MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Samankaltaiset tiedostot
VAKOLA Koetusselostus 616 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Valmistaja: Kongskilde Maskinfabrik A/s, Sor0, Manufactvirer Tanska.

VAKOLA Koetusselostus 619 Test report

VAKOLA KoetusselostuS 690 Test report VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Mc CORMICK F2-200, JOUSTOPIIKKIÄES

VAKOLA Koetusselostus 658 Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 810 mk.

VAKOLA Koetusselostus 774 Test report

VAKOLA Koetusselostus 661 Test report

u Helsinki VAKO LA 1967 Koetusselostus 659 Test report

MAATALOUS KO N EIDE N TUTKI M USLAITOS

h VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Velk Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA. Anip Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDE N TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 892 Test report

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

\VIA\KCC <OETUSSELOSTUS NUMERO 1071 TEST REPORT RYHMÄ 53 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS POTILA S-PIIKKIÄES POTILA S-TINE HARROW

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 800 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun kone 0 y, Ylihärmä.

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

V K LA Koetusselostus 920. Test report

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

VAKOLA Koetusselostus 799 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

VA K 0 LA Koetusselostus 363

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

O VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 415

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

V/A-\MnJ KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

VAK OLA Koetusselostus 445

VA K OLA VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 259

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. JUNKKARI-KYLVöKONE 15-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

traktorivetoinen, malli 3,0 HT

VAKOLA ' - '' ~~:~int. ~~Ättntåta VISKA-500 S-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

VAK OLA Koetusselostus 798. Test report

.2 Helsinki VA K 0 LA Koetusselostus

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

tied Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VEB-BBG-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE hevosvetoinen, malli TS 55. Ilmoitettu vähittäishinta ( ) : Ei tiedossa.,

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 195

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

MAATALOUSKONEIDEN TUTKI MUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

PEKO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE traktorivetoinen Koetuttaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaari.

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

1961 Koetusselostus 393

VAKO LA "Helsinki Helsinki

A.I.V.-HAPONSEKOITIN. malli D

VAKOLA Koetusselostus 692 Test report

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren

VA K Koetusselostus 525. Test report. JEHU-SALAOJANKAIVUKONE kaivuketjulla varustettu kiintotyökone

"JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN

Test report. KASVIHUONEEN LÄMPÖTILAN SÄÄDIN KF, malli AVS-26/ALG-3 ja. TUULETUSKONEISTO KF, malli ALM-5, valmistusvuosi 1971

4 TAKAKUOR1VIAIMEN KÄYTTÖOMINAISUUDET valmistusvuosi 1973 Functional performance test of 4 rear loader year of manufacture 1973 (Finland) SOK 1 980

VA K OLA Koetusselostus 342

JOUSTOPIIKKIÄKEET. Maxer Pro Maxer Master Pro Master Premium SK.

Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Transkriptio:

VAKOLA Rukkila 01 Helsinki 10 Helsinki 43 41 61 ieek Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1966 Koetusselostus 614 Test report FISKARS ÄSSÄ 30, JOUSTOPIIKKINEN LATA-ÄES 3-pisteklinnitteinen, valmistusvuosi 1965 Fiskars Ässä 30, spring-tine harrow, tra tor mounted, S-tined, year of manufa,eturing 1965 Koetuttaja ja valmistaja: Oy Fiskars A b, Fiskars. Entrant and mannfacturer Ilmoitettu hinta (30. 1. 66) : Ässä 30 995 mk, Ässä 22 (työleveys 220 cm) 840 mk. Ryhmä 54 4125/66/1

2/614 Rakenne ja toiminta Putkesta valmistettuun äkeen vetopuomiin on terässilmukoilla ja sakkeleilla kiinnitetty kaksi keskenään vaihtokelpoista, symmetristä äesosaa. Äesosissa on kolme perättäistä S-piikkiriviä ja teräslevystä valmistettu säädettävä etulata. Jalaksiin on hitsattu lattateräsanturat. Piikeissä on käännettävät terät. Muokkaussyvyyttä säädetään piikkien asentoa muuttaen taaimmassa akselissa olevan pykäläkaaren tuetun käsivivun avulla. Työntötukiteline ja vetokartun kiinnitysosa on hitsattu äkeen vetopuomiin. Traktorin reikäpuomin standardimittojen mukainen, irrotettava vetokarttu on kiinnitetty liikkuvasti yhdestä pisteestä cm. kiinnitysosaan. Kuljetusasentoon nostettaessa vetokarttu siirtyy pitkänomaisessa reiässään työntötukitelineeseen hitsattujen korvakkeiden varaan. Mittoja: Paino n. 430 kg Työleveys (uloimpien piikkien kärkien väli) 303 cm Piikkiakselien maavara (kiinteät jalakset) n. 20 Piikkien lukumäärä 30 terän leveys 40 mm terän leikkuukulrna piikkiä kuormittamatta, nimellisen työsyvyyden vaihdellessa 0... 15 cm 58,5... 30 väli akselillaan n. 30 cm keskimääräinen muokkausväli n. 10 akse7ien. etäisyydet 57,5 Piikille lankeava paino 11,4 kg Ladan säätökulma 35... 82 vastaava maavara jalaksen anturasta ylöspäin 9,5... 1,5 cm Arvostelu Koetus suoritettiin 3. 5. 65-20. 1. 66. Äestä käytettiin käytännön työkokeissa eri maalajeilla n. 158 tuntia. Tämän lisäksi suoritettiin sekä käytännön oloissa että laboratoriossa erilaisia vertailukokeita. Laboratoriokokeet Kokeissa mitattiin äkeen piikin jousto eri tavoin kuormitettuna sekä ajo- että sivusuunnassa ilman terää piikin ollessa vaakasuorasti akselille kiinnitettynä ja 10 cm työvysyyttä vastaavassa kulmassa akselillaan (piirros 1). Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikkiä eri tavoin kuormitettaessa käyvät ilmi piirroksesta 2.

