaavan edellä todettua Maalausliike Vänninen Oy:n sopimuskäsitystä. Lisäksi käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että Vänninen on ollut puhelimitse yhteydessä Directa Oy:n asiakaspalveluun vain joitakin päiviä sen jälkeen, kun Maalausliike Vänninen Oy on vastaanottanut rekisteröintilaskun ja muun kirjallisen sopimusmateriaalin (K1), ja että Vänninen on tuolloin ilmaissut halunsa vetäytyä Directa Oy:n tarjoamasta palvelussopimuksesta. Kanteessa on lähdetty siitä, että Maalausliike Vänninen Oy:n sitoutuminen olisi tapahtunut vasta seitsemän päivän kuluttua tilausvahvistuksen/rekisteriotteen ja laskun vastaanottamisesta. Tähän nähden ei ole perusteltua katsoa, ettei Vännisen mainitun seitsemän päivän kuluessa tekemälle yhteydenotolle annettaisi merkitystä, koska sitä ei ole tehty 1.1.2007 päivättyjen yleisten sopimusehtojen 2.2 kohdassa (V1 ) tarkoitetuin tavoin kirjallisesti. Vännisen yhteydenoton perusteella on pääteltävissä, ettei hänen tahtonsa sitoutua Directa Oy:n tarjoamaan palvelussopimukseen ole ylipäätään ollut vahva. Sopimuksiin, jotka eivät perustu nimenomaiseen tahdonilmaisuun, on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa suhtauduttu yleensä pidättyvästi. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2011 :6 on todettu, että tämä on perusteltua sen estämiseksi, ettei kukaan tulisi sidotuksi sopimussuhteeseen, jota hän ei ole hyväksynyt tai johon hän ei ole muullakaan tavoin ilmaissut tahtoaan sitoutua. Kun arvioidaan palvelun laskutusperustetta ja internethakupalvelua koskevasta sopimisesta esitettyä näyttöä kokonaisuutena käräjäoikeus katsoo, että sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttavat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia perusteita, ettei myöskään sopijapuolten käyttäytyminen myynti- ja laadunvalvontapuheluiden jälkeen anna aihetta johtopäätökseen, jonka mukaan Directa Oy:n ja pienyrittäjäasemassa olevan Maalausliike Vänninen Oy:n välille olisi syntynyt yhteisymmärrys sitoutumisesta ensin mainitun yhtiön väittämään sopimussisältöön. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, ettei kanteessa tarkoitettua sopimusta palvelun laskutusperusteesta ja internethakupalvelusta ole syntynyt. Selvitystä siitä, mikä osuus Directa Oy:n Maalausliike Vänninen Oy:ltä laskuttamista hakuosumista on muodostunut tavalla, johon viimeksi mainittu yhtiö on sitoutunut, ei ole esitetty. Tämän vuoksi kanne on hylättävä kokonaisuudessaan. Oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja koskeva korvausvelvollisuus Asia on ratkaistu Maalausliike Vänninen Oy:n hyväksi ja Directa Oy on siten velvollinen korvaamaan kaikki yhtiön tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäynti kulut korkoineen

12 oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n ja 8 :n nojalla. Directa Oy on paljoksunut Maalausliike Vänninen Oy:n esittämää 5.775 euran suuruista oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin sen määrä ylittää yhtiön omien oikeudenkäyntikulujen määrän 4.700 euraa. Käräjäoikeus katsoo, että Maalausliike Vänninen Oy:n avustajan laskusta ilmeneviä toimenpiteitä voidaan pitää tarpeellisina asian hoitamiseksi. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus lasku on myös määrältään kohtuullinen. Maalausliike Vänninen Oy:llä on siten oikeus saada vaatimansa korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Mitä tulee Maalausliike Vänninen Oy:n vaatimukseen asianosaiskulujensa korvaamisesta käräjäoikeus toteaa seuraavan. Vaikka oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 :n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä, hallituksen esityksestä (HE 107/1998 vp s. 19) ilmenee, että asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen on tarkoitettu olevan poikkeuksellista. Se ei ole korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee kysymykseen lähinnä tilanteissa, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Lisäksi asianosaisella on oikeus saada korvaus sille oikeudenkäyntimenettelystä aiheutuvasta kustannuksesta tai muusta rahallisesta tappiosta. Directa Oy on paljoksunut Maalausliike Vänninen Oy:n esittämää yhteensä 480 euran suuruista asianosaiskuluvaatimusta vain siltä osin kuin kirjallisen vastauksen laatimisesta ja muusta asian selvittämisestä vaadittu määrä ylittää 50 euraa. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, ettei Maalausliike Vänninen Oy ole esittänyt selvitystä sellaisista kirjallisen vastauksen laatimista ja asian selvittämistä koskevista toimenpiteistä, joista olisi aiheutunut asianosaiselle itselleen korvattavia oikeudenkäyntikuluja enemmän kuin mitä Directa Oy on myöntänyt oikeiksi. Maalausliike Vänninen Oy:n asianosaiskulujensa korvaamista koskeva vaatimus on siten hylättävä siltä osin kuin sen määrä ylittää Directa Oy:n myöntämän määrän. Tuomiolauselma Kanne hylätään. Directa Oy velvoitetaan suorittamaan Maalausliike Vänninen Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäynti kuluista 5.775 euraa ja asianosaiskuluista 230 euroa, mille määrille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antamispäivästä. Maalausliike Vänninen Oy:n asianosaiskulujensa korvaamista koskeva vaatimus enemmälti hylätään.

