PCM (Pulse Code Modulation)

Samankaltaiset tiedostot
T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet

PCM (Pulse Code Modulation)

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

10/24/ Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. X.25, Frame Relay Atm-verkko. kanavointi 10/24/2002 1

Ristiriita. Puhelinjärjestelmä. Modeemi. Digitaalisen signaloinnin edut. xdsl-modeemit. Modeemeja

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Laajaverkot (WAN) T1 Carrier CCITT PCM. E1 (2.048 Mbps)

Laajaverkot (WAN) Puhelinjärjestelmä. Ristiriita. Digitaalisen signaloinnin edut. Modeemeja. Modeemi

6. Erilaisia verkkoja. Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Paljon erilaisia verkkoja! 6.1 Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet

6. Erilaisia verkkoja

S Teletekniikan perusteet

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko Data siirretään energiana

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Diplomityöseminaari

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

4. PDH ja SDH. 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia)

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

9. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: Johdatus ATM-tekniikkaan

Chapter 5 Link Layer and LANs

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

(Puhelin)verkkokomponentit. Kytkentäiset verkot. Piirikytkentä. Kytkentäkenttä

Langallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus

Puhelinverkko. Kirja sivut ,

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Luento 7: Verkkokerros

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Kanavointi (multiplexing)

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Internet Protocol version 6. IPv6

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

ATM- ja FRAME RELAY TEKNIIKOIDEN KORVAAMINEN MPLS- JA METRO ETHERNET- TEKNIIKOILLA WAN- YHTEYKSILLÄ

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. LAN,, MAN ja WAN

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA

Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Ilari Taipalus. Opinnäytetyö. Laajaverkkotekniikat

Otto Alhava LM Ericsson

Transkriptio:

PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT) otetaan anal. signaalista näytteitä, joiden arvo esitetään kiinteällä bittimäärällä (usein 8 tai 64). 10/16/2003 78 Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä 7 6 5 4 3 2 1 0 111 110 101 010 011 010 001 000 Näytteitä tarpeeksi tiuhaan (Nyquist: 2* maksimitaajuus) 2*4000*8 b/s = 64Kbps

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) 24 äänikanavaa, kanavista näyte vuorotellen näyte = 8 bittiä, joista yksi pariteettibitti 7*8000 = 56 000 bps dataa ja 8000 bps signallointi-infoa kehys: 24 * 8 = 192 bittiä + kehystysbitti: 01010101010101. 193 bittiä/125 µs => 1.544 Mbps eurooppalainen E1 2.048 Mbps käytössä esim. vuokralinjoilla 10/16/2003 80 T1-linjojen yhdistäminen T1-linjoja voidaan yhdistää edelleen 4 T1-linjaa => T2-linja (6.312 Mbps) 6 T2-linjaa => T3-linja (44.736 Mbps) 7 T3-linjaa => T4-linja (274.176 Mbps) joka yhdistämisellä lisätään bittejä kehystystä ja kehysvirheestä toipumista varten useita erilaisia yhdistämistapoja ITU: yhdistetään jatkossa aina neljä joka kerralla 32, 128, 512, 2048, 8192 kanavaa => 2.048-565.148 Mbps 10/16/2003 81

SONET/SDH SONET (Synchronous Optical NETwork) Bellcore SDH (Synchronous Digital Hierarchy) ITU-T lähes samanlaiset! korvaamaan eri tahoilla kehitetyt optiset TDM-käytännöt Käytössä erityisesti Internetin runkolinjoilla 10/16/2003 82 Tavoitteet kaukopuhelun fyysisen kerroksen standardi operaattoreiden yhteistoiminta aallonpituus, ajoitus, kehysrakenne, PCM-kanavoinnin yhtenäistäminen digitaalikanavien limitys runkolinjoihin T3 => toiminnan, hallinnan ja ylläpidon tuki OAM (operation, administration, management) 10/16/2003 83

