SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymähallitus pöytäkirja 22.09.2016 12:00 Pöytäkirjan etukansi/hallitus... 1 86 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 87 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 3 88 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeiden hyväksyminen... 4 89 Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat... 7 90 Ammatillisen koulutuksen reformi, rahoituksen leikkaukset, niihin liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyt ja koulutustehtävä... 8 91 Vuoden 2016 talousarvion toteutuminen 31.8.2016... 13 92 Hallituksen pyytämä selvitys projekteista... 14 93 Hallinto-oikeuden päätös valtuuston varapuheenjohtajavalinnasta... 15 94 Viranhaltijapäätökset... 17 95 Asuntolakiinteistön 698-6-6027-1 ja sillä sijaitsevien rakennusten myynti... 18 Muutoksenhakuohjeistus... 19
Sivu 1 Aika Paikka Osallistujat Päätöksentekijät Torstai 22.9.2016 klo 13.10 14.40 Ravintola Oppipoika / kokoustila Oltermanni (4. krs), Korkalonkatu 33, Rovaniemi Hallitus: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Seppo Halttu Esa Kangas, 1. varapuheenjohtaja Sanna Karhu Micke Kari Jari Simola Arja Mäkitalo Veikko Virtanen Vuokko Mäntymaa Reino Rissanen klo 13.10 13.52 86 Tuomas Vanhala, 2. varapuheenjohtaja, klo 13.10 13.50 86 Kai Väistö, hallituksen puheenjohtaja Nafisa Yeasmin Leena Jääskeläinen klo 13.10-14.35 86-92 Sopimusperusteisen kunnan edustus läsnäolo- ja puheoikeudella: Esa Nordberg Pertti Palovaara Valtuuston puheenjohtajat: Kaarlo Alaoja Pentti Rytisalo Paula Nevalainen 86-92, 94-95 valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Muut osallistujat Yliviivattu= pois ALLEKIRJOITUK- SET Arto Ylitalo, kuntayhtymän johtaja, esittelijä Tarja Piittisjärvi, hallintosihteeri, hallituksen sihteeri Marju Määttä, arkistonhoitaja kuultavana klo 13.10-13.28 Hannu Kerkelä, kiinteistöjohtaja kuultavana klo 13.10-13.48 Ritva Pekkala, rehtori (oto) kuultavana klo 13.10-14.24 Taisto Arkko, rehtori kuultavana klo 13.10-14.24 Leila Hurtig, rehtori (oto) kuultavana klo 13.10-14.24 Else Kaarlela, talouspäällikkö kuultavana klo 13.10-14.24 Mirjami Palojärvi, henkilöstöpäällikkö kuultavana klo 13.10-14.24 Erkki Jääskö, erikoissuunnittelija kuultavana klo 13.10-14.24 Heikki Keskitalo, toimitusjohtaja kuultavana klo 13.10-14.27 Veli-Pekka Laukkanen, kehitysjohtaja kuultavana klo 13.10-14.29 Puheenjohtaja Sihteeri Kai Väistö KÄSITELLYT ASIAT 86 95 Tarja Piittisjärvi PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Aika ja paikka..2016 Rovaniemi..2016 Rovaniemi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Seppo Halttu Esa Kangas Aika ja paikka 23.9.2016 Kuntayhtymän hallintopalvelujen ilmoitustaulu
Sivu 2 86 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 103 pykälän 2 momentin mukaan: Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Ilmoitus kokouskutsusta ja esityslistasta tähän kokoukseen on toimitettu sähköpostitse 14.9.2016. Esitys: Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen, toteaa läsnäolijat ja todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijakuulemisten aikana kokouksesta poistuivat Tuomas Vanhala klo 13.51 ja Reino Rissanen klo 13.52.
Sivu 3 87 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallituksen pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta hallituksen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys: Päätös: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Seppo Halttu ja Esa Kangas. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Halttu ja Esa Kangas.
