2012 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti
2
Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten energiankäyttö 7 3 Energiansäästö 9 3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely 9 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet 10 3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet 16 4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 17 4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle 17 4.2 Johtamisjärjestelmät 18 4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta 20 4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma 22 4.5 Koulutus ja viestintä 24 4.6 Suunnittelu ja hankinnat 26 4.7 Logistiikka 27 5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 29 5.1 Energiansäästötavoitteet 29 5.2 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 30 6 Kehitysideat 31 7 Energiakatselmus- ja investointituet 32 7.1 Energiakatselmustuki 32 7.2 Investointituki energiansäästöön 35 8 Sähkön hinta ja energiakustannusten osuus liikevaihdosta 39 9 Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuussopimustoiminta 41 10 Yhteenveto 42 1
Alkusanat Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016, joka allekirjoitettiin vuoden 2007 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja toimialaliittojen välillä on jatkoa teollisuuden energiansäästösopimukselle 1997 2007. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen on liittynyt 10 toimialaliittoa ja eri aloille on laadittu omat toimenpideohjelmansa. Keskisuuressa teollisuudessa on toimenpideohjelmat kemianteollisuudelle, teknologiateollisuudelle, muoviteollisuudelle, puutuoteteollisuudelle sekä elintarviketeollisuudelle. Palvelualalle on kaupan, matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) sekä autoalan toimenpideohjelmat. Näiden lisäksi omat toimenpideohjelmat on laadittu energiavaltaiselle teollisuudelle sekä energiantuotannolle ja energiapalveluille. Sellaiset palvelualan tai teollisuuden yritykset joiden omalla toiminta-alueella ei ole voimassa olevaa omaa toimenpideohjelmaa voivat liittyä Elinkeinoelämän Keskusliiton hallinnoimiin yleisiin teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmiin. Muoviteollisuus ry on yksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sitoutunut toimialaliitto ja se vastaa muoviteollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanosta. Tässä raportissa esitetään yhteenveto muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten vuotta 2012 koskevista vuosiraportoinnin tuloksista. Raportissa käsitellään myös jonkun verran koko kuluneen sopimuskauden kumulatiivisia tietoja vuodesta 2008 lähtien. Raportissa on esitetty yhteenveto sopimukseen liittyneiden muoviteollisuuden yritysten ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista, energiansäästötoimenpiteistä, myönnetyistä energiakatselmus- ja investointituista sekä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Helsingissä syyskuussa 2013 Motiva Jaana Federley Saara Elväs Copyright Motiva Oy 2
Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään yhteenveto elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen muoviteollisuuden toimenpideohjelmaa toteuttavien yritysten raportoimista energiatiedoista, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta sekä ns. energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä asioista koskien vuotta 2012 sekä viittä ensimmäistä sopimusvuotta yhteensä. Viidennen sopimusvuoden (2012) loppuun mennessä energiatehokkuussopimuksen muoviteollisuuden toimenpideohjelmassa oli mukana 34 yritystä, joissa on yhteensä 47 toimipaikkaa. Vuonna 2012 sopimukseen liittyi neljä uutta yritystä, joissa on yhteensä neljä toimipaikkaa. Vuonna 2012 raportoiduilla 10 toteutetulla energiansäästötoimenpiteellä saavutettu kokonaissäästö oli 7,8 GWh/a, josta sähkön osuus oli 0,7 GWh/a (9 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 7,1 GWh/a (91 %). Näiden vuonna 2012 toteutettujen säästötoimenpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa ja vastaava säästö energiakustannuksissa noin 560 000 euroa. Jos otetaan huomioon kaikki sopimuskauden aikana toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet, tuottivat ne vuoden 2012 aikana noin 1,3 milj. euroa säästöä energiakustannuksissa. Viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008 2012) aikana muoviteollisuuden sopimusyritykset ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joiden vuotuinen säästövaikutus on yhteensä 17,9 GWh. Tämä vastaa 34 % toimialan sopimusyritysten yhteenlasketusta 52 GWh:n tavoitteesta vuodelle 2016. Näiden toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden investoinnit ovat olleet yhteensä noin 2,5 milj. euroa. Koko sopimuskauden kumulatiiviset säästöt energiakustannuksissa ovat noin 2,8 milj. euroa. Kumulatiivisella säästöllä tarkoitetaan vuodesta 2008 alkaen vuoden 2012 loppuun saakka toteutuneiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöjä yhteensä olettaen, että kaikki säästöt ovat edelleen voimassa vuonna 2012. Vain vajaa puolet (47 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on raportoinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä. Yli puolet toimipaikoista (25 kpl) ei siis ole siis toteuttanut koko sopimuskauden aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 19 yritykseen. 15 sopimukseen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syitä siihen, miksi toimenpiteitä ei ole toteutettu, tulee selvittää. Toimenpiteiden toteuttaminen on yksi sopimuksen velvoitteista. Erityisen tärkeää on saada toteutetut toimenpiteet kattavasti raportoitua loppusopimuskaudella eli vuosina 2014 2016, jotka ovat energiatehokkuusdirektiivin EED toimeenpanon ensimmäisiä vuosia ja tuolloin toteutetuilla säästöillä on suuri painoarvo. Kaikki toteutetut toimenpiteet ovat tärkeitä EED:n kansallisen tavoitteen toteutumiseksi. Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden lisäksi sopimusyritykset raportoivat myös päätetyt ja harkittavat toimenpiteensä. Niistä laskettu tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuva säästöpotentiaali oli vuoden 2012 raportoinnin mukaan yhteensä 13,4 GWh/a, josta sähkön osuus on 5,1 GWh/a (38 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 8,3 GWh/a (62 %). Näihin toimenpiteisiin tarvittaviksi investoinneiksi raportoitiin 1,9 milj. euroa. Sopimusyritykset eivät raportoineet vuonna 2012 yhtään muista kuin energiansäästösyistä tehtyä energiaa säästävää toimenpidettä (ns. MI-toimenpiteet). Myöskään ympäristöinvestointeja ei vuonna 2012 raportoitu. Yhteensä koko sopimuskaudella on to- 3