MUUTOKSENHAKU 13 Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oheisissa muutoksenhakuohjeissa tarkemmin selostetaan. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään torstaina 29.12.2011. TYYTYMÄTTÖMYYDEN ILMOITUS Directa Oy on määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon. Valituksen määräpäivä 23.1.2012. Vastavalituksen määräpäivä 6.2.2012. Valitusosoitus liitteenä. Käräjätuomari ~~ L..- Ville Laine

VALITUSOSOITUS 1 Tähän ratkaisuun tyytymättömyyttä ilmoittanut voi valittamalia hakea siihen muutosta. Valitus on tehtävä kitjallisesti. Määräaika ja valitusmenettely Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Asianosaisen on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan viimeistään 23.1.2012. Kanslian osoite ja aukioloaika ovat: Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13, PL 650 00181 Helsinki telekopio: 029 56 44271 sähköposti: helsinki.ko@oikeus.fi aukioloaika: 8.00-16.15 Valituskirjelmän voi toimittaa kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse taikka telekopiona tai sähköpostina. Valituksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä kanslian aukioloaikana. Jos valitus myöhästyy, sitä ei tutkita. Sotilasoikeudenkäyntiasioissa valituskitjelmä saadaan määräajassa antaa myös sen perusyksikön päällikölle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa valittaja on. Päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvonnan alaisena oleva saa antaa valituskirjelmänsä päävartion tai vastaavan päällikölle. Jos valittaja haluaa peruuttaa valituksen, hänen on toimitettava hovioikeudelle osoitettu kitjallinen peruutusilmoitus hovioikeuden kirjaamoon tai käräjäoikeuden kansliaan. Vastavalitus Valituksen johdosta valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan tästä ratkaisusta. Määräaika vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä. Asianosaisen on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava vastavalituskitjelmä käräjäoikeuden kansliaan viimeistään 6.2.2012. Jos valitusaikaa pidennetään, määräaika vastavalituksen tekemiselle pitenee vastaavasti. Vastavalituksen sisällön ja toimittamisen osalta noudatetaan samoja määräyksiä, jotka koskevat alkuperäistä valitusta. Vastavalitus raukeaa, jos valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus ei kuitenkaan raukea, jos valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskitjelmässä, joka osoitetaan Helsingin hovioikeudelle, on mainittava: käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan; miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta; mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi; perusteet, joilla muutosta vaaditaan ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset; peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle asiassa, jossa jatkokäsittelylupa tarvitaan ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muutoin ilmene valituskirjelmästä; todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä mahdollinen pyyntö suullisen pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa. Jos valittaja haluaa, että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely, hänen on ilmoitettava yksilöity syy siihen. Valittajan on myös ilmoitettava käsityksensä siitä, onko pääkäsittelyssä kuultava asianosaisia henkilökohtaisesti, ja keiden todistajien, asiantuntijoiden ja muiden todistelutarkoituksessa kuuitavien henkilöiden kuuleminen on tarpeellista. Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on muuten ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Vasta hovioikeudessa esitetty kuittausvaatimus voidaan jättää tutkimatta, jos sitä ei voida vaikeudetta tutkia. Jos valitta-