Sivu 4 88 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJEIDEN HYVÄKSYMINEN Arkistonhoitaja: Arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitus vastaa arkistotoimen järjestämisestä kunnassa. Arkistolaki ohjaa ensisijaisesti arkistotointa. Sen lisäksi arkistotointa koskevia määräyksiä on laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja sen pohjalta annetussa asetuksessa julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999), henkilötietolaissa (523/1999) sekä laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003). Lisäksi on noudatettava arkistolaitoksen antamia ohjeita ja määräyksiä. Arkistotoimen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Arkistonmuodostajina arkistolaki pitää kunnallisia viranomaisia ja toimielimiä, joita ovat monijäseniset viranomaiset ja kunnan organisaatioon kuuluvat laitokset, sekä kunnan liikelaitoksia. Arkistolain perustelujen mukaan arkistonmuodostajana pidetään yksikköä tai yhteisöä, jolle muodostuu itsenäinen, muista riippumaton arkistokokonaisuus. Arkistolaki velvoittaa arkistonmuodostajan määräämään, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Arkistonmuodostajan on siten määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen ja muun asiakirjallisen tietoaineiston (myös sähköisen) säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Arkistotoimen käytäntöjen ohjeena toimivat asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje (hyväksytty hallituksessa 12.12.2003) ja tiedonhallinnan suunnitelmat vuodelta 2003. Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle on valmisteltu uudet, ajantasaiset ja kattavammat arkistotoimen toimintaohjeet ja asiakirjojen käsittelyohjeet, joiden mukaan kuntayhtymän asiakirjahallintoa, arkistototointa ja arkistonmuodostusta hoidetaan. Johtoryhmä on osaltaan käsitellyt arkistotoimen toimintaohjeet ja asiakirjojen käsittelyohjeet kokouksissaan 2.6.2016 ja 23.8.2016. LIITE 1a: Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Rovaniemen koulutuskuntayhtymän asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje perustuu arkistolakiin (831/1994) ja sen tarkoituksena on ohjata asiakirjojen käsittelyä, arkistonmuodostusta ja arkistonhoitoa sekä määritellä arkistonmuodostajat, arkistotoimen toimijat ja heidän tehtävänsä. Toimintaohjeessa kerrotaan mm. asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tavoitteista ja tehtävistä, keskeisistä käsitteistä, hyvästä tiedonhallintatavasta ja arkistotoimen
Sivu 5 organisoinnista. Lisäksi toimintaohje sisältää Rovaniemen koulutuskuntayhtymän arkistointiohjeet. LIITE 1b: Salaisten asioiden käsittelyohje Rovaniemen koulutuskuntayhtymän salaisten asioiden käsittelyohje perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin eli julkisuuslakiin (JulkL 621/1999, 24 ) ja sen perusteella annettuun asetukseen viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (JulkA 1030/1999). Käsittelyohjeen tarkoituksena on ohjata salaisten asioiden ja asiakirjojen käsittelyä sekä sitä kautta suojata yksityisyyttä ja yleistä etua. Käsittelyohjeessa käydään läpi toimintaa ohjaavat lait ja salaisten asioiden käsittelyn periaatteita, joita hyödynnetään kaikkien salaisten asioiden tai asiakirjojen käsittelyssä. Lisäksi käsittelyohjeessa kerrotaan asiakirjojen julkisuudesta, salassapitoperusteista ja tiedonannosta viranomaisen asiakirjoista. LIITE 1c: Henkilötietojen käsittelyohje Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilötietojen käsittelyohje perustuu henkilötietolakiin (523/1999) ja sen tarkoituksena on ohjata henkilötietojen käsittelyä, toteuttaa yksityiselämän suojaa henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan noudattamista. Käsittelyohjeessa käydään läpi muun muassa henkilötietojen käsittelyn