teutettu kymmenen MI-toimenpidettä. Niiden säästövaikutus on ollut 0,63 GWh/a ja tarvittavat investoinnit 1,1 milj. euroa. Vastaavasti kolmen ympäristöinvestoinnin säästövaikutus on 0,1 GWh/a. Energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista viedään yrityksissä vuosi vuodelta eteenpäin, mutta raportoitujen tietojen mukaan kaikissa toimipaikoissa toimenpiteiden toteutus ei ole edennyt toimenpideohjelman vaatimassa vauhdissa. Vajaa puolet (44 %) muoviteollisuuden toimipaikoista, jotka ovat olleet sopimuksessa mukana jo vähintään vuoden, ovat määrittäneet energiatehokkuuden vastuut toimipaikallaan ja vastaavasti noin kolmasosa toimipaikoista (35 %), jotka ovat olleet sopimuksessa mukana vähintään kaksi vuotta, ovat laatineet energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman. Vuonna 2012 käynnistyi muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyen vain yksi energiakatselmushanke, joka sisälsi yhden teollisuuden energiakatselmuksen. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneelle energiakatselmushankkeelle vuonna 2012 myönnetty energiakatselmustuki oli vain noin 5 000 euroa. Tavanomaisen tekniikan energiansäästötoimenpiteisiin suunnattua investointitukea sai muoviteollisuuden toimenpideohjelmassa yksi hanke vuonna 2012. Hankkeelle myönnetty tuki oli noin 11 000 euroa. 4
1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu yhteenveto muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista tiedoista viidenneltä energiatehokkuussopimuksen raportointivuodelta 2012. Raportti sisältää viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008 2012) energiankulutustiedot, tiedot toteutetuista säästötoimenpiteistä vuonna 2012 ja kumulatiivisesti koko kuluneelta sopimuskaudella sekä tiivistelmän energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamisesta yrityksissä. 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus Vuoden 2012 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt 34 yritystä, joissa on yhteensä 47 raportoivaa toimipaikkaa. Vuonna 2012 toimenpideohjelmaan liittyi neljä uutta yritystä, joissa on yhteensä neljä toimipaikkaa. Koko sopimuskauden aikana toimenpideohjelmasta on eronnut yksi yritys (vuonna 2009). Kuvassa (Kuva 1) pylväillä on kuvattu vuosittain toimenpideohjelmaan liittyneiden uusien yritysten määrä ja käyrällä toimenpideohjelmaan kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä. Kumulatiivisessa määrässä on huomioitu vuosittain eronneet yritykset. Kuva 1 Sopimuskaudella muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan vuosittain liittyneiden yritysten lukumäärä ja sopimukseen kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä. 5
Toimialaliiton tavoitteena oli saada vuoden 2010 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan muoviteollisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 60 % jäsenyritysten toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä. Tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu. 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi toteutettiin edellisvuosien tapaan internetpohjaisen seurantajärjestelmän avulla. Raportointi toteutettiin sopimuksen mukaisessa aikataulussa eli yritykset raportoivat tiedot helmikuun loppuun mennessä. Vuosittainen raportointi on toimenpideohjelmassa määritelty yksi olennainen sopimusvelvoite sopimukseen liittyneille yrityksille. Tavoitteena on, että kaikki sopimukseen liittyneet yritykset ja toimipaikat raportoivat vuosittain. Muoviteollisuuden osalta raportointiaste oli vuonna 2012 noin 91 %. Käytännössä neljä toimipaikkaa jätti raportoimatta. Raportointiasteet vaihtelevat jonkun verran toimenpideohjelmittain, mutta kaikkiaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen raportointiastetta vuonna 2012 voidaan pitää erittäin hyvänä. Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot tarkistettiin ja toimipaikoilta pyydettiin lisätietoja, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä. Tietojen kattavuus ja luotettavuus on tärkeää paitsi yritykselle itselleen, myös niin kansallisella tasolla kuin EU-tasolla edellytettäviä erilaisia energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyviä raportointeja varten. 6
2 Sopimusyritysten energiankäyttö Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään. Yritysten raportoimat energiatiedot viidenneltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa (Taulukko 1,Kuva 2). Taulukossa on esitetty myös summa liittymisasiakirjoissa ilmoitetuista energiatiedoista vastaavina vuosina. Yritysten raportoimaan energiankulutukseen seurantavuonna vaikuttaa niin sopimukseen kyseisenä vuonna kuuluneiden toimipaikkojen määrä, kun myös kyseisenä vuonna raportoimatta jättäneiden toimipaikkojen määrä. Yritysten raportoima energiankäyttö on ollut joka vuosi pienempi kuin liittymisvaiheessa liittymisasiakirjoissa ilmoitettu energiankäyttö. Liittymisvaiheessa yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti vuoden 2005 energiatiedot. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista muutoin tarkemmin analysoida syitä energiankäytön vaihteluihin. Taulukko 1 Energiankäyttö muoviteollisuuden sopimusyrityksissä vuosina 2008 2012 (raportoineet toimipaikat). Energiatiedot vuosiraporteista Energiatiedot liittymisasiakirjoista Muutos liittymistilanteeseen Vuosi Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yhteensä GWh/a Yhteensä GWh/a % 2012 246 111 357 458-22 % 2011 236 109 345 412-16 % 2010 236 121 357 406-12 % 2009 215 104 318 403-21 % 2008 245 99 344 366-6 % Muutos 2008 2012 0 % + 12 % + 4 % + 25 % pa=polttoaineet Kuvassa (Kuva 2) liittymisvaiheen energiankäyttö kuvaa kullekin raportointivuodelle laskettua summaa kyseisenä vuonna sopimukseen kuuluneiden yritysten ilmoittamasta liittymisvaiheen energiankäytöstä. Luku vaihtelee vuosittain, sillä yksittäisen raportointivuoden lukuun lasketaan mukaan vain kyseisenä raportointivuonna sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Tiedoista on vähennetty sopimuksesta eronneet toimipaikat. 7