TDM yksi kanava, josta aikaviipaleita alikanaville synkroninen master clock, tarkkuus ~1/10**9 bitit lähetään kellon tahdissa kehys 810 tavua, 125 ms välein ( = PCM-näytteenottotaajuus) lähetetään oli dataa tai ei 10/16/2003 84 SONET-kehys 810 tavua = 9 riviä, jolla kullakin 90 saraketta kehyksen 3 ensimmäistä saraketta hallintaa varten vierekkäisten laitteiden keskinäistä tiedonvaihtoa MUX:ien välistä tiedonvaihtoa 87 saraketta käyttäjändataa = > SPE (Synchronous Payload Envelope) 87*9*8*8000 = 50.112 Mbps 10/16/2003 85

SPE kuljetushallinnon yksikkö (~ kontti ) voi alkaa mistä tahansa kohtaa kehystä osoitin alkuun line overhead 1. rivillä voi jatkua toiselle kehykselle ei tarvitse odottaa kehyksen alkua esim. atm-solukuorma sopii paremmin hallintatietoa lähettävän ja vastaanottavan SONET-terminaalin (esim. reititin) välillä siirtoon liittyvää tietoa 10/16/2003 86 Datavirtojen limitys siirtonopeus 8*810 = 6480 bittiä => 51.84 Mbps => OC-1 optisille signaaleille (STS-1 (Synchronous Transport Signal-1) elektromagneettisille signaaleille) limitys kolme OC-1 => OC-3 = 155.52 Mbps neljä OC-3 => OC-12 = 466.56 Mbps => OC-192 = 9953.28 Mbps ~10 Gbps Vastaavasti STS-1.. STS-192 10/16/2003 87

X.25 ensimmäinen julkinen pakettikytkentäinen teknologia, maks 64 kbps kehitettiin 70-luvun lopussa, käytössä vielä 90- luvulla, tuskin missään enää käytössä vanhanaikaiseen puhelinverkkoon vanhoja kuparikaapeleita => paljon virheitä => HDLC-tyyppinen siirtoyhteysprotokolla virhetarkistus ja kuittaus sekä vuonvalvonta joka linkillä tyhmiä päätteitä => älykkyys verkkoon => virtuaalipiiriverkko 10/16/2003 88 Kehysvälitys (Frame Relay ) second-generation X.25 kehitettiin 80-lopussa, käytössä 90-luvulla virtuaalipiiriverkko (usein pysyvä) ei virhevalvontaa, ei vuonvalvontaa lasikuitulinkit lähes virheettömiä taattu lähetysnopeus käytetään LANien yhdistämiseen IP-liikennettä yrityksen eri toimintapisteiden välillä luotettavampi kuin Internet! 64 kbps 1.544 Mbps 10/16/2003 89

ISDN (Integrated Services Digital Network) Telelaitosten suurisuuntainen hanke 70- ja varsinkin 80-luvulla: IDN (Integrated Digital Network) => ISDN yhdistää ääni- ja datapalvelut evolutionäärinen kehitys N-ISDN (Narrowband ISDN) => mm. Frame Relay 64 Kbps B-ISDN => atm (asynchronous transfer mode) Internet-käyttö 2B+D => 144 Kbps ~ modeeminopeus 28.8-56 kbps 10/16/2003 90 B-ISDN (Broadband ISDN) nopeus 155 Mbps atm-teknologia pakettikytkentä, virtuaalipiiri kiinteän kokoisia paketteja eli soluja mullistus aikaisempaan piirikytkentä kytkintekniikka tilaajasilmukka (local loop) 10/16/2003 91

