40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013

Samankaltaiset tiedostot
Kierdomal l u viettih Vieljärven kyläh

Mennyön vuvven parahat kniigat

18 (1158) Oraskuun 15. päivy 2013

37 (1177) Syvyskuun 25. päivy ÔÔ Tervata yhty venehty s. 4

Modernu & perindö»» Kantelen uvven eksperimentuprogramman tarkoitus on kiinnostuttua nuorižuo kanzallizeh muuzikkah da kul tuurah.

Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas!

ÔÔ Olis kalua, leibiä rodieu s. 6. ÔÔ Hiän löysi šuomen šuvun kojin s. 3. muzeih s. 5. myö elämmö s (1186) Kylmykuun 27.

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

TIIJOITUS VUVVEN 2017 KUNNALLISVALLIČENDOIH NÄH

45 (1185) Kylmykuun 20. päivy kylän kulttuurikeškuš s. 5

12 (1152) Sulakuun 3. päivy 2013

19 (1159) Oraskuun 22. päivy Kävy omamua.ru

Oma Mua. 19 (1209) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yö musejokylyššä S. 7

04 (1144) Tuhukuun 6. päivy ÔÔ Midä vuotan vuvves s. 3

Oma Mua. 22 (1212) Kolmaspäivy Serota Terveh tulgua Kondupohjan piirih

Oma Mua. Kyykkyä pelattih Priäžän kyläššä»»enšimmäistä kertua Priäžäššä piettih šuuri kyykkäkilpailu. Sivu 2.

50 (1190) Talvikuun 25. päivy tapahtumat karjalazien elokses vuvvennu 2013 s. 5

02 (1192) Kolmaspäivy Serota s.6

Oma Mua. 24(1214) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6

Oma Mua. 13 (1203) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Brendojevan jälgeläzet s.4 5

43 (1183) Kylmykuun 6. päivy vuozipäiväkse s. 3

16 (1156) Oraskuun 1. päivy 2013

Karjalazien huolii. ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3. Võruspäi Vieljärvele

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Oma Mua. 09 (1199) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Unohtumatoin kokemuš s. 9. Venäjällä volont oriliikeh šai alun 1980-luvun lopušša.

Oma Mua. 03 (1193) Kolmaspäivy Serota ajatuštakana kaupunkin luovuttamisešta s. 5

Studies in European Language Diversity 26.1 KARJALAN KIELI. ELDIA Lyhendetty raportu

Oma Mua. ÔÔ Ruado menöy s. 10. ÔÔ Taitaja šoittaja ta monipuolini ihmini s. 7. ÔÔ Kniigua liženi, ga opastujua väheni s. 2.

Pyhät da arret yksih kanzih

07 (1147) Tuhukuun 27. päivy 2013

Oma Mua. 10 (1200) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Mitä šäilyy kirjan kanšiloissa? s. 4

Oma Mua. 06 (1196) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Olimpialaispäivät karjalaisissa kylissä s. 6. Pienet olimpialaiskisat piettih Jyškyjärven,

Perintehellini talouš. 3 Kyykkäkilpailut. 4 Karjalan kielen kakši murrehta yhteh. 6 Tervehen elämän tavat. 7 Opaššu švuuvvet.

Pagizemmo livvikse a maltammogo kirjuttua? (Puhumme livviä entä osaammeko kirjoittaa?)

Ollah vie mustos hierut

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Vuozi kielen hyväkse

33 (1173) Elokuun 28. päivy näh s. 6

Oma Mua. 01 (1341) Kolmaspäivy Serota Vähembistökielien elavuttamine ei ole pessimistoin ruado s.4

Oma Mua. ÔÔ Nuoret partisaanit S. 10. ÔÔ Santra innošti lauluilla ta starinoilla S. 3. ÔÔ Sanakniigat Internetan kauti S. 9.

Oma Mua. 48 (1238) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Rakaš puoliso Viena ta armaš lapši Vepšänmua s.5

KARJALAN KIELI SUOMES

Oma Mua. 20 (1210) Kolmaspäivy Serota kannatušta rajan takuata s. 6. johtaja s. 7

Oma Mua. ÔÔ Konša šyväimeššä s. 10. ÔÔ Ypäyššuo rauhotuš alovehekši s. 6. ÔÔ Tulieh Kongressah s eläy rakkahuš. valmistujes

Oma Mua. Karjalaini pirtti Piäjärveššä. Pane tallele Oma Mua

Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy

Oma Mua. 20 (1260) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Uuši peli paraš lahja kalevalalaisilla. s. 7

Oma Mua. ÔÔ Kielen ta kulttuurin šäilyttämini tutkijien kannalta s. 4. ÔÔ Šanašta šana tulou s. 5

Jyškyjärveläine opastai parahien rahvahien joukos

Oma Mua. Oma Sampo-melliččy

Oma Mua. Karjalan tašavalta täytti 95 vuotta. Ô Ruočis olles käygiä Skansenah. 22 (1262) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 29 (1219) Kolmaspäivy Serota

11 (1049) Kevätkuun 23. päivy »»Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liitto pidi vuoronmugazen kerähmön

Karjalaisien istorijua ta elämän tapoja

Karjalan digitualine hengihjiämisp akkavus DLDP-rekomendatsiet karjalan kielen digitualizen elinvoimazuon kohendamizeh

Paras tunnustus kirjuttajal on lugijoin suvaičus

Ristikanzan oigevuksien yhtehine deklaratsii

Niin viisumin hinta kašvau

Oma Mua. 04 (1194) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Yštävät musiis. kin kautti

Muamankielen opastajan ammatti nägövih

HARJOITUSKNIIGAINE EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

Kirjastoloin yönny et sua undu»»enzimäzeh Ven an jogavuodizeh Kirjastoloin yö -aktsieh yhtyi Petroskoigi

Nuoret kačotah huomispäiväh

Voittajien keskes vieljärvelästy rahvastu

Pokrovan nedäli -festivuali Priäžäs»»Priäžän kyläs jo kymmenes kerdu piettih Pokrovan nedäli -pravosluavine festivuali

Oma Mua. 02 (1342) Kolmaspäivy Serota lyydin pagin. Koval čukas.

Oma Mua. ÔÔ Kaupunki karjalaisittain s.4. ÔÔ Pitkän taibalehen enziaskelet s.7. tunnon kera s (1263) Kolmaspäivy Serota

Merkkipäivä: Kalevalan piiri täytti 85 vuotta. Kalevalan piirin istorija

Oma Mua. 36 (1226) Kolmaspäivy Serota

Oma Mua. 46 (1386) Kolmaspäivy Serota

Hodari on nygözeh aigah näh»»oraskuun 11. päivänny piettih Hodari-spektaklin enzi-ildu ven an kielel

Oma Mua. Šuomelaisen kulttuurin marafoni

Nuori Kajala jatkau omua ruaduo

Vuokkiniemen koulu on kylän kulttuurikeškuš

Oma Mua. 33 (1223) Kolmaspäivy Serota Saveljevien vellekset. s. 5

Oma Mua. 4 (1244) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Joga tansi panou nagroh s.7

Oma Mua. 15 (1255) Kolmaspäivy Serota

Kirjutan dai lauhtun

Uuttu Vuottu vastuamas

Perehen kattil sagiembah kiehuu

Oma Mua. 12 (1202) Kolmaspäivy Serota Kuuma kešäkuu 1944

Rahvahallizel poliitiekal pidäy olla suuri merkičys

Oma Mua. 08 (1198) Kolmaspäivy Serota Karjalan Kanzallizen teatran ozuttelijua Vieno Kettustu näimmö Luadoga-fil man epizouduroulis.