500 450 400 350 300 GWh 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 Lämpö+PA GWh Sähkö GWh Liittymisvaiheen energiankäyttö GWh Kuva 2 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimasta energiankäytöstä sopimuskaudella 2008 2012 sekä liittymisvaiheessa ilmoitettu energiankäyttö. 8
3 Energiansäästö 3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat muoviteollisuuden sopimusyritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Noin 91 % muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista raportoi vuonna 2012. Osa raportoineista toimipaikoista raportoi toimenpiteet puutteellisesti ilman investointitietoja, takaisinmaksuaikaa tai säästövaikutusta. Täydennyspyynnöillä pyritään aina täydentämään tietojen kattavuutta. Yritysten raportoimat toimenpiteet ovat joko energiakatselmuksissa (KATtoimenpiteet) tai yritysten muissa selvityksissä (ES-toimenpiteet) todettuja energiantehokkuustoimenpiteitä, jotka tuottavat energiansäästöjä. Lisäksi voidaan raportoida muista syistä tehtyjä investointeja (MI-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen. Vuosiraportoinnissa ilmoitettu toimenpiteiden säästövaikutus on pääsääntöisesti laskennallinen. Yritykset voivat raportoida myös ympäristötoimenpiteitä (YMtoimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankulutukseen. Jako em. luokkiin tehdään seuraavin perustein: ES- ja KAT -toimenpide on joko pääosin tai osittain energiansäästösyistä tehty investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästöosuus. MI-toimenpide on muista kuin energiansäästösyistä tehty investointi, joka säästää energiaa. Ohjeistuksen mukaan MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannus lasketaan sopimustoiminnan vuosiraportointia varten investoinnin arvioidun säästövaikutuksen avulla siten, että yrityksen käyttämillä energian hinnoilla takaisinmaksuaika on kolme vuotta. YM-toimenpide on ympäristönsuojelusyistä tehty investointi, jolla on energiavaikutuksia. Ympäristötoimenpiteen energiavaikutus voi olla joskus kulutusta lisäävä, jolloin "säästö" merkitään raportoinnissa negatiivisena. Säästötoimenpiteet on lisäksi jaoteltu neljään eri luokkaan, toteutetut (T), päätetyt (P), harkittavat (H) ja ei toteutettavat toimenpiteet (E), jotka tässä raportissa on otettu huomioon seuraavasti: T toteutettu: Kaikki vuonna 2012 toteutetut toimenpiteet on otettu huomioon. Jos vuoden 2012 raportoinnissa toimenpiteen toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2008 2011, se on otettu huomioon kyseisen vuoden tiedossa. Ennen vuotta 2008 toteutettuja toimenpiteitä ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Nämä ns. varhaistoimet tullaan käsittelemään myöhemmin sopimuskaudella. P päätetty: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2013 tai joku muu tuleva vuosi. H harkitaan: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joita harkitaan toteutettaviksi vuonna 2013 tai tulevina vuosina. Usein 9
toteutusvuosi on jätetty myös merkitsemättä, tällaiset toimenpiteet on otettu myös huomioon. E ettei toteuteta lainkaan: Ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Jos toimenpiteen tiedot on raportoitu vaillinaisesti raportoinnin sulkeutuessa, ei sitä oteta huomioon ko. raportointivuoden yhteenvetoraportissa. Toimenpide siirtyy seurantajärjestelmässä ns. keskeneräiset-välilehdelle, jossa toimenpiteen tietoja voi myöhemmin täydentää. Kun vaadittavat tiedot toimenpiteestä on täydennetty, otetaan se seuraavan vuoden yhteenvetoraportissa huomioon. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että raportoidut energiansäästöt ovat pääosin laskennallisia arvioita, jotka on tehty parhaan mahdollisen tiedon perusteella ja perustuvat vain harvoin mittaustuloksiin. Kaikille raportoiduille energiansäästöille ei myöskään välttämättä ole aina raportoitu niistä aiheutuneita investointikustannuksia. Raportoinnissa toimenpiteen energiansäästövaikutuksena ilmoitetaan aina vain vuotuinen energiansäästö. Säästövaikutus raportoidaan yksikössä MWh/a. Suurin osa toimenpiteistä tuottaa säästöä useamman vuoden ajan. Toimenpiteen energiasäästövaikutus on voimassa toteutusvuodesta lähtien vuosittain koko sen eliniän ajan. Pääsääntöisesti, kaikki sopimuskaudella toteutetut tekniset toimenpiteet ovat voimassa vielä sopimuskauden lopussa vuonna 2016, koska teknisten toimenpiteiden elinikä on säästöjenlaskentaohjeistuksen mukaan yleensä vähintään 8 vuotta. Osa erityisesti ennen sopimuskauden alkua toteutetuista toimenpiteistä tulee elinikänsä päähän ja niiden säästövaikutus loppuu sopimuskauden aikana. Myös ns. käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutus, joka on säästöjenlaskennanohjeistuksen 1 mukaan yleensä ottaen kaksi vuotta, tulee loppumaan sopimuskauden aikana. Tulevina vuosina tätä asiaa tullaan tarkastelemaan tarkemmin myös sopimustoiminnan vuosiraporteissa, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole vielä otettu huomioon tässä raportissa esitetyissä koko sopimuskautta kuvaavissa säästöissä. 3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet 3.2.1 Energiansäästöt Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista energiatehokkuustoimenpiteistä (ES ja KAT -toimenpiteet) raportointivuodelta 2012. Muiden kuin energiansäästösyistä tehtyjen toimenpiteiden (MI-toimenpiteet) vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 3.3. Muoviteollisuuden sopimusyritykset raportoivat vuonna 2012 toteutetuiksi 10 toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 7,83 GWh/a. Säästöistä sähkön osuus on 0,73 GWh/a (9 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 7,10 GWh/a (91 %). Näiden toimenpiteiden investoinneiksi raportoitiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Lista toteutettujen toimenpiteiden nimistä julkaistaan sopimustoiminnan extranet-sivustolla 2. 1 http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/tietoa_sopimuksista/sopimustoiminnan_kulmakivet/seuranta_ja_raport ointi/saastojen_laskenta/ 2 http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/extranet/ 10
