SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1144 1152 SISÄLLYS N:o Sivu 1144 Valtioneuvoston asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 2 ja 3 :n muuttamisesta... 3115 1145 Valtioneuvoston asetus tapaturmavakuutusmaksun perusteena olevaan palkkasummaan luettavista työansioista... 3117 1146 Valtioneuvoston asetus valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta... 3118 1147 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain eräistä säännöksistä... 3120 1148 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa... 3122 1149 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus merimieseläkelain mukaisen eläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa... 3125 1150 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 11 :ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten lisäetujen rekisteröimisehdoista... 3127 1151 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus maatalousyrittäjien eläkelain 11 :ssä ja yrittäjien eläkelain 11 :ssä tarkoitetun eläketurvan rekisteröimisehdoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta... 3129 1152 Sisäasiainministeriön asetus Pelastusopiston suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista. 3130 N:o 1144 Valtioneuvoston asetus rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 2 ja 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen (1348/1988) 2 ja 3 :n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 :n 1 ja 2 momentti asetuksessa 1228/1993, sekä lisätään asetuksen 3 :ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 1228/1993 ja 929/2003, uusi 4 momentti seuraavasti: 2 Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) 2 :n 2 ja 3 momentissa mainittujen perusteiden mukaan valittu kuntoutettava ohjataan avo- tai laitoskuntoutukseen niin, että yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen on mahdollista saavuttaa riittävä hoitotulos. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun avokuntoutus mahdollistaa tavoitellun hoitotuloksen. Kuntoutuksesta päätettäessä tulee ottaa huomioon rintamaveteraanin terveydentila, kuntoutusta antavan toimintayksikön toiminnan laatu sekä maantieteelliset, kielelliset ja muut olosuhteet. Kuntoutettavan toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi kuntoutuksen tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Kuntoutettavan kuntoutussuunnitelma toteuttaa osaltaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 4 a :ssä ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 171 2004 440201
3116 N:o 1144 annetun lain (812/2000) 7 :ssä tarkoitetuissa suunnitelmissa asetettuja tavoitteita ja sovitetaan yhteen niiden kanssa. 3 Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään 10 vuorokautta, päiväkuntoutuksena enintään 10 päivää ja muuna avokuntoutuksena enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 2 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena enintään neljä viikkoa, päiväkuntoutuksena enintään 20 päivää ja muuna avokuntoutuksena enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Kuntoutusjakson välin ei ilman erityistä perustetta tulisi olla vuotta pitempi. tammikuuta 2005. Asetuksen 3 :n 1 momenttia sovelletaan sellaisen laitoskuntoutusjakson pituuteen, joka alkaa 1 päivä syyskuuta 2005 tai sen jälkeen. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Päivi Kaartamo
3117 N:o 1145 Valtioneuvoston asetus tapaturmavakuutusmaksun perusteena olevaan palkkasummaan luettavista työansioista Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä säädetään 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 35 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1204/1996: 1 Tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisen vakuutusmaksun perusteena olevana työansiona pidetään palkkaa tai muuta vastiketta, joka on maksettu korvauksena työstä. Ulkomaantyössä vastikkeena pidetään sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava, tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. 2 tammikuuta 2005 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2005. Asetusta sovelletaan vuoteen 2005 kohdistuviin vakuutusmaksuihin. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Jaakko Hannula