yleisiä periaatteita, henkilötietojen keräämistä, luovuttamista, tietojen suojaamista ja hävittämistä. Ohjeessa kerrotaan myös arkaluonteisten tietojen, henkilötunnuksen ja työntekijän terveydentilatietojen käsittelystä. Lisäksi käsittelyohje sisältää tietoa rekisteröidyn oikeuksista ja vaitiolovelvollisuudesta. Lopuksi on koottu muistilista henkilötietojen käsittelyä varten. LIITE 1d: Asiakirjojen pelastus- ja suojelusuunnitelma Rovaniemen koulutuskuntayhtymän asiakirjojen pelastus- ja suojelusuunnitelma perustuu arkistolaitoksen antamaan ohjeeseen asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa (AL/16103/07.01.01.00/2009). Arkistolaitoksen ohje pohjautuu arkistolain (831/1994) 4 ja 12 :n säännöksiin. Asiakirjojen pelastus- ja suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömien sekä tutkimuksellisista, oikeudellisista tai taloudellisista syistä suojeltavien asiakirjojen ja tietojen säilyminen sekä käytettävyys poikkeusoloissa. Asiakirjojen pelastus- ja suojelusuunnitelmassa kerrotaan muun muassa asiakirjojen suojeluluokista, eri asiakirjaryhmien suojelutoimenpiteistä sekä asiakirjojen suojelun organisoinnista ja vastuuhenkilöistä. LIITE 1e: Ohje arkistotiloista Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ohje arkistotiloista perustuu arkistolaitoksen määräyksiin arkistotiloista (AL/19699/07.01.01.00/2012).
Sivu 6 Ohjeen tarkoituksena on tuoda ilmi pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen arkistotiloja koskevat määräykset ja ohjeet ja siten varmistaa, että asiakirjat ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. Ohjeessa kerrotaan muun muassa arkistotilojen rakenteellisesta suojauksesta, laitteistoista ja järjestelmistä sekä olosuhdevaatimuksista. LIITE 1a: LIITE 1b: LIITE 1c: LIITE 1d: LIITE 1e: Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Salaisten asioiden käsittelyohje Henkilötietojen käsittelyohje Asiakirjojen pelastus- ja suojelusuunnitelma Ohje arkistotiloista Esitys: Johtaja: Hallitus hyväksyy asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeet liitteiden 1a-e mukaisesti. Samalla kumotaan vuodelta 2003 voimassa olevat arkistotoimen ohjeet. Johtajalle annetaan valtuudet hyväksyä teknisluonteiset täydennykset/korjaukset ohjeisiin. Suuremmat muutokset vahvistetaan hallituksen päätöksellä. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli arkistonhoitaja Marju Määttä. Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
89 KUNTAYHTYMÄN AJANKOHTAISET ASIAT Sivu 7 Kuullaan kuntayhtymän johtaja Arto Ylitalon ja muiden valmistelijoiden selostus ajankohtaisista asioista ja käydään keskustelu asioiden pohjalta. - JUKO (KVTES, TS) pääluottamusmies Satu Koskela on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Hänen tilalleen ei ole vielä henkilöä. - opetushenkilöstölle ja virkamiesjohdolle tarkoitettu Pedagogiset huiput 2016 -seminaari järjestettiin Kittilässä 15. 16.9.2016. Käytännön valmisteluista ja järjestelyistä huolehti pääasiassa Levi-Instituutti yhdessä opetushallituksen ja AMKE:n kanssa. Seminaariin osallistui yhteensä 167 osanottajaa eri puolilta maata. Seminaarin keskeinen sisältö raportoidaan hallituksen kokouksessa. - opiskelijatilanne 20.9. - tulos yt-neuvottelujen päättymisestä 30.8.2016 Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee esille tulleet ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös: Kuultiin johtaja Arto Ylitalon selostus kuntayhtymän ajankohtaisista asioista. Lisäksi kuultiin rehtori Taisto Arkkoa, joka kertoi Pedagogiset huiput 2016 -seminaarin pääkohdista. Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 8 90 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI, RAHOITUKSEN LEIKKAUKSET, NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA KOULUTUSTEHTÄVÄ Kehitysjohtaja, rehtorit, erikoissuunnittelija: Reformin taloudelliset tavoitteet ja haasteet Valtakunnallisella tasolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmän päätöksen mukaan säästö kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen siten, että rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä määritellään järjestämisluvan enimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Lausuntokierroksella olleessa ammatillisen koulutuksen rahoituslaissa säästöksi on esitetty 12 prosenttia vuoden 2016 ammatillisen peruskoulutuksen rahoitustasosta. Avoimena ovat vielä kilpailukykysopimuksen ja indeksien jäädyttämisen (vuosina 2016 2019) myötä tehtävät rahoituksen vähennykset, jotka tulevat em. rahoitusleikkausten lisäksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen on arvioitu laskevan ammatillisen koulutuksen reformin säästötavoitteen ja rahoituslaissa esitetyn säästön vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,9 milj. euroa. Lisäksi Opetusja kulttuuriministeriö voi tämän lisäksi tehdä muutoksia järjestämislupiin vuosien 2016 ja 2017 osalta, mikä aiheuttaa toteutuessaan mahdollisesti noin 0,9 milj. euron lisäsäästötavoitteen kuntayhtymälle. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän suunnitelmana on laatia talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019, jotka toteuttavat toimintatuottojen vähenemisestä aiheutuvan kustannusleikkaustarpeen. Suunnitelmana on myös mitoittaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminta ja koulutustehtävä vuonna 2017 ja sen jälkeen siten, että mitoitus ja mahdolliset rakenteelliset ratkaisut toteuttavat reformin säästötavoitteet. Suunnitelma toteutuessaan tarkoittaa toimintojen uudelleenjärjestelyä, muutoksia joihinkin työ- ja virkatehtäviin ja työ- tai virkasuhteen ehtoihin, siirtoja tehtävistä toisiin, joidenkin tehtävien päättymistä ja mahdollisia irtisanomisia, osaaikaistamisia tai lomauttamisia tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Suunnitelmasta johtuvista mahdollisista henkilöstövaikutuksista johtuen Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on käyty yhteistoimintaneuvottelut 16.3.2016 28.4.2016. Reformin toiminnalliset tavoitteet ja haasteet Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiksi OKM on määritellyt, että nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tavoitteena on myös kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen, lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista sekä uudistaa oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Sivu 9 Valtakunnan hallitus on päättänyt reformin toimintasuunnitelman linjauksista kevään 2016 aikana seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistetaan laatimalla yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa. Rahoituslakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Säädellään kaikkea ammatillista koulutusta jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus Osaamisperusteisella ja asiakaslähtöisellä koulutuksella tavoitellaan nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin sekä asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja. Opintopolut tulee rakentaa yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti. Koulutuksen toteuttamistapojen tulee olla työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisen ohella keskitytään yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi turvataan tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle. Selkeät ja asiakaslähtöiset toimintatavat edellyttävät matalaa kynnystä palveluihin sekä erilaisten raja-aitojen poistamista. Tätä tukevan toimintamallin ja siihen liittyvän johtamisjärjestelmän tulee olla nykyistä sujuvampi, kevyempi ja virtaviivaisempi.