Myös vuosina 2008 2011 toteutetut toimenpiteet tuottavat edelleen säästöä vuonna 2012. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisenä raportointivuonna toteutetut toimenpiteet, tuottivat ne säästöä vuonna 2012 yhteensä 17,93 GWh. Säästöistä 12,51 GWh (70 %) oli lämpöä ja polttoaineita ja 5,42 GWh (30 %) sähköä. (Taulukko 2) Näissä luvuissa ei ole huomioitu, että toimenpiteistä osan elinikä on voinut jo päättyä. Säästöjen elinikiä tullaan tarkastelemaan tarkemmin seuraavien vuosien raporteissa. Taulukko 2 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä sekä siitä kuinka paljon koko sopimuskaudella (2008 2012) toteutetut toimenpiteet tuottavat säästöä vuonna 2012. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008 2012 94 5,42 12,51 17,93 2,51 2012 Toteutettu 10 0,73 7,10 7,83 1,30 Päätetty 11 1,00 0,75 1,75 0,32 Harkitaan 164 4,13 7,50 11,63 1,60 Päätetty ja harkittu yhteensä 175 5,12 8,25 13,37 1,93 pa=polttoaineet Osa raportoiduista toimenpiteistä lisää hieman erimerkiksi lämmönkulutusta samaan aikaan kun se säästää sähköä, tai toisin päin. Tällaisissa tapauksissa suuremmasta säästöstä on vähennetty toisen energiamuodon kasvanut tarve. Tämä muuttaa hieman lämmön ja sähkön säästöjen keskinäistä suhdetta, mutta antaa oikeamman tuloksen kun säästöt lasketaan yhteen. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmassa tällaisia toimenpiteitä on koko sopimuskauden aikana ollut yhteensä 28 kappaletta. Muutokset kohdistuivat päätettyihin sekä vuonna 2008 ja 2012 toteutettuihin toimenpiteisiin. Yritykset voivat raportoida myös sopimuskaudella aikaisempina vuosina toteuttamiaan toimenpiteitä jälkikäteen ja/tai täydentää aiemmin keskeneräisiksi jättämiään toimenpiteitä. Tästä syystä eri vuosien yhteenvetotiedot eivät välttämältä vastaa täysin toisiaan. Vuoden 2012 raportoinnissa lämmön ja polttoaineiden säästöt ovat moninkertaistuneet edellisiin vuosiin verrattuna. Kasvun selittää kaksi suurta lämpöä säästävää toimenpidettä. Nämä kaksi toimenpidettä kattavat 97 % vuoden 2012 lämmön ja polttoaineiden säästöistä. Sähkön säästöt ovat palanneet kolmen ensimmäisen raportointivuoden tasolle. Vuonna 2011 raportoitiin ennätyksellisen paljon sähkönsäästöjä. (Kuva 3) 11
14 12,5 12 10 GWh/a 8 6 4,8 5,4 5,4 4 3,7 4,7 2 2,6 1,4 2,1 0,7 0 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkö Lämpö+PA Sähkö kumulatiivinen Lämpö+PA kumulatiivinen Kuva 3 Muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimat sähkön ja lämmön ja polttoaineiden (pa) säästöt vuosina 2008 2012. Pylväillä on esitetty vuosittain saavutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö. Vain vajaa puolet (47 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on raportoinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä. Yli puolet toimipaikoista (25 kpl) ei siis ole siis toteuttanut koko sopimuskauden aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 19 yritykselle. 15 sopimukseen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syyt yritysten passiivisuuteen tulee selvittää ja kannustaa yrityksiä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä. Tällä on jatkossa suuri merkitys myös energiatehokkuusdirektiivin mukanaan tuoman kansallisen säästötavoitteen toteutumisessa. 3.2.2 Kustannussäästöt Raportointitietojen perusteella muoviteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 toteuttamat toimenpiteet tuottavat vuosittain kustannussäästöjä yhteensä noin 560 000 euroa. Laskennassa on käytetty sähkön hintana (vuonna 2012 73,5 eur/mwh, ALV 0 %) yritysten raportoimien sähkönhintojen keskiarvoa (Kuva 27). Lämmön ja polttoaineiden hinta on laskettu koko keskisuuren teollisuuden raportoiman polttoainejakauman perusteella. Lämmön ja polttoaineiden hinnan (vuonna 2012 71,5 eur/mwh, ALV 0 %).painotetun keskiarvon laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen raportoimia kaukolämmön ja polttoaineiden hintoja. 12
1,4 1,2 1,0 milj. euroa 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutetut 2008 Toteutetut 2009 Toteutetut 2010 Toteutetut 2011 Toteutetut 2012 Kuva 4 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten toteuttamien toimenpiteiden tuottamista säästöistä (euroa). Myös edellisinä vuosina (2008 2011) toteutetut toimenpiteet, joiden säästövaikutus on edelleen voimassa, tuottavat edelleen säästöjä. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty kuinka paljon eri vuosina toteutetut toimenpiteet tuottavat kustannussäästöjä eri vuosina. Sähkön ja polttoaineiden hinnan vaihtelusta johtuen, samat toimenpiteet tuottavat eri vuosina hieman eri määrän kustannussäästöjä. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisenä raportointivuonna toteutetut toimenpiteet, muoviteollisuuden sopimusyritysten toteuttamat energiatehokkuustoimenpiteet tuottivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa säästöä vuonna 2012. Muoviteollisuuden sopimusyritysten viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana toteuttamilla toimenpiteillä on säästetty laskennallisesti yhteensä noin 2,8 milj. euroa olettaen, että kaikkien toimenpiteiden säästövaikutus on vielä voimassa vuonna 2012. 3.2.3 Toteutettujen toimenpiteiden investoinnit Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty yhteenveto vuosittain toteutettujen toimenpiteiden määristä ja investoinneista kuluneilta sopimusvuosilta. Toimenpiteitä on toteutettu vuonna 2012 ennätyksellisen vähän, vain 10 kappaletta, mutta niiden yhteenlasketut investoinnit ovat korkeimmat koko sopimuskaudella. Vuoden 2012 investoinneista suurimman osan (75 %) kattavat kaksi suurta investointia. 13
1,4 27 1,30 30 1,2 23 25 1,0 18 20 milj. eur 0,8 0,6 0,4 16 0,30 0,61 10 15 10 lkm 0,2 0,10 0,21 5 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 Investoinnit milj. eur Lukumäärä 0 Kuva 5 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden investoinneista sopimuskaudella 2008 2012. 3.2.4 Toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuajat Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty kuinka vuonna 2012 toteutetut toimenpiteet ja niiden säästöt jakautuvat toimenpiteiden takaisinmaksuajan mukaan. Taulukon luvuissa ei ole mukana toimenpiteitä, jotka ovat säästäneet vain vettä. Suurin osa sekä sähkön että lämmön ja polttoaineiden säästöistä saavutettiin toimenpiteillä joiden takaisinmaksuaika on 2 4 vuotta. Taulukko 3 Vuonna 2012 raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaikoja ja toimenpiteiden säästövaikutus muoviteollisuuden sopimusyrityksissä. Takaisinmaksuaika Toimenpit. lkm Sähkön säästö Osuus säästetystä sähköstä Lämmön+pa säästö Osuus säästetystä lämmöstä+pa GWh/a % GWh/a % Käyttötekniset toimenpiteet 1) 3 0,02 2 % 0,07 1 % 0 vuotta < TMA < 2 vuotta 1 0,03 4 % 0,00 0 % 2 vuotta TMA < 4 vuotta 4 0,49 67 % 6,76 95 % TMA 4 vuotta 2 0,20 27 % 0,27 4 % 1) Ilman investointeja toteutetut toimenpiteet 3.2.5 Tulevaisuuden säästöpotentiaali Tulevaisuuden säästöpotentiaaliksi lasketaan raportointivuonna päätetyksi ja harkittaviksi merkityt toimenpiteet. Niiden säästövaikutus on vuonna 2012 yhteensä noin 13,4 GWh/a ja raportoidut investointikustannukset yhteensä noin 1,9 milj. euroa. Toi- 14
