Sivuaineopas 2011 2012 Perustieteiden korkeakoulu
Perustieteiden korkeakoulu Espoo 2011 Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen Suunnittelija Tarja Timonen Suunnittelija Marja Torniainen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO -YLIOPISTO... 1 2. PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 2 2.1 Perustieteiden korkeakoulun esittely... 2 2.2 Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut.... YLEISIÄ OHJEITA SIVUAINE- JA ERILLISOPISKELIJALLE... 4 4. KORKEAKOULUN SIVUAINETARJONTA... 6 4.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma... 6 4.1.1 Laskennallinen tiede ja tekniikka/ltt (F009)... 6 4.1.2 Diskreetti matematiikka (F012)... 8 4.1. Energiatieteet (F002)... 9 4.1.4 Mekaniikka (F007)... 10 4.1.5 Perustieteiden laaja oppimäärä (F011)... 11 4.2 Tietotekniikan koulutusohjelma... 11 4.2.1 Tietotekniikka (T01)... 11 4.2.2 Ohjelmistotekniikka (T001)... 1 4.2. Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta (T00)... 14 4.2.4 Tietoliikenneohjelmistot (T005)... 14 4.2.5 Mediatekniikka (IL011)... 15 4.2.6 WWW-teknologiat (IL012)... 16 4.2.7 Tietojenkäsittelytiede (IL010)... 17 4. Tuotantotalouden koulutusohjelma... 18 4..1 Tuotantotalous(TU009)... 18 4..2 Teollisuustalous (TU001)... 19 4.2.4 Työpsykologia ja johtaminen (TU00)... 2 4.2.5 Strateginen johtaminen ( IL006)... 26 4.2.6 Kansantaloustieteen jatkomoduuli (TU010)... 26 4.4 International Design Business Management sivuaine (TU007)... 27
1 1. AALTO -YLIOPISTO Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 00 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi, ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies.
2. PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU 2 2.1 Perustieteiden korkeakoulun esittely Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Perustieteiden korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkintoopetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, kylmälaboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: Master s Degree Programme in Computational and Systems Biology (eusysbio) ja Master's Dergee Programme in Security and Mobile Computing (NordSecMob). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on lisäksi teknisen alan korkeakouluissa edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perustieteiden korkeakoulussa on yli 2 500 tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 70. Vuonna 2010 korkeakoulussa suoritettiin 165 tekniikan kandidaatin, 545 diplomi-insinöörin ja 75 tohtorin tutkintoa. Korkeakoulun verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://sci.aalto.fi/fi/ Korkeakoulun Into-tiedotusportaalin sivut löytyvät osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu.
2.2 Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut Perustieteiden korkeakoulun opintopalvelupiste (OOP) sijaitsee Tietotekniikan talossa, huoneessa A225. Opinto- ja opiskelijapalvelupisteeseen voi olla yhteydessä seuraavissa asioissa: - lukuvuosi-ilmoittautuminen - opiskelu- ja läsnäolotodistukset - viralliset opintorekisteriotteet - nimen- ja osoittenmuutokset opiskelijarekisteriin - tutkintotodistuksen noutaminen OOP-palvelupiste on avoinna ma pe klo 9-11 ja 12-14. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät Into-portaalista verkko-osoitteesta: https://into.aalto.fi/display/fimastersci/yhteystiedot. Koulutusohjelmien opintopalveluiden henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät Intoportaalista kunkin koulutusohjelman verkkosivuilta.
4. YLEISIÄ OHJEITA SIVUAINE- JA ERILLISOPISKELIJALLE Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat voivat valita sivuaineensa tekniikan korkeakouluista ilman erillistä hakemusta. Oikeudesta suorittaa sivuaine sovitaan opiskelijan HOPSissa, joka vahvistetaan opiskelijan oman koulutusohjelman käytäntöjen mukaisesti. Sivuaineen muodostuminen TkK- ja DI-tutkinnossa Tekniikan kandidaatin tutkinnon sivuaine muodostuu perusmoduulista, tai jatkomoduulista mikäli pää- ja sivuaine pohjautuvat samalla perusmoduulille tai perusmoduuli on jo suoritettu O-moduulina. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine muodostuu seuraavista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja jatkomoduuli tai jatkomoduuli tai sen syventävä moduuli. Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä ja erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Opiskelija, joka on hyväksyttyy toisen vaiheen valinnassa suorittamaan suoraan diplomiinsinöörin tutkintoa, sopii mahdollisten sivuaineopintojen sisällyttämisestä tutkintoonsa HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Mikäli opiskelijan aiemmat opinnot sisältävät perusmoduulia (B1) vastaavat tiedot, sivuaineopinnot voi aloittaa perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista (B2). Mikäli opiskelija on suorittanut perusmoduulin opintoja vain osittain, puuttuvien tietojen täydentämisestä esimerkiksi osana vapaasti valittavia opintoja sovitaan opiskelijan HOPSissa. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut lainkaan perusmoduulia vastaavia opintoja, sivuaineopinnot aloitetaan perusmoduulin opinnosta ( B1). Tällöin opiskelijalle ei muodostu ylempään tutkintoon sivuainetta. Perusmoduuli ei siis sellaisenaan riitä ylemmän tutkinnon sivuaineeksi, vaan sivuaineen muodostumisen edellytyksenä on aina vähintään B2-tason moduulin suorittaminen DItutkinnossa. Ulkomailla suoritettavat opinnot osana sivuaineopintoja Tekniikan alan opiskelija voi sisällyttää Perustieteiden korkeakoulun tarjoamiin sivuainemoduuleihin ulkomailla suoritettuja ko. sivuaineen alaan kuuluvia kursseja, tai moduulien kursseja on mahdollista korvata vastaavilla ulkomailla suoritetuilla kursseilla. Ulkomailla suoritettavista opinnoista sovitaan opintosuunnitelmassa, joka edellytetään opiskelijavaihto-ohjelmassa ulkomaille opiskelemaan hakeutuvilta sekä niiltä opiskelijoilta, joille myönnetään stipendi ulkomaisia opintoja varten. Opintosuunnitelma laaditaan ennen ulkomaille lähtöä joko englanniksi tai vastaanottavan maan tai yliopiston opetuskielellä. Ennen opintosuunnitelman esittämistä sivuaineesta vastaavalle professorille opiskelijan tulee olla yhteydessä oman koulutusohjelmansa opintopalveluihin ja keskustella ulkomailla suoritettavien opintojen sijoittamisesta moduuleihin. Ulkomailla suoritettavien opintojen sisällyttämisestä moduuliin päättää ao. moduulista vastaava professori. Kurssin korvaamisesta sovitaan kurssista vastaavan opettajan kanssa.