3118 N:o 1146 Valtioneuvoston asetus valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun lain (644/2003) 2, 3 ja 6 :n, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 3 laissa 895/2004, nojalla: 1 Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttuvaa etuutta laskettaessa otetaan huomioon etuuspäivät enintään lapsen kolmen vuoden iän täyttämispäivään saakka. Tällöin vajailta kuukausilta karttuva etuus lasketaan siten, että laskennallinen tulo jaetaan kahdellakymmenelläviidellä ja kerrotaan etuuspäivien lukumäärällä. 2 Opiskeluajalta karttuvaa etuutta laskettaessa valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 3 :ssä tarkoitettu aika jaksotetaan tutkinnon suorittamiskuukaudelle ja sitä edeltäville kalenterikuukausille. Etuutta ei kuitenkaan kartu 18 vuoden iän täyttämistä seuraavaa kuukautta edeltävältä ajalta. Etuuteen oikeuttaa tutkinto, joka on suoritettu viimeistään 68 vuoden iän täyttämiskuukautena. 3 Edellä 2 :ssä mainitun lain 3 :ssä tarkoitettuja korkeakoulututkintoja ovat: 1) yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritetut ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot; 2) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetuissa ammattikorkeakouluissa ja Högskolan på Åland-nimisessä oppilaitoksessa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot sekä poliisitoimen päällystön ammattikorkeakoulututkinnot; 3) ulkomailla suoritetut 1 ja 2 kohdassa mainittuja tutkintoja vastaavat tutkinnot. Edellä 2 :ssä mainitun lain 3 :n mukaisia ammatillisia perustutkintoja ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut ammatilliset perustutkinnot, muut julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatilliset perustutkinnot ja edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut ammatilliset tutkinnot. Jos ulkomailla suoritetun tutkinnon tasoa ei voida määritellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla, oikeus etuuteen määräytyy opintojen opetusohjelman mukaisen keston perusteella. Edellä 2 :ssä mainitun lain 3 :n 3 momenttia sovellettaessa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen myöntämä opintotuki rinnastetaan opintotukilain mukaiseen opintotukeen. 4 Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle tiedot henkilöistä, jotka ovat suorittaneet 3 :ssä tarkoitetun tut-
N:o 1146 3119 kinnon. Lisäksi oppilaitos ilmoittaa tutkinnon tason sekä tutkinnon suorittamiseen johtaneen opiskelun aloitus- ja päättymispäivän. Jos henkilö on saanut opintotukilain (65/1994) mukaista tukea ulkomailla opiskelua varten, hänen on 3 :ssä tarkoitetun tutkinnon suoritettuaan ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle sen määräämällä tavalla 1 momentissa tarkoitetut tiedot ulkomailla suoritetusta tutkinnosta. 5 Kansaneläkelaitos on velvollinen viipymättä ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle hallussaan olevat tiedot edellä 2 :ssä mainitun lain 2 :ssä tarkoitetuista kotihoidontukea saavista vanhemmista, jotka ovat ilmoittaneet olevansa estyneitä tekemään ansiotyötä alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi. Lisäksi Kansaneläkelaitos on velvollinen ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle hallussaan olevat 4 :ssä tarkoitetut tiedot. Eläketurvakeskus on velvollinen rekisteröimään etuuden määräämiseksi tarvittavat tiedot. 6 Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta 2 :ssä mainitun lain 7 :ssä tarkoitetun päätöksen alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttuvasta etuudesta sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta ja tiedot lapsen kotihoidon perusteella maksetuista tuista ovat Eläketurvakeskuksen rekisterissä. Eläketapahtuman yhteydessä päätös voidaan antaa ennen lapsen kolmen vuoden iän täyttämistä. Eläketurvakeskuksen on päätöksen antamista varten tarvittaessa pyydettävä lausunto Kansaneläkelaitokselta 5 :n 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista. Eläketurvakeskuksen pyynnöstä päätöstä hakeneen henkilön on ilmoitettava tutkinnon suorittamispäivä sekä oppilaitos, jossa hän on suorittanut tutkinnon. 7 tammikuuta 2005. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3120 N:o 1147 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain eräistä säännöksistä Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 :n 1 momentin 3 kohdan ja 11 :n 8 momentin, sellaisena kuin ne ovat, 1 :n 1 momentin 3 kohta laissa 885/2004 ja 11 :n 8 momentti laissa 634/2003, nojalla: 1 Työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 :n 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa työansion katsotaan nousevan mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun rajamäärään sanotussa momentissa tarkoitetun työsuhteen alusta alkaen, jos työntekijäin eläkelain 7 :n mukainen työansio, ottamatta huomioon työntekijäin eläkemaksun vähentämistä, on ensimmäiseltä kuukauden pituiselta ajalta vähintään rajamäärän suuruinen. Työntekijäin eläkelain piiriin kuuluvassa työsuhteessa työansion