Atm (Asynchronous Transfer Mode) ITU ja ATM Forum kehittivät atmstandardeja 80-luvun puolivälistä lähtien pakettivälitystä virtuaalipiirissä erilaista palvelua erityyppisten sovellusten tarpeisiin pieni paketin eli solun koko = 48 tavua + 5 tavun otsake solukytkentää (cell switching) 10/16/2003 92 telelaitosten suurisuuntainen projekti koko puhelinverkon korvaaminen! muiden televerkkojen korvaaminen TV-verkkojen kaappaaminen erilaisten sovellusten tarpeisiin mukana myös palvelun laatu ja verkon hallinta ääntä, kuvaa, tekstiä erilaisiin verkkoihin: runkoverkot => LAN toimii erilaisten fyysisten kerrosten päällä SONET 10/16/2003 93

Atm on yhteydellinen virtuaalikanava (virtual channel) yksisuuntainen virtuaalipiiri pakettien (solujen) järjestys yhdessä virtuaalikanavassa säilyy eri virtuaalikanavilla järjestystä ei taata runkolinjoissa yleensä kiinteät virtuaalipiirit virtuaalikanavat voidaan ryhmitellä virtuaalipoluiksi (virtual path) ~ johtokimppu reititetään yhdessä 10/16/2003 94 Atm-käyttö Runkolinjoissa n. 80% on atm-linjoja atm-kytkin on nopea terabittejä sekunnissa Pieni solu ja yksikertainen otsake => nopea käsittely IP-over-atm IP pitää atm-verkkoa linkkitason yhteytenä 10/16/2003 95

AAL (ATM adaption layer) ATM layer atm-sovituskerros: eri tarpeisiin erilaisi AAL 5 IP-liikenteelle atm-kerros ATM physical layer atm:n fyysinen kerros siirtää atm-soluja fyysisellä linkillä Atm:n kolme kerrosta Atm-kerros ei käytetä kuittauksia eikä uudelleenlähetyksiä tarkoitettu luotettaville valokaapeliverkoille yhden tai muutaman bitin virheen korjaus tarkistussumman avulla tosiaikainen liikenne otsakkeen tarkistus HEC ATM Fyysinen kerros käyttää solurajojen selvittämiseen 10/16/2003 97

Solun otsake 12 bittiä 16 bittiä 3 bittiä 1 bitti 8 bittiä C VP I VC I PT L HEC P VPI Virtual Path Identifier VCI Virtual Channel Identification PT Payload Type CLP Cell Loss Priority HEC Header Error Check 10/16/2003 98 CLP tärkeä tai vähemmän tärkeä solu ruuhkan sattuessa hävitetään ensin vähemmän tärkeät HEC laskee tarkistussumman otsakkeelle korjaa yhden bitin virheet havaitsee noin 90 % virheryöpyistä valokuidussa suurin osa virheistä yhden bitin virheitä 10/16/2003 99

AAL-kerros Sovittaa erilaiset protokollat (esim. IP) ja sovellukset (esim. video ja ääni) toimimaan atm-kerroksen päällä IP-reitittimien välillä isäntäkoneiden välillä Sovellus AAL atm-kerros 10/16/2003 100 Palveluluokat CBR constant bit rate T1- piiri, ~sähköjohto RT-VBR variable bit rate, real time videokonferenssi NRT-VBR variable bit rate, non-real time multimedia sähköposti ABR available bit rate selailu www-verkossa UBR unspecified bit rate tiedonsiirto tausta-ajona, IP-pakettien siirto 10/16/2003 101

Erilaisia AAL-kerroksia AAL 1: CBR-palvelua varten AAL 2: VBR-palveluihin AAL 5: datalle (esim. IP-liikenteelle) Käyttäjän data otsake peräke Atm AAL data <= 48 tavua AAL otsake otsake peräke ATM:n ongelmia suurimmat nopeudet OC-48 luokkaa: segmentointi ja uudelleenkokoaminen rasittavat ( on jo liian hidas solun otsakkeen yleisrasite liian suuri AAL-kerrokset melko onnettomia => AAL5 erilliset signallointi- ja reititystoiminnot hankala sovittaa LAN:iin (LAN-emulointi) => MPLS-teknologia (Multi-Protocol Label Switching) Vaihtelevan mittaisia paketteja Käyttää IP-reititystä 10/16/2003 103