5 Mikäli opiskelija aikoo suorittaa opiskelijavaihdossa vain yksilöllisen, jonkin Perustieteiden korkeakoulun oppiainetarjontaa sisältävän erikoismoduulin, opintosuunnitelman hyväksyy pääsääntöisesti opiskelijan pääaineen professori. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen (sisällyttäminen tai korvaaminen) Ohjeet ja lomakkeet ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemiseksi opiskelija saa oman koulutusohjelmansa opintopalveluista. Täytetyt lomakkeet liitteineen toimitetaan sen koulutusohjelman opintopalveluihin, jonka alaan sivuaine kuuluu. Perustieteiden korkeakoulun koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot löytyvät kunkin koulutusohjelman verkkosivuilta Into-portaalista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun opiskelijat Kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun opiskelijat voivat hakea opintooikeutta sivuainekokonaisuuksille Aalto-liikkuvuushaun kautta. Muiden yliopistojen opiskelijat Muissa yliopistoissa opiskelevat voivat hakea suorittamaan sivuainekokonaisuutta Perustieteiden korkeakoulussa JOO-opinto-oikeuden kautta.
6 4. KORKEAKOULUN SIVUAINETARJONTA Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu tarjoaa sivuaineita muiden koulutusohjelmien ja yliopistojen opiskelijoille tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä teknillisessä fysiikassa ja matematiikassa. Informaatioverkostojen koulutusohjelma ei tarjoa sivuaineita muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Seuraavassa esitetään korkeakoulun sivuainetarjonta koulutusohjelmittain. 4.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille koulutusohjelmille: 4.1.1 Laskennallinen tiede ja tekniikka/ltt (F009) Vastuuopettajat: professori Timo Eirola Mat-1 professori Tapio Ala-Nissilä Tfy-105 professori Erkki Oja T-61 professori Jukka Tulkki S-114 Laskennallinen tiede ja tekniikka (LTT) on verkostomainen sivuaine, jonka tavoitteena on tukea eri aloilla tarvittavien matemaattisten mallien käyttöä monimutkaisten ilmiöiden tutkimuksessa ja hyödyntämiseen tähtäävissä analyyseissä. LTT:n opiskelija tekee pääaineen omassa ohjelmassaan ja LTT:n moduulit 1 tukevat laskennallisten menetelmien käyttöä tässä aineessa. F400-1 Laskennallisen tieteen ja tekniikan perusmoduuli B1 (20 op) antaa perustiedot mallintamisen, optimoinnin ja numeriikan alueilta sekä tarvittavan pohjan laskennallisten menetelmien jatkokursseille. Mat-1.651 Numeerinen matriisilaskenta 5 op III IV Mat-2.19 Optimointioppi 5 op I II S-114.1100 Laskennallinen tiede 5 op I II T-106.122 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 op III IV F400-2 Laskennallisen tieteen ja tekniikan jatkomoduuli B2 (20 op) perehdytään erilaisiin laskennallisiin menetelmiin sekä ilmiöiden stokastiseen lähestymistapaan. Lisäksi opiskellaan tietotekniikan ja algoritmien perusteita. Tämän jälkeen opiskelija pystyy suhteellisen nopeasti perehtymään uusiin laskennallisiin tekniikoihin. Valitse seuraavista niin, että 20 op tulee täyteen: Mat-1.2990 Modernin analyysin perusteet 5 op III IV Mat-1.460 Funktionaalianalyysin perusteet 5 op I II Mat-1.601 Johdatus stokastiikkaan 5 op III IV Mat-1.650 Elementtimenetelmä I 5 op III IV
Mat-1.652 Finite Difference Methods 5 op I II S-114.111 Johdatus Bayesilaiseen tilastotieteeseen op III S-114.2601 Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 op I II S-114.250 Laskennallisen tieteen erikoiskurssi 6 op III IV T-61.050 Machine Learning: Basic Principles 5 op I T-61.510 Machine Learning and Neural Networks 5 op II tai AS-74.115 Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekniikassa op III IV T-61.5010 Information visualization 5 op III T-79.5206 Combinatorial Models and Stochastic 5 op III IV Algorithms AS-74.4191 Monimuuttujaregression menetelmät 4 op I II Tfy-.442 Computational Physics 5 op III IV 7 F400-C Laskennallisen tieteen ja tekniikan erikoismoduuli C (20 op) Kolmannessa moduulissa suoritetaan kursseja, jotka erityisesti tukevat oppilaan pääainetta ja suuntautumista laskennalliseen tieteeseen. (Suoritetaan tavallisesti C-moduulina.) Mat-1.992 Laskennallisen tieteen erikoistyö 5 8 op tai muu vastaava erikoistyö*, esim. Tfy-105.5111 Laskennallisen fysiikan erikoistyö 10 op Valitse seuraavista niin, että 20 op tulee täyteen. Yllä olevia F400-2 B2-moduulin kursseja: Mat-2.112 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät op III IV Mat-2.4126 Tilastollinen laadunvalvonta 6 op III IV S-114.111 Johdatus Bayesilaiseen tilastotieteeseen op III S-114.2601 Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 op I II T-61.5010 Information visualization 5 op III T-106.4100 Algoritmien suunnittelu ja analyysi 5 op II T-106.4155 Käyttöjärjestelmät 5 op I AS-74.4191 Monimuuttujaregression menetelmät 4 op I II Kaikki Mat-1:n ja Mat-5:n L-kurssit. Erityisesti suositellaan näitä: Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 op III IV Mat-1.422 Wavelet-teoria op Mat-1.626 Laskennalliset inversiomenetelmät 4 6 op III IV Mat-1.650 Elementtimenetelmä I 5 op III IV Mat-1.652 Finite Difference Methods 5 op I II Mat-1.656 Seminar on Numerical Analysis and 1 5 op I IV Computational Science Lisäksi moduuliin voidaan hyväksyä mm. tilapäisesti vierailijoiden luennoimia erikoiskursseja ja muualla suoritettuja kursseja moduulista vastaavan opettajan kirjallisella luvalla.