3/614 Kuormitus Load kp Kuormilus Load k 140 120 100 60 60 40, H----- V ff) o L..,1& mmk a puma 1 Bond 1-11 1 r n ir 20 00 20 40 CO,5 100 120 raipom a Bend 0 160 1E50 200 :--,-, 220M( Piirros 1. Piikin taipuma ilman terää eri tavoin kuormitettuna : 1) ajosuunnassa akselin ollessa käännettynä 10 cm työsyvyyttä vastaavaan kulmaan, 2) ajosuunnassa akselin ollessa vaakatasossa ja 3) sivusuunnassa. Graph 1. Bending of tine without share when loaded in following ways: 1) in direction of travel the carrying bar being rotated to the angle corresponding to 10 CM'S working depth, 2) in direction of travel the bar being in horizontal plane and 3) in lateral direction. Työsyvyys 007 Working depth cm i9okp 0 8C -- 12 16 o 5 15 25 0 5 40 ki 5 0 80 90J9 70 50 50 20 30 40 50 Leikkuukulma 60 70 tine anglc Piirros 2. Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikin ollessa eri tavoin kuormitettuna A) 15 em:n ja B) 10 em:n nimellissyvyyttä vastaten. Graph 2. Variation of tine share angle and working depth the tine being loaded in the way it corresponds A) to nominal working depth of 15 cm and B) to nominal working depth of 10 cm.

4/614 Piikkien kestävyyttä tutkittiin väsytyskokeessa, jossa piikki oli kiinnitettynä normaalista kiinnityskohdastaan kiertokangella varustettuun rasituslaitteeseen. Piikin iskuluku oli n. 5 iskua sekunnissa. Esikuormitus oli n. 4,5 kp, jolloin piikin taipuma kärjestä mitattuna oli n. 10 mm. Tykyttävä kuorma vaihteli esikuormitusrajalta suurimpaan kuormaan, joka oli eri kokeissa 50... 120 kp. Kokeen tulokset käyvät ilmi piirroksesta 3. Tykyttävän kuorman arvo kp 400 200 100 80 50 40 20 10. 10' Pitk'n katkeamiseen johtaneiden kuormituskertojen tukumciärä Piirros 3. Piikin kestävyys väsytyskokeessa. Vaaleammin varjostettu alue on 5 vertailupiikin keskiarvon hajontakäyrä ja tummem_min varjostettu kokeillun äkeen piikin hajontakäyrä. Graph 3. Durability of tina in fatique tests. Lighter shaded area describes dispersion curve of 5 comparison tines and darker shaded area dispersion curve of the tina of the harrow tested. Kevyehköillä hietasavimailla suoritetuissa mittauskokeissa, työsyvyyden ollessa keskimäärin n. 10 cm ja vastaavasti ajonepeuden 7... 8 km/h eturivin piikin vetovoimantarve oli keskimäärin n. 15 kp (vaihtelurajat n. 5... 26 kp) ja piikin värähdyslukii ajosuunnassa n. 5 iskua sekunnissa. Käyttö ominaisuudet Äes jättää vakoisen pinnan, joten sen perässä olisi etenkin kylvömuokkauksessa syytä käyttää esim. varpajyrää, joka tasaa maata ja hienontaa kokkareita.