menpiteiden, joiden toteuttamisesta tulevaisuudessa on tehty jo päätös, osuus säästöpotentiaalista on 13 % (1,8 GWh/a) ja investointikustannuksista 17 % (0,3 milj. euroa). (Taulukko 2) Vuonna 2011 raportoitiin suuri määrä päätettyjä toimenpiteitä ja se näkyy vuoden 2012 suurina säästömäärinä. Edellisissä kappaleissa mainitut kaksi suurta toimenpidettä tosin kattavat tästä suurimman osan. Suurin osa säästöpotentiaalista on kaikkina vuosina ollut harkittavia toimenpiteitä. (Kuva 6) Kuten toteutetuista toimenpiteistäkin, painottuu säästöpotentiaali lämmön ja polttoaineiden säästöihin (Kuva 7) GWh/a 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutettu Päätetty Harkittu Toteutettu kumulatiivinen Kuva 6 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkitusta toimenpiteistä. 25 20 GWh/a 15 10 5 0 Sähkö Lämpö+pa Toteutettu 2008 2012 Päätetty Harkitaan Kuva 7 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä ja niillä saavutettavista energiansäästöistä. 15
3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet Muista kuin energiansäästösyistä toteutettuja toimenpiteitä (ns. MI-toimenpiteet), joilla on kuitenkin vaikutusta energiatehokkuuteen, ei vuonna 2012 raportoitu. (Taulukko 4). Myöskään ympäristötoimenpiteitä ei raportoitu vuonna 2012. (Taulukko 5) Taulukko 4 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008 2012 raportoimista muista kuin energiansäästösyistä toteutetuista, päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä (MI). Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008 2012 10 0,45 0,28 0,73 1,06 2012 Toteutettu 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Taulukko 5 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008-2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista ympäristötoimenpiteistä (YM). Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu 2008 2012 3 0,03 0,05 0,08 0,27 2012 Toteutettu 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00 16
4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle Energiatehokkuussopimuksella tähdätään sopimusyritysten energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja energiatehokkuusnäkökulmien liittämiseen yrityksessä käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yritys sitoutuu energiansäästötoimenpiteiden lisäksi toteuttamaan oman alansa toimenpideohjelmassa kuvattuja jatkuvan parantamisen toimenpiteitä. Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteitä ovat mm.: Oman energiankäytön tunteminen ja seuranta Energiatehokkuustoiminnan organisointi ja suunnittelu yrityksen sisällä Omien energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen Energiankulutuksen ja tehostamistoimenpiteiden vuosittainen raportointi Koulutus ja viestintä Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Energiatehokkuuden ottaminen huomioon logistiikkaratkaisuissa Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto Uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiatehokkuustoiminnan arviointi Toimialaa koskevassa toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu, mitä kukin edellä listattu toimenpide tarkemmin pitää sisällään. Sopimuksen mukaan muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten tulee ensimmäisen vuoden aikana selvittää oman energiankulutuksensa nykytila toimipaikka tai/ja toimenpideohjelmassa määritetyllä periaatteella toimipaikkaryhmätasolla energialajeittain (sähkö, lämpö, polttoaineet), asettaa yleiset energiankäytön tehostamisen päämäärät yritystasolla sekä määrittää energiatehokkuustoiminnan vastuut. Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä yrityksen on tunnistettava mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja asetettava toimipaikkakohtaiset energiankäytön tehostamistavoitteet sekä laadittava aikataulu kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa seurataan myös jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamista sopimusyrityksissä. Olennaista on, että myös näihin sopimuksen toimeenpanon seurantaa tukeviin kysymyksiin saadaan vastaukset kattavasti vuosiraportoinnin yhteydessä. Seuraavissa kappaleissa 4.2 4.7 on esitetty yhteenveto siitä kuinka toimipaikat toteuttavat energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteita. 17
4.2 Johtamisjärjestelmät Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan on liittynyt 34 yritystä, joilla on yhteensä 47 toimipaikkaa. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista 89 % (42 kpl) on raportoinut, että heillä on käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä (Kuva 8). Vuoden 2011 raportoinnin mukaan jopa 95 %:lla toimipaikoista oli käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä. Muutos johtuu luultavimmin suurelta osin siitä, että uudet vuonna 2012 sopimustoimintaan liittyneiden yritysten toimipaikat, ovat raportoineet, että heillä ei ole käytössä ympäristö- tai raportointijärjestelmää. Järjestelmiä ei käytössä 11 % Järjestelmiä käytössä 89 % Kuva 8 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmien käyttö muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa (yhteensä 47 toimipaikkaa) seurantavuonna 2012. Niistä toimipaikoista, joilla on käytössä ympäristö- tai johtamisjärjestelmä (42 kpl), noin puolet (23 kpl) raportoi sisällyttävänsä energiatehokkuusasiat johtamisjärjestelmäänsä (Kuva 9). Uusiutuvan energian käytön edistäminen on sisällytetty käytössä olevaan johtamisjärjestelmään kuudella toimipaikalla. (Kuva 9) Muoviteollisuuden sopimusyrityksiä ei velvoiteta Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöön. ETJ kuitenkin auttaa sopimusyritystä täyttämään muita sopimusjärjestelmän velvoitteita suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti, ja se on vapaaehtoisesti liitetty johtamisjärjestelmään muutamalla (4 kpl) ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista (Kuva 9) 18