Oma Mua. 21 (1261) Kolmaspäivy Serota

Tašavalta: Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalan kielen vuuvvekši

Oma Mua. ÔÔ Uušie muotoja kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä s. 7. enšimmäini kulta s. 9. pitky taival s (1201) Kolmaspäivy Serota

Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen ta Periodikan johtaja Lidija Rämenen. KuvaT: Julija Veselova. Tärkie ruato

Oma Mua. 31 (1221) Kolmaspäivy Serota ÔÔ Troičanšuari on pyhä paikka Tunguol l a s. 4

Lennettih linduzet-runot kaunehen Siämärven piäl

Oma Mua. 45 (1235) Kolmaspäivy Serota arbaitus. Jessoilas kižattih

Oma Mua. 47 (1237) Kolmaspäivy Serota Paro-ämmyöni muissellen

Seinäkomiksoin luajindaopas

KARJALAN KIELI ŠUOMEŠŠA

45 (1134) Kylmykuun 14. päivy »»Karjalan piämies Aleksandr Hudilainen vastavui Ven an prezidentan Vladimir Putinanke

Urheilun ta tervehyön vuosi

46 (1084) Kylmykuun 23. päivy 2011

Oma Mua. ÔÔ Mistä kanšanpuku kertou? s.3. ÔÔ Čičiliuškun kymmenvuodizet šeikkailut s (1254) Kolmaspäivy Serota

pajoloi karjalakse Zinaida Dubinina

Nelidov Kižin johtajakši

Transkriptio:

K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 40 (1180) Ligakuun 16. päivy 2013 ÔÔ Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh. s. 4 Min päivän elät, šen kummua kuulet näin šanois vanha karjalaini, konša hänen korvua koškis minih outo ta uuši viesti.tämmösih ajatukših toi piätöš, jotta jo enši vuuvvešta yhissetäh kakši karjalankielistä lehtie Vienan Karjala ta Oma Mua. ÔÔ Kuni ollou Säveldäjien taloi, sini ei loppieta konsertat s. 5 Ven an tundietut säveldäjät Aleksandra Pahmutova, Nikolai Dobronravov, Vladislav Kazenin da toizet käydih mennyt nedälil Karjalah Ven an säveldäjät lapsile -festivualin hantuzis. ÔÔ Kirmei jallal da pehmei sydämel s. 6 Tatjana Ivanovna Bolujeva on rodivunnuh Kuujärven kyläs, ihan Pit k-järven rannal. Pereh eli suures kaksikerroksizes kois, kudai oli nostettu kahten velleksen perehile. Tan an tuatto oli kolhouzan predseduatel annu, muamo ruadoi laukas. Perehes oli kolme tytärdy, heis Tan a kaikis nuorin. ÔÔ Valmis kielipezä s. 8 Jo tostu vuottu Anuksen Päiväine-lapsien päivykoin kazvattajat, metodistat, voimistelun da muuzikan opastajat lapsien päivyunen aigua kerrytäh yhteh opastumah karjalan kieldy. Niken heidy vägeh ei prižmi sih, nigo detsavun piälikkö, nigo piirin opastusozasto, ga tullah hyö himol. Kirjazen tuliele sugupolvele lugi da pani aluskivekse vieljärveläine Julija Ponomar ova, kudai terväh rodieu Karjalan Kielen Koin emändäkse. Kuva: Nadežda Stafejeva Kirjaine Tulieh aigah»»mennyt piätteniččän Vieljärven kyläs valettih alustu tulien Karjalan kielen koin taloih niškoi. Aluskivekse pandih pullo kirjazenke kolmanden vuozituhanden ristittyzile. Sivu 2

2 «Oma Mua»»»tazavaldu»»uudizii Trolleibusat Petroskoil heitetäh käyndy Ligakuun 14. päiväs Karjalan energetiekat ei anneta Linnan transportu -laitoksel täyzin miärin käyttiä sähkyö. Sih niškoi linnanhaldivoston ruadovastavuksel ilmoitti Petroskoin kunnallissistieman tehnine johtai Sergei Dolotov. Erähih transportah niškoi tarvittavih sähkökohtih jo heitettihgi sähkön annandu, ku Linnan transportu -laitos on vellas 16 miljounua rubl ua Enegrokomfortale. Linnan johtai Galina Širšina sanoi: En voi ellendiä, mindäh tämä laitos on menetykselline, linnaspäihäi ainos tulou dengua sen kehitändäh. Myö pagizimmo Petroskoin kunnallissistiemoin ižändöinke, ga pahakse mielekse emmo ellendännyh, kui vois zakonan mugah maksua vellat. Ozutahes, buito Linnan transportu pidäy vai iče linnalazile, nikelle toizele ei pie, sanoi Širšina. Oma Mua + Vienan Karjala = yhtehine lehti Linnan transportu -laitos on vellas 16 miljounua rubl ua Enegrokomfortale. Varattavu löydö Onieganrannikon piiris Mašezero-kyläs erähäs duaččukohtas pyhänpiän löyttih Ižänmuallizen voinan aigahizen räjähtyttömän miinan. Duačan ižändy sanoi, hänel mulloi tuodih turvehtu. Tässäh häi ei koskenuh sidä. Pyhänpiän vaste, konzu rubei sidä levittämäh, löydi miinan da kerras ilmoitti sih nähte. Lähi aigua miinu hävitetäh. Kui sanotah Hädätiloin ministerstvas, räjähtyttömii voinan aigazii ammuksii Karjalas löytäh ainos. Joga vuottu enämbi 1000 palua. 12-sivuhine lehti ilmestyy joga nedälii Hinnat vuvven 2014 enzimäzele puoliškole: poštan kauti 251,94 rubl ua toimitukses 160 rubl ua puolekse vuvvekse toimitukses 290 rubl ua vuvvekse pdf-lehti Ven al 180 rubl ua puolekse vuvvekse Huomivo! 14.10-18.10 209 rubl ua poštan kauti (lehten indeksu täl aigua on B1894) Kirjaine Tulieh aigah Terveh kallehet kandomuot! Olettogo kolmanden vuozituhanden ristittyzii vai olletto sen iellembäzii? Olettohäi kaksijalgahizet, kymmenevarbahizet da yksipiähizet? Vai kui toizin? Olettogo naizet naizinnu da miehet miehinny? Kussah muailmu on muuttunuh tämän labohuon käzih puuttuhuu? Maltattogo lugie tädä? Midä kieldy pagizetto? Karjalan Kielen Kodi -yhtymäh kuulujat da Vieljärven ičehaldivon piälikkö Aleksandr Čugai allekirjutettih kirjaine kolmanden vuozituhanden karjalazile. Kuva: Nadežda Stafejeva MUA, TAIVAS, KYLÄ, KODI, JÄRVI, TULI, MEČČY, KALA, LEI- BY, PEREH, RUADO, VALDU, KIE- LI nämmä tahtozimmo jättiä teile Karjalan Kielen Koin alužimih. Eigo vähembiä, eigo enämbiä. Järvi da meččy syötetäh meidy, Mua pidäy jalloil, Taivas andau päivänvalgien, Tuli da kodi lämmitetäh, Tuatto da muamo opastetah, Lapsi ozuttau tulien, Valgei valdu andau mielen Kieli pidäy omannu ičenny... Gu ellendännet nämmä sanat, olet karjalaine. Olet hengis. Olet omal vallal, seizot omil jalloil. Sana suuh ei sula, eigo kivi piendarel kuiva. Täl mägyričäl oli äijy kivii mukitettuu, sulavii sanoi saneltuu. Net ollah muamankielizet sanat, teih niškoi jätetyt virkehet. Myö olimmo olluh aiga ozakkahat. Jumal on andanuh meile vällyön jättiä tämän jällen teile. Tänäpäi myö emmo voi löyhkiä mittuine se taloi jälgiperä roih. Raveigo? Čomago? Dielohgo pädii? Kallehembat ollah meijän mielet piäs. Myö tahtommo ku karjalan kieli eläs iellehgipäi! Hengi Ristu! Päivymiäry 11.10.2013 Vieljärvi, Karjalan Kielen Kodi Teijän syndyzet