*TFM-koulutusohjelman opiskelijoilta vaaditaan pääaineen erikoistyö. 4.1.2 Diskreetti matematiikka (F012) Vastuuopettajat: professori Gustaf Gripenberg Mat-1 professori Harri Ehtamo Mat-2 professori Pekka Orponen T-79 professori Patric Östergård S-72 8 Kyseessä on poikkitieteellinen sivuaine, jonka sisältö muodostuu kahden eri korkeakoulun, perustieteiden korkeakoulun ja sähkötekniikan korkeakoulun, toisiaan täydentävistä kursseista. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine, joka käsittelee epäjatkuvaa ja algoritmista ajattelua tietojenkäsittelytieteessä, tietoliikenneteoriassa, optimoinnissa ja matematiikassa. F500-1 Diskreetin matematiikan perusmoduuli B1 (20 op) Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 op III IV Mat-2.2105 Optimoinnin perusteet op III IV T-79.4202 Principles of Algorithmic Techniques 5 op I II Valitse seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: Mat-1.081 Algebra I 5 op III IV Mat-1.111 Lukuteoria op III Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 5 op I II T-79.1001 Introduction to Theoretical Computer Science 4 op I II T-79.001 Logic in Computer Science: Foundations 4 op III IV T-79.4101 Discrete Models and Search 5 op III IV T-79.5205 Combinatorics 5 op III IV F500-2 Diskreetin matematiikan jatkomoduuli B2 (20 op) Mat-2.4146 Kokonaislukuoptimointi 6 op III IV Valitse seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: Mat-1.051 Diskreetit menetelmät 6 op Mat-1.111 Lukuteoria op III Mat-2.414 Verkkotehtävien optimointi 6 op Mat-2.152 Peliteoria 5 op I II S-72.2410 Information Theory 5 op II S-72.410 Coding Methods 5 op III T-79.4101 Discrete Models and Search 5 op III IV T-79.510 Computational Complexity Theory 5 op I II T-79.5206 Combinatorial Models and Stochastic 5 op III IV Algorithms T-79.5501 Cryptology 5 op III IV
9 4.1. Energiatieteet (F002) Vastuuopettajat: professori Rainer Salomaa professori Peter Lund professori Markku Lampinen professori Timo Siikonen Tfy-56 Tfy-56 Ene-9 Ene-9 F0-1 Energiatieteiden perusmoduuli B1 (20 op) on tarkoitettu muille kuin teknillistä fysiikkaa pääaineenaan lukeville. Valitse 20 op seuraavista kursseista: Tfy-0.11 Termodynamiikka 5 op I Tfy-0.24 Ydin- ja alkeishiukkasfysiikka 5 op III IV Tfy-56.411 Energiatieteiden laboratoriotyöt 5 op III IV Tfy-56.4211 Ydinenergiatekniikan perusteet 5 op I II Tfy-56.4221 Ydinreaktoritekniikan perusteet 5 op I II Tfy-56.422 Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II Tfy-56.411 New Energy Sources 5 op I II Tfy-56.42 Solar Energy Engineering 5 op III IV Tfy-56.42 Fuel Cells and Hydrogen Technology 5 op IV Tfy-56.444 Advanced Wind Power Technology 5 op II Tfy-56.4414 Fuusioenergiateknologia 5 op II Ene-9.004 Kemiallinen termodynamiikka 6 op III IV Ene-9.014 Virtauskoneet 5 op III IV Ene-9.021 Lämmönsiirto-oppi 4 op I II Ene-9.4024 Lämmönsiirtimien mitoitus 6 op III IV Ene-9.401 Kitkallinen virtaus 5 op I II Ene-9.4054 Virtaussimulointi 6 op III IV Ene-9.4055 Irreversiibeli termodynamiikka 5 op I II Lisäksi tähän perusmoduuliin voi sisällyttää teknillisen fysiikan perus-, jatko- tai syventävien moduulien kursseja moduulin vastuuopettajan kirjallisella luvalla. F0-2 Energiatieteiden jatkomoduuli B2 (20 op) on tarkoitettu muille kuin teknillistä fysiikkaa pääaineenaan lukeville. Yhdessä B1-moduulin kanssa se tarjoaa tietoa energiantuotannon ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä. Sopivasti yhdistelemällä moduulin tarjoamia kursseja voi suunnata opintonsa johonkin seuraavista ongelmakentistä: energiateknologiat ja -kysymykset yleisesti; ydinenergian tuotto ja ydinreaktorien toiminta; fuusiotekniikka ja -tutkimus; ionisoiva säteily ja sen erilaiset sovellukset; uudet ja uusiutuvat energiatekniikat sekä tulevaisuuden energiakysymykset; teknillisen fysiikan sovellukset teollisuudessa.
Moduuli tuo täydennystä yleisille energiatekniikan ja -talouden opinnoille. Valitse 20 op seuraavista kursseista: Tfy-56.411 Energiatieteiden laboratoriotyöt 5 op III IV Tfy-56.4221 Ydinreaktoritekniikan perusteet 5 op I II Tfy-56.422 Säteilyfysiikka ja -turvallisuus 5 op I II Tfy-56.424 Ydinenergiatekniikan jatkokurssi 5 op III IV Tfy-56.411 New Energy Sources 5 op I II Tfy-56.42 Solar Energy Engineering 5 op III IV Tfy-56.42 Fuel Cells and Hydrogen Technology 5 op IV Tfy-56.444 Advanced Wind Power Technology 5 op II Tfy-56.4414 Fuusioenergiateknologia 5 op II Tfy-56.442 Plasmafysiikka 5 op III IV Tfy-56.5121 Energiatieteiden erikoiskurssi 1 10 op I, II, III, IV Tfy-56.5141 Special Course in Advanced Energy 1 10 op I, II, III, IV Technologies Ene-9.021 Lämmönsiirto-oppi 4 op I II Ene-9.004 Kemiallinen termodynamiikka 6 op III IV Ene-9.401 Kitkallinen virtaus 5 op I II 10 4.1.4 Mekaniikka (F007) Vastuuopettajat: professori Rolf Stenberg professori Juhani Pitkäranta Mat-5 Mat-1 Mekaniikan sivuainemoduulit antavat hyvän pohjan klassisesta ja jatkuvan aineen mekaniikasta sekä mekaniikan laskennallisista menetelmistä. Sivuaine on tarkoitettu muille kuin TFM-koulutusohjelman opiskelijoille. F10-1 Mekaniikan perusmoduuli B1 (20 op) Tfy-0.211 Teoreettinen mekaniikka 5 op III Valitse 15 op seuraavista: Mat-1.10 Matematiikan peruskurssi L4 10 op III IV Mat-5.741 Elastisuusteoria 5 op III IV Ene-9.401 Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat-5.740 Kontinuumimekaniikka 5 op I II F10-2 Mekaniikan jatkomoduuli B2 (20 op) Mat-1.650 Elementtimenetelmä I 5 op III IV Valitse yksi seuraavista: Mat-5.741 Elastisuusteoria 5 op III IV Ene-9.401 Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat-5.740 Kontinuumimekaniikka 5 op I II
Mikäli kaikki kolme kurssia on tehty jo B1-moduulissa, valitse 15 op alla olevasta kurssilistasta. Valitse 10 op seuraavista: Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 op III IV Mat-5.741 Elastisuusteoria 5 op III IV Ene-9.401 Kitkallinen virtaus 5 op I II Mat-5.740 Kontinuumimekaniikka 5 op I II Mat-5.701 Analyyttinen mekaniikka 5 op Mat-5.70 Monikappalesysteemien numeriikka 5 op III IV Mat-5.750 Laskennallisen mekaniikan erikoiskurssi 5 op III IV Mat-1.2990 Modernin analyysin perusteet 5 op III IV Mat-1.460 Funktionaalianalyysin perusteet 5 op I II Mat-1.651 Matrix Computations 5 op III IV Mat-1.652 Finite Difference Methods 5 op I II Mat-2.19 Optimointioppi 5 op I II 11 4.1.5 Perustieteiden laaja oppimäärä (F011) Vastuuopettajat: professori Juhani Pitkäranta Mat-1 professori Martti Puska Tfy- Muille kuin TFM-koulutusohjelman opiskelijoille. Tarkempia tietoja muiden koulutusohjelmien opinto-oppaista ja Into-portaalista osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fiextended. 4.2 Tietotekniikan koulutusohjelma Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijat voivat valita sekä kandidaatin että diplomiinsinöörin tutkinnon sivuaineen tietotekniikan koulutusohjelmasta. Ensin suoritetaan tietotekniikan perusmoduuli, jonka jälkeen on mahdollista valita joku tietotekniikan kuudesta jatkomoduulista. Kandidaatin tutkinnossa sivuaineen nimi on tietotekniikka. Jos opiskelija jatkaa sivuainetta A2-tasolle, diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaineen nimi muodostuu jatkomoduulin mukaan. Opiskelijoiden on mahdollista valita myös tietotekniikan syventäviä moduuleja, mikäli ne mahtuvat opiskelijan tutkintoon. Syventävät moduulit löytyvät tietotekniikan opinto-oppaasta https://into.aalto.fi/display/fitik/opinto-oppaat Myös muiden Aalto-yliopiston opiskelijoiden on mahdollista valita tietotekniikka sivuaineeksi, mikäli esitietovaatimukset täyttyvät. 4.2.1 Tietotekniikka (T01) (Datateknik, Computer Science and Engineering) T204-1 Tietotekniikan perusmoduuli B1 (20 op)
12 Vastuuprofessorit: Lauri Malmi (tietotekniikan laitos), Kaisa Nyberg (tietojenkäsittelytieteen laitos), Petri Vuorimaa (mediatekniikan laitos) Tietotekniikan perusmoduuli B1 on muille kuin tietotekniikan opiskelijoille tarkoitettu sivuainemoduuli, joka mahdollistaa laajemman tietotekniikan opiskelun oman alan perusopintojen pohjalta. Perusmoduulin voi suorittaa sivuaineena alemmassa tutkinnossa. Tietotekniikan perusmoduulin suorittaminen mahdollistaa sivuaineopintojen jatkamisen A2-tasolla diplomi-insinöörin tutkinnossa. Tietotekniikan perusmoduuli B1:n pakolliset kurssit ovat T-106.1215 Ohjelmoinnin peruskurssi osa 2 sekä T-106.122 Tietorakenteet ja algoritmit Y. Mikäli opiskelija haluaa jatkaa tietotekniikan opintoja A2-tasolla, tulee hänen valita moduulin vaihtoehtoiset kurssit halutun A2-moduulin esitietovaatimusten edellyttämällä tavalla. A2-moduulien esitiedot kerrotaan kunkin aineen yhteydessä. Esitiedot: T-106.1210 Ohjelmoinnin peruskurssi osa 1 (5 op) tai T-106.1212 Grundkurs i programmering (5 op) Tai jokin seuraavista vanhoista kursseista tai vastaavat tiedot: T-106.120 Ohjelmoinnin perusteet L (Java) (5 op) T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y (Java) (5 op) T-106.1207 Grunderna i programmering (Java) (5 op) Jos opiskelija on suorittanut kurssin T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python), hänen täytyy täydentää tietojaan kurssin T-106.1215 esitietojen tasolle. Tarkemmat ohjeet löytyvät Nopasta https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/t-106.1215/. Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit (suoritettava, elleivät sisälly aiempaan moduuliin): T- 106.1215 T- 106.122 Ohjelmoinnin peruskurssi osa 2 6 III-IV Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 III-IV Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy. Jos suoritat vain B1- moduulin, voit valita haluamasi kurssit. Jos taas haluat jatkaa A2-tasolle, valitse kurssit jäljempänä olevien A2-moduulien esitietovaatimusten mukaisesti: T- 106.101 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli)* 6 III-IV AS-0.01 C++ -ohjelmointi* 4 I-II S-87.190 Tietokoneen arkkitehtuuri 5 III-IV T- Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniik- 5 III-IV
110.1100 kaan T-76.601 Introduction to Software Engineering 5 III-IV T-76.114 Tiedonhallintajärjestelmät 5 I T- 121.2100 1 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 III T-79.1001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 I-II T-79.001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 III-IV T-61.2010 Datasta tietoon 4 II T-61.2020 Datasta tietoon harjoitustyö 1 III T-75.1110 XML-kuvauskielten perusteet I-II Yhteensä 20 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa JOKO kurssin T-106.101 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (6 op) TAI kurssin AS-0.01 C++ -ohjelmointi (4 op). 4.2.2 Ohjelmistotekniikka (T001) (Programteknik, Software Technology) T220-2 Ohjelmistotekniikan jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Malmi, Heikki Saikkonen, Eljas Soisalon-Soininen, Jorma Tarhio Ohjelmistotekniikan A2-moduulissa laajennetaan merkittävästi opiskelijoiden valmiuksia soveltaa erilaisia teknisiä menetelmiä ja välineitä vaativien ohjelmistoteknisten ongelmien ratkaisemiseen. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ymmärrys käyttöjärjestelmien, kääntäjien ja hajautettujen järjestelmien toiminnasta sekä syventää algoritmien tuntemusta vaativien sovellusten rakentamista varten. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T-106.101 Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) (6 op) TAI AS-0.01 C++ -ohjelmointi (4 op) T-76.601 Introduction to Software Engineering (5 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi T-106.4100 Algoritmien suunnittelu ja analyysi 5 II T-106.4155 Käyttöjärjestelmät 5 I T-106.4200 Johdatus kääntäjätekniikkaan 5 I T-106.400 Web Software Development* -6 II-III Yhteensä 20 * Suoritettava tähän moduuliin vähintään 5 op:n laajuisena. Jos kurssi kuuluu jo johonkin toiseen moduuliin, tilalle voidaan valita mikä tahansa ohjelmistotekniikan A-moduulien kurssi.