5/614 Muokkauskerroksen pohjan tasaisuus sekä ajo- että poikittaissuunnassa on kevyellä maalla hyvä ja jäykällä maalla tyydyttävä. Äes kuohkeuttaa muokkauskerroksen, myös traktorin jäljen kohdalta, hyvin. Jäykähköillä mailla muokkauskerros jää yleensä jonkin verran kokkareiseksi. Monissa tapauksissa etulata murentaa kuitenkin tyydyttävästi kokkareita. Koska työsyvyyttä lisättäessä vantaan leikkuukulma pienenee, äes nostaa etenkin suurehkolla ajonopeudella äestettäessä jäykillä mailla kosteita maakokkareita pinnalle kovettumaan. Tällöin saatta olla eduksi muokata ensin Matalahkoon ja toisella ajokerralla haluttuun työsyvyyteen sekä käyttää pienempää ajonopeutta. Edellä mainituista syistä johtuen olisi eduksi, jos äkeen piikkien asentoa terien leikkuukulmaa voitaisiin muokkausolojen mukaan säätää työsyvyyden säädöstä riippumatta. Äesosien keskelle jää n. 7 cm piikkien keskimääräistä muokkaus-väliä (10 cm) leveämpi kaista. 1) Äes sekoittaa lannoitteet tyydyttävästi äestyskerrokseen. Äes nostaa juuririkkaruohoja maan pinnalle hyvin ja on tämän vuoksi edullinen, sekä varsinaisessa kylvömuokkauksessa, että etenkin kesannon muokkauksessa. Juuririkkaruohoja ja kasvuston jätteitä tarttuu jonkin verran äkeen piikkeihin. Tukkeutumista tapahtuu lähinnä äesosien sisempien jalasten vieressä olevien piikkien kohdalla. Turpeisessa maassa äes, kuten kiinteäteräiset äkeet yleensä, on arka tukkeutumaan eikä hienonna turpeita tyydyttävästi. Äkeen kulku eri työsyvyyksillä on yleensä vakava ja työsyvyyden säätö (nimellissyvyys n. 0.. 15 cm) on riittävä ja helposti suoritettavissa. Äkeen kääntöympyrän sisäläpimitta keskijäykällä maalla (Valmet 565-traktori) oli pieni (6,5 m). Kiinnityslaitteensa rakenteesta johtuen äes on helppo kiinnittää ja irrottaa traktorista sekä kuljetusasennossa vakava. Ladan säätö on hieman hankala suorittaa. Olisi eduksi, jos piikkien paikat. olisi merkitty. Äestysnopeus voi muokkausoloista riippuen olla n. 6... 12 km/h. Äes vaatii olosuhteista riippuen vetovoima.kseen traktorin, jonka voimanottoakselin teho on n. 50... 60 hv. Kestävyys Suoritetussa väsytyskokeessa ja käytännön työssä piikit (Fiskars) osoittautuivat kestävyydeltään -hyviksi. Ruostuminen, mihin 1) Katso valmistajan ilmoitusta sivulla 7.

6/614 vaikuttaa maalaus- ja säilytystapa, huonontaa yleensä joustopiikkien kestävyyttä. 1) Piikkien terät olivat kuluneet keskimäärin n. 2,1 cm (18,1 paino- %). Teriä ei koetuksen aikana käännetty. Terän kiinnitystä varten piikissä olevan reiän reunalla olevan kohouman johdosta terät pyrkivät jonkin verran löystymään. Tästä johtuen maata kertyi terän ja piikin väliin. Terän kiinnitysmutteria kiristettäessä yksi terä katkesi. 2) Työntötukitelineeseen hitsattu vetokartun vasen kuljetusasennon tukikorvake oli kulunut alareunastaan poikki. Myös oikea korvake oli melkoisesti kulunut. Työsyvyyden säätölaitteen nivelet olivat jonkin verran kuluneet, mikä haittaa hieman varsinkin etumaisen piikkirivin syvyyden säätöä. 3 ) Yksi vetopuomin ja äesosan välissä oleva kiinnityssakkeli katkesi ja muut olivat runsaasti kuluneet. Myös äesosien vetopisteiden reiät sekä äesosia takaosasta sitova yhdystappi olivat runsaasti kuluneet. Oikean äesosan molempien jalasten taaemmat pystytuet ja vasemman äesosan sisemmän jalaksen taaempi pystytuki olivat hieman taipuneet. Äkeen perään oli kiinnitetty laitoksella valmistettu lata, joka on rasittanut py.stytukia. Oikean äesosan keskellä oleva akseleiden lattaterästuki oli taipunut melko runsaasti. 4) Äestä voidaan pitää käyttöominaisuuksiltaan sekä keveiden että melko jäykkienkin maiden muokkaukseen hyvin sopivana yleisäkeenä. Suoritetussa koetuksessa äes osoittautui kestävyydeltään hyväksi. Begarding it's functional perf ormance the harrow can he considered as a general purpose harrow well suited to tillage of both light and also rather heavy soil. The durability of the harrow tested, rated after 158 hours of operation, wos good. 1-4) Katso valmistajan ilmoitusta sivulla 7. Helsingissä tammikuun 26 päivänä 1966. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

7/614 Valmistajan ilmoituksen mukaan: V. 1966 valmistussarjassa ovat äeslohkojen ulkoreunoilla olleet jalakset siirretty lohkojen keskustaan päin, jolloin tukkeentumista ei esiinny siinä määrin jalasten kohdalla ja äesosien väliin jäävä piikkien väli on pienentynyt Täten muutettu äes on ollut laitoksella tarkastettavana ja koeajettavana v. 1965. Myöhemmissä valmistussarjoissa on kohouma poistettu ja valmistusmenetelmää muutettu siten, ettei sitä enää synny. Säätölaitteen korvakkeet on tehty kaksipuoleisiksi v. 1966 valmistetuissa äkeissä. Akselin siderautaa on vahvistettu. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.

Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino