SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) 14.6.2011 YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1. Johdanto 3 2. Soveltamisala 4 3. Primääripiirin eheys 4 4. Primääri -ja sekundääripiirin paineenhallinta 5 4.1 Yleiset vaatimukset 5 4.2 Paineen säätö 6 4.3 Ylipainesuojaus 6 4.4 Paineen alentaminen 7 5. Primääri- ja sekundääripiirin vesikemia 8 5.1 Primääripiirin kemialliset olosuhteet 8 5.2 Sekundääripiirin kemialliset olosuhteet 9 5.3 Kemiallisten ja radiokemiallisten olosuhteiden valvonta 9 5.5 Laboratorio 11 5.6 Dekontaminointi 11 5.7 Kemikaalit ja tarveaineet 12 5.8 Kemian ohjelma ja kemian toimintojen laadunhallinta 12 6. STUKille toimitettavat asiakirjat 13 6.1 Periaatepäätösvaiheessa toimitettavat asiakirjat 13 6.2 Rakentamislupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 13 6.3 Käyttölupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 13 6.4 Käytössä olevan ydinvoimalaitoksen järjestelmien muutokset 14 7. Viranomaisvalvonta 15 Viitteet 15
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 2 Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7 r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin tai muuhun ydinenergian käyttöön, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa x.x.20xx alkaen toistaiseksi. Näiden osalta ohje kumoaa x.x.20xx annetun ohjeen YVL x.x. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 3 1. Johdanto 101 Tässä ohjeessa käsitellään ydinvoimalaitoksen primääripiirin suunnitteluperusteita, paineenhallintaa ja primääripiirin ja painevesireaktorilaitoksen sekundääripiirin vesikemiaa. 102 Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi on olennaista, että lämmönsiirto reaktorista lopulliseen lämpönieluun tapahtuu keskeytyksettä. Keskeytyksetön lämmönsiirto voidaan turvata, mikäli piireissä on riittävästi jäähdytettä ja sopivat paine- ja lämpötilaolosuhteet. Paineen säädön on toimittava luotettavasti sekä reaktorin normaaleissa käyttötilanteissa että odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä. 103 Primääri- ja sekundääripiirin ylipainesuojaus on keskeinen tekijä lämmönsiirtoketjun eheyden säilyttämisessä. Primääripiirin normaalin käytön aikaiset painelämpötilarajat määräytyvät riittävistä varmuusmarginaaleista painelaitteiden nopean murtuman estämiseksi. Painevesireaktorilla nämä rajat määräytyvät toisaalta riittävästä marginaalista kiehumiseen nähden. 104 Paineen alentamista saatetaan tarvita onnettomuudessa jäähdytevuodon keskeyttämiseksi tai reaktorin hätäjäähdytyksen tai jälkilämmön poiston varmistamiseksi. Vakavan reaktorionnettomuuden aikana reaktoripainesäiliön korkeassa paineessa tapahtuva vaurioituminen on uhka suojarakennuksen eheydelle. Primääripiirin paineen alentaminen on täten olennainen osa vakavan onnettomuuden hallintastrategiaa. 105 Primääri- ja sekundäärijäähdytteen oikeilla kemiallisilla olosuhteilla minimoidaan materiaalien vaurioita ja heikkenemistä käytön aikana. Primäärijäähdytteen kemiallisilla olosuhteilla voidaan vaikuttaa korroosion syntymiseen, korroosiotuotteiden kertymiseen reaktorisydämeen ja aktivoituneiden korroosiotuotteiden kulkeutumiseen. Jäähdytteen mukana kulkeutuvat aktivoituneet korroosiotuotteet voivat kiinnittyä reaktoripiirin sisäpinnoille ja aiheuttaa työntekijöille säteilyaltistusta huolto- ja kunnossapitotöissä. 106 Primääri- ja sekundääripiirin kemiallisten ja primääripiirin radiokemiallisten olosuhteiden valvonnalla on oleellinen merkitys poikkeamien nopeassa ja luotettavassa havaitsemisessa ja pitkällä aikavälillä tapahtuvien muutosten seurannassa. 107 Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelua koskevat vaatimukset on esitetty ohjeessa YVL B.1, järjestelmien käyttöönottoa koskevat vaatimukset ohjeessa YVL A.5, säätöjärjestelmiä koskevat vaatimukset ohjeissa YVL B.1 ja YVL E.7, varoventtiileitä koskevat vaatimukset ohjeessa YVL E.2 ja lujuusanalyysejä ja nopean murtuman analyysejä koskevat vaatimukset ohjeessa YVL E.4. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana huomioonotettavia järjestelmien ja laitteiden ylläpitoon ja käyttöön liittyviä vaatimuksia sisältyy ohjeisiin YVL A.6,
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 4 2. Soveltamisala 3. Primääripiirin eheys A.8 ja E.5. Kemian laboratoriossa sijaitsevia aktiivisuusmittauslaitteita koskevat vaatimukset ovat ohjeessa C.1 ja STUKille toimitettavia vesi- ja radiokemian raportteja koskevat vaatimukset ohjeessa A.9. Laitteiden ja järjestelmien dekontaminointiloja ja järjestelmien dekontaminointia käsitellään ohjeessa C.1. Kemian ja radiokemian henkilöstöä koskevia vaatimuksia käsitellään ohjeessa A.4. 201 Tätä ohjetta sovelletaan ydinvoimalaitosten primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinnan ja vesikemiallisten olosuhteiden suunnitteluun ja vesi- ja radiokemiallisten olosuhteiden käytönaikaiseen valvontaan. Paineenhallinnalla tarkoitetaan tässä ohjeessa paineen säätöä sekä paineen nousun rajoittamista (ylipainesuojausta) ja paineen alentamista. 301 Valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 13 :n kolmannen momentin kohdan kaksi mukaan ydinvoimalaitoksen primääripiiri on suunniteltava ja valmistettava korkeita laatuvaatimuksia noudattaen siten, että rakenteissa esiintyvien haitallisten vikojen ja niiden eheyttä uhkaavien mekanismien todennäköisyys on erittäin pieni ja mahdollisesti esiintyvät viat pystytään havaitsemaan luotettavasti tarkastusten avulla. ydinvoimalaitoksen primääripiirin on kestettävä normaaleissa käyttötilanteissa, odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä, oletetuissa onnettomuuksissa ja oletettujen onnettomuuksien laajennuksissa syntyvät rasitukset riittävillä marginaaleilla. vuotojen havaitsemiseksi laitos on varustettava riittävillä valvontajärjestelmillä. 302 Valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 13 :n kolmannen momentin kohdassa kaksi esitettyjen vaatimusten toteuttaminen edellyttää sitä, että primääripiirin rakenteiden suunnittelussa ja valmistamisessa on sovellettava periaatteita, jotka tunnetaan murtuman estämisperiaatteena (BP, Break Preclusion) ja vuoto ennen murtumaa periaatteena (LBB, Leak Before Break ), seuraavalla tavalla: Painevesilaitoksen primääripiiriin on sovellettava BP- ja LBBperiaatetta, jotta voidaan rajoittaa primääripiirin sisäosiin kohdistuvia kuormia. Painevesi- ja kiehutusvesilaitosten päähöyryputkiin ja syöttövesiputkiin suojarakennuksessa eristysventtiileille asti voidaan soveltaa BP- ja LBBperiaatetta.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 5 303 Reaktorin sisäosien suunnitteluperusteena on käytettävä painevaikutuksiltaan suurimman primääripiiriin liittyvän putken täydellistä, äkillistä katkeamista. 304 Suojarakennuksen ulkopuolisiin päähöyryputken ja syöttövesiputken katkoihin on varauduttava siten, että katkosta aiheutuvat dynaamiset kuormat eivät vaaranna suojarakennuksen läpiviennin ja eristysventtiilien toimintakykyä ja eheyttä. 305 Hätäjäähdytysjärjestelmän ja suojarakennuksen suunnitteluperusteena, primääripiirin suurten komponenttien stabiilisuutta tarkasteltaessa sekä laitteiden ja rakenteiden ympäristökelpoistuksessa on käytettävä primääripiirin suurimman putken täydellistä, äkillistä katkeamista. 306 Primääripiirin ja sen sisäosien sekä päähöyry- ja syöttövesilinjojen lujuuden varmistamisesta sekä siihen liittyvän BP- ja LBB-periaatteen soveltamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa YVL E.4, Ydinlaitoksen painelaitteiden lujuuden varmistaminen. 4. Primääri -ja sekundääripiirin paineenhallinta 4.1 Yleiset vaatimukset 401 Valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 13 :n kolmannen momentin kohdan kaksi mukaan ydinvoimalaitoksen primääripiiri ja siihen välittömästi liittyvät järjestelmät sekä painevesireaktorin sekundääripiirin turvallisuudelle tärkeät osat on suojattava luotettavasti odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä ja kaikissa onnettomuustilanteissa ylipaineistumisen aiheuttaman vaurioitumisen estämiseksi. 402 Ydinvoimalaitoksen paineenhallinnan suunnittelussa on noudatettava syvyyssuuntaista turvallisuusajattelua. Sen mukaisesti paineenhallintaan on käytettävä tehokkuudeltaan eritasoisia järjestelmiä ja laitteita siten, että häiriön tai onnettomuuden seurausten torjumiseksi käynnistettävät vastatoimenpiteet ovat oikeassa suhteessa tapahtuman vakavuuteen. 403 Yhteisvikojen todennäköisyyden vähentämiseksi reaktorin jäähdytysjärjestelmän paineenhallintaan käytettävien järjestelmien suunnittelussa on noudatettava erilaisuusperiaatetta. 404 Onnettomuuksissa paineenhallintajärjestelmän on huolehdittava reaktorin jäähdytysjärjestelmän ylipainesuojauksesta ja paineenalennuksesta ohjeessa YVL B.3 kappaleessa 3.4 yksityiskohtaisesti määriteltyjen vikaantumisten sattuessa.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 6 4.2 Paineen säätö 4.3 Ylipainesuojaus 405 Reaktorin paineen säätö on suunniteltava siten, että paine voidaan normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä pitää reaktorin normaalin jäähdytyksen edellyttämissä rajoissa, vaikka jossakin paineen säätöön käytettävässä laitteessa tai säätöjärjestelmässä sattuisi yksittäisvika. 406 Odotettavissa oleviin käyttöhäiriöihin on varauduttava laitoksen normaaliin käyttöön tarkoitetuilla paineensäätöjärjestelmillä siten, että primääripiirin paineennousun rajoittamiseksi ei ole tarpeen käyttää suuritehoisia puhallusventtiileitä. 407 Primääri- ja sekundääripiirin paineen säätö ja ylläpito on varmistettava myös tilanteessa, jossa ulkoinen sähkönsyöttö on menetetty. 408 Paine- ja kiehutusvesireaktorin primääripiiri sekä painevesireaktorilaitoksen sekundääripiiri on varustettava usealla rinnakkaisella varoventtiilillä. Samaa kohdetta suojaavat rinnakkaiset varoventtiilit on asetettava avautumaan useassa eri vaiheessa siten, että vain puhallustarvetta vastaava määrä venttiileitä avautuu. 409 Ylipainesuojaukseen liittyvät järjestelmät on suunniteltava siten, että normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä ei ole tarvetta poistaa primäärijäähdytettä suljettujen järjestelmien ulkopuolelle lukuun ottamatta mahdollista lyhytaikaista puhallusta häiriön hallitsemiseksi. 410 Ylipainesuojaukseen liittyvät järjestelmät on suunniteltava siten, että normaaleissa käyttötilanteissa ja odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä ei ole tarvetta käyttää varoventtiilejä. 411 Kiehutusvesireaktorin ylipainesuojaus- ja pikasulkujärjestelmän toiminnot on suunniteltava toisistaan riippumattomiksi siten, että pikasulku onnistuu ohjeen YVL B.3 kohdan 5 mukaisessa ylipainesuojauksen kannalta mitoittavaksi osoittautuvassa onnettomuudessa, vaikka yksikään ylipainesuojaukseen suunniteltu varoventtiili ei avautuisi. Vastaavasti ylipainesuojaustoiminnon on onnistuttava ohjeen YVL B.3 vaatimuksen 335 mukaisesti pikasulkutoiminnon epäonnistumisesta huolimatta. 412 Primääripiirin paineen nostoon kykenevät laitteet (esim. paineistimen lämmittimet tai pumput) on varustettava laitteen toiminnan pysäyttävällä suojausjärjestelmällä, joka estää virheellisen paineennousun ja pystyy toteuttamaan suojaustoiminnon myös yksittäisvikautumisen sattuessa. 413 Varoventtiilin puhalluslinjassa sekä suojattavan kohteen ja varoventtiilin välissä ei saa olla sulkuventtiiliä. Sulkuventtiilin sijoittamista varoventtiilin avaamiseen tarvittavaan ohjauslinjaan on vältettävä. Mikäli säännöstä poiketaan testauksen
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 7 4.4 Paineen alentaminen tai huollon mahdollistamiseksi tai varoventtiilin virheellisen auki jäämisen varalta, on sulkuventtiilin virheellinen kiinni-asento estettävä luotettavalla tavalla 414 Ylipainesuojaukseen käytettävien puhallusventtiilien luotettava sulkeutuminen on varmistettava puhalluslinjan sulkuventtiileillä. Muuten puhallusventtiilien suunnittelulle asetetaan samat vaatimukset kuin varoventtiilien suunnittelulle. 415 Varoventtiili on varustettava ohjauslaitteista riippumattomalla asennonosoituslaitteella. 416 Varoventtiilien sekä niiden ohjausventtiilien ja liityntäputkistojen suunnittelussa on otettava huomioon lauhtumattomien kaasujen ja lauhteen kerääntymisen mahdollisuus sekä niiden haitalliset vaikutukset. 417 Ylipainesuojaukseen käytettävä venttiilijärjestelmä ja siihen liittyvä putkisto on tarvittaessa suunniteltava höyrypuhallustilanteiden lisäksi myös höyryvesiseoksen ja veden puhaltamiseen. 