ja riita-asiassa vetoaa seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa, hänen on ihnoitettava valituskirjelmässä, miksi siihen vetoaminen olisi sallittua hovioikeudessa. Valituskirjehnässä on ihnoitettava asianosaisten nimet sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset voidaan valittajalle lähettää. Asianosaisen sekä todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava hovioikeudelle Valituskirjehnä on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin valittaja muutoksenhakemuksessaan vetoaa ja joita ei ole esitetty käräjäoikeudessa, sekä jäljennös kirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista. 2 Määräajan pidentäminen Valmistelun aloittaminen ja valituksen täydentäminen Jatkokäsittelylupa Jos muutosta ei laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä voida hakea määräajassa, käräjäoikeus asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhakua varten. Hakemus on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan tai sotilasoikeudenkäyntiasiassa sotilasviranomaiselle ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Siihen on liitettävä selvitys esteestä tai muusta hakemuksen perusteena olevasta syystä. Asian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun käräjäoikeudesta lähetetty valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen. Jos valitus on puutteellinen ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen, valittajaa kehotetaan korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Jos valitus on täydennyksenkin jälkeen puutteellinen, saadaan asianosaiselle erityisestä syystä varata uusi tilaisuus sen täydentämiseen. Jos valittaja ei noudata kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeudessa, valitus jätetään tutkimatta. Valituksen käsittelyyn vaikuttaa myös se, tarvitaanko asiassa hovioikeuden myöntämä jatkokäsittelylupa. Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle vastainen vain saamisen osalta ja valituskirjehnässä esitetyn vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen välinen erotus eli häviöarvo ei ole yli 10.000 euroa. Oikeudenkäyntikuluja ja vaatimukselle laskettavaa korkoa ei oteta huomioon häviöarvon määrää laskettaessa. Vastaaja tarvitsee rikosasiassa jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Vastaaja ei kuitenkaan rikosasiassa tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu viralta pantavaksi; vastaaja on tuomittu menettämisseuraamukseen, jos valtiolle menetetyksi tuomitun hyödyn määrä, omaisuuden tai esineen arvo taikka niiden sijasta menetetyksi tuomittu arvo on enemmän kuin 10.000 euroa; vastaaja on tuomittu yhteisösakkoon, jonka määrä on enemmän kuin 10.000 euroa; virallinen syyttäjä ei tarvitse asiassa jatkokäsittelylupaa, koska valitus koskee rikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus ylittää kaksi vuotta vankeutta; tai virallinen syyttäjä on hakenut asiassa muutosta vastaajan eduksi. Jos valitus koskee myös syytteessä tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on enemmän kuin 10.000 euroa, ei rikosasiassa tarvitajatkokäsittelylupaa saman teon osalta. Rikosasiassa asianomistaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Asianomistaja ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee myös valituksessa tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on enemmän kuin 10.000 euroa. Jatkokäsittelylupaa ei tarvita sotilasoikeudenkäyntiasiassa; sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa asiassa; liiketoimintakieltoon määräämistä, kumoamista tai pidentämistä koskevassa asiassa; lähestymiskiellon määräämistä, kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa; lapsen elatusta koskevassa asiassa; hakemusasiassa. Jos muutosvaatimus koskee vain oikeudenkäyntikuluja, valtion varoista maksettavia kuluja tai maksettavaksi tuomittua uhkasakkoa, asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa. Lupa tarvitaan myös asiassa, jossa muutosvaatimus koskee yksinomaan jäännösrangaistuksen määräämistä täytäntöönpantavaksi valvontamääräysten rikkomisen vuoksi.

Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos: ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta; käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä; luvan myöntäminen on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa; luvan myöntämiseen on muu painava syy. Hovioikeuden ei tarvitse edeltävän luettelon ensimmäisen kohdan perusteella myöntää jatkokäsittelylupaa, jos muutosta haetaan vain sillä perusteella, että käräjäoikeus on arvioinut käräjäoikeudessa esitetyn näytön väärin, ja käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella perusteltua aihetta epäillä. Jos hovioikeus ei myönnä valitusasiassa jatkokäsittelylupaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. 3 Oikeusapu Oikeudenkäyntimaksut Oikeus apu on voimassa kaikissa oikeusasteissa, jotka käsittelevät asiaa. Jos se, jolla ei ole oikeusapua, haluaa oikeusapua muutoksen hakemista varten, hänen on haettava sitä oikeusaputoimistolta suullisesti tai kitjallisesti. Muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeus apua ei voida myöntää taannehtivasti koskemaan muutoksenhakua edeltäneitä toimenpiteitä. Valitus asian käsittelystä hovioikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on rikosasiassa 90 euroa ja muussa asiassa 182 euroa. Korkeimmassa oikeudessa oikeudenkäyntimaksu on rikosasioissa 113 euroa ja muissa asioissa 226 euroa. Jos valituslupaa ei myönnetä, maksu on puolta pienempi. Maksuvelvollinen on muutoksenhakija tai hänen sijaansa tullut. Rikosasiassa oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos käräjäoikeuden ratkaisua muutetaan muutoksenhakijan eduksi. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä siltä, jolle on myönnetty oikeusapua tai joka muulla laissa säädetyllä perusteella vapautuu maksuvelvollisuudesta. ;. '.