»»heimovellet «Oma Mua» 3 Tänävuon opastumah karjalan kieleh tuli kymmene hengie, nelli heis ollah uvvet. Dostalit kuuzi jatketah karjalan kielen opastustu. Mennyt nedälil kursilazet tuodih urokale omua pastettuu, sit sellitettih karjalakse, kuibo pastettih piirualoi da midä pidäy niilöih niškoi. Ongo jygei opastuo kieleh? Kuulin sidä, ga se tartuu parembihäi, konzu harjoittelet, konzu pagizet. Tämähäi on vai viijes kerdu, konzu kerävymmö.»»lyhyösti Uhtua- Seura on muuttanuh stuatusan Uhtua-Seura ry on suannuh uvven stuatusan. Se on registriiruittu iččenäzenny yhtistyksenny da enämbiä se ei kuulu Karjalan Sivistysseurah. Yhtistyksen registratsies on piätetty 24. syvyskuudu 2013. Uhtua-seuran logo. Kursilazet pastettih piiruat, sit saneltih urokal kuibo sidä luajittih. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Kieli tartuu pagizemal»»jovensuun rahvahanopiston karjalan kielen opastujat ollah varmat sit Jelena Filippova Jovensuun rahvahanopistos syvyskuus algajen tuaste ruvettih ruadamah karjalan kielen kursit. Tänävuon opastumah karjalan kieleh tuli kymmene hengie, nelli heis ollah uvvet. Dostalit kuuzi jatketah karjalan kielen opastustu. Ei ylen äijiä vie tänä opastusvuon ehtitty kaččuo, opastuo, muga iče sanotah, ku kaikkiedah viizi urokkua oli. Ga sanozin jo nämä viizi urokkua opastusmetodoin puoles oldih eriluaduzet. Mennyt nedälil kursilazet tuodih urokale omua pastettuu, sit sellitettih karjalakse, kuibo pastettih piirualoi da midä pidäy niilöih niškoi. Kursilazet iče kehitettih ruadua tämä. Lugiettih Omas Muas siirupiirualoin retseptu, sit iče tahtottih oppie pastua. Pastettihgi, sanou kursiloin opastai Sanna-Riikka Knuuttila, kudai jo tostu vuottu opastau karjalan kieldy Jovensuun rahvahanopistos. Siirupiirualoi pastettih kursilazet Liisa da Anneli. Hyö jo tostu vuottu opastutah karjalan kieleh, sendäh ylen ravieh sellitettih, kui pidäy pastua. Nevvottih ližäkse, ku piirualoin syväi- Sanna-Riikka Knuuttila ozuttau kursilazile kalenduarua syömizienke. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua mekse paiči siirua voibi panna kalbassuu da siendygi, ylen magei rodieu. Pirjo Stranden pastoi kapustupiiruan. Pirjo hos vaste vai tuli kursiloile, ga kieldy maltoi da kuuli ennepäi, sendäh nimittumua vaigevustu retseptua sellittäjes kursilazel ei olluh. Oli sinäpiän stolal vie šipainiekkua da n amuu. Šipainiekoin luajindas kursilazet ližäkse lugiettih kalenduaras, kudai oli luajittu meijän puolel da oli karjalazien perindöllizis syömizis. Täh kursiloil kačottuh syömizet-aihieh se on aiga pädii materjualu. Urokan lopus juodih čuajuu piirualoinke. Ollahhäi karjalazet čuajumuagarit.»»uvvet kursilazet Sirpa Piironen: Minun buabo on Karjalaspäi, Salmin čuralpäi, Mančinsuarespäi. Häi ylen vähän pagizi karjalakse, harvah vai kuulin karjalua hänes. Iče nygöi olen ylen äijäl kiinnostunnuh karjalan kieleh, sendäh tahton opastuo sih. Ongo jygei opastuo kieleh? Kuulin sidä, ga se tartuu parembihäi, konzu harjoittelet, konzu pagizet. Tämähäi on vai viijes kerdu, konzu kerävymmö, sendäh vie en ylen hyvin malta. Tämä kai pani minuu tutkimahgi muaman juuriloi. Häi iče ylen vähän kuuli omas suvus. Nygöi minä tiijustan tarkembah, ket oldih minun omat. Olen jo mieldykiinnittäjii dieloloi tiijustannuh. Kävyin kerran Karjalahgi, muaman kodirannale. Ei sie nygöi nikedä omua jiännyh. Niina Tirkkonen: Minul sežo on karjalazet juuret. Omat on Korpiselläspäi, Suojärven čupulpäi. Died oin muamankieli on karjal. Häi paistes sanou konzu midägi karjalakse. Minuu iččie rubei kiinnostamah karjalan kieli. Ellendän äijän, ga paista vie en malta. Tulgua luvendole Ligakuun 21. päivänny Opastajien jatko-opastuksen instituutas 11.00 aigah on Annika Pasazen luvendo Kielen revitalizatsii muailman kie lien kannalpäi kaččojen da häviämizilleh olijoin kielien tila. Annika Pasanen on kielen tutkii, Helsinkin yliopiston doktorantu, kudai tutkiu saamen kielen elävytysty Suomen Pohjazes. Tutkijan pagin rubieu koskemah kielen elävytysty lapsien kieleh harjavumizen da päivykodiloin opastuksen da perehen vuoh. Luvendo pietäh Ven alas-suomelazen projektan Suomelas-ugrilazet kielet da kul tuuru alguopastukses aigah. Samal aigua Petroskoil pietäh seminuaru päivykodiloin opastajih niškoi, sen teemannu on Kaksikieli žys päivykodilois. Opastundan protsessu toizel kielel. Opastajien jatko-opastuksen instituuttu on Pravdan pihal, 31. Annika Pasanen on kielen tutkii, Helsinkin yliopiston doktorantu, kudai tutkiu saamen kielen elävytysty Suomen Pohjazes.