418 Ydinvoimalaitoksen pääosien laitteiden sallitut kuormitukset matalissa käyttölämpötiloissa on selvitettävä ja sallittujen kuormitusten perusteella on määriteltävä normaalin käytön aikaiset paine- ja lämpötila-alueet, joilla laitteita voidaan turvallisesti käyttää. 419 Siirtyminen normaalin käytön aikaisten paine- ja lämpötila-alueiden ulkopuolelle on estettävä luotettavin suojauksin. 420 Yksityiskohtaisempia ohjeita varoventtiilien ja niihin rinnastettavien puhallusventtiilien suunnittelusta annetaan ohjeessa YVL E.2. 421 Paine- ja kiehutusvesireaktorin primääripiiri sekä painevesireaktorin sekundääripiiri on varustettava laitteilla, joilla voidaan alentaa painetta hallitusti oletetuissa onnettomuustilanteissa. 422 Primääripiiri on varustettava paineenalennusjärjestelmällä, joka vakavassa onnettomuudessa estää reaktoripainesäiliön rikkoutumisen tavalla, joka voisi vaarantaa suojarakennuksen tiiviyttä. 423 Vakavien onnettomuuksien paineenalennusjärjestelmän on oltava riippumaton laitoksen käyttötilanteita ja oletettuja onnettomuuksia varten suunnitelluista järjestelmistä. 424 Vakavien onnettomuuksien paineenalennusjärjestelmän on kyettävä suorittamaan turvallisuustoimintonsa myös yksittäisvikaantumisen sattuessa.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 8 425 Paineen alentamiseen tarkoitetut venttiilit on suunniteltava siten, että ne pysyvät luotettavasti auki avautumisensa jälkeen. 5. Primääri- ja sekundääripiirin vesikemia 5.1 Primääripiirin kemialliset olosuhteet 501 Ydinvoimalaitosten turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 13 mukaan ydinvoimalaitoksen polttoaine, reaktori, reaktorin primääripiiri ja painevesireaktorin sekundääripiiri, niiden vesikemia, suojarakennus sekä turvallisuustoiminnot on suunniteltava siten, että polttoaineen, primääri- ja sekundääripiirin ja suojarakennuksen eheyden varmistamiseksi asetetut turvallisuustavoitteet toteutuvat. 502 Paine- ja kiehutusvesireaktorin primäärijäähdytteen vesikemian on oltava sellainen, että sillä minimoidaan rakennemateriaalien yleistä korroosiota ja vesikemiallisten olosuhteiden aiheuttamaa materiaalien heikkenemistä polttoaineen suojakuoren korroosiota reaktorisydämessä aktivoituvien korroosiotuotteiden syntyä, kulkeutumista ja uudelleen kiinnittymistä primääripiirin putkien sisäpinnoille booripitoisen kiintoainekertymän muodostumista polttoaineen pinnoille kiintoaineen kertymisestä johtuvaa paikallista korroosiota. 503 Primääri- ja sekundääripiirin vesikemialliset olosuhteet on suunniteltava siten, että ne soveltuvat polttoaineen suojakuoren, primääripiirin ja sekundääripiirin materiaaleille kaikissa käyttötiloissa. 504 Laitoksen käyttöönotossa primääripiirin sisäpinnoille on tehtävä esipassivointi ennen kuin reaktori tehdään kriittiseksi. Esipassivoinnin onnistumista on seurattava materiaalinäytteiden avulla. 505 Primääripiiriin liittyvissä ja turvallisuuden kannalta tärkeissä järjestelmissä kemialliset olosuhteet on pidettävä sellaisina, että ne eivät aiheuta merkittävää korroosiota järjestelmien rakennemateriaaleille. 506 Epäpuhtauksien pääsy primääripiiriin on estettävä sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Primääripiiriin syötettävän veden ja kemikaalien laatua ja puhtautta on valvottava. Raakaveden käsittelyssä ja täyssuolanpoistetun veden valmistuksessa on käytettävä menetelmiä, joilla pystytään tuottamaan primääripiiriin ja laitoksen muihin järjestelmiin laatuvaatimukset täyttävä vesi. Kiehutusvesilaitoksella on oltava lauhteenpuhdistus, jonka tehokkuutta on valvottava. 507 Primäärijäähdytteen vesikemiallisten olosuhteiden ylläpitämiseksi normaalin käytön aikana ja mahdollisesta polttoainevuodosta vapautuvien radioaktiivisten aineiden leviämisen rajoittamiseksi laitoksessa on oltava jäähdytteen puhdistus-
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 9 järjestelmä. Puhdistusjärjestelmän mitoituksen on perustuttava käytön aikana sallitun suurimman polttoainevuodon seurauksena primäärijäähdytteeseen pääsevien fissiotuotteiden, primääripiirin pinnoilta vapautuneiden korroosiotuotteiden ja jäähdytteeseen mahdollisesti pääsevien epäpuhtauksien määrään. Puhdistusjärjestelmän on toimittava laitoksen kaikissa käyttötiloissa ja puhdistusjärjestelmän toiminnan tehokkuutta on valvottava. 508 Painevesireaktorilaitoksessa on oltava kaasunpoistojärjestelmä. Sen mitoituksen on perustuttava käytön aikana sallitussa suurimmassa polttoainevuodossa vapautuvien kaasumaisten fissiotuotteiden, paineenalennustilanteissa vapautuvien kaasujen ja seisokin jälkeen poistettavien kaasujen määrään. Kaasunpoistoon voidaan tarvittaessa käyttää myös kemikaaleja. 5.2 Sekundääripiirin kemialliset olosuhteet 509 Painevesireaktorilaitoksen sekundääripiirin vesikemialliset olosuhteet on suunniteltava sellaisiksi, että ne eivät aiheuta sekundääripiirissä ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavia putkikatkoja. Tässä tarkoituksessa sekundääripiiri ja sen vesikemia on suunniteltava siten, että minimoidaan sekundääripiiriin pääsevien korroosiota aiheuttavien kaasumaisten ja nestemäisten ainesosien määrä virtausolosuhteista aiheutuva korroosio korroosiotuotteiden kertyminen höyrystimiin vahingollisten yhdisteiden kertyminen saostumiin. 510 Suojarakennuksen sisäpuolella olevien sekundääripiirin osien materiaalien ja sekundääripiirin vesikemian on oltava yhteensopivat. 511 Höyrystimen lämmönsiirtoputkien eheyden kannalta haitallisten epäpuhtauksien pitoisuudet on pidettävä mahdollisimman pieninä ja niitä on valvottava. 512 Sekundääripiirin vesikemiallisten olosuhteiden ylläpitämiseksi on oltava järjestelmät puhdistusta, kemikaalien syöttöä ja lauhtumattomien kaasujen poistoa varten. 513 Sekundääripiirin vesi-höyrykiertoon kuuluville pinnoille on tehtävä esipassivointi laitoksen käyttöönottokokeiden yhteydessä. 5.3 Kemiallisten ja radiokemiallisten olosuhteiden valvonta 514 Primääri- ja sekundäärijäähdytteelle on määriteltävä käyttötilakohtaisesti kemian parametrit, joiden avulla varmistetaan polttoaineen suojakuoren ja primääripiirin eheys ja minimoidaan aktivoituvien korroosiotuotteiden syntyä, kulkeutumista ja uudelleen kiinnittymistä primääripiirin pinnoille ja voidaan seurata mahdollisen korroosion kehittymistä. Parametrit on ryhmiteltävä niiden turvallisuusmerkityksen mukaan ja niille on määriteltävä ohje- tai raja-arvot. Raja-arvot on määriteltävä turvallisuuden kannalta tärkeimmille eli ns. TTKE-parametreille, joita ovat
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 10 primäärijäähdytteen kemiallisten olosuhteiden ylläpitoon ja polttoaineen suojakuoren, höyrystinputkien ja primääripiirin rakennemateriaalien korroosioon vaikuttavat parametrit. TTKE-parametreille on määriteltävä raja-arvoihin perustuvat asteittaiset toimenpiderajat ja vastaavat korjaavat toimenpiteet. 515 Primäärijäähdytteen tärkeimpien radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksille on määriteltävä käytönaikaiset raja-arvot. Tärkeimmillä radioaktiivisilla aineilla tarkoitetaan radionuklideja, joiden avulla voidaan havaita polttoainevuodot ja arvioida niiden suuruus. Raja-arvojen on perustuttava suurimpaan käytön aikana sallittuun polttoainevuotoon. Raja-arvot on sisällytettävä TTKE:hin ja niistä poikkeamisille on määriteltävä korjaustoimenpiteet. Merkittävää säteilyaltistusta aiheuttavien radionuklidien pitoisuuksille on määriteltävä ohjearvot erityistilanteisiin esimerkiksi alasajoihin. 516 Ohje- ja raja-arvoissa on otettava huomioon analyysimenetelmään liittyvät epävarmuudet. 517 Ohje- ja raja-arvojen on oltava sellaisia, että niitä noudattamalla varmistetaan kemiallisten olosuhteiden pysyminen lopullisessa turvallisuusselosteessa kuvattujen suunnitteluperusteiden mukaisena ja vältytään TTKE-rajoista poikkeamiselta. Ohje- ja raja-arvoihin perustuvalla seurannalla poikkeamat on havaittava ennen kuin niillä on merkittäviä seurauksia turvallisuudelle. 518 Primääri- ja sekundääripiirin kemian parametrien ja aktiivisuuspitoisuuksien valvontaa varten on oltava näytteenotto-ohjelma. TTKE-parametrien vähimmäisanalysointitaajuus on määriteltävä TTKE:issa. 519 Tallenteilla on osoitettava, että parametrit ovat olleet niille määriteltyjen raja- ja ohjearvojen mukaiset. Yksittäiset poikkeamat ja poikkeavat kehityssuunnat on analysoitava. Analyysi- ja mittaustulosten tallentamista varten on oltava tietojärjestelmä. 520 Kemiallisten ja radiokemiallisten olosuhteiden seurannassa on käytettävä indikaattoreita, jotka kuvaavat primääripiirin ja polttoaineen suojakuoren eheyttä. 521 Laitoksessa on oltava näytteenottojärjestelmä, jonka avulla saadaan edustavat näytteet jatkuvatoimisille analysaattoreille ja mittauksille sekä käsinäytteenottoon eri käyttötiloissa ja niiden muutosten aikana. Onnettomuustilanteessa on oltava näytteenottomahdollisuus primäärijäähdytteestä. 522 Painevesilaitoksen primäärijäähdytteen boorihappo pitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisella analysaattorilla. Laitoksissa, joissa käytetään boori-10-isotoopin suhteen rikastettua boorihappoa, myös primäärijäähdytteen boori-10-isotoopin pitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisella mittauksella. Muiden parametrien valvonnassa on käytettävä jatkuvatoimisia analysaattoreita ja mittauksia turvallisuuden niin vaatiessa. Jatkuvatoimisten analysaattoreiden ja mittauslaitteiden
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 11 5.5 Laboratorio 5.6 Dekontaminointi käyttö- ja kunnossapitovastuut ja mittaustulosten seurantavastuut on määriteltävä. 523 Primäärijäähdytteen aktiivisuuspitoisuuksia on valvottava nuklidikohtaisesti. Polttoainevuodon havaitsemiseksi painevesireaktorin primäärijäähdytteen radioaktiivisuutta on valvottava kiinteästi asennetulla jatkuvatoimisella mittauksella. Mittauslaitteen havaitsemisrajat ja polttoainevuotoa ja vuotoepäilyä tarkoittavat raja-arvot on määriteltävä. 524 Polttoainevuotojen suuruuden ja mahdollisuuksien mukaan niiden tyypin arviointiin on oltava käytettävissä fissiotuotteiden aktiivisuuspitoisuuksiin perustuva ohjeistettu menetelmä. 525 Painevesireaktorilaitoksen höyrystimien putkirikkojen havaitsemiseksi sekundääripiirin radioaktiivisuutta on valvottava kiinteästi asennetulla jatkuvatoimisella mittauksella. 526 Primääripiirin pintojen aktiivisuuskatteen määrää on seurattava nuklidikohtaisesti. 527 Laboratoriossa on oltava kehittyneet ja tarkoitukseen sopivat analyysi- ja mittauslaitteistot ja TTKE-parametrien analysointiin ja mittaamiseen varalaitteistot tai vaihtoehtoinen validoitu analyysimenetelmä. TTKE-parametrien analyysi- ja mittauslaitteistojen sähkönsyöttö on varmennettava. 528 Jatkuvatoimisten analysaattoreiden ja mittauslaitteiden käyttökunnottomuuden varalle on määriteltävä korvaavat analyysit tai mittaukset, mikäli laite analysoi tai mittaa TTKE-parametria. Laitteille on asetettava määräaikaiskokeita koskevat vaatimukset. 529 Ydinvoimalaitoksessa on oltava laboratoriotilat, jotka soveltuvat sekä normaaleissa käyttötilanteissa että onnettomuustilanteissa otettavien näytteiden käsittelyyn, analysointiin ja mittaamiseen. 530 Laboratoriotilojen suunnittelussa säteilyturvallisuusasiat on huomioitava ohjeen YVL C.1 mukaisesti. Lisäksi laboratoriotilojen suunnittelussa, laboratoriossa tapahtuvassa radioaktiivisten aineiden varastoinnissa, laboratoriotyöskentelyssä ja laboratorion ulkopuolella tehtävissä merkkiainekokeissa on noudatettava ohjetta ST 6.1. 531 Laitoksella on oltava menettelyt yksittäisten laitteiden ja niiden osien rutiininomaista dekontaminointia varten. Dekontaminoinnin tehokkuutta on valvottava. Mikäli päädytään primääripiirin pintojen laajamittaiseen kemialliseen puhdis-
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 12 tukseen, pinnat on esipassivoitava puhdistuksen jälkeen. Puhdistuksen tehokkuutta on valvottava. 532 Yksittäisten laitteiden dekontaminointitilat on kuvattava alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa, jotka on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi. Lopullisessa turvallisuusselosteessa on lisäksi kuvattava rutiininomaisessa dekontaminoinnissa käytettävät periaatteet. 533 Primääripiirin ja primääripiiriin liittyvien järjestelmien dekontaminointisuunnitelma on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi. 5.7 Kemikaalit ja tarveaineet 534 Luvanhaltijalla on oltava laitoksella käytettävien kemikaalien ja tarveaineiden hallintamenettely, jolla varmistetaan, että prosessin kanssa ei joudu kosketuksiin aineita, jotka voivat olla haitallisia rakenteille tai laitteille joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa primääripiiriin joutuessaan aktivoitua reaktorisydämen neutronivuossa radioaktiivisiksi nuklideiksi olla haitallisia turvallisuudelle tärkeiden järjestelmien toiminnalle. 535 Kemikaalien ja tarveaineiden on oltava soveltuvia käyttötarkoitukseensa. 5.8 Kemian ohjelma ja kemian toimintojen laadunhallinta 536 Ydinvoimalaitoksella on oltava kemian ohjelma, jolla voidaan varmistua laitoksen turvallisesta käytöstä, rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden eheydestä pitkällä aikavälillä ja radioaktiivisten aineiden kertymisen ja radioaktiivisten päästöjen pysymisestä mahdollisimman pienenä. Kemian ohjelman sisällössä on huomioitava IAEA:n ohje /*/. Kemian ohjelma on kuvattava laitoksen johtamisjärjestelmään kuuluvissa asiakirjoissa. 537 Ohjeessa YVL A.3 kuvataan turvallisuuden ja laadunhallinnan yleisiä vaatimuksia. Kemian toimintojen laadunhallinnassa on huomioitava lisäksi analyysi- ja mittausmenetelmien validointi laskutoimitusten ja tiedonsiirtojen tarkistaminen mittausten jäljitettävyys analyysi- ja mittaustulosten laadun varmistaminen. Kemian laboratorion laadunhallinnassa on otettava huomioon soveltuvin osin myös standardi SFS-EN ISO/IEC 17025 /*/. 538 Kemian toiminnoille on nimettävä yksi tai useampi kemian organisaatioon kuuluva henkilö laatuvastaavaksi. Laatuvastaavalla on oltava muista tehtävistä ja velvollisuuksista riippumatta vastuut ja valtuudet varmistaa, että laitoksen johtamisjärjestelmää noudatetaan kemian toiminnoissa.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 13 539 Kemiallisessa ja radiokemiallisessa analyysitoiminnassa on otettava huomioon analyysien perusteella tapahtuvan valvonnan turvallisuusmerkitys polttoaineen eheyden, primääripiirin eheyden ja radioaktiivisten aineiden kulkeutumisen kannalta. Tämän turvallisuusmerkityksen on käytävä ilmi kemiaa ja radiokemiaa koskevista ohjeista, millä varmistetaan, että analyysin suorittaja ymmärtää työnsä vaikutuksen säteily- tai ydinturvallisuudelle. 6. STUKille toimitettavat asiakirjat 6.1 Periaatepäätösvaiheessa toimitettavat asiakirjat 601 Periaatepäätöshakemuksen yhteydessä STUKille suoraan toimitettavien selvitysten on sisällettävä kuvaus primääripiirin eheyteen ja paineenhallintaan liittyvistä asioista siinä laajuudessa, kun on esitetty ohjeen YVL B.1, Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelu, kappaleessa 5.1.1. 6.2 Rakentamislupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 602 Primääripiirin eheyteen liittyvät suunnitteluperusteet on kuvattava alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa. 603 Paineenhallinnan suunnitteluperusteiden ja paineen hallintaan liittyvien järjestelmien kuvauksessa on otettava huomioon ohjeen YVL B.1, Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelu, kappaleen 5.1.2 mukaiset asiat. 604 Primääri- ja sekundääripiirin kemiaa koskevassa alustavassa turvallisuusselosteessa on kuvattava vesikemiallisten olosuhteiden ylläpidon tarkoitus suunnitteluperusteet (yleiskuvaus) primäärijäähdytteen käytönaikainen aktiivisuussisältö vesikemiallisten olosuhteiden perusperiaate järjestelmät, joilla vesikemiallisia olosuhteita ylläpidetään. 6.3 Käyttölupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 605 Primääripiirin eheyteen, tarveaineiden hallintaan ja dekontaminointitoimintaan liittyvät suunnitteluperusteet on kuvattava lopullisessa turvallisuusselosteessa. 606 Paineenhallinnan suunnitteluperusteiden ja paineen hallintaan liittyvien järjestelmien kuvauksessa on esitettävä ohjeen YVL B.1, Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelu, kappaleen 5.1.2 mukaiset asiat. 607 Primääri- ja sekundäärijäähdytteen kemiaa koskevassa lopullisessa turvallisuusselosteessa on kuvattava
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 14 vesikemiallisten olosuhteiden ylläpidon tarkoitus vesikemiallisten olosuhteiden periaate järjestelmät, joilla vesikemiallisia olosuhteita ylläpidetään eri käyttötiloissa yksityiskohtaiset suunnitteluperusteet vesikemiallisille olosuhteille turvallisuudelle tärkeiden vesikemian parametrien normaalikäytön rajaarvot kaikissa käyttötiloissa polttoainevuodon havaitsemista ja suuruuden arviointia palvelevien radionuklidien normaalikäytön raja-arvot kemiallisten ja radiokemiallisten olosuhteiden valvonnassa käytettävät laboratorioanalyysit ja -mittaukset ja jatkuvatoimiset mittaukset primääripiirin pintojen esipassivointi kuumakokeiden aikana sekundääripiirin pintojen passivointi käyttöönotossa. 608 Kemian ja radiokemian laboratorioita koskevasta lopullisesta turvallisuusselosteesta on käytävä ilmi laboratoriotoiminnot ja laboratorioiden käyttötarkoituksesta suunnitteluperusteet laboratoriolaitteiden turvallisuusluokitus luettelo laboratorion tärkeimmistä laitteista (kemian analysaattorit ja aktiivisuusmittauslaitteistot) tai viittaus esim. ohje- tai tietojärjestelmän luetteloon vetokaapit ja yleiskuvaus niiden ilmanvaihdosta (viittaus ilmastointijärjestelmään) laitteiden sähkönsyötöt ja sähkönsyöttöjen varmennus laboratoriotoimintaan liittyvät prosessijärjestelmät (vesi, kaasut, ilmastointi, viemäröinti jne.) toiminta onnettomuustilanteissa pohjapiirustus, josta ilmenee huoneiden käyttötarkoitus ja laitteiden sijainti radioaktiivisten jätteiden säilytys ja käsittely. 6.4 Käytössä olevan ydinvoimalaitoksen järjestelmien muutokset 609 Käytön aikana paineen hallintaan liittyvien järjestelmien muutoksista on esitettävä YVL B.1, Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelu, kappaleessa 5.2 esitetyt asiat. 610 Käytön aikana primääri- ja sekundaaripiirin vesikemiaan tehtävistä merkittävistä muutoksista on laadittava ennakkotarkastusaineisto, joka on toimitettava STU- Kille hyväksyttäväksi. Ennakkotarkastusaineisto sisältää lopullista turvallisuusselostetta vastaavat asiat. Merkittäviä muutoksia ovat esimerkiksi vesikemian vaihtaminen toisentyyppiseen tai uuden lisäainesyötön käyttö. Vähäisistä muutoksista, esimerkiksi TTKE-raja-arvoihin tehtävistä muutoksista, riittää TTKEmuutosehdotus perusteluineen.
SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 15 7. Viranomaisvalvonta Viitteet 701 STUK tarkastaa primääripiirin eheyttä, paineenhallintaa ja primääri- ja sekundääripiirin kemiaa koskevien vaatimusten toteutumisen uuden laitosyksikön alustavan ja lopullisen turvallisuusselosteen käsittelyn yhteydessä. 702 STUK tarkastaa käytössä olevien laitosyksiköiden paineenhallintaa koskevat muutokset asiaan liittyvien järjestelmien ja laitteiden periaatesuunnitelmien, järjestelmäennakkotarkastusaineistojen ja laitteiden rakennesuunnitelmien yhteydessä. Primääri- ja sekundääripiirin kemiaa koskevat muutokset STUK tarkastaa ennakkotarkastusaineiston tai TTKE-muutosehdotuksen perusteella. 703 STUK arvioi paineenhallintaan ja vesikemiallisten olosuhteiden hallintaan käytettäviä järjestelmiä ja laitteita osana käytön tarkastusohjelman mukaisia tarkastuksia. Erityisesti STUK seuraa, että näiden järjestelmien ja laitteiden kunnossapitotoiminta on asianmukaista ja että niiden määräaikaisten testausten tulokset ja käyttötoiminnasta saatavat kokemukset otetaan huomioon. 704 STUK valvoo primääri- ja sekundääripiirin vesikemiallisten olosuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä, radiokemiallisia olosuhteita, laboratoriotoimintaa ja dekontaminointia käytön tarkastusohjelman tarkastuksella sekä erillisillä tarkastuksilla. Vesi- ja radiokemiallisten olosuhteiden valvonnassa ovat käytössä myös polttoaineen tiiviyttä ja rakenteellista eheyttä koskevat STUKin tunnuslukujärjestelmän tunnusluvut. Safety of Nuclear Power Plants: Design. IAEA Safety Standards Series, Requirements, No. NS- R-1. IAEA ***. Chemistry Programme for Water Cooled Nuclear Power Plants, Specific Safety Guide, No. SSG-13. IAEA 2011. Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset. SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä. Ohje ST 6.1, Säteilyturvakeskus, Helsinki 2008.