Energiatehokkuus sisällytetty johtamisjärjestelmään 55 % 45 % Käytössä Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ 10 % 90 % Uusiutuvien edistäminen sisällytetty johtamisjärjestelmään 14 % 86 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 9 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen sisältyminen johtamisjärjestelmiin muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista (42 kpl) suurimmalla osalla on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä (35 kpl) ja ISO 9001 - laatujohtamisjärjestelmä (40 kpl). Muoviteollisuuden sopimusyritysten ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista yksikään ei käytä EMAS-järjestelmää. (Kuva 10) ISO14001 69 % 14 % 17 % EMAS 100 % ISO9001 83 % 12 % 5 % Muu järjestelmä 31 % 7 % 62 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sertifioitu Ei sertifioitu Ei käytössä Kuva 10 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävissä muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa käytössä olevat ympäristö- ja johtamisjärjestelmät vuonna 2012. 19
Muita kuin edellä mainittuja järjestelmiä on käytössä vajaalla puolella (16 kpl) ympäristöja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista. Muiksi järjestelmiksi mainittiin mm. OHSAS 18001 (2 kpl), ISO/TS 16949 (1 kpl), BRC/IOP (1 kpl), ISO 22000 (1 kpl) ja omat järjestelmät (1 kpl). Suurin osa toimipaikoista ei ilmoittanut mikä muu järjestelmä heillä on käytössä. (Kuva 10) Eri vuosina energiatehokkuussopimusten vuosiraporteissa ilmoitetut prosenttiluvut johtamisjärjestelmien käyttöön liittyen eivät ole aivan vertailukelpoisia keskenään. Kahtena ensimmäisenä raportointivuonna järjestelmiä käyttävien osuus laskettiin sopimukseen liittyneiden toimipaikkojen kokonaismäärästä ja vuonna 2010 2012 osuus on laskettu niiden toimipaikkojen määrästä, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on käytössä joku laatu- tai johtamisjärjestelmä. 4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta Oman energiankulutuksen tunteminen ja seuranta on lähtökohta energiatehokkuuden parantamiselle. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso muoviteollisuuden toimipaikoissa on kuukausitason seuranta. (Kuva 11) Sähkönkulutuksenseuranta on pysynyt koko sopimuskauden hyvin samanlaisena. Suurin osa seuraa sähkönkulutusta kuukausitasolla ja noin viidesosa raportoi seuraavansa sitä vain vuositasolla. Vuoden 2012 raportoinnissa yksi toimipaikka raportoi seuraavansa sähkönkulutusta vuorokausitasolla. (Kuva 11) Lähes puolet toimipaikoista raportoi seuraavansa lämmönkulutusta ja energiakustannuksia kuukausitasolla. Raportoimattomien toimipaikkojen suuri määrä vaikeuttaa kattavan kuvan saamista lämmön, polttoaineiden ja energiakustannusten seurannasta. (Kuva 11) Sähkö 2 % 64 % 23 % 11 % Lämpö 49 % 13 % 38 % Polttoaineet 34 % 30 % 36 % Energiakustannukset 45 % 38 % 17 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei seurata Ei raportoitu Kuva 11 Energiankulutuksen seurantajaksot muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 20
Suurin osa toimipaikoista seuraa sekä energiankulutuksia (sähkö, lämpö polttoaineet) että energiakustannuksia kokonaiskulutuksena ja -kustannuksina. Kulutusten ja kustannuksien seuranta osasto-, tuotantolinja- ja prosessikohtaisesti on vähentynyt suhteellisesti sopimuskauden alusta. Toisaalta raportoimattomien toimipaikkojen määrä on kasvanut. (Kuva 12) Kaiken kaikkiaan muutokset ovat koko sopimuskauden aikana olleet melko pieniä. Sähkön kokonaiskulutusta raportoi vuonna 2012 seuraavansa jollain tasolla 89 % toimipaikoista. Näistä toimipaikoista kolme seurasi kulutusta osastokohtaisesti, yksi tuotantolinjoittain ja loput 38 kokonaiskulutuksena. Lämmön ja polttoaineiden kulutusta seurasi reilu puolet toimipaikoista kokonaiskulutuksena ja kolme osastoittain. Energiakustannuksia raportoi seuraavansa jollain asteella 83 % toimipaikoista. Näistä kaksi seurasi kustannuksia osastoittain, yksi tuotantolinjoittain ja loput 36 kokonaiskustannuksina. (Kuva 12) Muutokset toimipaikkojen energiankulutuksen seurannassa eivät ole olleet kovin suuria raportointikauden aikana. Raportointitulosten vaihteluun vaikuttaa varmastikin osaltaan myös se, että raportoimattomien toimipaikkojen määrä on kasvanut ensimmäisestä raportointivuodesta. Myös sopimukseen liittyneiden toimipaikkojen kokonaismäärä on kasvanut raportointijakson aikana. Sähkö 81 % 6 % 2 % 11 % Lämpö 55 % 6 % 38 % Polttoaineet 57 % 6 % 36 % Energiakustannukset 77 % 4 % 2 % 17 % Omien ajoneuvojen polttoaineet 30 % 2 % 68 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kokonaiskulutus Osasto Tuotantolinja Prosessi Muuten Ei raportoitu Kuva 12 Energiankulutuksen seurantataso muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Kaksikolmososaa toimipaikoista (66 %, 31 kpl) seuraa energiatehokkuutta ominaiskulutuksen avulla (Kuva 13). Indeksejä käyttää vain kaksi toimipaikkaa, ja muuten energiatehokkuutta seuraa reilu viidennes toimipaikoista (9 kpl). Muiksi energiatehokkuuden seurantatavoiksi raportoitiin mm. energiatehokkuuden seuranta laskutustietojen, tuotannon tunnuslukujen (mm. romutusaste ja lämmöntalteenoton määrä), kokonaisenergiankulutuksen tai erillisten omien Excel-taulukoiden avulla. 21
Ominaiskulutusten avulla 66 % 30 % 4 % Indeksien avulla 4 % 91 % 4 % Energiatehokkuutta seurataan muuten 19 % 77 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 13 Energiatehokkuuden seurantatavat muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma Liittyneiden yritysten yhtenä sopimusvelvoitteena on ensimmäisen sopimusvuoden kuluessa määrittää yritys- ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energiatehokkuustoiminnan vastuut. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että yritys tai toimipaikka on organisoinut energiatehokkuuden tehostamisen toimenpideohjelman hengen mukaisesti ja nimennyt tehtäville vastuuhenkilöt. Yli vuoden sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (43 kpl), eli vuosina 2008 2011 liittyneistä, 19 on nimennyt energiatehokkuustoiminnan vastuut. Tämä tarkoittaa, että raportoitujen tietojen perusteella reilu puolet toimipaikoista (56 %, 24 kpl) ei ole nimennyt vastuita toimenpideohjelman toimeenpanon edellyttämässä ajassa. Kun otetaan huomioon kaikki viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana liittyneet toimipaikat (47 kpl), 20 toimipaikkaa ilmoittaa nimenneensä vastuut ainakin jollain tasolla. (Kuva 14) Suurin osa vastuut määritelleistä toimipaikoista oli määritellyt ne sekä yritysettä toimipaikkatasolla. Viisi toimipaikkaa ei vuonna 2012 raportoinut kuinka he ovat määritelleet energiatehokkuustyön vastuut. Nämä viisi toimipaikkaa on sisällytetty kohtaan Muuten alla olevassa kuvassa. (Kuva 14) 22
Toimipaikka ja yritys 23% Ei nimetty 57% Yritys 2% Toimipaikka 6% Muuten 11% Kuva 14 Vastuuhenkilöiden nimeäminen eri tasoilla muoviteollisuuden sopimusyrityksissä vuonna 2012. Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma on toimenpideohjelman velvoitteiden mukaan tehtävä kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Tehostamissuunnitelma käsittää energiakulutuksen sekä -tehokkuuden nykytilanteen selvityksen sekä mahdollisten säästöpotentiaalin kartoittamisen. Raportoitujen tietojen perusteella vähintään kaksi vuotta sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (40 kpl) vain noin kolmasosalla (35 %, 14 kpl) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma ja yksi toimipaikka ilmoitti päivittäneensä tehostamissuunnitelman seurantavuonna. (Kuva 15) Jos tarkastellaan kaikkia vuonna 2012 raportoineita toimipaikkoja (47 kpl), myös niistä kolmasosalla (32 %, 15 kpl) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma. (Kuva 15) Tehostamissuunnitelma valmis 32 % 68 % Tehostamissuunnitelma päivitetty seurantavuonna 2 % 9 % 21 % 68 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Ei suunnitelmaa Kuva 15 Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatimisen tilanne muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 23
4.5 Koulutus ja viestintä Henkilökunnan kouluttaminen ja sitouttaminen on yksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen avaintekijöitä ja velvoitteita yritykselle. Seurantavuonna 7 toimipaikkaa eli 15 % sopimusyritysten toimipaikoista järjesti henkilöstölle koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. (Kuva 16) Koulutusta järjestäneiden toimipaikkojen määrä on koko sopimuskauden aikana vaihdellut 6:n ja 12:sta toimipaikan välillä. Vuonna 2012 energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta henkilöstölleen antaneista seitsemästä toimipaikasta, viisi antoi koulutusta sekä energiavastuuhenkilölle että muulle henkilökunnalle ja kaksi vain muulle henkilökunnalle. (Kuva 17) Taloudellisen ajotavan koulutusta järjesti seurantavuonna yksi toimipaikka ja energiansäästöviikkoa oli viettänyt kaksi toimipaikkaa. Yksikään toimipaikka ei raportoinut vuonna 2012 pitävänsä energiatehokkuutta henkilöstön tulospalkkauksen kriteerinä. (Kuva 16) Henkilöstölle järjestetty koulutusta energiatehokkuuteen liittyvistä asioista seurantavuonna 15 % 72 % 13 % Energiatehokkuus on kriteerinä tulospalkkioissa 85 % 15 % Taloudellisen ajotavan koulutusta järjestetty seurantavuonna 2 % 83 % 15 % Toimipaikassa on vietetty energiansäästöviikkoa seurantavuonna 4 % 81 % 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 16 Henkilökunnalle järjestetty energiatehokkuuteen liittyvä koulutus muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 24
Vain muulle henkilökunnalle 2 kpl Energiavastuuhenkilölle ja muulle henkilökunnalle 5 kpl Kuva 17 Henkilöstön energiatehokkuuteen liittyvän koulutuksen jakautuminen koulutusta järjestäneissä muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Kahdeksan toimipaikkaa (17 %) ilmoitti hyödyntävänsä sopimukseen kuulumista jollain tavalla yrityksen omassa viestinnässä. Kuusi toimipaikkaa (13 %)mainitsee energiatehokkuussopimukseen liittymisen kotisivuillaan ja neljä toimipaikkaa (9 %) käyttää energiatehokkuussopimustoiminnan graafista tunnusta omassa viestinnässään. (Kuva 18). Yksikään toimipaikka ei raportoinut mainitsevansa energiansäästötavoitettaan tai toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta kotisivuillaan. Energiatehokkuussopimusta hyödynnetään viestinnässä 17 % 68 % 15 % www-sivuilla mainitaan liittyminen energiatehokkuussopimukseen 13 % 70 % 17 % Energiatehokkuussopimusten tunnusta on hyödynnetty omassa viestinnässä 9 % 74 % 17 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 18 Energiatehokkuussopimuksen hyödyntäminen viestinnässä muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa raportointivuonna 2012. 25
4.6 Suunnittelu ja hankinnat Toimenpideohjelman liittyneille yrityksille ja toimipaikoille asettamissa velvoitteissa edellytetään energiatehokkuuden huomioonottaminen suunnittelussa ja hankinnoissa. Kuvassa (Kuva 19) on esitetty yhteenveto ohjeistuksen kattavuudesta energiatehokkuuteen liittyvissä hankinnoissa ja suunnittelussa muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoilla. Suunnittelun energiatehokkuudesta on ohjeistus kolmella toimipaikalla (6 %). Kaikki kolme toimipaikkaa ilmoittivat myös päivittäneensä ohjeistusta kuluneena raportointivuonna. (Kuva 19) Kuudella toimipaikalla (13 %) on käytössä ohjeet tai suositukset hankintojen energiatehokkuudesta. Näistä toimipaikoista yksikään ei raportoinut päivittäneensä hankintaohjeita vuonna 2012. (Kuva 19) Viiden ensimmäisen seurantavuoden jälkeen edelleen suurimmalla osalla raportoineista toimipaikoista ei ole suunnitteluun ja/tai hankintoihin liittyvää energiatehokkuuden huomioon ottavaa ohjeistusta tai ne eivät siitä ainakaan ole raportoineet. Ohjeet suunnittelun energiatehokkuudesta 6 % 77 % 17 % Suunnitteluohjeita päivitetty seurantavuonna 100 % Ohjeet hankintojen energiatehokkuudesta 13 % 72 % 15 % Hankintaohjeita päivitetty seurantavuonna 83 % 17 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 19 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. Energiatehokkuuteen liittyvät hankintaohjeet koskevat raportointitietojen perusteella laajempia kokonaisuuksia kuten prosesseja ja osaprosesseja, sähkömoottoreita ja toimistolaitteita. (Kuva 20) Viisi toimipaikkaa raportoi, että heillä on käytössä ohjeistus hankittavien sähkömoottorien energiatehokkuudesta. Kolmella toimipaikalla on laajempaa kokonaisuutta, esim. prosessia koskevat hankintaohjeet. Yksi toimipaikka raportoi, että heillä on hankintaohjeet toimistolaitteiden energiatehokkuudesta. (Kuva 20) Koko sopimuskauden ajan hankintaoppaiden määrä toimipaikoilla on ollut alhainen. Yksi muoviteollisuuden sopimusyrityksistä ilmoitti edellyttävänsä alihankkijoidensa kuulumista heidän oman alueensa energiatehokkuussopimuksiin. 26