4 «Oma Mua»»» oma kieli, oma mieli»»yhtehine lehti Piäkaupunkissa pilkotah, kylih laššut lennetäh Min päivän elät, šen kummua kuulet - näin šanois vanha karjalaini, konša hänen korvua koškis minih outo ta uuši viesti. Näin šei nykyjäh. Näin šei miän aikah. Niät ta kuulet kaikenmoista. Toičči ihaššut, toičči pöläššyt, a erähičči ihmettelet ta ajattelet, jotta kenen piäh tämä on pällähtän, miksi piti tämä olla näin ta mih še vetäy ta loppuu. Tämmösih ajatukših toi ainaki milma tämä piätöš, jotta jo enši vuuvvešta yhissetäh kakši karjalankielistä lehtie Vienan Karjala ta Oma Mua. Niitä huhuja on ollun enneinki, vain aina on löytyn ihmisie, kumpaset on eššetty tämmöistä piätöštä. Nyt še on jo piätetty ta tämä pakina ta käsittely alkau vašta šen jälkeh. Piättäjät piätettih, ken tietäy kuin šuurella vaivalla šuatih tämmöni piätöš aikah, a myö karjalaiset lukijat käymmä nyt šiih jälkilöylyh. En tiijä kannattaisko paissaki ta kirjuttua täštä kun jo on kaikki valmis, ei muuta kun ota vain vaštah. Nyt mie ainaki olen vaštarannan kiiskinä, vain kuiteinki olen šitä mieltä ta šanallani šeison, jotta ei ois pitän tätä ruatua. Tiälä piäkaupunkissa piättäjien mieleštä, monikohan tuo heistä lukonou niitä miän lehtijä, še piätöš on šemmoni etövä, yhistäy meitä karjalaisie ta šen lehen ulkonäkö tulou šitä nykyaikaista painoštyylie. Še tulou nyt pakšu ta mukava piältä päin, šitä ruvetah painamah joka netäli. Ois luvettavua! A tullouko šillä uuvvella kummalla lukijua? Kaikenmoisie kuprahukšie ta mykrän muokkie on nähnyn miän kieli: šitä on opaššettu ta kielletty, kirjutettu eri tapoih ta kymmeniksi vuosiksi pyyhitty pois käytöštä. Meitä Vuokkiniemen kouluššaki opaštujie aikoinah kiellettih koulušša pakajamašta omalla kielellä, vain šillä kiušalla myö kaikin šilloin pakasima ta ikänä olemma paissun šitä kaunista kieltä. Šiitä jo meijän jälkeh rahvaš alko venäläistyö pakolla ta nyt kylissäki ei joka talošša šuateta enämpi paissa. Šuurin ošin tämä koškou nuorempua polvikuntua. Vanhempi polvikunta ta keški-ikäset kyllä paissah. Juuri heijän šuušša kieli vielä šäilyy šemmosena kaunehena, mehövänä ta merkittävänä karjalaisen ihmisen pohasvuona. En yhtänä täššä kirjutukšeššani alissa yhtä murrehta ta korošša toista. Myö kaikin olemma karjalaista kanšua. Ratijošta kuulemma karjalankielisie lähetykšie ta uutisie molommilla murtehilla, televiisori pakajau kielellä moničči päiväššä, teatterissa kačomma näytelmie šamoin niin tai näin. Vain še luvettava puoli, še lehti! Rahvaš opaštu ta alko lukie lehtijä šillä kielellä mi on hänen oma, millä hiän pakajau ta šuattau šanuo iloh tai ikäväh, mih häntä on lapšena taivutettu, mitä paissah hänen kyläššä. Nyt šen šamasen lukijan pitäis ruveta šuamah šitä komieta pakšuo yhtehistä lehtie, kun tilannou šen äijyä korkiemmalla hinnalla, ta enšin eččie šieltä omua armašta luvettavua ta šiitä mitä kehannou ta šuattanou ta vieläi ymmärtänöy. Vain pitänöykö nyt ruveta ajattelomah niin, jotta kun olet rahat makšan, ni kakši valtua vasikalla: luve taikka ole lukomatta. Aika tavaran kaupiččou. Pitänöykö puoleh tämä vanha šanontahini? Kaupinnouko nyt ne lehet aika ta piättäjien viisaš ajatuš ta piätöš. Ruvennouko nyt lukija vuottamah lehtie luvettavakšeh vain iče lehti hyvyä parašta luvaten alkau eččie ta muanitella lukijua. Aika näyttäy. Päivyä kiitetäh illalla. Valentina Karakina En yhtänä täššä kirjutukšeššani alissa yhtä murrehta ta korošša toista. Myö kaikin olemma karjalaista kanšua. Kielen pienys rippuu sit, ku kolonialistizet da kanzallisvaldivot jo sadoi vuozii opitah hävittiä kandurahvavien kielii net ei olla häviejät, a tapettavat. Helsingin linnas, kus eläy enin eri rahvastu, eigo kieliprobliemat oldane terävembät? Kielidialogua Suomes»»Kielivähembistön oigevuksih näh Martti Penttonen Jälgiaijal, 17 22.9.2013 Helsingin Sanomis käydih mieldykiinittäjiä dialogua kodoperäzis kielis. Oululaine saamen kielen professoru Ante Aikio paheksi sidä, ku halličus meinuau pienendiä saamen elvytysdengoi, kielipezätgi puututah varavonalazikse. Häi vie sanoi, ku pakottamal voinan jälgehizel aijal saamelazii lapsii suomenkielizih internuattuškolih Suomen valdivo käytti dengua saamen kielen hävittämizeh, nygöi pidäs löydyö dengua tuholoin kohendamizeh. Aikiole vastai jovensuulaine histourien professoru Jukka Korpela kirjutuksel Taantuvien kielten elvytysinto ihmetyttää, aiga provokatiivizeh tabah. Häi jättäy huomivottah Aikion argumentan vähembistökielien aktiivizes hävittämizes da andau ellendiä, ku net iče myöstytäh, da niilöin kannattamine on muga kui luonnon zakonoin vastustamistu. Häi viärittäy vastuottomikse vahnembii, kuduat työtäh lapsii kielipezih opastuman kuolijua kieldy. Nenga lapsii pakol pannah, vahnembien ideolougien täh, opastumah Karjalan da saamen kielien vähäine malto on tarkoituksellizen kieli-, kazvatus.- da kul tuurupoliitiekan tulos. suomen lizäkse vie vähäpädözembiä kieldy, saamie libo karjalua, da nenga hyö ei putilleh opastuta niyhteh nämis. Pidäs käyttiä opastunduaigu suuren muailmankielen opastumizeh, sendäh ku kielen tarkoitus on kommunikatsii da vaiku se. Korpelale vastattih. Sami Lakomäki, kul tuuru antropolougu Oulus, kudai on tutkinuh Pohjas- Amerikan indianiloin etnohistouriedu, sanou ku saman argumentan kuolijois kielis häi on moni kerdua kuulluh. Eigo suomigi pienenny kielenny joudas kuolemah? Da pienihäi ven agi on Karjalan da saamen kielien vähäine malto on tarkoituksellizen kieli-, kazvatus- da kul tuurupoliitiekan tulos. anglien da kitain kieleh verraten. Pienys rippuu sit, ku kolonialistizet da kanzallisvaldivot jo sadoi vuozii opitah hävittiä kandurahvavien kielii net ei olla häviejät, a tapettavat. Kandurahvahien ideolougii on oppie ičel piättiä omas tulies aijas. Anneli Sarhimaa, germuanielazen Mainzan yliopiston professoru da vastevai loppunuon ELDIAprojektan johtai, kiistäy vähembistökielien pakkosyötändiä vastah da sanou ku sehäi on sama protsessu, kudamal suomen kieli pellastettih da Suomi nostettih iččenäzekse muakse. Häi sanou, ku nygözen tiijon mugah net ristikanzat, kuduat lapsennu opastuttih kahtu libo monii kielii, myöhembigi parembi opastutah kielii. Karjalan da saamen kielien vähäine malto on tarkoituksellizen kieli-, kazvatus.- da kul tuurupoliitiekan tulos. Kyzymys on oigevukses omah kieleh. Vähembistökielien da nimenomah kielipezien tutkii Annika Pasanen sežo kiistäy sidä vastah, puaksuh Ven algi kuultuu väittehty, ku kielipezä vaigevuttau toizien kielien opastumistu se on päinvastoin. Pezäs kieli opastutah kebjieh, ei pakottamal. Kielien suuruon skua lua häi sellittäy sanomal, ku muailman kielien pagizijoin lugu on keskimiärin 5 000. (Ga tämän kirjuttajan arifmeetiekan mugah seiččie miljardua pagizijua juattu seiččemäle tuhandele kielele andau keskimiärin tuhat pagizijua kieldy kohti.) Pasazen mugah Korpelan paginat ei olla nimidä muudu ku assimilatsiipoliitiekkua. ÎÎ Jatku

»»kul tuuru «Oma Mua» 5 Kuni ollou Säveldäjien taloi, sini ei loppieta konsertat»»ven an tundietut säveldäjät Aleksandra Pahmutova, Nikolai Dobronravov, Vladislav Kazenin da toizet käydih mennyt nedälil Karjalah Ven an säveldäjät lapsile -festivualin hantuzis Ol ga Smotrova Säveldäjät piettih konsertoi Sortavalan muuzikkuškolas da Karjalan filarmounies Petroskois. Ei petties juuri Sortavalas jo moni kerdua piettih se festivuali: Sortavalan čupun luondo monien vuozikymmenien aigah andoi kuulužile säveldäjile vägie ruadoh niškoi. Joga vuottu hyö käydih huogavumah Sortavalan Säveldäjien taloih, monile sigäläzet kohtat roittih omat. Petroskois Aleksandra Pahmutova, Nikolai Dobronravov da Ven an Säveldäjien Liiton piälikkö Vladislav Kazenin musteltih, kui mielihyväl hyö käydih huogavumah Säveldäjien taloih da midä ruattih sen puolistamizekse. On tietty dielohäi, ku se tahtottih salvata endizen Karjalan piämiehen aigah vuvvennu 2011 da andua sen tilat kodiloin nostamizekse. Rahvas kiistetäh tämän muapalan periä, neušto se, mi olis nostettu meijän taloin sijah, andas rahvahale enämbi hyödyy, sanou Aleksandra Pahmutova. Hyödyy enämbi ei olis, a dengua olis, sellittäy Kazenin. Säveldäjien taloin puolistamizes meile äijäl autettih Karjalan lehtimiehet, nygöi meile pidäy sellittiä juriidizet kyzymykset, ku tämä taloi olis meijän endizelleh. Kazenin on varmu: kuni ollou Säveldäjien taloi Sortavalas, sini ei loppieta nerokkahien säveldäjien muuzikkukonsertat. Iče Vladislav Kazenin käi Sortavalah joga elokuudu 45 vuottu peräkkäi. Säveldäi sanou, ku kai, min häi kirjutti, häi kirjutti juuri sie, Karjalan luonnon helmas, ku Moskovan häly ei myv vitä moizeh ruadoh. Säveldäjien talois Rolan Bikov ozutti meile oman Čučelon, Leonid Afanasjev kirjutti sie Gl ažu v oz ora si- Säveldäjien talois Rolan Bikov ozutti meile oman Čuče lon, Leonid Afanasjev kirjutti sie Gl ažu v oz ora sinije, sie mieleh tuligi kirjuttua Gagarinan tiähtijoukot. nije, sie mieleh tuligi kirjuttua Gagarinan tiähtijoukot, sanou Kazenin. Jo ammui Ven an säveldäjät ollah kiini Sortavalan muziikkuškolanke. Sen opastujile säveldäjät piettih konsertu 6. ligakuudu. Tuliel aigua huavatah lahjoittua heile uuzi pianino, ku vahnu jo ei päi soittamizeh.»»fakta ÎÎ Säveldäjien taloi on aptiekan ruadajan Jäskeläzen endine duačču, kuduan nosti suomelaine arhitektoru Pauli Blomstedt vuv vennu 1935. Säveldäjien Liitole se annettih vuvvennu 1945 Iosif Stalinan käskys. Taloi kuuluu Karjalan kul tuurumerkilöin luvetteloh. Aleksandra Pahmutova da Nikola Dobronravov (hur.) käydih Sortavalah kaksi kerdua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Muuzikot ollah varmat: kuni ollou Säveldäjien taloi Sortavalas, sini ei loppieta nerokkahien säveldäjien muuzikkukonsertat. Anuksen muzei karjalazien kul tuuran hyväkse Valentina Mironova Karjala kielen vuvven hantuzis kanzallizen kul tuuran da kanzallizen opastuksen laitokset järjestetäh eri pidoloi karjalan kielen da kul tuuran hyväkse. Anuksen Kanzallizen muzein piäruadoloi on livvikkölöin kul tuuran kehittämine. Muzein pidoloih tulou školaniekkua da päivykodiloin kazvattii. Interaktivnoloin kižoin avul lapset mustoitetah kui ollah karjalakse meččy- da kodielätit, miärätäh ristikanzoin merkičysty elättilöin elokses, paistah karjalakse vuvvenaigoih nähte, paistes käytetäh muzein ozutusvehkehii, pannah mustoh uuzii sanoi. Illoil muzeih kerrytäh Vastavummo muzeis -kluuban naizet. Tämä kluubu oli perustettu sih niškoi, ku sie rahvas voidas paista toine toizenke livvikse. Kluuban naizile muzein ruadajat saneltah uuzis karjankielizis kniigois, järjestetäh heile vastavukset karjalazien kirjuttajienke. Kluuban vastavukses jo piettihgi Valentina Kondratjevan Kaksi pedäjiä -kniigan prezentatsii. Muzein ruadajat harjaitetah nuoren polven rahvastu eziižien kul tuurah, sih niškoi järjestetäh kaikenmoizii ozutteluloi, saneltah karjalazien histourieh nähte. Karjan kielen vuvvennu muzeis, Sroičan päiviä vaste avavui Piemmö ruokos vahnoi sobii -ozuttelu, kudamah pandih kačottavakse XIX-luvun ruuttua muzein fondois. Kaikenmoizet ferezit, kirjavat jubkat da šilkuzet ruutat miellytettih rahvastu da mustoitettih ennevahnazis neidizien illaččulois. Miehien sovat oli čomendettu erilazil vyölöil punottuloil, kuvottuloil da nieglottuloil. Muzein ruadoh yhtytähgi karjalan kielen opastajat. Juuri heijän kehitykses muzein ruadajat luajittih urokkoi školan opastujile. Anuksen muzeis pietäh myös ekskursieloi karjalan kielel. Rahvastu ylen äijäl kiinnostutah moizet ekskursiet, on mielehgi 2013 vuvves algajen pietyt ekskursiet Suuren Sellin -kyläh. Karjan kielen vuvvennu muzeis, Sroičan päiviä vaste avavui Piemmö ruokos vahnoi sobii -ozuttelu, kudamah pandih kačottavakse XIX-luvun ruuttua muzein fondois. Omii mielii kirjutakkua