14 4.2. Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta (T00) (Programvaruproduktion och -affärsverksamhet, Software Engineering and Business) T240-2 Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan jatkomoduuli A2 Vastuuprofessorit: Juha Laine, Marko Nieminen, Tomi Männistö, Casper Lassenius, Marjo Kauppinen, Matti Hämäläinen Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan A2-moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijoille tarvittavat tiedot ja valmiudet, jotta he voivat toimia ohjelmisto- ja tietotekniikan tuotteiden kehittämisessä ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa. Moduulin keskeisiä alueita ovat ohjelmistotuotanto, ohjelmistoliiketoiminta, ohjelmistojen tuotteistus, käyttöliittymät ja käytettävyys, yrityksen tietojärjestelmät sekä teknologiaoikeus, painotettuna opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T-76.601 Introduction to Software Engineering (5 op) T-76.114 Tiedonhallintajärjestelmät (5 op) T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit: T-76.4602 Software Development Methods 6 I-II Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T-76.4115 Ohjelmistokehitysprojekti I* 8 I-III T-128.1000 Introduction to Software Business and Venturing 2 I T-76.562 Tietotekniikkaoikeus** 4 6 I T-86.2010 Tietojärjestelmien hankinta ja hankejohtaminen 4-6 IV T-86.510 ICT Enabled Service Business and Innovation** 4 6 I Yhteensä 20 *Pakollinen valinta ohjelmistotuotannon syventävälle A -moduulille. ** Toteutus on 4 op laajuinen, jonka lisäksi opiskelija voi tehdä 2 op laajuisen seminaarityön. 4.2.4 Tietoliikenneohjelmistot (T005) (Datakommunikationsprogram, Data Communications Software) T260-2 Tietoliikenneohjelmistojen jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Tuomas Aura (koordinoiva professori) Jukka K. Nurminen, Antti Ylä- Jääski
15 Moduuli antaa monipuoliset perustiedot verkkoympäristöissä toimivista järjestelmistä ja palveluista. Moduuliin kuuluu opintoja Internetin ja mobiiliverkkojen teknologioista, palveluista, tietoturvasta ja liiketoiminnasta. Opittujen tietojen käytännön soveltamista harjoitellaan laajemmassa projektityössä. Moduulin osaamistavoitteena on tuntea Internetin sekä langattomien ja mobiiliverkkojen perusteknologiat ja osata kehittää ohjelmistoja näiden järjestelmien eri protokollakerroksiin. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi T-110.4100 Tietokoneverkot 4 III-IV T-110.4206 Information Security Technology I T-109.400 Network Services Business Models III-IV T-76.4115 Ohjelmistokehitysprojekti I* 5 I-III T-106.4155 Käyttöjärjestelmät* 5 I *Jos T-76.4115 tai T-106.4155 kuuluvat johonkin aikaisempaan moduuliin, opiskelija voi korvata kurssin tietoliikenneohjelmistot A2 moduulissa jollakin seuraavista kursseista siten, että 20 op tulee täyteen: T-76.5115 Ohjelmistokehitysprojekti II, tai mikä tahansa tietoliikenneohjelmistojen, tietoverkkoliiketoiminnan tai tietoteknisen turvallisuuden A-moduulin valinnainen kurssi. Yhteensä 20 4.2.5 Mediatekniikka (IL011) (Medieteknik, Media Technology) T610-2 Mediatekniikan jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessori: Pirkko Oittinen Muut mukana olevat professorit: Lauri Savioja, Tapio Takala, Marko Nieminen Mediatekniikan jatkomoduuli antaa perustiedot digitaalisesta mediasta. Digitaalisella medialla tarkoitetaan tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, kuvaa, ääntä, animaatiota ja videota. Moduulin aiheina ovat mediatuotantoprosessit, visuaalinen informaatio ja siihen liittyvät tekniikat (kamerat, näyttölaitteet jne.), interaktiivinen kaksi- ja kolmiulotteinen tietokonegrafiikka sekä käyttöliittymät. Mukana on myös aisti- ja havaintopsykologiaa visuaalisen havainnon palvelemisen näkökulmasta. Opinnoissa halutaan tuoda esille koko visuaalinen putki datasta näytön kautta ihmiseen. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille
T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2 op) Koodi Opintojakson nimi op Periodi T-75.4100 Digitaalinen kuvatekniikka 4 III-IV T-75.4210 Media Production and Use Processes 4 I-II T-75.4900 Havaitseminen 4 I-II T- 111.410 T- 121.500 16 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka 4 I-II User Interface Construction 4 II Yhteensä 20 4.2.6 WWW-teknologiat (IL012) (WWW teknologi, WWW technologies) T620-2 WWW-teknologioiden jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessori: Petri Vuorimaa Muut mukana olevat professorit: Eero Hyvönen, Marko Nieminen WWW-teknologioiden jatkomoduulissa opitaan perusteet WWW-palveluiden kehittämiselle. Web Software and Development -opintojaksolla perehdytään webiin ohjelmointialustana. Lisäksi esitellään sovellusten ja palveluiden toteuttamiseen liittyvät perusteet, joita syvennetään WWW-palvelun suunnittelu -opintojaksolla. Ihmisen rooli verkkopalveluiden käyttäjänä tulee esille käyttöliittymäsuunnittelun opintojaksolla. Älykkäiden WWW-palveluiden kehittämiselle on tärkeää, että verkkosisällöt ja niiden metatiedot voidaan esittää koneen tutkittavissa olevassa ts. semanttisessa muodossa, ja tämä näkökulma tulee esille semanttisen webin opintojaksolla. Tiedonhaun opintojakson oppeja voidaan käyttää hyödyksi sekä ihmisille että koneille suunnitelluissa haku- ja suosittelupalveluissa. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan (5 op) T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen (2op) T-75.1110 XML-kuvauskielten perusteet ( op) T-76.114 Tiedonhallintajärjestelmät (5 op) (suositeltava, ei pakollinen) Koodi Opintojakson nimi op Periodi T-75.400 Semanttinen web 4 III-IV T-75.4400 Tiedonhaku 4 III-IV T-106.400 Web Software Development* -6 II-III T-111.460 Design of WWW Services 4 I-II