Sivu 10 Toimintatapojen uudistaminen ja toiminnan uudelleenjärjestelyt OKM kannustaa toimijoita sopeuttamaan toimintaansa uuteen toimintalainsäädäntöön ja rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin niiden välillä. Toimintatapojen uudistaminen on nähty välttämättömänä, koska nykyisillä organisaatiorakenteilla ja toimintatavoilla ei välttämättä kyetä toteuttamaan reformin edellyttämää uudentyyppistä toimintaa. Jokaisen työ muuttuu ja uusien toimintamallien ja organisaatiorakenteiden ja koko toimintakulttuurin muutoksen tulee tukea uutta toimintatapaa. Avainroolissa on muutoksen johtaminen ja koko henkilöstön sitoutuminen muutokseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä eri vaihtoehtoja ja vaikutuksia on tarkasteltu johtamisjärjestelmän, tukipalveluiden, koulutustehtävän ja maksullisen palvelutoiminnan näkökulmista siten, että reformin tavoitteet sekä ytneuvotteluissa arvioidut henkilöstövaikutukset voidaan saavuttaa. Virkamiesjohto arvioi, että tavoitteisiin päästään talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien 2018 2019 aikana. Johtamisjärjestelmän uudelleenjärjestelyjen primääritavoitteena on pyrkiä poistamaan tulosalueilla toisaalta tulosalue-, työyksikkö- ja toimipisterajat ja toisaalta nuorten ja aikuisten koulutusten rajat sekä pyrkiä järjestelemään johtaminen uudelleen siten, että se perustuu osaamisalojen johtamiseen ja koulutuksen osaamisalaperusteiseen, kysyntälähtöiseen toteutukseen, riippumatta koulutuksen järjestämispaikkakunnista, opetusmuodoista ja/tai -järjestelyistä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallintosäännön mukaan tulosaluerakenteesta ja tulosalueista päättää koulutuskuntayhtymän valtuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vuoden 2017 talousarvion valmistelutyötä tehdään Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston tulosalueiden yhdistämiseksi yhdeksi uudeksi tulosalueeksi. Sen lisäksi tavoitteena on keskittää uusi oppilaitospalvelut- tukitoiminto perustettavalle tulosalueelle. Oppilaitospalvelut -tukitoimintoon kootaan kaikki ne palvelut, joissa ensisijaisena asiakkaana on opiskelija tai työelämä. Näitä palveluja ovat opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut, oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Työelämäpalvelut sisältää oppisopimustoiminnan sekä maksullista palvelutoimintaa tukevia toimintoja. Uudelleen järjestellyt koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut muodostuvat talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja kiinteistöpalveluista sekä koulutuksen järjestäjälle määrätyistä lakisääteisistä ja muista tehtävistä. Uuden osaamisalalähtöisen ammatillisen koulutuksen toteuttamisen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän määrittelytyö on käynnistetty. Osaamisalalähtöisessä mallissa on tarkoitus koota Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä annettava ammatillinen koulutus kolmeen enintään neljään osaamisalakokonaisuuteen, jossa kokoamisen keskeisinä perusteina
Sivu 11 ovat synergiaa tukeva asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta ja toisaalta nykyisten tulosalueiden, toimipisteiden, nuorten ja aikuisten koulutusten ja tutkintojen välisten raja-aitojen poistaminen. Tätä tukeva tiimirakenne järjestetään uudelleen siten, että se vastaa osaamisalalähtöistä johtamisjärjestelmää. Lähijohtajuutta opetus- ja ohjaustyössä lisätään. Uuteen toimintamalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään siirrytään vaiheittain vuoden 2017 aikana. Koulutustehtävän mitoituksen, sisällön ja siinä olevien vaihtoehtojen pohdintaa on tehty tarkastelemalla kaikkien perustutkintojen tulos- ja suoriteprofiilit eri mittareilla (vetovoima/läpäisy/opiskelijamäärän kehitys/tutkintosaanto/ sijoittuminen työelämään) sekä tekemällä analyysia sopeuttamisen mahdollisuuksista ja keinoista tutkinnoittain. Vaihtoehtoja on tarkasteltu ammatillisen peruskoulutuksen koulutustehtävän mahdollisessa mitoituksen ja sisällön muuttamisessa: Perustutkintoon/tutkintoihin liittyvän opiskelijasisäänoton keskeyttäminen. Tutkintokohtaisen vuosiopiskelijamäärän mitoitus (vähentäminen/lisääminen) kysyntää ja työelämän tarpeita vastaavalle tasolle. Osaamisalatarjonnan (koulutusohjelmien) kaventaminen perustutkinnon sisällä. Koulutuspaikkatarjonnan painopisteen siirtäminen ops-perusteisesta koulutuksesta näyttöperusteiseen koulutukseen (uusi laki huomioiden). Koulutuksen päällekkäisyyden poistaminen ja koulutuksen keskittäminen nykyistä harvempiin toimipisteisiin. Uudet koulutustarjontaan liittyvät järjestämisluvan mukaiset avaukset ja koulutuskokeilut. Kustannustehokkuuden lisääminen kaikissa tutkinnoissa. Tarkastelun perusteella on nähty, että ei ole tarkoituksenmukaista lähteä leikkaamaan järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärää vaan Reformin tavoitteet voidaan saavuttaa ja koulutustehtävässä onnistua toimintaa ja toimintatapoja tehostamalla ja niitä uudistamalla. Ammatillisen koulutustarjonnan suunnittelua toteutetaan Lapin maakunnan työelämän tarve sekä yksilöiden osaamistarpeet ja koulutustoiveet huomioiden. Toimintatapojen uudistamisen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen aikataulu Johtamisjärjestelmään ja tukipalveluihin liittyviä toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja niihin liittyviä työtehtävien yhdistämisiä sekä henkilöstön tehtäväkuvien muutoksia on aikataulutettu siten, että osa järjestelyistä ja muutoksista on tehty jo touko-kesäkuussa 2016 ja osa lukuvuoden 2016 2017 alusta eli 1.8.2016 lukien. Osa toiminnan uudelleenjärjestelyistä on suunniteltu tehtäväksi uuden
Sivu 12 talousarviovuoden alusta eli 1.1.2017 lukien sekä osa 1.8.2017 lukien Jokiväylän kampuksen järjestelyiden jälkeen. 1.1.2018 voimaan tulevien toimintalainsäädännön ja rahoituslainsäädännön vaikutukset toiminnan uudelleenjärjestelyihin suunnitellaan tehtäväksi vuoden 2018 alusta lukien. Mahdollinen yhtymävaltuuston korvaaminen yhtymäkokouksella nähdään omistajien keskuudessa tukevan toiminnan uudelleenjärjestelyä. Yhtymäkokousmalli edellyttää perussopimuksen muutosta. Perussopimuksen muutos edellyttää omistajien valmistelua. Esitys: Johtaja: Hallitus päättää: 1) että vuoden 2017 talousarviovalmistelua jatketaan siltä pohjalta, että tulosalueina Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto yhdistetään yhdeksi uudeksi tulosalueeksi. 2) että koulutustehtävää toteutetaan vuonna 2017 nykyisen järjestämisluvan vuosiopiskelijamäärän (3010) puitteissa. 3) merkitä tiedoksi, että: i. uuteen osaamisalalähtöiseen ammatillisen koulutuksen toteuttamisen toimintamalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään siirrytään vaiheittain vuoden 2017 alusta alkaen. ii. oppilaitospalvelut keskitetään uuden edellä mainitun tulosalueen sisälle vuoden 2017 alusta alkaen. iii. yhteiset palvelut järjestellään uudelleen vuoden 2017 alusta alkaen. 4) todeta omistajien suunnittelevan kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista yhtymäkokousmalliin. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavina olivat kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, rehtorit Taisto Arkko, Leila Hurtig ja Ritva Pekkala sekä erikoissuunnittelija Erkki Jääskö. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 13 91 VUODEN 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31.8.2016 Talouspäällikkö: Vuoden 2016 talouden toteutumasta raportoidaan kuntayhtymähallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeen (16.12.2015 131) mukaan neljä kertaa vuodessa ja toiminnan määrällisistä tavoitteista (mittarit) kaksi kertaa vuodessa. Talousarvion yhteenveto tulosalueittain 31.8.2016 sisältää myös toteutumatiedot vastaavana ajankohtana vuonna 2015 sekä laskennallisen tuloksen 31.8.2016 ja vuoden 2016 talousarvion tulosennusteen. Vuoden 2016 määrällisten tavoitteiden toteutuminen 31.8.2016 sisältää oppilaitosmuotoisen koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä henkilöstötyö ja hanketoiminnan luvut. Kuntayhtymän kirjanpidon mukaiset toimintatuotot 31.8.2016 ovat 40,1 M ja toteutumisprosentti on 61,2 % (2015 64,3 %). Toimintakulut ovat 40,3 M ja toteutumisprosentti on 66,6 % (2015 66,6 %). Toimintakate on -0,2 M joka on -4,1 % talousarviotavoitteesta (2015 29,7 %). Tulosalueiden kirjanpidon mukaiset toimintatulot sisältävät yksikköhintarahoituksen tammikuun laskentapäivän opiskelijamäärän mukaan sekä muun kirjatun tulorahoituksen. Toimintatulot tarkistetaan lokakuussa painotetulla opiskelijamäärällä, jota verrataan järjestämisluvan mukaiseen opiskelijamäärään. Kirjanpidon mukaiset toteutumat sisältävät kaikki 12.9.2016 mennessä hyväksytyt ja kirjatut elokuun ostolaskut, sisäiset vuokrat, yhteiset hallinto- ja tietohallintokustannukset, rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä kaikki tulot ilman jaksotuksia. Kuntayhtymähallitus on käsitellyt kokouksessa 25.8.2016 77 talouden tasapainottamisen toimenpiteitä vuodelle 2016. LIITE 2a: Vuoden 2016 talousarvion toteutuminen 31.8.2016, käyttötalouden tulosennuste 2016 ja määrälliset tavoitteet LIITE 2b: Toiminnallisten mittareiden toteutuma 31.8.2016 OHEISMATERIAALI: Kemijärvi LAO-LAMO toteuma 31.8.2016 Esitys: Johtaja: Hallitus käsittelee ja merkitsee tiedoksi koulutuskuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion toteutumisen, määrälliset tavoitteet ja jaksotuksilla korjatun laskennallisen tuloksen 31.8.2016 sekä tulosalueiden tulosennusteen 2016. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Lisäksi kuultiin rehtori (oto) Leila Hurtigia, kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkasta, rehtori Taisto Arkkoa ja toimitusjohtaja Heikki Keskitaloa. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 14 92 HALLITUKSEN PYYTÄMÄ SELVITYS PROJEKTEISTA Kehitysjohtaja: Hallitus on 2.3.2010 kokouksessaan päättänyt pyytää lyhyet selvitykset käynnissä olevista uusista yli 500.000 euron hankkeista. Lapin liiton sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman päätökset: - Olympic Training Center of Rovaniemi (Lapin liitto) - OSMA Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (ELY) LIITE 3: Euroopan sosiaalirahastopäätökset 2 kpl Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 3 olevat rahoituspäätökset yli 500.000 euron hankkeista. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 15 93 HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALTUUSTON VARAPUHEENJOHTAJAVALINNASTA Kehitysjohtaja: Yhtymävaltuusto on 13.1.2015 5 myöntänyt 1.1.2015 voimaan astuneen kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen johdosta eron valtuuston puheenjohtajuuksista sitä pyytäneille henkilöille ja valinnut keskuudestaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudet puheenjohtajat. Valtuusto myönsi eron Riitta Hokkaselle ja valitsi valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi Paula Nevalaisen. Hokkanen teki asiasta kunnallisvalituksen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus katsoo, että kun yhtymävaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen vain valtuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävän osalta eikä valituksenalaista päätöstä ole syytä kumota kokonaisuudessaan. ------------- Ote: ---- ------------- LIITE 4: Hallinto-oikeuden päätös 31.8.2016 nro 16/0682/2 Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee hallinto-oikeuden päätöksen 31.8.2016 nro 16/0683/2 tiedoksi ja esittää samalla, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi. Hallitus päättää jättää asian sillensä. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Merkittiin pöytäkirjaan, että Paula Nevalainen poistui kokouksesta esteellisenä (asianosainen). Merkittiin pöytäkirjaan, että Leena Jääskeläinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 14.35.