6 «Oma Mua»»» rahvaskundu Kirmei jallal da pehmei sydämel»»merkipäivy Natalja Sinitskaja Tatjana Ivanovna Bolujeva on rodivunnuh Kuujärven kyläs, ihan Pit kjärven rannal. Pereh eli suures kaksikerroksizes kois, kudai oli nostettu kahten velleksen perehile. Tan an tuatto oli kolhouzan predseduatel annu, muamo ruadoi laukas. Perehes oli kolme tytärdy, heis Tan a kaikis nuorin. Vahnembi sizär tapettih Suomen voinan aigah. Keskimäine sizär eläy Piiterin lähevil, sanelou Tatjana Bolujeva. Tan an vahnembat kui toizetgi kyläläzet ijän kaiken piettih žiivattua, ruattih muadu. Ylen rakas minä olen kalah käymäh. Tuatan kel ainos yhtes järvele käimmö. Toiči kai itkin, konzu ei ottanuh kerale. Tuatto verkot kudoi, nuotat luadi. Kalua saimmo äijin, kyläle ilmai javoimmo. Vahnembis olen harjavunnuh rinnal eläjii auttamah. Meil ainos oli perti täyzi rahvastu. Konzu vai tuldih tarkastajat, toizet herrat meijän kyläh, ainos meile azetuttih, ku tuatto oli kolhouzan piälimäine, sellittäy Tatjana Ivanovna. Kyläläine Tatjana školan loppiettuu puutui Petroskoin valdivonyliopistoh opastumah agronomakse. Häi loppi korgien školan vuvvennu 1965. Sen jälles kymmene vuottu ruadoi agrohiimiellizes laboratouries. Sit kučuttih minuu Onieganjärven piirin raikomah da ruvettih potakoimah ruadoh ammattiliittoh. En kerras lähtenyh, vie opin keldävyö. Ga yksikai puutuin sih ruadoh da 12 vuottu olin muatalovusalan ruadajien ammattiliiton piälikönny, kerdou Tatjana Bolujeva. Ennehäi Karjalas oli 60 souhozua. Jogahizes minä olin äijin kerroin. Taluimmo sinne kirjuttajii da muuzikkumiehii. Sanommo, rahvas ollah niityl libo pellol ruavos, heile tulou muuzikkumies Vavilov, libo taidoilii Stronk. Sehäi oli suuri dielo. Autoimmo pajo- da tansujoukkoloi. Mustan kuduahlienne pajojoukkoh pidi soitto. Juuri sih niškoi ajelimmo Tulan linnah, ku sie soitot oldih parahat. Ku Karjal on ajeltu ristin-rästin da rahvastu tuttavua on menetiijämi, Tatjana Ivanovna ottihes kirjuttamah lehtih. Monet otettih kodih pyhiä vetty, a rohkiembat kai čuglahtettihes manasterin kastemal lah. Kuva: Tatjana Bolujeva Toivotammo Tatjana Ivanovnale, ku hänen syväinlämmiä täydys kaikile omahizile da tuttavile. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Rahvahan hyväkse Kirjutin Leninskaja Pravda -lehteh, Prionežjah. Konzu näet hyvän, ruadajan ristikanzan, himoittau hänes kirjuttua anna kaikin tietäh, mittumua rahvastu eläy rinnal. Eläkkehele lähtendiä vaste Tatjana Ivanovna ruadoi kaheksa vuottu Muatalovusministerstvas. Sie ruadajes häi keräi da talui Suomeh meigäläzii muanruadajii, fermeroi, puuseppii. Enimät heis oldih karjalazet miehet Tuuksel da Riipuškalaspäi. Kaikil heil pidi luajittua dokumentat Piiteris, ku Petroskoil silloi vie ei olluh Suomen konsul stvua. Juuri silloi oli kerätty Oma Pajo -hora. Hyö pajatettihgi enziallus muatalovusministerstvan tilois. Erähiči vastain horan enzimäzen johtajan Klara Stas uk, häi rubei žiälövöimähes, ku ei ole pajattajil ni jallaččiloi, nigo ferezilöi. Minä uskaldin auttua heidy. Iče käin Piiterih, sie ostin kangahat, ombelutimmo heile ruutat, löyhkäy Bolujeva. Tatjana Ivanova on moizii ristittyzii, kuduat ni kodvastu ei istuta joute. Häi on kirmei jallal da pehmei sydämel. Ku voinnouhäi kedä hädävynnytty auttua, ga ruadau kai kirjuttau, koputtau joga ukseh, ei varua mennä paginale suurihgi herroih. Minä, kačo, elän Nevskoin prospektal, rinnal meil Mašezerskoil pihal oli puuhine kodi, kudamas ei olluh keskuslämmitysty. Opis duumaija, pidi ristittyzil hallot hommata keskilinnah, yläh kandua, päčit lämmittiä. Otimmos minä heidy auttamah da puutui meil vuvvennu 2011 suaja heijän kodih lämmy. Petroskoin Sotsiuallizen ruavon keskus Kanzoinvälizen Ijäkkähän ristikanzan päivän hantuzis ligakuun allus valmisti eläkkeheläzile mieldykiinnittäjät matkat Aleksandr Svirskoin Pyhän Stroičan miesmanasterih da Ojatin joven rannal olijal naismanasterih. Kuni ajoimmo autobusas pitkiä matkua pyhih kohtih ekskursien vedäi Nina Lobaševa kerdoi meile Karjalah näh. Pyhän Sroičan manasteris meidy vastai L udmila Morozova, kudai šeikkuperäzesti saneli pyhän kohtan histouries. Vuvvennu se täytti 500 vuottu. Manasteri on Roščinskoin järven rannal, Svirin joven lähäl. Konzu tulimmo Ojatin naismanasterih, sen elävyttämizes da bohatas histouries saneli Svetlana Germanova. Monet otettih kodih pyhiä vetty, a rohkiembat kai čuglahtettihes manasterin kastemal l ah. Kaikkii miellytti tämä mieldykiinnittäi matku. Olemmo kiitollizet Petroskoin sotsiuallizen ruavon spetsialistale Jelena Mališevale, ku hänen hyvyös myö käimmö moizeh hyväh matkah. Tatjana Bolujeva Ku Karjal on ajeltu ristin-rästin da rahvastu tuttavua on menetiijämi, Tatjana Ivanovna ottihes kirjuttamah lehtih. Tatjana Ivanovnal on tuttavu vahnu akkaine, kuduadu häi hoidau. Häi on niistii. Minä hänes tuači kävyn polikliiniekkah, kirjutan händy vračoih. Muitegi konzu midä pidäy, autan. Ymbäri Tatjana Ivanovnas elaigu kiehuu. Häi kuluu veteruanoin nevvostoh. Kerävymmö yhteh, pagizemmo, juommo čuajuu. Yhtes kävymmö konsertoih, teatroih, muzeiloih. Ylen äijäl suvaičen Kantele. Vaste ei ammui käimmö Aleksandr Svirskoin manasterih. Tatjana Ivanovna ainos oli kirkei. Nuorete vie loppi turistujoukkoloin piälikkölöin kursat da ajeli puolen muadu: oli Germuanies, Čehoslovakies, Indies, Vengries, ajeli Skandinaavien muat, käi Ven an lämmien merien rannoil olijat linnat, Baltienmeren da Keski-Aazien muat. Tatjana Ivanovna nygöigi alalleh on matkas. Vuvves viizi-kuuzi kerdua häi ajelou Suomeh, kus hänel on äijy hyviä tuttavua. Kylmykuun keskivälis Tatjana lähtöy Gelendžik-linnan sanatourieh. Ligakuun 18. päivänny Tatjana Bolujeval on suuri merkipäivy. Toivotammo Tatjana Ivanovnale pitkäkse igiä tervehytty da kirmevytty, ku hänen syväinlämmiä täydys kaikile omahizile da tuttavile.

