SISÄLLYSLUETTELO. 23 Osuuspankin tuloslaskelma, pro forma. 47 Osuuspankin tuloslaskelma (virallinen)

Kainuun Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-22 Toimintakertomus 23 Osuuspankin tuloslaskelma, pro forma 24 Osuuspankin tase, pro forma 25-46 Liitetiedot, pro forma 47 Osuuspankin tuloslaskelma (virallinen) 48 Osuuspankin tase (virallinen) 49-50 Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 51-62 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 63-84 Liitetiedot (virallinen) 85-93 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 94 Hallituksen allekirjoitus 94 Hallintoneuvoston lausunto 94 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja OP Ryhmä Vertailutilikaudella 2015 Sotkamon Osuuspankki sulautui Kainuun Osuuspankkiin. Sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2015. Sulautumisen tarkoituksena oli turvata samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Toimintakertomuksessa on esitetty vertailukausilta Kainuun Osuuspankin ja sulautuneen Sotkamon Osuuspankin yhteenlaskettuja pro forma tilinpäätöslukuja ja niiden kehitystä. Vertailukausien pro forma tilinpäätöstiedot on laadittu laskemalla sulautuneen ja vastaanottaneen pankin tilinpäätöserät yhteen. Tilinpäätös sisältää virallisen tuloslaskelman ja taseen, jossa sulautuneen Sotkamon Osuuspankin tulos on huomioitu vertailukaudella ajalta 1.1.2015. 31.5.2015. Vuonna 2016 Kainuun Osuuspankin korkokate pieneni hieman ja pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna, koska vielä edellisvuonna pankin liikevoittoon vaikuttivat OP Ryhmän omistuksiin ja rakennejärjestelyihin liittyvät kertaluonteiset erät. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Pankin luottokanta pieneni hieman johtuen erityisesti matalasta korkotasosta johtuvista tavallista suuremmista luottojen lyhennyksistä sekä yritysluottokannan pienenemisestä. Pankin talletuskanta kasvoi. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta pienempi, mikä johtui mm. arvokorotuksen peruutuksesta ja riskipainotettujen saamisten kasvusta. Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 6 452 10 278-37,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 57,9 46,7 11,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,8 8,6-3,7 Ydinpääoman (CET1) 49,0 52,0-2,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 77 75 2 Jäsenet 20 030 18 954 1 076 Kainuun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Kainuun taloudellinen tilanne myötäili koko Suomen taloudellista tilannetta. Luottamusindikaattorit sekä kainuulaisilla yrityksillä että kotitalouksilla olivat vielä matalalla tasolla, mutta luottamusindikaattoreissa tapahtui kuitenkin käänne positiiviseen suuntaan. Poiketen muusta maasta Kainuun työttömyystilastot paranivat selvästi, mutta pääsääntöisesti tilanteen paranemiseen vaikutti työvoiman rakenteellinen muutos, jossa työvoimasta poistui ikääntymisen takia henkilöitä eläkkeelle suhteellisesti muuta maata enemmän. Tosin entisen Talvivaaran kaivosyhtiön, nykyisen valtion omistaman Terrafamen, toiminnan tulosten parantuminen ja valtioneuvoston myöntämä määräaikainen lisärahoitus sekä Otanmäen Transtechin konepajan ja vaunutehtaan uudet suuret tilaukset paransivat myös Kainuun työllisyystilannetta ja loivat uskoa parempaan tulevaisuuteen. Muutoin yritysten investointiasteet olivat vielä varsin matalalla tasolla ja asuntojen uudistuotanto vähäistä. Silti asuntokauppaa käytiin suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Lisää uskoa tulevaisuuteen Kainuussa tuovat erityisesti Sotkamossa tehdyt matkailuinvestoinnit, Suomussalmen Hossan uuden kansallispuiston saama myönteinen julkisuus, Kuhmon metsä- ja puutalouden näkymät sekä vuoden aikana Renforsin Rannassa Kajaanissa jatkuneet teolliset hankkeet. Myös Kainuun Liiton hallinnoima biotuotetehdashanke olisi toteutuessaan merkittävä piristysruiske maakunnan talouselämälle. Pankkitoiminnan kehitys Kainuussa myös myötäili koko valtakunnan kehitystä. Suurista yrityspuolen lyhennyksistä johtuen Kainuun Osuuspankin lainakanta kuitenkin supistui hieman. Talletukset kehittyivät muun OP Ryhmän kasvun mukaisesti. Myöskään muiden kainuulaisten pankkien yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan ei kuitenkaan arvioida kasvaneen aivan muun maan tahdissa. Luottokannan hienoisen positiivisen vireen odotetaan silti jatkuvan myös Kainuussa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kainuun Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 1 318 tuhannella eurolla (11 375). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 608 tuhatta euroa lisäosinkoa. Tilikauden aikana lopetettiin pankin Vuolijoen sivukonttori ja sen toiminnot yhdistettiin Kajaanin konttoriin. Konttorin lopettamisen syynä oli voimakas asiakaskäyttäytymisen muutos

3 3 konttoripalveluista verkko- ja puhelinpalveluihin sekä Vuolijoen konttorin varsin pienet pankkitoiminnan volyymit. 26.9.2016 pidetyssä hallintoneuvoston kokouksessa pankille valittiin uusi toimitusjohtaja. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Pudasjärven Osuuspankin toimitusjohtaja varatuomari Teuvo Perätalo. Teuvo Perätalo aloittaa Kainuun Osuuspankin uutena toimitusjohtajana 1.3.2017, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Seppo Rytivaara luovuttaa toimitusjohtajavastuun Teuvo Perätalolle. Seppo Rytivaara jää eläkkeelle 1.5.2017 alkaen. Kainuun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Kainuun Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä kaksi kiinteistöosakeyhtiötä ja yksi liiketoimintaa harjoittava yhtiö, joka on OP- Kiinteistökeskus Kainuu Oy. Kainuun Osuuspankin omistus yhtiöstä on 76 prosenttia ja Kuhmon Osuuspankki omistaa yhtiöstä 24 prosenttia. Edellä mainittujen tytäryritysten lisäksi pankilla on 20 50 prosentin osakkuuksia neljässä kiinteistöyhtiössä. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu Finanssivalvonnan määräyksen 106.2 nojalla, koska jokaisen tytäryrityksen taseen loppusumma ja myös niiden yhteenlaskettujen taseiden loppusummat ovat vähemmän kuin määräyksessä annetut rajat ovat ja yhtiöiden merkitys oman pääoman kannalta on vähäinen. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Kainuun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 7 004 7 190-2,6 7 471 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 3 633 5 509-34,1 2 313 Palkkiotuotot, netto 4 831 4 251 13,7 3 932 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 12 16-27,4 17 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 2 621-100 14 020 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 28 45-37,3 173 Liiketoiminnan muut tuotot 358 337 6 362 Yhteensä 8 863 12 780-30,6 20 818 Tuotot yhteensä 15 867 19 970-20,5 28 289 Kulut Henkilöstökulut 3 901 3 893 0,2 4 063 Muut hallintokulut 3 559 3 635-2,1 2 981 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 209 220-4,7 405 Liiketoiminnan muut kulut 1 523 1 575-3,2 2 363 Kulut yhteensä 9 193 9 322-1,4 9 812 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 222 370-40 247 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 6 452 10 278-37,2 18 230

4 4 Liikevoitto pieneni 37,2 prosenttia 10 278 tuhannesta eurosta 6 452 tuhanteen euroon, mutta se säilyi edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla. Liikevoittoa pienensivät eniten myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottojen pudotus 2 621 tuhannesta eurosta 0 euroon ja oman pääoman ehtoisten tuottojen väheneminen 5 509 tuhannesta eurosta 3 633 tuhanteen euroon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kerrytti vuonna 2015 OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oy:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Oman pääoman ehtoiset tuotot koostuivat vuonna 2016 pääosin OP Osuuskunnan maksamista osuus- ja lisäosuuspääoman koroista ja OVY Vakuutus Oy:ltä saadusta osingosta. Vuonna 2015 näitä tuottoja kasvattivat eniten OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osingot sekä OP Osuuskunnan maksamat lisäosuuspääoman korot. Korkokate pieneni 2,6 prosenttia. Korkotuotot pienenivät 10,4 prosenttia alhaisen korkotason, tiukan marginaalikilpailun ja luottokannan 0,6 prosentin supistumisen vuoksi. Korkokulut pienenivät eniten veloista luottolaitoksille maksettujen korkojen vähenemisen vuoksi. Myös veloista yleisölle ja julkisyhteisöille maksetut korot vähenivät alhaisen korkotason ansiosta. Hallintokulut pienenivät 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut pysyivät lähes ennallaan kasvaen 0,2 prosenttia. Muut hallintokulut supistuivat 2,1 prosenttia vuodesta 2015. Muita hallintokuluja kasvattivat eniten 18,4 prosenttia kasvaneet atk-kulut. Suurin pudotus tapahtui edustus- ja markkinointikuluissa, jotka vähenivät 47,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosi 2015 oli markkinointikuluja kasvattanut pankin 100-vuotisjuhlavuosi. Liiketoiminnan muut kulut laskivat 2,3 prosenttia. Kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden kulut ja valvonta-, tarkastus- ja jäsenmaksut vähenivät euromääräisesti eniten. Liiketoiminnan muita kuluja kasvatti eniten lisääntyneet menetykset. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta, ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan ne olivat matalalla tasolla. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat 12,5 prosenttia vertailuvuodesta. Eniten kasvoivat palkkiot johdannaiskaupasta, mitkä sisältyvät kohtaan muut palkkiotuotot. Myös palkkiot maksuliikkeestä ja vakuutustoiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta. Sen sijaan omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ja luotonannosta kertyi palkkiotuottoja hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiokuluja kasvattivat eniten johdannaiskaupoista maksetut kulut. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 44 48-9,7 Luotonannosta 1 325 1 390-4,6 Maksuliikkeestä 2 296 2 221 3,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 263 238 10,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 615 751-18,1 Takauksista 76 56 33,9 Vakuutusten välityksestä 1 424 1 352 5,3 Muut 1 573 714 120,5 Yhteensä 7 616 6 771 12,5 OP-bonukset -1 755-1 695 3,6 Palkkiotuotot yhteensä 5 861 5 076 15,5 Palkkiokulut 1 030 826 24,7 Palkkiotuotot, netto 4 831 4 251 13,7

5 5 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 286 462-38,2 Vähennykset -64-93 -30,9 Arvonalentumisten nettomäärä 222 370-40 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,04 0,07 0,03 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 653 150 628 102 4 607 045 Luotot 521 611 525 001-0,6 507 385 Saamistodistukset 11 111-90,1 110 Osakkeet ja osuudet 77 839 76 838 1,3 62 482 Talletukset 450 220 429 895 4,7 420 922 Oma pääoma 107 763 103 275 4,3 83 478 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 0 24 680-100 26 525 Tase kasvoi edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Luottokanta supistui 0,6 prosenttia ja talletukset kasvoivat 4,7 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 104 689 tuhatta euroa eli 12 942 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 521 611 tuhatta euroa (525 001 1 ). Luottokanta supistui 0,6 prosenttia ja myös asuntoluottokanta pieneni hieman viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 5 010 tuhatta euroa. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 7 203 7 292-3,7 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 2 586 3 072-15,8 Järjestämättömät 3 497 1 654 111,4 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 939 2 566-63,4 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 19 548 17 014 14,9 Ongelmasaamiset yhteensä 26 571 24 307 9,3 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.

6 6 Kiinteistöomistukset pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 4 576 5 610 Prosenttia taseesta 0,7 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 121 1 170 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo 2 298 2 256 Nettotuotto, % 3,0 8,2 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 5 696 6 780 Prosenttia taseesta 0,9 1,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Tilikauden aikana pankin kiinteistöihin sitoutunut pääoma pieneni 5 696 tuhanteen euroon (6 780). Tilikauden aikana osuuspankki myi omistamiaan kiinteistöjä ja asuinhuoneistoja 49 tuhannen euron edestä. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo oli yhteensä 40 tuhatta euroa ja niistä saatiin myyntivoittoa 6 tuhatta euroa. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 3 196 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 468 tuhatta euroa. Niitä peruutettiin tilikauden aikana 1 676 tuhatta euroa, mikä kohdistui Kainuun Osuuspankkitalo Oy:n käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 40 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 44 632 tuhatta euroa (15 772). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 2 000 tuhatta euroa (4 999). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä.

7 7 Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 77 249 tuhatta euroa (70 208). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 256 838 238 829 7,5 Säästämistilit 58 161 55 840 4,2 Sijoittamistilit 134 896 134 786 0,1 Valuuttatalletukset 325 436-25,5 Yhteensä 450 220 429 895 4,7 Muut velat 265 406-34,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 450 484 430 300 4,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, kasvoivat 70 167 tuhanteen euroon (70 007). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kainuun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 4,3 prosenttia 107 763 tuhanteen euroon (103 275). Osuuspääoma kasvoi 3,8 prosenttia 28 483 tuhanteen euroon (27 452). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 2 070 tuhatta euroa (1 963), lisäosuuksiin 0 euroa (504) ja Tuotto-osuuksiin 26 413 tuhatta euroa (24 985). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1 318 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 3 959 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 110 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 394 tuhatta euroa (48) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 605 490,50 euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 5 007,09 euroa. Osuuspankin edustajiston kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 20 701 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 264 128 kpl. Tuottoosuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuottoosuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia.

8 8 Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia peruutettiin arvonkorotusrahastosta 1 676 tuhatta euroa. Luottotappiovarausta kasvatettiin 5 tuhatta euroa (640). Tilikauden poistoero on 0 euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.

9 9 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 105 899 102 771 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 394 552 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 15 480 15 476 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -5 867-8 810 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 122 - Aineettomat hyödykkeet -3-5 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -2 721-2 350 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 113 306 107 634 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 113 306 107 634 Omat varat yhteensä 113 306 107 634 *pl. 2.1.2017 palautetut osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 631 576 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 605 527 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 88 102 78 611 Yritysvastuut pk-yritykset 60 068 51 120 Yritysvastuut - Muut 28 034 27 492 Vähittäisvastuut 2) 36 373 31 237 Kiinteistövakuudelliset 29 961 24 257 Muut vähittäisvastuut 6 412 6 980 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 76 498 75 320 Muut erät 4 623 6 681 Luottoriski yhteensä 206 832 192 952 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 24 151 21 676 Yhteensä 230 983 214 628 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski

10 10 Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 49,05 51,90 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 49,05 51,90 Vakavaraisuussuhde 49,05 51,90 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 113 306 107 635 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 24 253 22 536 Omien varojen ylijäämä 89 052 85 098 Omat varat 113 306 107 635 Basel I lattian pääomavaatimus 25 278 25 802 Omien varojen ylijäämä 88 028 81 833 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Vakavaraisuussuhde laski hieman edellisen vuoden vaihteen 51,90 prosentista 49,05 prosenttiin, mutta se säilyi laskusta huolimatta edelleen hyvällä tasolla. Maaliskuun 2017 lopussa vakavaraisuussuhde tulee nousemaan uudelleen yli 50 prosentin kun vuoden 2016 tulos voidaan liittää omiin varoihin, mikäli riskipainotetut erät eivät kasva ennakoitua selvästi enemmän. Keskinäinen vastuu Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista.

11 11 Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,8 8,6 16,8 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 1,5 2,5 Omavaraisuusaste, % 18,9 18,9 16,2 Kulu-tuotto-suhde, % 57,9 46,7 34,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

12 12 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys

13 13 turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 113 306 tuhatta euroa. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 14,61 % prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleen rahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.

14 14 Markkinariskit Operatiiviset riskit OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojatessaan euriborsidonnaisen luottokannan korkovirtaa koronlaskulta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.

15 15 Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Kainuun Osuuspankilla oli pääkonttorin lisäksi neljä sivukonttoria, Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Vaalassa. Kaikissa toimialueen kunnissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto-käteisautomaatti ja Kajaanissa ja Sotkamossa lisäksi TalletusOtto-automaatti. Vuolijoen sivukonttori lopetettiin elokuussa. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita myös asiamiesten kautta. Päätoimisia OP Vakuutuksen vakuutuspalveluiden myyjiä pankilla on Kajaanissa. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 1 076 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 20 030. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisessa työsuhteessa yhteensä 65 henkilöä (68) ja määräaikaisessa työsuhteessa 9 henkilöä (9), yhteensä työsuhteessa oli 74 henkilöä (77). Paikalla olevia henkilöitä oli tilikauden päättyessä 66 henkilöä ja vuotta aikaisemmin 73 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Kainuun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 30 ja enintään 50 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 35.

16 16 Hallintoneuvosto Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Kainuun Osuuspankin säännöissä on kuitenkin Kainuun Osuuspankin ja Sotkamon Osuuspankin sulautumiseen liittyvä siirtymäsäännös, jossa on määritelty, että nykyisen edustajiston toimikausi päättyy vuonna 2021 pidettäviin edustajistovaaleihin. Edustajistoon vaalikelpoinen on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa oleva eikä osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön toimitusjohtaja taikka niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 21.3.2016. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 24. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 4 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.