Sähkömoottorit 11 % 81 % 9 % Yrityksen omistamat tai leasing autot 91 % 9 % Toimistolaitteet 2 % 89 % 9 % Laajemmalla tasolla esim. prosessi- tai osaprosessitaso 6 % 85 % 9 % Muut 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu/ei ohjetta Kuva 20 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon eräissä hankinnoissa muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 4.7 Logistiikka Toimenpideohjelman mukaisesti yrityksen tulee pyrkiä tehostamaan logistiikan energiatehokkuutta yhteistyössä näitä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Yksi mahdollisuus edesauttaa tavarakuljetusten energiatehokkuuden parantamista, on edellyttää kuljetuksia alihankintana tekeviltä yrityksiltä liittymistä ko. alueen energiatehokkuussopimukseen. Logistiikan energiatehokkuus on raportointitietojen perusteella yritysten toiminnassa hyvin vähän huomioonotettu asia. Raportointivuonna neljässä toimipaikassa oli huomioitu logistiikan energiatehokkuus jollakin tavalla. Seurantavuonna kaksi toimipaikkaa (4 %) raportoi pitävänsä energiatehokkuussopimukseen kuulumista kriteerinä kuljetusten kilpailuttamisessa. Yksi toimipaikka (2 %) raportoi, että heillä on tehty TEM:n tulema tai vastaava kuljetusketjujen energiakatselmus ja kaksi toimipaikkaa (4 %) raportoi, että kuljetusyrityksiltä edellytetään polttoaineiden raportointia. (Kuva 21) 27
Energiatehokkuussopimus kriteerinä kuljetusten kilpailuttamisessa 4 % 82 % 14 % On tehty TEM tukema tai vastaava kuljetusketjun energiakatselmus 2 % 84 % 14 % Kuljetusyrityksiltä edellytetään polttoaineiden raportointia 4 % 80 % 16 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 21 Logistiikan energiatehokkuuden ottaminen huomioon muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012. 28
5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 5.1 Energiansäästötavoitteet Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 6, Kuva 22) on esitetty muoviteollisuuden sopimusyritysten liittymisasiakirjoista yhteenlaskettu tavoite sopimuskaudelle 2008 2016 ja yritysten tähän mennessä vuosina 2008 2012 raportoimat säästöt. Vuoden 2012 loppuun mennessä koko sopimuskauden tavoitteesta (52 GWh/a) oli saavutettu 34 %, joka vastaa vajaan 18 GWh:n vuotuista säästövaikutusta. Muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimien tietojen perusteella toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten kokonaissäästötavoitteesta ollaan selvästi jäljessä. Kuten kuvasta (Kuva 22) nähdään, on raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutus yli 10 GWh/a jäljessä tasaisen vauhdin säästötavoitteesta. Sopimuskauden 2008 2016 muoviteollisuuden toimenpideohjelman tavoitteen toteutuminen vuonna 2016 edellyttää seuraavina vuosina selvästi aktiivisempaa toimenpiteiden toteuttamista ja toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutusten raportointia. Lisäksi erityisesti vuosien 2014 2016 toteutettavat toimenpiteet ja niiden raportointi ovat erittäin tärkeitä liittyen myös joulukuussa 2012 voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin (EED) kasalliseen toimeenpanoon. EED:ssä nykyisen sopimustoiminnan kolmen viimeisen vuoden säästöjen on arvioitu tuottavan erittäin merkittävän osan direktiivin artiklaan 7 liittyvästä sitovasta energiansäästötavoitteesta (kts. luku 9) Jotta vuoden 2016 kokonaistavoite saavutettaisiin, vaatii se neljältä viimeiseltä sopimusvuodelta keskimäärin noin 8,5 GWh/a vuotuisia säästöjä. Tähän mennessä vuosina 2008 2012 raportoidut vuosittaiset säästöt ovat olleet keskimäärin 3,6 GWh/a. Taulukko 6 Energiansäästötavoitteen toteutuminen muoviteollisuuden sopimusyrityksissä vuosina 2008 2012. Tilanne vuoden lopussa Energiatiedot liittymisasiakirjoista Liittyneiden yhteenlaskettu tavoite 1) Säästetty energia: sähkö+lämpö+pa Säästöjen suhde tavoitteeseen GWh GWh/a GWh/a % tavoitteesta saavutettu 2012 458 52 17,93 34 % 2011 412 41 10,10 24 % 2010 406 41 6,92 17 % 2009 403 40 5,12 13 % 2008 366 37 3,24 9 % 1) Vuosien 2008 2012 aikana sopimukseen liittyneiden yritysten ilmoittama säästötavoite yhteensä 29
60 52 50 40 GWh/a 30 29 20 18 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosittainen säästö Kumulatiivinen säästö Tavoite kumulatiivinen säästö Kuva 22 Vuosittainen energiansäästö, kumulatiivinen säästö ja laskennallinen tavoitteen toteutuminen muoviteollisuuden toimipaikoissa 2008 2012. 5.2 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen toimenpideohjelmissa sopimusyritysten toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi yrityksen käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä. Lisäksi toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu joukko muita toimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan sopimuksen toimeenpano yrityksissä käynnistyy energiatehokkuustyön organisoimisella ensimmäisen sopimusvuoden aikana sekä energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatimisella toisen sopimusvuoden aikana. Yli vuoden sopimuksessa mukana olleista toimipaikoista 44 % on vuoden 2012 raportoinnin perusteella jakanut energiatehokkuustyön vastuut ja yli kaksi vuotta sopimuksessa mukana olleista toimipaikoista 35 % on laatinut energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman. Energiankulutusta ja -kustannuksia seurataan yleisimmin kuukausitasolla. Sähkönkulutusta seuraa vähintään kuukausitasolla 66 % toimipaikoista ja lämmönkulutusta 49 % toimipaikoista. Sähkönkulutusta seuraa kokonaiskulutuksena 81 % toimipaikoista, osastoittain 6 % ja tuotantolinjoittain 2 %. Lämmönkulutusta seuraa kokonaiskulutuksena 55 % toimipaikoista ja osastoittain 6 %. Energiatehokkuutta seurataan pääosin ominaiskulutuksen avulla (66 % toimipaikoista). Seurantavuonna 15 % sopimusyritysten toimipaikoista järjesti henkilöstölle koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. 17 % toimipaikoista ilmoitti hyödyntää energiatehokkuussopimusta viestinnässään. 30