T-121.500 User Interface Construction 4 II Yhteensä 20 * Jos kurssi kuuluu jo johonkin toiseen moduuliin, opiskelija voi valita tilalle minkä tahansa WWW- ja tietämystekniikan syventävän moduulin valinnaisen kurssin. 17 4.2.7 Tietojenkäsittelytiede (IL010) (Datavetenskap, Information and Computer Science) T0-2 Tietojenkäsittelytieteen jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Erik Aurell, Keijo Heljanko, Tomi Janhunen, Juha Karhunen, Samuel Kaski, Petteri Kaski, Harri Lähdesmäki, Heikki Mannila (vv), Ilkka Niemelä (vv), Kaisa Nyberg, Erkki Oja, Pekka Orponen, Olli Simula Moduuli tarjoaa laaja-alaisen ja modernin johdatuksen tekniikan ja tieteen haastavien sovellusten tarvitsemiin edistyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Moduulin sisällössä painotetaan erityisesti tehokkaita tietojenkäsittelytekniikoita suurten, moniulotteisten tietoaineistojen analysointiin sekä kompleksisten ohjelmisto- ja tietoverkkosovellusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Perusmoduulin yhteydessä suoritettavat esitietovaatimukset sivuaineopiskelijoille T-61.2010 Datasta tietoon (4 op) T-61.2020 Datasta tietoon harjoitustyö (1 op) T-79.1001 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T (4 op) Koodi Kurssin nimi op Periodi Pakolliset kurssit: T-61.050 Machine Learning: Basic Principles 5 I T-79.4202 Principles of Algorithmic Techniques 5 I-II Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T-61.015 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 III-IV T-61.025 Hahmontunnistuksen perusteet 5 III T-61.040 Statistical Signal Modeling 5 I-II T-61.5060 Algorithmic Methods of Data Mining 5 II T-79.4101 Discrete Models and Search 5 III-IV T-79.402 Parallel and Distributed Systems 5 I-II T-79.4502 Cryptography and Data Security 5 I-II S-114.1100 Laskennallinen tiede 5 I-II Yhteensä 20
18 4. Tuotantotalouden koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma tarjoaa muiden koulutusohjelmien opiskelijoille alempaan tutkintoon yhden sivuaineen: Tuotantotalous (TU009). Tuotantotalouden sivuaineopintoja on mahdollista jatkaa ylemmässä tutkinnossa ja perusmoduuliin pohjautuvia vaihtoehtoja on neljä: Strateginen johtaminen (IL006), Teollisuustalous (TU001), Työpsykologia ja johtaminen (TU00) sekä Kansantaloustiede (TU010). 4..1 Tuotantotalous(TU009) (Produktionsekonomi, Industrial Engineering and Management) TU200-1 Tuotantotalouden perusmoduuli B1 (20 op) Vastuuprofessori: Kari Tanskanen Tuotantotalouden B1-moduuli on muille kuin tuotantotalouden opiskelijoille tarkoitettu sivuainemoduuli tekniikan kandidaatin tutkinnossa. Se mahdollistaa sivuaineopintojen jatkamisen B2-tasolla diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotantotalouden tärkeimpien osa-alueiden teoriat, käsitteet, menetelmät ja periaatteet siten, että hän pystyy sekä ymmärtämään että kriittisesti arvioimaan käytännössä esiintyviä tavanomaisimpia tuotantotaloudellisia ongelmia ja hankkimaan lisätietoa osa-alueiden peruskirjallisuudesta Koodi Kurssi Op TU-22.1101 TU-5.1010 TU-22.110 TU-22.1120 TU-91.2500 TU-22.1202 Tuotantotalouden peruskurssi Työpsykologian ja johtamisen perusteet Laskentatoimi ja kannattavuus Projektien suunnittelu ja ohjaus Marketing Logistiikka Yhteensä 4 4 20 Mikäli opiskelijan muihin opintoihin sisältyy tuotantotalouden perusmoduuliin (B1) sisältyviä kursseja, niiden tilalle valitaan kursseja seuraavasti: TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssin tilalla suoritetaan TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet. TU-22.110 Laskentatoimi ja kannattavuus -kurssin tilalla suoritetaan TU-5.1150 Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU-91.2500 Marketing 6 op:n laajuisena TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus-kurssin tilalla suoritetaan TU-5.1150 Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU-91.2500 Marketing 6 op:n laajuisena.
19 TU-91.2500 Marketing -kurssin tilalla suoritetaan TU-5.1150 Filosofia ja Systeemiajattelu tai TU-91.2500 Marketing 6 op:n laajuisena. 4..2 Teollisuustalous (TU001) (Industriell ekonomi, Industrial Management) Teollisuustalouden sivuaineopinnot tukevat opiskelijan valmiuksia organisaatioiden tehokkuuden, laadukkuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen. Opinnot antavat valmiuksia toimia suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä yrityksen eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Yhdessä pääaineensa teknologisen osaamisen kanssa opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen toimintaa operaatioiden tasolta aina niitä ohjaaviin strategioihin asti. Diplomiinsinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Menestyksellinen liiketoiminta vaatii asiakkaiden, kilpailijoiden ja toimittajien toiminnan ymmärtämistä ja oman yrityksen toiminnan sovittamista tähän yritysverkkoon. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomi-insinöörin on mahdollista siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Kurssien keskeisiä painopistealueita ovat tuotanto ja logistiikka sekä projektiliiketoiminta. Tuotannon ja logistiikan opetus keskittyy yrityksen operaatioihin kattaen kaikki arvoketjun osa-alueet: hankinnat, tuotannon sekä toimitusketjun aina loppuasiakkaalle asti. Projektiliiketoiminnan opetus taas keskittyy projektimuotoiseen toimintaan yrityksissä ja projektiorientoituneen yrityksen liiketoimintaan. Muut teollisuustalouden jatkomoduulin opinnot luovat poikkitieteellisen ja monipuolisen kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta, mikä on olennaista tuotannon ja logistiikan sekä projektiliiketoiminnan kontekstin ymmärtämiseksi. Teollisuustalouden jatkomoduulit: TU422-2 Teollisuustalous: projektiliiketoiminta (20 op) (Industriell ekonomi:projektaffärverksamhet.industrial Management: project business) Vastuuprofessori: Karlos Artto Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka projekteja, niihin liittyvää liiketoimintalogiikkaa ja sidosryhmiä/verkostoja johdetaan yrityksen liiketoimintaa johdetaan ja kehitetään projekteihin liittyvän toiminnan kautta ja minkälaisia työkaluja siihen on tunnistetaan erityyppiset projektit ja niiden tuomat johtamishaasteet arvioidaan projektin epävarmuustekijöitä haetaan itsenäisesti tieteellistä tietoa ja sovelletaan sitä ongelmanratkaisuun
20 Koodi Kurssi Op Pakolliset kurssit TU-22.1426 Advanced Project-based Management A 5 TU-22.1445 Project Business A 5 TU-22.142 Management of Uncertainty 5 TU-22.1115 Design of Production Systems B 4 TU-22.1185 Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso 1-5 Project business literature seminar Yhteensä 20 Voit vaihtaa TU-22.1115 ja TU-22.1185 mihin tahansa seuraavista kursseista: TU-22.1208 TU-22.122 TU-22.102 Hankintojen johtaminen B Industrial Service Operations B Quality Management TU622-2 Teollisuustalous: toimitusketjujen ohjaus ja logistiikka (20 op) (Industriell ekonomi: flödesekonomi och logistic, Industrial Management: supply chain management and logistics) Vastuuprofessorit: Eero Eloranta, Jan Holmström ja Kari Tanskanen Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka suunnitellaan, johdetaan ja kehitetään globaaleja tuotantoverkkoja - sisältäen sekä fyysisen tuotteen että palvelun kehitetään ja hallitaan järjestelmä jolla globaalin toimitusverkoston avulla saadaan tuotteet asiakkaiden saataville Koodi Kurssi Op TU-22.1115 TU-22.1179 TU-22.1214 Yhd- 71.165 Design of Production Systems B Production Planning and Control Demand-Supply Network Management Tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät TU-22.1185 Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso 1-10 Supply chain management literature course Yhteensä 20 5 5 5 4 Voit vaihtaa yhden kurssin (paitsi TU- 22.1214) joihin seuraavista kursseista siten
21 että laajuus täyttyy: TU-22.102 TU-22.1208 TU-22.1425 TU-22.122 Quality Management Hankintojen johtaminen B Advanced Project-based Management B Industrial Service Operations B TU722-2 Teollisuustalous: hankintojen johtaminen (20 op) (Industriell ekonomi: inköpsledning, Industrial Management: supply management) Vastuuprofessorit: Eero Eloranta ja Kari Tanskanen Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelija ymmärtää, kuinka luodaan sisäiset valmiudet ulkoisten resurssien hallintaan, tunnistetaan parhaat toimittajat ja saadaan niiden kanssa aikaan toimiva suhde. Suunnitellaan ja johdetaan kysyntä- ja tarjontaverkostoa sekä alavirrassa (asiakkaat) että ylävirrassa (toimittajat) Koodi Kurssi Op TU-22.1206 Hankintojen johtaminen A 5 TU-22.10 Service Purchasing and Supply Management 5 TU-22.1214 Demand-supply Network Management 5 TU-22.1115 Design of Production Systems B 4 TU-22.1185 Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso Supply chain literature course Yhteensä Voit vaihtaa yhden kurssin (paitsi TU- 22.1206) joihinkin seuraavista kursseista siten, että laajuus täyttyy: TU-22.102 Quality Management TU-22.1425 Advanced Project-based Management B TU-22.122 Industrial Service Operations B 1-10 20 TU822-2 Teollisuustalous: teolliset palvelut (20 op) (Industriell ekonomi: industriella tjänster, Industrial Management: industrial services) Vastuuprofessorit: Jan Holmström ja Paul Lillrank Osaamistavoitteet: Moduulin tavoitteena on tuottaa opiskelijoille tiedolliset valmiudet toimia teollisten- ja kunnossapitopalveluiden johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä asiakas- että toimittajayrityksissä.
Koodi Kurssi Op 22 TU-22.107 Introduction to Services L 4 TU-22.121 Industrial Service Operations 5-6 TU-22.10 Service Purchasing and Supply Management 5 Kul-24.4420 Reliability and Maintenance 4 TU-22.1185 Teollisuustalouden vaihtuva opintojakso Industrial Services special topics 1-5 Voit vaihtaa yhden (paitsi TU-22.121) johonkin seuraavista kursseista: TU-22.15 TU-5.1112 Mat-2.117 Service Innovation and New Service Development L Human Resources in Service Management and Engineering Riskianalyysi L 5 5 5 TU222-2 Teollisuustalous (20 op) (Industriell ekonomi, Industrial Management) Vastuuprofessori: Eero Eloranta Osaamistavoitteet: Moduulin kurssit käytyään opiskelijalla on kattavat perustiedot operaatioiden johtamisen eri alueilta. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Yhdessä pääaineensa teknologisen osaamisen kanssa opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen toimintaa operaatioiden tasolta aina niitä ohjaaviin strategioihin asti. Diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Koodi Kurssi Op TU-22.1115 Design of Production Systems B 4 TU-22.1425 TU-22.102 TU-22.1208 Advanced Project-based Management B Quality Management Hankintojen johtaminen B Yhteensä LIsäksi seuraavia kursseja niin, että moduulin laajuus (20 op) täyttyy: 1
TU-22.122 TU-22.1179 TU-22.1442 TU-22.107 TU-22.142 2 Industrial Service Operations B Production Planning and Control Project-business B Introduction to Services L Management of Uncertainty TU-22.1144 Yrityksen rahoitus Kursseja valittaessa kurssikohtaiset esitiedot on otettava huomioon. 4.2.4 Työpsykologia ja johtaminen (TU00) (Arbetspsykologi och ledarskap, Work Psychology and Leadership) Vastuuprofessorit: Eila Järvenpää, Jukka Lipponen, Esa Saarinen, Matti Vartiainen (päävastuu) Aineeton, inhimillinen pääoma on talouden keskeisin menestystekijä. Tietoyhteiskunta organisoituu projekteiksi ja tiimeiksi, ja olemme samanaikaisesti useiden organisaatioiden ja niiden virallisten ja epävirallisten ryhmien jäseniä. Olemme myös organisaatioiden asiakkaita, teemme niissä ja niille työtä. Organisaatiot muuttuvat ja muovaavat niissä toimivia ihmisiä, ja ihmiset vaikuttavat organisaatioissa ja kehittävät niitä. Ihmisiin liittyvät tekijät muodostavat organisaatioiden aineettoman pääoman ytimen. Siksi organisaatioiden ja tiimien toiminnan sekä yksilöiden käyttäytymisen perusteiden ymmärtäminen on välttämätöntä kaikille työelämässä toimiville. Työpsykologian ja johtamisen sivuaine lisää opiskelijan ymmärrystä organisaatioiden toiminnasta ja muutoksesta, niiden johtamisesta ja niissä työskentelystä. Työpsykologia ja johtaminen -sivuaine tarkastelee yksilöitä ja sosiaalisia järjestelmiä ryhmiä ja organisaatioita