»»literatuuru «Oma Mua» 7 Hyvät nuoret runoniekat! Karjalan tazavallan Kul - tuuru minis terstvu ilmoittau lapsien da nuori žon Toiveh-kilvas. Kilvan tavoiteh on eččie da kannattua nuorii runoniekkoi. Yhtymäh kilbah kučutah 8. 18 -igäzii lapsii da nuorii, kudamat kirjutetah runoloi ven an, karjalan, suomen da vepsän kielel. Kilbu pietäh eri nominatsielois: Opimmo kirjuttua -nominatsii on lapsih näh, kudamil on 8 13 vuottu igiä, Poettine toiveh -nominatsieh suajah yhtyö net lapset, kudamil jo täydyi 14 vuottu, Minun roindumua Karjal -nominatsieh suajah yhtyö lapset dai nuoret. Runoloi suau työndiä sähköadresile: dubrk@library.karelia.ru libo poštan kauti: 185035 Karjalan tazavaldu, Leninan prospektu, 1, Vladimir Morozovan nimine Nuorižokirjasto. Paiči sidä vältämättäh pidäy kirjuttua runoniekan nimi, roinduaigu, škola, kuduas häi opastuu, kodi- da sähköpoštuadressi, telefonan noumeru. Runoloi otetah vastah 01.11.2013 01.04.2014. Kilvan lopputulokset ilmoitetah 31. oraskuudu 2014. Kilbah näh suau tiijustua mincult.ru- da dubrk.karelia.ru-saitoil libo telefonas (8142) 78-32-29. Loitton suuris linnois eläjät ollah parahat oman muan suvaiččijat. Heile kerras voibi andua medalit da ordenat oman muan suvaičukses. Sidä ei sua ni pyhkie, ni poltua. Sen juuret ollah meijän histouries. Jogahine kirjuttajis omal aijal da tietys kohtas vastavui lapsien kel. Tämä vastavus oli pietty projektan mugah, kuduadu pietäh kaksi lapsien kirjastuo Petroskois olii Morozovan nimine da Piiterin alovehelline. Aijoi huondeksel myö, kolme kirjuttajua Nikolai Karpin, Andrei Pantelejev, Jelena Harlamova da meijän alalline piälikkö Julija Zavjalova istavuimmo junah da lähtimmö Lodienoile. Kus da kenen kel vastavummo, oli tietois jo ennepäi. Jogahine meis omal aijal da tietys kohtas vastavui lapsien kel, oli meil yhtehisty paginua, master-kluassua, myö yhtes joimmo čuajuu, vastavuimmo paikallizien kirjuttajien kel da kävyimmö Lodienoin kodirannan muzeih. Kerras Lodienoih tulduu meidy juotettih čuajul da juattih ken kuduah kluassah lähtöy. Minuu kyzyttih, voinnengo kerras kaksi urokkua pidiä peräkkäi? Vähäzel pöllästyin, ga vagaval iänel vastain, ku voin. Meile edukädeh sanottih, kus lapset ollah Maninan pellolpäi (konzulienne tiä eli po meššiek ku Manin). Äijät la lapset ollah Jelena Harlamovan karjalakse kiännettylöi runoloi suau lugie Oma Muas Pei-pei-pezästy-sivul. Matku Lodienoih»»Lodienoin piäkirjastos 27. ligakuudu Karjalan kirjuttajat vastavuttih pienien kniigoin lugijoin kel. köyhis perehispäi, erähil vahnembat ollah juojat. Olgah kui on, net ollah meijän lapset. Kerras nägyi, ku lapset vähän lugietah, ga heil on himo tiijustua midägi uuttu. Tiijusteltih, äijygo minul on vuottu, da pličkutettih kieldy, konzu sanoin oman ijän. Kyzyttih, hätkengo kirjutin kniigua. Konzu vastain, ku vuottu kymmene, tuaste pličkutettih kielii. Konzu kyzyttih, äijängo kniigua kirjutin, da tiijustettih, ku vaigu kaksi uvvessah pličkutettih kielii jo žiälövöijen. Karjalan- da vepsänkielisty Kybenytty kačottih hyväs mieles, livailtih sivuloi da hämmästyjen kyzyttih, mindähbo on kirjutettu latinalazil kirjaimil. Sit kyzyttih minuu lugemah. Luvin lapsile vähäzen omas kniigaspäi, lujoitin sidä, ku minul kniigas on karjalaine pohju. Kuunneltih hyväl mielel. Toizen urokan lopus opastajat kiitettih minuu, heijän mieles minul puutui suaha lapset omah puoleh. Ga minä duumaičen, opastajat tahtottih lauhtuttua minuu. Lodienoin linnan školas n:o 2 miellytti kirjasto da sen emändy Irina Budarina. Hänen hyvyös kirjasto sai suuret tilat, hänen käzil nenis pertilöis on luajittu mugažus da čomus. Školaniekat joudaval aijal puaksuh tullah sinne. Školas n:o 68 muuzikan da piirustuksen opastajannu hätken aigua ruadoi Aleksei Jakimovskii. Frontoviekku, nerokas ristikanzu, häi mondu vuottu oli suuren horan johtajannu, tutki oman kodirannan histouriedu. Se oli ylen mielevy da pehmeisydämelline ristikanzu. Omamualazet azetettih hänele mustopačas omah linnah. Sanelin lapsile, ku vuvves 1801 vuodessah 1920 Lodienoi kuului Anuksen gubernieh. Vuv vennu 1854 linnas oli 245 kodii da yksi gost utaloi. Kirjaston ruadai Marina šupahutti minule korvajuureh, ku hänen pruavobuabo oli sen taloin emändänny. Minä nevvoin Marinale, anna häi iellehgi tutkiu oman perehen histouriedu. Meil ei puuttunuh äijiä nähtä Lodienois, ku kirjutettu oli joga minuuttu. Linnan pihoin nimis kerras kuvastuu mennyh da unohtettu: Uritskoin, Volodarskoin Pihat ollah pystyviivah. A kuibo vois olla toizin, ku linnan pani alguh kuningas Pedri I. Täs linnas vuvvenu 1702 oli luajittu enzimäine Baltien meren suuri laivu Štandart, kuduan kapituanannu oli Pedri I. Tämän da vie äijän muudu saneli meile kodirannan muzein ruadai Nina Troševa. On mostu ristikanzua, kuduat suvaijah omua muadu, omua ruaduo! Illal jo kirjastos vastavuimmo paikallizien kirjuttajien kel. Ei loitton minus istui inehmine. Nonna Voronina otti sanan vuoron da saneli omassah perehes. Hänen pruavodied oi rodivui Kosmojärves, sit muutti Lodienoih da oli papinnu. Naizen died oi sežo oli papinnu, hänen lapset rodivuttih Munjärvenlahtes, kus ollah minungi perehen juuret. En voinnuh tirpua da kyzyin, kui on Nonnan tuatan sugunimi. Naine vastai: Nikol skii. Kerras mustoh karahtih Karjalan tazavallan arhiivas nähtyt Munjärvenlahten prohodan dokumentat, kudamis äijän kerdua sai nähtä tädä sugunimie. Nonnan omahizien oza oli kargei. Viizi hengie heijän perehes oli ammuttu vuozinnu 1937-38. Niidy, ket jiädih hengih, tuuli vedi muan eri čuppuloih. Erähät sanotah minule, midäbo ruat, miksebo se sinule pidänöy? Ga sehäi on miejän histourii. Minä sen omile lapsile jätän, anna tietäh, ket ollah. Kel oli enämbi hyödyy da hyviä mieldy meijän vastavukses tulolazil da Lodienoin paikallizil en malta sanuo. Piäh tuli mieli: loitton suuris linnois eläjät ollah parahat oman muan suvaiččijat. Heile kerras voibi andua medalit da ordenat oman muan suvaičukses. Sidä ei sua ni pyhkie, ni poltua. Sen juuret ollah meijän histouries. Vastavuksen lopus meile lahjoitettih kukat. Kiirehtäjes myö unohtimmo net, ga meijän uvvet tuttavat, lapsien kirjaston ruadajat tuodih net junalluo. A ajoimmo myö kodih myöhä yöl Kui ozuttau elaigu da tämä matku, kirjuttajal pidäy olla lujat käit da lujat jallat, ku häi vois suattua omat lujat mielet rahvahah. Nikolai Karpin Petroskoi-Lodienoi-Petroskoi

