Päätös Etelä-Suomi Nro 144/2010/4 Dnro ESAVI/301/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2010 ASIA HAKIJA Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Ulvila Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä HAKEMUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on 28.1.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan ja 14.5.2010 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Harjunpäänjoen alaosan kalataloudelliseen kunnostamiseen Pyhäjärvi-instituutissa laaditun ja 8.3.2007 päivätyn suunnitelman mukaisesti Ulvilan kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töidenaloittamislupa on tarpeen, koska kunnostussuunnittelu on aloitettu jo vuonna 2006 ja suunnitelma valmistunut sekä esitelty yleisölle vuonna 2007. Hanke on alueellisesti merkittävä eikä töiden aloittamisesta aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot Kalataloudellisesti kunnostettavia kohteita ovat alajuoksulta katsoen Holminkoski, Harjunpään pohjapato, Jokipolven pohjapato, Vääräkoski ja Tehtaankosket. Hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on parantaa taimenen, lohen ja siian lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia Harjunpäänjoen pääuomassa sekä vaelluskalojen nousumahdollisuuksia ylemmille koskialueille. Hanke edesauttaa myös muiden virtavesikalojen kotiuttamista jokeen ja parantaa kalastuksen kehittämismahdollisuuksia Harjunpäänjoessa. Kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta koskialueiden yläpuolisiin vedenkorkeuksiin haitallisia muutoksia. Hanke on yleisen edun vaatima. Harjunpäänjoki saa alkunsa pohjoisessa Noormarkun Haukijärvestä, joka laskee Iso-Lankkojärveen. Joki laskee Porin kaupungin taajaman itäpuolel- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
la Kokemäenjokeen, joka laskee Selkämereen. Hankealue sijaitsee Harjunpäänjoen alaosassa. Harjunpäänjoen valuma-alueen pinta-ala on 506 km² ja sen järvisyys on 4,7 %. Joen kokonaispituus on 34 km. Jokiosuudella on pudotusta 44 m. Harjunpäänjoen virtaamat (m³/s) ovat vuosina 1970 1991 olleet seuraavat: NQ 0,0 MNQ 0,63 MQ 4,7 MHQ 26,6 HQ 44 Harjunpäänjoen vesi on lievästi humuspitoista ja joen alaosan happipitoisuudet ovat alajuoksulla hyvät. Veden laatu on riittävän hyvä kalatalouden kehittämiseksi. Kalasto Harjunpäänjoella on viimeksi suoritettu sähkökoekalastuksia vuoden 2006 kesällä ja saaliiksi saatiin ahventa, haukea, kiiskeä, kivennuoliaista, kivisimppua, madetta, pikkunahkiaista, salakkaa, särkeä, taimenta, turpaa ja töröä. Vaelluskalat pääsevät nousemaan vapaasti suunnittelualueelle. Taimenen poikastiheys oli 0,6 2,2 yksilöä 100 m² kohden. Todennäköisesti muitakin kalalajeja nousee jokeen lisääntymään. Harjunpäänjoki on alueellisesti merkittävä meritaimenen ja -lohen lisääntymisalue. Lohta ei tiettävästi ole viime aikoina tavattu joesta. Suunnittelualueen nykytila Suunnittelualueeseen kuuluvat Harjunpäänjoen alaosan koskikohteet noin 13 km:n matkalta joen suulta Kaasmarkun kylälle. Alueella on kolme varsinaista koskiosuutta ja kaksi pohjapatoa. Vesistöalueella olleesta 11 vesivoimalaitoksesta yksikään ei ole toiminnassa. Harjunpäänjokeen on rakennettu viisi säännöstelypatoa ja kolme luonnonmukaista pohjapatoa. Säännöstelypadoilla tasataan Harjunpäänjoen virtaamia ja turvataan muun muassa Porin kaupungin raaka- ja talousveden saanti. Joen koskiosuuksien perkaus uittoa varten on heikentänyt joen kalataloudellista arvoa. Länsi-Suomen vesioikeus on 25.3.1977 antamallaan päätöksellä nro 35/1977 A kumonnut Harjunpäänjoen ja sen lisävesien Jylhänjoen sekä Palus- ja Pyhäjärvenjoen uittosäännön. Veneliikenne ja melontaharrastus Harjunpäänjoella on vähäistä. Tehtaankosken alueella on Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen kohde. Suunnittelukoskien rannoilla on myös historiallisesti arvokkaita kohteita kuten Tehtaankosken alueella sijainneen verkatehtaan rauniot. Suunnitelmassa on otettu huomioon Satakunnan museon antamat suositukset. 2
3 Kunnostettavat kohteet Holminkoski Holminkoski sijaitsee jokisuulta noin 2 km ylävirtaan. Holminkosken pituus on noin 120 m ja pudotuskorkeus 1,4 m. Kosken vesisyvyys vaihtelee 15 cm:stä hieman yli metriin. Koskessa toimineen myllyn ajoilta on jäljellä myllytalo ja nykyinen tulvauoma. Myllypato on rikkoutunut vuonna 1962. Tulvauoman etelänpuoleisella rannalla on kivestä tehty rakennuksen perustus. Näihin ei hankkeen yhteydessä puututa. Varsinaisessa koskessa on kaikkiaan neljä selvää kynnystä. Voimakkaimmillaan virtaus on koskenniskan jälkeen oikealle kaartavassa mutkassa. Niska-alueella on saari, jonka vasemmanpuoleinen uoma on pääuoma. Saaren oikealla puolella olevan uoman hirsiportaat poistetaan ja uoma kunnostetaan. Pääuomassa on runsaasti kivikkoa, mutta suurempia kiviä koskesta löytyy vähän. Kunnostuksessa käytetään rannoilta löytyviä kiviä. Kosken alaosassa uoman oikealla puolella on kolme erillistä peräkkäistä kivikkosaarta. Kosken rannat ovat pensoittuneet ja kasvavat lehtimetsää. Kosken eteläpuolta kulkee Holmintie, josta on liittymä koskelle. Tulvauoman ylitse kulkee silta. Harjunpään pohjapato Harjunpään pohjapato on rakennettu Harjunpäänjoen vesistöjärjestelyn yhteydessä ja se sijaitsee noin 1,5 km Holminkoskesta ylävirtaan. Pato on rakennettu luonnonmukaisesti koskimaiseksi. Kosken pituus on noin 30 m ja pudotuskorkeus 76 cm. Vesisyvyys koskenniskalla on 50 100 cm ja itse koskessa 15 60 cm. Patoalueella on runsaasti kivikkoa ja muutama suurempi yksittäinen kivi. Pohjapadon yläpuolella on uimapaikka ja avolaavu tulisijoineen. Kohteelle tulee ajokuntoinen soratie rantaan. Yläpuoliset vedenkorkeudet määräytyvät pohjapadon niska-alueen purkautumiskyvyn ja poikkileikkauksen perusteella, minkä vuoksi kiveäminen tehdään hajakiveyksenä, jolloin virtaus voi tapahtua kivien välistä eikä padotusvaikutusta aiheudu. Kivet asetellaan eri korkeuksille. Jokipolven pohjapato Jokipolven pohjapato on rakennettu Harjunpäänjoen vesistöjärjestelyn yhteydessä ja se sijaitsee noin 4 km Harjunpään pohjapadosta ylävirtaan. Kosken pituus on noin 30 m ja pudotuskorkeus 78 cm. Pato on rakennettu luonnonmukaisesti kivimateriaalista ja vaatii vain pieniä kalataloudellisia kunnostustoimia. Vesisyvyys vaihtelee välillä 20 60 cm. Niska-alueella syvyyttä on paikoin yli metri. Koskeen on rakennettu pienimuotoinen kalatie, joka poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Padosta noin 50 m:n etäisyydelle tulee ajokuntoinen tie. Yläpuoliset vedenkorkeudet määräytyvät pohjapadon niska-alueen purkautumiskyvyn ja poikkileikkauksen perusteella, minkä vuoksi kiveäminen tehdään hajakiveyksenä, jolloin virtaus voi tapahtua kivien välistä eikä padotusvaikutusta aiheudu. Kivet asetellaan eri korkeuksille.
4 Vääräkoski Vääräkoski on nopeasti virtaava niva. Se sijaitsee jokisuulta noin 9 km:n etäisyydellä. Vääräkosken pituus on noin 60 m ja pudotuskorkeus 10 cm. Sen vedenkorkeus vaihtelee välillä 15 60 cm. Vääräkoskessa ei ole varsinaisia syvänteitä. Uomassa on muutama isompi kivi ja kohtalaisesti kivikkoa. Kosken pohjoispuolen rantatörmä on varsin jyrkkäpiirteinen. Tehtaankosket Tehtaankosket sijaitsee Kaasmarkun kylän kohdalla 12 13 km joen suulta ylävirtaan. Koskialueen pituus on 1 250 m ja pudotuskorkeus 9,19 m. Koskien välissä on 150 m pitkä suvanto. Koskialue jakautuu kolmeen osaan, joista kunnostussuunnitelmassa käytetään nimitystä Ylinen, Keskinen ja Alinen Tehtaankoski. Kullakin koskiosuudella on toiminut mylly, mutta vain keskisellä osalla myllyrakennus on kunnostettu ja paikallaan. Ylisen Tehtaankosken rannalla on toiminut Kaasmarkun verkatehdas vuosina 1862 1926. Tehdasalueesta on jäänteinä vain raunioita ja kivijalan jäännöksiä. Myös uoman reunaan on tehty kivetyksiä. Kunnostussuunnitelmassa otetaan huomioon Satakunnan museon antamat suositukset myllyrakennusten ja verkatehtaan alueen osalta. Tehtaankosken rannoilla kiertävä luontopolku kulkee osittain myös myllyuomien ja pääuoman välillä olevissa saarissa. Saarten kivet ovat ilmeisesti perkauksien yhteydessä poistettuja kiviä. Koskialue on lehtomainen ja kasvillisuudeltaan rikas. Itse kosket ovat varsin tasasyvyisiä ja matalan veden aikaan vesisyvyys on suurelta osin 10 40 cm. Koskijaksolla on muutama syvempi kuoppa Alisen ja Keskisen Tehtaankosken välisen suvannon lisäksi. Koskien virtaamat ovat varsin tasaisia. Koskessa on vähän suurempia kiviä. Rannoilla on jonkin verran perkauskiviä. Koskien pohjat ovat suurelta osin kivikkoa ja jonkin verran on soraikkoa. Tehtaankosken alueelta on havaintoja taimenen lisääntymisestä. Kutualueiksi soveltuviin soraikkoihin ei kunnostusvaiheessa kosketa muutoin kuin kiveämällä, mikä parantaa niiden virtausoloja ja soraikkojen paikallaan pysyvyyttä. Kirkkosillan pohjapato Tehtaankoskien alapuolella sijaitsee Kirkkosillan pohjapato. Pato on rakennettu erikokoisista kivistä ja kivirakennelma on noin 5 m pitkä. Pudotuskorkeutta padolla on vajaat 50 cm. Padon keskiosassa on matalampi aukko, joka toimii kalojen kulkuväylänä. Patokivetykset ovat paikallisten asukkaiden mukaan liikkuneet tulvien aikana. Tämän vuoksi pohjapatoa korjataan ja lisätään kalataloudellisesti merkittävää koskialuetta. Yläpuoliset vedenkorkeudet määräytyvät pohjapadon niska-alueen purkautumiskyvyn ja poikkileikkauksen perusteella, minkä vuoksi kiveäminen tehdään hajakiveyksenä, jolloin virtaus voi tapahtua kivien välistä eikä padotusvaikutusta aiheudu. Kivet asetellaan eri korkeuksille.
5 Alinen Tehtaankoski Alisen Tehtaankosken pituus on 300 m ja pudotuskorkeus hieman yli 3 m. Koski alkaa ylävirrasta katsottuna Koiviston viljelyssillan kohdalta, jonka alapuolella on syvännealue ja muutama isompi kivi. Koskijakson yläosassa on kaksi saarta, joiden vasemmanpuoleisissa kivikkopohjaisissa uomissa on matalampaa. Oikeanpuoleisessa pääuomassa on saarten kohdalla pienet kynnykset. Kosken yläosan pohja on tasakokoista kivikkoa ja syvyydeltään 20 50 cm. Suurempia pintakiviä on lähinnä kynnysten kohdalla. Kosken keskijaksolla uomassa on pieni pudotus, jonka putouskorkeus on 72 cm. Paikalla on aikoinaan ollut myllyä varten rakennettu myllypato. Uoman vasemman puoleisella rannalla on runsaasti isompia kiviä, joita käytetään kunnostustyössä. Samassa kohtaa joen toisella rannalla on saari, joka jakaa uoman. Sivu-uomasta, joka on saaren oikealla puolella, on ohjattu vesi aikanaan toimineelle myllylle. Saareen tulee luontopolun kävelysilta. Sivu-uoma jatkuu kosken alaosaan saakka. Välillä uoma jakautuu takaisin pääuomaan jakaen saaren kahteen osaan. Sivu-uoman yläosassa on hyvää poikaskivikkoa samoin kuin sivu-uoman alaosassa. Keskivaiheilla on pieni käsin rakennettu pato, joka padottaa ranta-asukkaan uimapaikkaa. Pudotuksen jälkeen pääuomassa on teräväreunaista kivikkoa ja muutama isompi kivi piirtää koskea. Pudotuksen kohdalla on myös kalliota. Tästä alaspäin koskijaksolla on muutama luonnonmukainen pienistä kivistä muotoutunut kynnys. Pudotusta kynnyksillä on vain 10 20 cm ja veden virtaus viimeisen 200 m:n osuudella on varsin hidasta. Suurempia kiviä alaosalla on vähän ja pohjassa on tasakokoista kivikkoa ja alaosassa myös soraa. Alaosan soraikon raekoko soveltuu siian ja osittain myös taimenen kutusoraikoiksi. Maastohavaintojen perusteella voidaan olettaa, että soraikot liikkuvat tulvien mukana. Soraikkojen alueelta puuttuvat suuremmat pidättävät kivet ja virtausta hajottavat ja ohjaavat suuret pintakivet. Keskinen Tehtaankoski Alisen ja Keskisen Tehtaankosken välissä on noin 150 m pitkä suvanto. Keskisen koskijakson pituus on 450 m ja pudotuskorkeus 2,67 m. Kosken alajuoksu on hitaasti virtaavaa ja tasapohjaista uomaa. Alaosassa on soraikkoa ja hieman kivikkoa, mutta koskessa ei ole suurempia kiviä. Uoman pohja kosken alaosassa on tasainen ja vesisyvyys vaihtelee välillä 15 50 cm. Keskisessä Tehtaankoskessa on kunnostettu myllyrakennus. Myllyyn on ohjattu sivu-uoma, joka on nykyisin lähes virtaamaton ja matala. Myllyn alapuolella pääuomassa on leveä kohta, jossa on soraikkoa. Pääuomassa myllyn yläpuolella on kivikkopohjaa. Myllyyn johtava uoma on myös kivikkopohjainen ja matala. Pääuomassa on muutama pienemmistä kivistä muodostunut kynnys, joissa on myös paikoin isompia kiviä. Virtaus ja pudotuskorkeus ovat hieman alaosaa suurempia. Kovempivirtainen osuus Keskisellä Tehtaankoskella on jokimutkan tekemän niemekkeen alapuolella olevassa vasemmalle kaartavassa mutkassa. Mutkan kohdalla on myös kaksi pienempää saarta, joiden oikeanpuoleinen uoma on lähes luonnonmukaista poikaskivikkoa. Hauennokan kohdalla on rehevä saari,
joka jakaa uoman kahteen osaan. Alueen yläosan uomassa on myös muutamia isompia kiviä ja syvänteitä. Ylinen Tehtaankoski Ylinen Tehtaankoski alkaa Hauennokan kohdalta ja päättyy ylävirrassa Tehtaankoskien niska-alueelle. Ylisen Tehtaankosken pituus on 350 m ja pudotuskorkeus 3,54 m. Alueen alaosassa uoma on leveimmillään 24 m ja siinä koski on matalaa ja kivipohjaista. Ylisen Tehtaankosken rannalla sijainneen Verkatehtaan raunioita on rannassa. Raunioihin ei tehdä toimenpiteitä. Uoman vasemmanpuoleiseen rantaan on ladottu kivistä penkka. Sillan yläpuolella on kivistä rakennettu koskimainen pato, jolla on pudotuskorkeutta 67 cm. Pato voi heikentää kalojen kulkua vähäisillä virtaamilla, mutta suuremmilla virtaamilla ainakin taimen ja lohi pääsevät padon yläpuolelle. Pudotuksen yläpuolella on suvantovaihe. Suvannon yläosan kohdalla alkaa saari, jonka oikeanpuoleinen sivu-uoma on kivikkopohjaista. Pääuomassa on neljä havaittavaa kynnystä, joiden läheisyydestä löytyy myös isompia kiviä uomassa. Kosken oikeanpuoleisella rannalla on muutamia isompia kiviä, joita voidaan käyttää kunnostuksessa. Kosken niskalla olevaa kynnystä on ilmeisesti korotettu yläpuolista uimapaikkaa varten. Kynnyksen alapuolella on syvänne, jonka vasemman puoleinen ranta kärsii eroosiosta. 6 Kunnostustoimenpiteet Kiveäminen Kiveämisellä lisätään virtausnopeuden vaihtelua ja suojapaikkojen määrää koskialueilla taimenten elinolosuhteiden monipuolistamiseksi. Myös karikkeen pidätyskyky lisääntyy ja pohjaeläimistön elinolosuhteet ja taimenen poikasten ravintotilanne paranee. Kiveämisessä käytetään erikokoisia kiviä ja kiviryhmiä, joiden välille jätetään kiveämättömiä alueita, jotta koskialue monipuolistuu ja näyttää mahdollisimman luonnonmukaiselta, mikä on mahdollisen kalastuksen kannalta myös parempi. Kohteissa käytettävien kivien koko on halkaisijaltaan 20 120 cm. Pienempiä kiviä (20 40 cm) käytetään poikasalueiden kiveämisessä. Suurempia alle 80 cm halkaisijaltaan olevia kiviä käytetään isompien taimenten ja lohien asentokivinä suojaksi ja lepopaikoiksi. Osa kivistä jätetään veden pinnan alle. Kivien yli virtaava vesi pitää kivien taakse tehdyt kuopat puhtaana ja mahdollisesti myös syventää niitä. Veden pinnan yläpuolelle ulottuvat kivet auttavat jääkannen muodostumista ja estävät jään painumista pohjalle talvella. Virtausnopeuden vaihtelun lisääminen pitää pohjan ja pohjakasvillisuuden puhtaampana kiintoaineksesta. Jos kiveämisessä käytetään jo koskessa olevia kiviä, niin vesisammalkasvustojen vaurioittamista on vältettävä. Kutusoraikot Soraistamalla lisätään koskialueilla taimenen, lohen ja siian lisääntymiseen sopivaa pohja-aluetta. Soraa laitetaan 20 50 cm:n kerros sellaisiin kohtiin
kuten koskien niska-alueille sekä kivien ja kuoppien alapuolisille alueille, joissa virtausnopeus hiukan kiihtyy ja hapekas vesi pääsee sorapatjan sisään. Soraikot ovat pinta-alaltaan 6 8 m². Taimenelle ja lohelle käytetään kutusorana raekooltaan 8 45 mm:n soraa, josta pääosa on 10 35 mm:n väliltä. Siian kutusora on raekooltaan 5 25 mm, josta suurin osa on 8 20 mm:n väliltä. Soran levittäminen tehdään kiveämistöiden yhteydessä. Kuoppien ja syvänteiden tekeminen Kaivettavat kuopat lisäävät koskialueilla veden syvyyden vaihtelua ja elintilaa kaikenikäisille taimenille. Kuoppien syvyys on 50 150 cm ja pinta-ala 1 5 m 2 ympäristöstä riippuen. Niiden yläpuolelle laitetaan kivi tai kiviryhmä. Kuopan yläpuolella olevan kiven yli virtaava vesi pitää kuopan puhtaana ja mahdollisesti syventää sitä. Jos kosken pohjamateriaali on hienojakoisempaa kuin sora, voidaan koskeen sijoittaa kiviä tai puita niin, että vesi virtaa niiden yli ja virtaus muokkaa niiden alapuolelle kuopan. 7 Suostumukset Hankkeen vaikutukset Harjunpäänjoen alaosan koskiosuuksilla olevat kolme järjestäytynyttä yhteisten vesialueiden osakaskuntaa ovat antaneet suostumuksensa kunnostuksiin. Suunnittelualueen alaosan koskiosuuksilla (Holminkoski, Harjunpään pohjapato ja osin Jokipolven pohjapato) ei ole järjestäytynyttä osakaskuntaa. Suostumukset kunnostustoimintaa varten saatiin seitsemästä maanomistajasta neljältä. Keskisessä osassa olevan Ison Myllytontin omistajat ovat olleet myötämielisiä tontin kautta kulkemiseen. Toiminta rantaalueilla tarkoittaa kaivinkoneen kulkua ja kivimateriaalien kuljetusta kohteille sekä joissain kohteissa myös kiviaineksen ottoa rantapenkasta. Hanke vahvistaa taimen-, lohi- ja siikakantaa parantamalla niiden vaellus-, lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia. Myös muiden kalalajien sekä rapujen elinolosuhteet paranevat. Kalastuksen kehittämismahdollisuudet Harjunpäänjoessa lisääntyvät. Kunnostuksilla ei aiheuteta merkittävää muutosta tai haitallista seurausta vesistölle tai sen käytölle. Uoman pohjan muotoilu ja virtauksen ohjailu ei aiheuta haitallisia muutoksia koskikohteiden yläpuolisiin vedenkorkeuksiin. Koskissa tehtävien kynnysten vaikutusalue rajautuu koskialueille. Uomaan jätetään valtaväylä, joka kulkee uomassa luonnonmukaisesti hieman mutkitellen. Maisemallisesti kohteet eivät oleellisesti muutu. Töiden aikana työalueella liikkuminen ja materiaalin siirtäminen aiheuttavat veden samentumista, mutta ympäristövaikutukset ovat lyhytaikaisia eivätkä ne aiheuta pysyviä haittoja. Kunnostusten kokonaiskustannusarvio on noin 85 000 euroa. Suunnitelmassa on todettu, että kunnostustoimien jälkeen olisi hyvä tehdä erillinen suunnitelma kalakantojen hoidosta ja kalastuksen järjestelystä. Kestävän kalakannan saamiseksi ja turvaamiseksi kohteet olisi istutusten jälkeen rauhoitettava muutamaksi vuodeksi.
8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta 28.5. 28.6.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Ulvilan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 28.6.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on esittänyt laitettavaksi päätökseen lupamääräyksen, jonka mukaan töiden aloittamisesta ja hankkeen valmistumisesta tulee tehdä ilmoitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Lisäksi kunnostuksen vaikutuksia Harjunpäänjoen veden laatuun sekä koskien kiveämisten vaikutuksia Harjunpäänjoen vedenkorkeuksiin tulee seurata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Harjunpäänjoen ekologinen luokka on hyvä. Hakemussuunnitelman mukainen kalatalouskunnostus edistää hyvän tilan säilymistä. 2) Museovirasto on todennut, että kunnostussuunnitelmassa on todettu otetuksi huomioon Satakunnan museon antamat suositukset myllyrakennusten ja verkatehtaan osalta. Verkatehtaan alueesta on vireillä arkeologinen inventointi. Raportin jatkokäsittelyssä Museovirasto arvioi ja toteaa löydettyjen rakenteiden mahdollisen luonteen, laajuuden ja hoitotarpeen muinaisjäännöksinä. Kulttuuriympäristöpiirteiden tarkemmassa huomioon ottamisesta hankkeen toteuttajan tulee olla yhteydessä ensisijaisesti Satakunnan museoon. Hakemuksessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ole esteitä muinaismuistolain nojalla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten eikä rakennusperinnön kannalta. Esitetyistä toimenpiteistä ei seuraa vesilain 1 luvun 15 :n 3 momentin tarkoittamaa kulttuuriarvoja tai luonnon kauneutta vähentävää muutosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle luvan Harjunpäänjoen alaosan kalataloudelliseen kunnostamiseen hakemuksen sekä siihen liitetyn
ja 8.3.2007 päivätyn suunnitelman ja sen täydennysten sekä suunnitelmaan liitettyjen ja 16. 18.1.2007 päivättyjen kunnostettavien kohteiden suunnitelmakarttojen (mittakaava 1:200, 1:500 tai 1:750) mukaisesti Ulvilan kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 9 Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa vesiluonnolle ja muulle ympäristölle, kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Työt on pyrittävä tekemään kalojen kutuajan ja jokivarren virkistyskäyttöajan ulkopuolella. 2) Olemassa olevat myllyrakenteet ja Tehtaankosken alueen verkatehtaan rauniot sekä maaston perusmuodot on jätettävä hankkeen ulkopuolelle. Historiallisesti merkittävien ennalta tuntemattomien rakenteiden tai muinaisjäännösten ilmaantuessa töitä suoritettaessa on löydöstä välittömästi ilmoitettava Satakunnan museolle. 3) Työt on kullakin koskiosuudella tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa aiheuttavia työmenetelmiä käyttäen. 4) Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien kanssa ennen töihin ryhtymistä. 5) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. 6) Luvan saajan on tarkkailtava kunnostuksen vaikutuksia Harjunpäänjoen veden laatuun ja koskien kiveämisten vaikutuksia Harjunpäänjoen vedenkorkeuksiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on pyynnöstä toimitettava myös niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 7) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.
Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. 8) Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla tai rannoilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 9) Kunnostustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 Perustelut Hanke on tarpeen taimenen, lohen ja siian lisääntymis- ja elinmahdollisuuksien parantamiseksi Harjunpäänjoen pääuomassa sekä vaelluskalojen nousumahdollisuuksien parantamiseksi ylemmillä koskialueilla. Hanke edesauttaa myös muiden virtavesikalojen kotiuttamista jokeen ja parantaa kalastuksen kehittämismahdollisuuksia Harjunpäänjoessa. Hankkeesta aiheutuu paikallista ja tilapäistä veden samentumista. Luvan saaja on lupamääräyksen 6) mukaisesti määrätty tarkkailemaan hankkeen vesistövaikutuksia. Suunnitelmaa ja tämän päätöksen lupamääräyksiä noudattaen hanke ei vaaranna kunnostusalueiden rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta koskialueiden yläpuolisiin vedenkorkeuksiin haitallisia muutoksia. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Harjunpäänjoki kuuluu hyvään ekologiseen luokkaan. Harjunpäänjoen kalataloudellinen kunnostushanke on toimenpideohjelman mukaan nykykäytännön mukainen vesistön kunnostustoimenpide. Hanke edistää Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava, erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna.
11 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset rakentamistyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Muistutukseen ja lausuntoon vastaaminen Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimus töiden aloittamisesta ja valmistumisesta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksistä 8) ja 10) sekä vaatimus tarkkailusta lupamääräyksestä 6) ilmenevällä tavalla. Museoviraston edellyttämä Satakunnan museon antamien suositusten huomioon ottaminen myllyrakennusten ja verkatehtaan osalta sekä hankkeen toteuttajan yhteydenotto Satakunnan museoon otetaan huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muu vesilain 2 luvun mukainen hanke, jonka käsittelymaksu on 1 220 euroa.
12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Museovirasto Satakunnan museo Asianosaisille listan dpoesavi-301-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Ulvilan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.10.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kahtena kappaleena Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.