erilaisissa toimintaympäristöissä ja monista eri näkökulmista. Opetuksessa näitä ilmiöitä jäsennetään moniulotteisesti yksilöllisestä, organisatorisesta, liiketaloudellisesta, teknologisesta, inhimillisestä, itsensä johtamisen ja elämänfilosofisesta näkökulmasta. Insinööriopiskelijalle eri näkökulmat antavat ajattelun ja käytännön toteutuksen välineitä ja ihmistieteellistä ymmärrystä, joiden avulla hän voi paremmin tunnistaa yritystoiminnan ja sen johtamisen käytännön haasteita ja joita hän voi soveltaa tulevassa työssään sen toimialasta riippumatta. Työpsykologian opiskelu lisää opiskelijan teoreettista ymmärrystä ja käytännön taitoja organisaatioissa toimimisesta sekä niiden johtamisesta ja kehittämisestä. Sivuaineen suorittaminen lisää opiskelijan valmiuksia toimia monipuolisissa johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä, konsulttina ja tutkijana. Sivuaineen kursseilla käsitellään työpsykologian ja organisaatiokäyttäytymisen ydinteemoja. Niitä ovat johtaminen ja johtajuus, organisaation muutos ja kehittäminen, tieto ja osaaminen sekä innovaatiot, tietotyö, soveltava filosofia ja systeemiajattelu sekä työprosessit ja sosiotekniset järjestelmät. TU25-2 Työpsykologian ja johtamisen jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssi Op 5 4 5
Pakolliset kurssit: TU-5.1020 Johtaminen organisaatiossa TU-5.100 Knowledge and Competence Management TU-5.1040 Organisaatiokäyttäytyminen 4 Valitse lisäksi alla olevista kursseista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: TU-5.1111 Human Resources in Service Operations 5 TU-5.1150 Filosofia ja systeemiajattelu TU-5.1162 Luovan ongelmanratkaisun seminaari 5 8 TU-5.1205 Itsensä tunteminen ja johtaminen 2 TU-5.1210 Organisaation kehittäminen 4 TU-5.1220 Johtamisen jatkokurssi 4 TU-5.120 Henkilökohtainen johtajuus TU-5.1250 Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa TU-5.1260 Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 5 TU-5.1280 Organisaatioteoria TU-5.1290 Johtajuuden ajankohtaisia aiheita 6 TU-5.110 Advanced Course on Knowledge and 4 Competence Management TU-5.120 Organizations and Networks 4 TU-5.10 Oppiminen ja oppimisympäristöt 6 TU-5.150 Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 TU-5.160 Cross-Cultural Management TU-5.190 Contemporary Topics on Knowledge and 6 Competence Management TU-5.1410 Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 TU-5.1421 Tietotyö 2 TU-5.1450 Monimutkaisten sosioteknisten 4 järjestelmien hallinta ja suunnittelu TU-5.1510 Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö 5 Yhteensä 20 24 Työpsykologian ja johtamisen sivuainemoduuliin voi halutessaan valita yhden seuraavista kolmesta painotusvaihtoehdosta: Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Seuraavassa esitellään näitä painotusalueita yksityiskohtaisemmin. Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Vastuuprofessori: Jukka Lipponen Organisaation kehittäminen ja johtajuus -painotus syventää opiskelijan ymmärrystä organisaatioanalyysien, ryhmätyöskentelyn, johtajuuden ja kehittämisinterventioiden
25 teorioista ja käytännöistä. Organisaatioita ja johtamista tarkastellaan tutkivan oppimisen metodeja hyödyntäen: opiskelijoita ohjataan itsereflektioon ja jäsentämään opetettavia asioita myös kriittisestä näkökulmasta. Kurssit antavat opiskelijalle lisävalmiuksia toimia esimiehenä, konsulttina ja kehittäjänä. Organisaation kehittäminen ja johtajuus -painotuksessa suositellaan suoritettavaksi seuraavat kurssit: TU-5.1220 Johtamisen jatkokurssi (4 op) TU-5.120 Henkilökohtainen johtajuus ( op) TU-5.1210 Organisaation kehittäminen (4 op) Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Vastuuprofessorit: Eila Järvenpää, Matti Vartiainen Tieto ja osaaminen on tunnistettu organisaatioiden tärkeimmäksi pääomaksi ja voimavaraksi. Uuden tiedon luominen ja tiedon jakaminen ovat edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja oppimiselle. Tiedon ja osaamisen johtaminen -painotus antaa yleiskuvan tiedon ja osaamisen merkityksestä organisaatioiden toiminnassa, uuden tiedon luomisesta ja tiedon jakamisesta, osaamisvoimavarojen kehittämisestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Painotuksen opinnot antavat valmiuksia analysoida ja kehittää yrityksiä ja muita organisaatioita tiedon johtamisen ja tietotyön, ja henkilöstön osaamisen näkökulmista. Samoin annetaan valmiuksia johtaa organisaatioiden kehittämistoimintaa, toimia osaamisen kehittämiskonsulttina sekä käyttää henkilöstön ja organisaation oppimista jatkuvan kehittämisen ja muutosvalmiuden välineenä. Tiedon ja osaamisen johtaminen -painotuksessa suositellaan suoritettavaksi seuraavat kurssit: TU-5.110 Advanced course on knowledge and competence management (4 op) TU-5.10 Oppiminen ja oppimisympäristöt ( 6 op) TU-5.160 Cross-Cultural Management ( op) Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Vastuuprofessori: Matti Vartiainen Sosiotekniset työjärjestelmät -painotus tarjoaa opiskelijalle valmiuksia ihmisten, tiimien ja organisaatioiden sekä viestintä- ja yhteistyöteknologian yhteensovittamiseen ja kehittämiseen työtoiminnan tarpeista käsin. Moduulin kurssit perustuvat psykologiseen työtoimintojen säätelyn ja sosioteknisten järjestelmien teorioihin sekä systeemiajatteluun. Yritykset ja muut organisaatiot nähdään monitekijäisinä järjestelminä, jotka toimivat usein turbulenteissa ympäristöissä. Sosiotekniikka antaa valmiuksia tunnistaa toimintaympäristön vaateita, järjestelmän eri osatekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä kehittämiskohtia. Opetuksessa käsitellään ihmisen ja tietojärjestelmän, tiimien ja teknisten järjestelmien sekä organisaatioiden ja verkotettujen tieto- ja tietoliikennejärjestelmien yhteensovittamista lähtemällä liikkeelle työn ja toiminnan vaatimuksista. Haasteena ovat hajautettujen, virtuaalisten ja usein monilla paikkakunnilla ja maissa toimivien organisaatioiden ja niiden yhteistyöympäristöjen