8 «Oma Mua» Muhahtai! Lapset päivykois: Minuu mama tatanke laukas ostettih! A minuu internetaspäi otettih! A meijän pereh ei ole bohattu, tata iče kai luadiu.»»joudoaigu»»midä? konzu? kus? 04/ 10 31/ 10 21/ 10 19.00 Vihod-mediakeskus Karl Marksan prospektu, 14 76-14-41 Petroskoi sportulinnuozuttelu Muuzikkuteatru Kirovan lahevo, 4 78-44-42 Kantele-joukon Karjalan ven alazet-programmu 13/ 10 31/ 10 Kiži-muzein ozutteluzualu Kirovan lagevo, 10a 78-35-43 Valamon suarele omistettu ozuttelu Päiväine-detsavun kazvattajat ollah sidä mieldy, ku opastuo nikonzu ei ole myöhä. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua»»Hyvittelemmö! Valmis kielipezä Jelena Migunova Jo tostu vuottu Anuksen Päiväine-lapsien päivykoin kazvattajat, metodistat, voimistelun da muuzikan opastajat lapsien päivyunen aigua kerrytäh yhteh, opastumah karjalan kieldy. Niken heidy vägeh ei prižmi sih, nigo detsavun piälikkö, nigo piirin opastusozasto, ga tullah hyö himol. Enimät kursuniekat ollah karjalazet da hyvin paistah omua kieldy, ga ollah varmat, ku pidäy tiediä kieliopiigi da maltua hyvin lugie da kirjuttua. Moizil kazvattajil lapsetgi ollah harjaitettu muamankieleh. Joga päivykoin joukos (niidy on kuuzi) lapsii harjaitetah karjalan kieleh. Hos i ei rua tämä detsadu kielipezän jyttyöh, ga kazvattajat paiči sidä, ku pietäh kieliurokkoi, harjaitetah lapsii kieleh pajoloin da runoloin vuoh, opitah paistagi lapsienke karjalan kielel päivän aloh. Kaččomattah sih, ku päivykoin joukkolois on kaksinkymmenin lapsin (kielipezäs pidäs olla ei enämbi viittytostu), monet kazvatit hyvin ellendetäh prostoimbua kazvattajan käskyy, tervehtitäh omua kazvattajua da toine tostu karjalan kielel, maltetah äijän sanua karjalakse. Se vai kazvattajien hyvyös, ku vähä ken vahnembis lapsienke pagizou kois karjalakse. Ga mittuine muamo jiäy viluverizekse, konzu hänel lapsukkaine lugou runoloi karjalan kielel da voittau kil- Joga päivykoin joukos (niidy on kuuzi) lapsii harjaitetah karjalan kieleh. vas, libo pajattau konsertas da yhtyy spektaklih. Muga hil l akkazin, hyväzilleh kazvattajat harjaitetah vahnembiigi kunnivoimah muamankieldy. Täl päivykoil olis vai pieni askel kielipezässäh, sih vaiku pidäs Anuksenlinnan administratsien da päivykoin piälikön luba. Karjalan kielen kursiloi kerran nedälis pidäy tämän päivykoin kazvattai Valentina Petrovna Tetčenko. Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Ligakuun16. päivänny Karjalan kielen professoral da endizel Karjalan Rahvahan Liiton piäliköl P otr Zaikoval on roindupäivy. Hyvittelemmö händy da toivotammo tervehytty, ozua da lykkyy. KRL:n johtokundu * * * Ligakuun 19. päivänny Ksenija Gennadjevna K argijeval on suuri merkipäivy. Toivotammo hänele kaikkie hyviä tervehytty, ozua da hengen hoivua. Jermolajevat Jessoilaspäi»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 17 /10 4 +1 5 +2 5 +1 4 +1 4 +2 4 +2 18 /10 6 +2 4 +2 6 +1 4 +1 2 +4 4 +3 19 /10 2 +1 1 +2 2 0 2 +1 3 +2 2 +2 20 /10 3 0 3 +1 3 0 3 0 4 +2 3 +2 21 /10 3 0 4 +2 4 0 4 0 3 +2 4 +2 22 /10 4 +1 3 +2 4 0 4 0 3 +3 3 +2 23 /10 2 +1 2 +2 3 0 3 0 3 +2 3 +2 On otettu: www.gismeteo.ru haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail: omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-b udžettulaitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru 0110927 Indeksu 51894 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 11.00 čuasu 15.10.2013 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 979 ÎÎ Hindu 15 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru