Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Aleksanteri Syväriläisen luostarin kirkko ja kellotapuli Kuvat: Seppo Heinämen (SH), Hannu Myllymäki (HM), Pekka Myyrä (PM) Petri Sipilä (PS), Jouko Syväjärvi (JS) Editointi: Heikki Ahlstedt ja Jouko Syväjärvi
Matkareitti 18.5.-21.5.2006 18.5.2006 19.5.2006 20.5.2006 21.5.2006 Tikkurila, Kouvola, Vrtsilä, Sortavala Valamo, Läskelä, Pitkäranta, Salmi, Vitele, Tuulos, Aunus Mäkriä, Syvärinjoki, Sammatus, Nurmoila, Alavoinen, Vitele, Suurmäki, Kinnerlahti, Vieljärvi, Käsnäselkä, Lemettilä, Koirinoja, Läskelä, Sortavala Sortavala, Särkisyrjä, Ruskeala, Värtsilä, Kouvola, Tikkurila 2
Torstaina 18.5. poikettiin Pajarinhovissa lounaalla jo ennen rajalle saapumista. Raja ylitettiin Värtsilässä iltapäivällä puoli kolmen aikaan. Tullimuodollisuudet kestivät tunnin verran. Kuva JS Heti rajan ylityksen jälkeen pysähdyttiin ostoksille ja nautittiin klubin kustantamat venäläiset kuohuviinit. Kuva HM Tohmajoen Ahinkoskella pysähdyttiin hetkeksi katsomaan kosken kuohuja ja kanoottiretkeläisiä. Kuva PM 3
Sortavalan laululava oli Kuhavuorelle vievän polun varressa. Kuva JS Kuhavuoren laelta Laatokan lahden pohjukassa sijaitseva Sortavalan kaupunki näkyi melko hyvin. Kuva PM Hotelli Sortavalassa Vatanen ja mä saimme huoneen 313 (Aku Ankan auton rekisterinumero). Sen kunniaksi nautimme annokset Aunuksen koivunmahlauutetta. Kuva JS 4
Perjantaina 19.5. ajoimme kantosiipialuksella Sortavalasta Valamon luostarisaarelle, jonne oli matkaa noin 50 km. Luostari oli vaikuttava rakennuskokonaisuus. Kuva HM Naisten tuli pukeutua huiviin ja hameeseen ennen kuin pääsivät sisälle luostarialueelle. Kuva PM Luostarilla oli myös oma ay-hieho. Kuva HM 5
Valamosta palattua iltapäivällä ajeltiin Kirjavanlahden, Läskelän, Pitkärannan, Salmin, Viteleen ja Tuuloksen kautta Aunukseen. Tie kulki aivan Laatokan itärantaa, ja pitkän matkan aikana poikettiin välillä Karjalan Tasavallan metsähallituksen maille. Kuva JS Vaikka vedet olivat normaalia selvästi alempana Jänisjoen koski Läskelässä oli vaikuttavaa katseltavaa. Kuva PM Juhani Vakkuri selosti 15. 17.7.1944 käytyjen Nietjärven taistelujen kulkua U-linjalla edelleenkin selvästi näkyvän panssariesteeksi rakennetun vallin reunalla. Kuva HM 6
Panssariesteen aukkokohdan mänty oli tunkenut paalujuurensa hiekkavalliin demonstroiden samalla männyn juuriston kasvutapaa. Koska juurikin on näin vahva, ei Honkajoki iltarukouksessaan turhaan kiellellyt Suomen herroja lyömästä päätänsä Karjalan mäntyyn. Kuva PS 7
Salmin raunioitunut kirkko. Kuva JS Aunuksen retki oli suomalaisten vapaaehtoisten yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana. Retki oli yksi heimosodista. Kuvassa Aunuksen vapauttajien muistomerkki Salmin ortodoksisella hautausmaalla. Kuva PS Aunuksen aukeiden läpi virtaavan Olonka-joen kummallakin rannalla kulki heti joen varressa tie ja tien takana ennen aukeiden avartumista sijaitsivat talot, kaikkien päädyt joelle päin. Bussikin itkee Aunuksen puolesta. Kuva HM 8
Vanhan rajan ylityksen jälkeen ennen Tuulosta pysähdyttiin rantahietikolle ja Laatokan uimaseuran perustajajäsen antoi uusiksi jäseniksi pyrkiville opastusta siitä, miten seuran sääntöjen mukainen pääsykoeuinti Laatokassa tulee suorittaa. Kuva PS Laatokan uimaseurassa tiedon välitys hoidetaan käsimerkein. Kuva SH 9
Lauantain 20.5 ajettiin aluksi Mäkriän kautta Syvärinjoelle. Jatkosodan alkuvaiheen aikana suomalaiset olivat pysäyttäneet etenemisen Syvärin linjalle. Syväri on noin 230 kilometriä pitkä ja monin paikoin satoja metrejä leveä joki, jota kautta Äänisen vedet laskevat Laatokkaan. Bussista otettu kuva joelle, jota pitkin kulkee laiva. Kuva HM 10
Syväriltä matka jatkui Aleksanteri Syväriläisen luostariin. Luostari sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Syvärinjoelta. Kuvassa luostarin kirkko ja kellotapuli. Kuva JS Syvärin luostarin vanhan kirkon raamatunkertomuksen kaikkia vaiheita kuvaavat seinämaalaukset, joita ei toistaiseksi ollut millään tavalla restauroitu, olivat säilyneet ihmeellisen hyvinä. Kuva JS Ainutlaatuisia seinämaalauksia ihasteltiin yhdessä melkoinen tovi. Kuva JS
Luostarin jälkeen ajettiin Sammatuksen kautta Nurmoilaan. Kuvassa Klaudia Ivanovan talo Sammatuksen kylässä. Klaudia oli sodan alkaessa ollut 10-vuotias ja osasi hyvää suomenkieltä, jota oli oppinut koulussa ennen sotaa. Sodan aikana kyläläiset olivat olleet taisteluja paossa metsässä. Sieltä venäläiset olivat kutsuneet heidät koteihinsa. Kylästä oli ollut jäljellä vain kolme ehjää taloa Kuva JS Klaudian siistissä keittiössä saimme rva. Heinäsen kanssa maistaaksemme tosimaukkaita keittopiirakoita. Rouvat olivat luonnikkaasti heti tuttuja keskenään Kuva JS Vetäytymisvaiheen aikana Sammatuksen kylän puolustajat tuhosivat 24.6.1944 yhteensä 26 vihollispanssaria. Panssarijääkäri Toivo Ilomäki tuhosi niistä 16. Ilomäestä tuli Mannerheim ristin ritari. Kuvassa retkeläiset tutkivat betonibunkkerin jäännöksiä Sammatuksen mäellä. Kuva HM 12
Venäläinen tapa muistella sotaa näytti olevan aitaukseen sijoitettu panssarivaunu, jonka piippu osoitti länteen. Kuva PS Nurmoilan kylä lahden takana. Kylänraitin vieressä katselimme sumuista talorykelmää, ja yritimme eläytyä kylässä aikanaan asuneiden kirjailijoiden mielenmaisemaan. Kuva SH 13
Nurmoilan kyläraitilla paikallinen asukas antoi Harrille, Pekalle ja Jussille venäjänkielen pikaoppitunnin. Kaikki kehuivat tämän jälkeen olevansa aikamoisia venäjäntaitajia Kuva HM Retki jatkui Alavoisten, Viteleen ja Suurimäen kautta Vieljärvelle. Matkalla tutustuttiin Kinnerlahden Karjalaiskylään Kinnerlahden kyläkievarin maisemissa oli vanhaa risuaitaa, joka ilmeisesti oli tilalla eläviä vuohia varten. Kuva JS Kinnerlahden kyläkievarin emäntä selosti kylätoimintaideaa. Kylän kehittämiseen on saatu apua myös Suomesta. Rva Vakkuri ja muutkin kuuntelivat kiinnostuneina. Kuva JS 14
Ravintolassa nautimme maukkaita piirakoita, salaatteja ja tietenkin teetä tai kahvia. Kuva HM Kinnerlahden kyläkievarin pihalla veli pastori arveli, että tässä ollaan jo ties kuinka monetta kertaa pappia kyydissä. Kuva JS Vieljärveltä matka jatkui Käsnäselän kautta Murheenristille. Juhani Vakkuri selosti koko ajan näillä seuduilla käytyjen taistelujen kulkua. Murheenristin alue oli vaikuttava näky kivikenttineen ja muistoristeineen. Talvisodan aikana täällä oli käyty tuhoisia taisteluja. Kuva SH 15
Sunnuntaina tutustuimme Särkisyrjän taistelumaastoon. Jatkosodan alkuvaiheessa 17.-22.7.1941 käyty taistelu oli erittäin kova ja miehiä kaatui molemmin puolin. Kuvassa taistelumuistomerkki, jonka neliönmuotoisessa alustassa on niin monta kivemurikkaa kuin suomalaisia sotilaita kaatui. Kuva PS Tapio Somppi kuunteli hiljaisena Juhani Vakkurin selostusta Särkisyrjän taistelun kulusta. Tapion isä oli juuri tässä taistelussa haavoittunut ja menettänyt toisen jalkansa. Kuva HM Ruskealassa käytiin vielä ostoksilla, viivyttiin tullissa noin tunti ja ajettiin Kouvolan kautta Vantaalle. Paluumatkalla Suomen puolella peltomaisemakin tuntui erityisen kotoiselta. Kuva HM 16
17