katsotaan olevan vähintään edellä tarkoitetun rajamäärän suuruinen kunnes työnantajan ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että työansio ainakin kuuden viimeksi kuluneen kalenterikuukauden kunakin kuukautena ennen ilmoituksen tekemistä on ollut rajamäärää pienempi. Tällöin työsuhde päätetään aikaisintaan ilmoituksen saapumista edeltävän kalenterikuukauden loppuun. Jos työntekijän työansio taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) 1 :n 3 momentin mukaisessa työsuhteessa on kahtena peräkkäisenä kalenterikuukautena vähintään työntekijäin eläkelain 1 :n 1 momentin 3 kohdassa mainitun rajamäärän suuruinen, työsuhteen katsotaan kuuluvan jälkimmäisen kalenterikuukauden alusta työntekijäin eläkelain piiriin. 2 Vapaakirjalla tarkoitetaan ennen vuotta 2005 voimassa olevien säännösten mukaan muodostettua oikeutta vastaiseen eläkkeeseen: 1) sellaisen ennen vuotta 2005 päättyneen työsuhteen perusteella, jonka päättyessä työntekijällä tai hänen omaisellaan ei ole välittömästi ollut oikeutta eläkkeen saamiseen tai jonka päättyessä työntekijä ei ole välittömästi siirtynyt työntekijäin eläkelain 4 :n 2 momentin, sellaisena kuin lainkohta on voimassa ennen 1 päivää tammikuuta 2005, mukaisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle; 2) sellaisen ennen vuotta 2005 päättyneen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt osa-aikaeläkkeelle siirtymisen johdosta; 3) sellaisen työsuhteen perusteella, joka työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaisesti on päätetty 31 päivänä joulukuuta 2004; tai 4) sellaisen työsuhteen perusteella, johon sovelletaan 3 kohdassa mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun
N:o 1147 3121 lain (886/2004) 2 momentin toista virkettä tai 8 momenttia. Jos työntekijällä on työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (886/2004) 20 momentin tai yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin mukaan oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuotta alemmassa iässä, myönnetään 1 momentin mukainen vapaakirja eläkkeen alkamisiässä siten vähennettynä kuin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa työeläkelakien mukaista vähimmäisturvaa vastaavan vapaakirjan ehdoissa ja perusteissa määrätään. Työntekijäin eläkelain mukainen 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu eläke myönnetään eläkkeen alkamisiässä siten vähennettynä kuin työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1148/2004) säädetään. Vastaavasti menetellään, jos tällainen työntekijä saa eläkkeen hänelle myönnetyn vapaaehtoisen jatkovakuutuksen perusteella. Merimieseläkelain mukaisen työsuhteen aloittaneen työntekijän oikeudesta vapaakirjaan noudatetaan kuitenkin myös, mitä työntekijäin eläkelain 3 a :n 2 momentin viimeisessä virkkeessä säädetään. Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (886/2004) 20 momentin piiriin kuuluvaa työntekijää, jonka voimaantulosäännöksessä tarkoitettu työsuhde päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen voimaantulosäännöksessä tarkoitetun 62 vuotta alemman iän täyttämistä. Jos työntekijällä kuollessaan oli 2 momentissa tarkoitetun vapaakirjan perusteella oikeus eläkkeeseen, hänen jälkeensä työntekijän eläkelain 4 a :ssä mainituilla edunsaajilla on oikeus saada perhe-eläkettä samansuuruisen vapaakirjan perusteella. 3 tammikuuta 2005. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3122 N:o 1148 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 11 :n 2 momentin ja 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 17 :n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, työntekijäin eläkelain 11 :n 2 momentti laissa 634/2003 ja yrittäjien eläkelain 17 :n 1 momentti laissa 891/2004, nojalla: Perusturvan mukaisen eläkkeen muuntaminen 1 Jos vanhuuseläke työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (886/2004) 20 momentin tai yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin perusteella alkaa aikaisemmin kuin 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, muunnetaan 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaitut perusturvan mukaiset eläkkeet vakuutusmatemaattisesti vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää seuraavan taulukon mukaisia kertoimia ja työntekijäin eläkelain 5 a :ää soveltaen siten kuin jäljempänä 3 5 momentissa säädetään. Jos merimieseläkelain (72/1956) mukainen vanhuuseläke alkaa merimieseläkelain 14 :n 2 momentin mukaisesta 62 vuotta alemmasta eläkeiästä, tai jos merimieseläkelain mukainen vanhuuseläke, jossa eläkeikä on alempi kuin 62 vuotta, alkaa varhennettuna, myönnetään 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaitut perusturvan mukaiset eläkkeet vanhuuseläkkeenä merimieseläkelain 14 :n 2 momentin mukaisesta eläkeiästä ja muunnetaan vastaamaan mainittua eläkeikää seuraavan taulukon mukaisia kertoimia ja työntekijäin eläkelain 5 a :ää soveltaen siten kuin jäljempänä 3 5 momentissa säädetään. Eläkkeelle siirtymisiän kertoimet ovat: Eläkkeelle siirtymisikä Kerroin Eläkkeelle siirtymisikä Kerroin 50 tai alempi 1,891 58 1,391 51 1,823 59 1,333 52 1,757 60 1,276 53 1,693 61 1,168 54 1,630 62 1,078 55 1,568 63 1,000 56 1,508 64 1,000 57 1,449 65 1,000 Eläkkeelle siirtymisikä määrätään kuukauden tarkkuudella ja tätä ikää vastaava kerroin lasketaan taulukosta tuhannesosan tarkkuudella suoraviivaista väliarvolaskumenettelyä käyttäen. Eläkkeen alkaessa aikaisemmin kuin 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, varhennetaan eläkkeen määrä ensin vastaamaan 62 vuoden ikää siten, että eläkkeen määrää vähennetään 7,2 prosentilla.
N:o 1148 3123 Näin saatu eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää kertomalla se 62 vuoden ikää vastaavalla taulukon kertoimella ja jakamalla tulo eläkkeelle siirtymisikää vastaavalla kertoimella. Jos eläkkeenhakija täyttää työntekijäin eläkelain 4 c :ssä säädetyt työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset vuonna 2005 tai myöhemmin ja edellytysten täyttyessä hän on täyttänyt tai täyttää 62 vuotta, hänellä on oikeus saada perusturvan mukainen ansaittu eläke vanhuuseläkkeenä 62 vuoden iässä vähentämättömänä. Yrittäjien eläkelain perusturvan mukainen eläke 2 Jos vanhuuseläke yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin perusteella alkaa ennen 62 vuoden ikää, myönnetään samaan yrittäjätoimintaan liittyvä, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu perusturvan mukainen eläke 1 :n 3 5 momentin mukaisesti muunnettuna alkamaan samassa, mutta kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iässä. Lisäturvan mukaisen eläkkeen muuntaminen 3 Jos vakuutettuna on työntekijäin eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen määrällistä lisäeläkettä ja vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, muunnetaan ansaitun lisäeläkkeen määrä vakuutusmatemaattisesti siten, että vanhuuseläkkeen pääoma-arvo säilyy. Lisäturvan mukaisen eläkkeen lykkäys lasketaan koko lykkäytymisajalta eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa voimassa olevilla pääoma-arvokertoimilla. Kertoimien tulee vastata eläkkeenhakijan ikää kuukauden tarkkuudella eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa sekä eläkkeenhakijan sukupuolta. Jos vakuutettuna on työntekijäin eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen määrällistä lisäeläkettä ja vanhuuseläke alkaa 2 440201/171 aikaisemmin kuin lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, muunnetaan ansaitun lisäeläkkeen määrä vakuutusmatemaattisesti siten, että vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen pääoma-arvo säilyy. Muunto tehdään eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa voimassa olevilla pääoma-arvokertoimilla. Kertoimien tulee vastata eläkkeenhakijan ikää kuukauden tarkkuudella eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa sekä eläkkeenhakijan sukupuolta. Jos lisäeläkejärjestely on kuulunut useamman vakuutuksen piiriin ja yhdessä tai useammassa vakuutuksessa eläkeikä on 65 vuotta alempi, muunnetaan lisäturvan mukainen eläke kunkin jakson osalta vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää siten, että 65 vuoden ikää vastaava eläke muunnetaan ensin jakson päättymishetken pääoma-arvokertoimilla viimeisen vakuutusjakson eläkeikää vastaavaksi. Näin saatu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää 1 tai 2 momentin mukaisesti. 4 Voimaantulo tammikuuta 2005. Asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1999 työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1340/1999). Jos eläkkeenhakija on täyttänyt eläkeiän ennen 1 päivää tammikuuta 2000 ja vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen, lasketaan perusturvan mukaiseen eläkkeeseen tuleva korotus ennen 1 päivää tammikuuta 2000 olleen lykkäytymisajan perusteella soveltaen ennen mainittua ajankohtaa voimassa olevaa työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annettua sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä (500/1986). Jos eläkkeenhakija on täyttänyt eläkeiän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen, lasketaan perusturvan mukaiseen eläkkeeseen tuleva korotus 31 päivä joulukuuta 1999 jälkeiseltä lykkäytymisajalta soveltaen ennen mainittua ajankohtaa voimassa
3124 N:o 1148 olevaa työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annettua sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä (1340/1999). Jos ennen vuotta 1945 syntynyt eläkkeenhakija siirtyy varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu perusturvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan vähimmäisturvaa vastaavan vapaakirjan ehtojen ja perusteiden 6 :n 1 momentin kohdan 1 mukaisesti. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt eläkkeenhakija siirtyy merimieseläkelain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 55 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu perusturvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan merimieseläkelain mukaista eläkeikää 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan vapaakirjan ehtojen ja perusteiden 6 :n mukaisesti. Jos ennen vuotta 1947 syntynyt, osaaikaeläkkeellä oleva eläkkeenhakija siirtyy varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 63 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu perusturvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää 5 momentin mukaisesti. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt, osaaikaeläkkeellä oleva eläkkeenhakija siirtyy merimieseläkelain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 63 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 55 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu perusturvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan merimieseläkelain mukaista eläkeikää 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan vapaakirjan ehtojen ja perusteiden 6 :n mukaisesti. Edellä 5 8 momentissa mainituissa tilanteissa lisäturvan ansaitun eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää siten, että vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen pääoma-arvo säilyy. Muunto tehdään eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa voimassa olevilla pääomaarvokertoimilla. Kertoimien tulee vastata eläkkeenhakijan ikää kuukauden tarkkuudella eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa sekä eläkkeenhakijan sukupuolta. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3125 N:o 1149 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus merimieseläkelain mukaisen eläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriö on 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 17 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 884/2004, nojalla päättänyt: 1 Jos vanhuuseläke työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (886/2004) 20 momentin perusteella tai yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin perusteella alkaa aikaisemmin kuin 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, muunnetaan 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu merimieseläkelain mukainen eläke vakuutusmatemaattisesti vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää seuraavan taulukon mukaisia kertoimia ja merimieseläkelain 22 :ää soveltaen siten kuin jäljempänä 2 4 momentissa säädetään. Eläkkeelle siirtymisiän kertoimet ovat: Eläkkeelle siirtymisikä Kerroin Eläkkeelle siirtymisikä Kerroin 50 tai alempi 1,891 58 1,391 51 1,823 59 1,333 52 1,757 60 1,276 53 1,693 61 1,168 54 1,630 62 1,078 55 1,568 63 1,000 56 1,508 64 1,000 57 1,449 65 1,000 EIäkkeelIe siirtymisikä määrätään kuukauden tarkkuudella ja tätä ikää vastaava kerroin lasketaan taulukosta tuhannesosan tarkkuudella suoraviivaista väliarvolaskumenettelyä käyttäen. Eläkkeen alkaessa aikaisemmin kuin 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, varhennetaan eläkkeen määrä ensin vastaamaan 62 vuoden ikää siten, että eläkkeen määrää vähennetään 7,2 prosentilla. Näin saatu eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää kertomalla se 62 vuoden ikää vastaavalla taulukon kertoimella ja jakamalla tulo eläkkeelle siirtymisikää vastaavalla kertoimella. Jos eläkkeenhakija täyttää työntekijäin eläkelain 4 c :ssä säädetyt työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset vuonna 2005 tai myöhemmin ja edellytysten täyttyessä hän on täyttänyt tai täyttää 62 vuotta, hänellä on oikeus saada merimieseläkelain mukaan ansaittu eläke vanhuuseläkkeenä 62 vuoden iässä vähentämättömänä. 2 Jos merimieseläkelain mukainen eläke myönnetään merimieseläkelain 17 b :n 2 momenttia soveltaen, muunnetaan 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu merimieseläkelain mukainen eläke vakuutusmatemaattisesti vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää siten kuin edellä 1 :n 1 4 momentissa säädetään. 3 Voimaantulo tammikuuta 2005.
3126 N:o 1149 Jos eläkkeenhakija on täyttänyt työntekijäin eläkelain (395/1961), maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) tai yrittäjien eläkelain (468/1969) mukaisen eläkeiän ennen 1 päivä tammikuuta 2000 ja vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen, lasketaan merimieseläkelain mukaiseen eläkkeeseen tuleva korotus ennen 1 päivää tammikuuta 2000 olleen lykkäytymisajan perusteella soveltaen 31 päivänä joulukuuta 1999 voimassa olevien merimieseläkelain 17 :n 8 momentissa tarkoitettujen vapaakirjan ehtojen ja perusteiden 1 :ää. Jos eläkkeenhakija on täyttänyt työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaisen eläkeiän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen, lasketaan merimieseläkelain mukaiseen eläkkeeseen tuleva korotus 31 päivä joulukuuta 1999 jälkeiseltä Iykkäytymisajalta soveltaen 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevien merimieseläkelain 17 :n 10 tarkoitettujen vapaakirjan ehtojen ja perusteiden 1 :ää. Jos ennen vuotta 1945 syntynyt eläkkeenhakija siirtyy työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962), taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985), maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu merimieseläkelain mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää soveltaen 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan merimieseläkelain 22 :n 2 momentissa säädettyjä vähennyskertoimia. Jos ennen vuotta 1947 syntynyt, osa-aika eläkkeellä oleva eläkkeenhakija siirtyy työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 63 vuoden iän täyttämistä, mutta kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu merimieseläkelain mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää 5 momentin mukaisesti. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3127 N:o 1150 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 11 :ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten lisäetujen rekisteröimisehdoista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 11 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1057/1997, nojalla: 1 Eläketurvakeskuksessa saadaan työntekijäin eläkelain 11 :ssä tarkoitettuna vapaaehtoisena peruseläkevakuutuksena rekisteröidä jäljempänä määrätyin ehdoin työntekijäin eläkelain mukaiset vähimmäisehdot täyttävä eläketurva työntekijäin eläkelain 1 c :n 3 momentissa tarkoitetulle työntekijälle. Eläketurvakeskuksessa saadaan työntekijäin eläkelain 11 :ssä tarkoitettuna vapaaehtoisena lisäeläkevakuutuksena rekisteröidä jäljempänä määrätyin ehdoin mainitun pykälän 7 ja 10 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa seuraavat etuudet: 1) eläkeiän alentaminen; 2) vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden korotus 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan työntekijäin eläkelain 5, 5 a, 5 b, 6, 7, 7 b, 7 c, 8 ja 9 :n edellyttämistä määristä; 3) perhe-eläkkeen määrän korotus 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan työntekijäin eläkelain 7 a, 8, 8 c, 8eja9 :n edellyttämästä määrästä; 4) hautausavustus; ja 5) eläketapahtumahetkellä kertamaksulla ostettava vanhuuseläkkeen korotus. Eläketurvakeskuksen on laissa ja tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisesti antamien määräysten mukaisesti päätettävä, minkä sisältöisinä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut edut rekisteröidään. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voidaan vaatia, että henkilön on täytettävä eläkelaitoksen asettamat ja Eläketurvakeskuksen hyväksymät hänen terveydentilaansa koskevat ehdot. 2 Eläketurvaa järjestettäessä henkilöpiiri on määriteltävä ryhmittäin työalan tai muun siihen verrattavan perusteen mukaan siten, ettei se kohdistu vain nimettyihin tai muutoin yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin, mikäli Eläketurvakeskus ei hakemuksesta erityisestä syystä toisin määrää. Saman henkilöpiirin käsittävän eläketurvan järjestäminen saadaan jakaa kahdelle eri eläkelaitokselle ottaen kuitenkin huomioon mitä jäljempänä 3 ja 4 momentissa säädetään. Edellä 1 :n 1 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen etu on järjestettävä siinä eläkelaitoksessa, jossa samalle henkilöpiirille on järjestetty työntekijäin eläkelain mukainen vähimmäisturva. Edellä 1 :n 2 momentissa tarkoitetut edut on kunkin henkilöpiirin osalta järjestettävä samassa eläkelaitoksessa.
3128 N:o 1150 3 Edellä 1 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu korotus on ulotettava koskemaan kaikkia sanotussa kohdassa mainittuja eläkkeitä. 4 tammikuuta 2005. Asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1966 työntekijäin eläkelain 11 :ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten lisäetujen rekisteröimisehdoista annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (745/1966) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Rekisteröitynä voidaan edelleen pitää ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 voimassa ollut perhe-eläkejärjestely siltä osin kuin on kysymys työntekijästä, jonka työsuhde on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 1992. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3129 N:o 1151 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus maatalousyrittäjien eläkelain 11 :ssä ja yrittäjien eläkelain 11 :ssä tarkoitetun eläketurvan rekisteröimisehdoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjien eläkelain 11 :ssä ja yrittäjien eläkelain 11 :ssä tarkoitetun eläketurvan rekisteröimisehdoista 7 päivänä marraskuuta 1969 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (675/1969) 1 ja 5, sellaisena kuin niistä on 1 osaksi päätöksessä 1752/1995, seuraavasti: 1 Kun yrittäjä siirtää vakuutuksensa toiseen eläkelaitokseen, Eläketurvakeskuksessa voidaan rekisteröidä yrittäjien eläkelain 11 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on ollut voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000, perusteella vakuutettuina vapaaehtoisina lisäetuina jäljempänä määrätyin ehdoin seuraavat etuudet sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 2004: 1) eläkeiän alentaminen 65 vuoden iästä; 2) vanhuus, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden korotus 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan yrittäjien eläkelain 4 8 :n ja 19 :n 5 8 momentin edellyttämistä määristä; 3) perhe-eläkkeen määrän korotus 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olevan yrittäjien eläkelain 5 :n edellyttämästä määrästä; ja 4) hautausavustus. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu lisäeläke voidaan rekisteröidä mukautettuna 1 päivänä tammikuuta 2005 voimassa olevan lain mukaiseen peruseläketurvaan siten, että kokonaiseläketaso säilyy. Eläketurvakeskuksen on laissa ja edellä tässä pykälässä säädettyjen perusteiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisesti antamien määräysten mukaisesti päätettävä, minkä sisältöisinä edellä tarkoitetut lisäedut rekisteröidään. 5 Edellä 4 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa henkilön on täytettävä eläkelaitoksen asettamat ja Eläketurvakeskuksen hyväksymät hänen terveydentilaansa koskevat ehdot. tammikuuta 2005. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Maritta Hirvi
3130 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1152 Sisäasiainministeriön asetus Pelastusopiston suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Sisäasianministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Pelastusopiston maksuttomia suoritteita ovat Pelastusopistosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1165/1994) nojalla: 1) pelastuslain (468/2003) 53 :ssä tarkoitettu koulutus; 2) valmiuslain (1080/1991) 40 :n mukainen koulutus; 3) valtion, kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisen yhteisön, viraston tai laitoksen tai valtion liikelaitoksen omatoimisen väestönsuojelun johdolle tarkoitetut kurssit; sekä 4) pelastuspalvelun johtamis- ja yhteistoimintakoulutus. 2 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Pelastusopisto perii kiinteänä maksuna 65 euroa kurssipäivältä, ovat: 1) sopimuspalokunnan päällikkökurssi ja sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi; sekä 2) muut kurssit, jotka on suoritettava kelpoisuuden saamiseksi johonkin pelastustoimen tehtävään. Kurssimaksuun sisältyy opetus, majoitus, kurssilla jaettava oppimateriaali ja lounas kurssipäivänä. 3 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita maksullisia suoritteita, jotka Pelastusopisto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) muut kuin 1 ja 2 :ssä tarkoitetut kurssit; 2) tilauksesta valmistettu koulutusaineisto; 3) konsultointi ja muu siihen verrattava palvelu; 4) koulutus- ja majoitustilojen, harjoitusalueen ja -laitteiden sekä kaluston vuokraus; sekä 5) muut erikseen sovitut palvelut. 4 tammikuuta 2005 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1144 1152, 2 arkkia Neuvotteleva virkamies Johanna Hakala EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904