Sivu 16 Puheenjohtajan esityksestä ja Simolan kannattamana hallitus yksimielisesti päätti merkata hallinto-oikeuden päätöksen 31.8.2016 nro 16/0683/2 tiedoksi ja päätti esittää, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi.
94 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivu 17 Hallintosäännön 6 pykälän mukaan: Henkilöstöä koskevista ja muista päätöksistä tehdään viranhaltijapäätös. Päätökset kirjataan päätösluetteloon. Hallituksen ottokelpoiset päätökset tuodaan hallituksen tietoon oikaisuvaatimusajan kuluessa päätöksen tekemisestä. Hallitukselle on jätetty tiedoksi liitteestä 5 ilmenevät viranhaltijapäätösluettelot: - listat erillisistä viranhaltijapäätöksistä - luettelot virkavalinnoista, työsuhteista ja sijaisuuksista sekä virkavapauksista/työlomista, joihin ei ole automaattista VES/TES:iin perustuvaa oikeutta (WebTallennus) - ulkomaan matkamääräykset (epopulus matkalaskuohjelma) Esitys: Hallituksen puheenjohtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 5 ilmoitetut kuntayhtymän johtajan päätökset. Päätös: Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen. Esitys: Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 5 ilmoitetut viranhaltijapäätökset. Päätös: Hallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 18 95 ASUNTOLAKIINTEISTÖN 698-6-6027-1 JA SILLÄ SIJAITSEVIEN RAKENNUSTEN MYYNTI Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto on kokouksessaan 21.6.2016 9 myöntänyt kuntayhtymän hallitukselle luvan myydä osoitteessa Juurakkotie 45 (Rankatie 1, Lampela), 96300 Rovaniemi (kiinteistö 698-6-6027-1) olevan asuntolakiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset tarjouskauppamenettelyä käyttäen. Kiinteistö ja sillä sijaitsevat rakennukset ovat olleet myynnissä tarjouskauppamenettelyllä Kiinteistömaailma/Rovaniemen Kodit Oy:llä. Kiinteistömaailma on pitänyt esittelyjä kohteessa 9 kertaa. Kauppahinta on kehittynyt n. kuukauden aikana 87.000 :sta 111.000 :oon. Kiinteistömaailman tilastoihin perustuva arvio toteutuvasta kauppahinnasta on 95.000. Tarjouskaupassa hintakehitys on jatkunut siten, että viimeisin (12.9.2016) tarjoushinta on 111.000. LIITE 6: Tarjoushinnan kehitys (ei julkinen) Esitys: Johtaja: Hallitus päättää myydä kiinteistön 698-6-6027-1 ja sillä sijaitsevat rakennukset 111.000 :n kauppahinnalla Lauri Väätäjälle. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen.
Sivu 19 KUNTAYHTYMÄHALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAT MUUTOKSENHAKUOHJEET I MUUTOKSENHAKUKIELTO Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta (KuntaL 136 ). Palkkauspäätösten osalta päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätös koskee työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä. Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä koskeviin päätöksiin ei voi hakea muutosta. Asia kuuluu pääsopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn piiriin ja työtuomioistuimen toimivaltaan. Lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( 23) perustuvat riita-asiat ja hyvitysvaatimukset käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Pykälät: 86, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94 Tähän Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallituksen pöytäkirjassa olevaan päätökseen tyytymätön saa tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitukselle. Yhtymähallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. Yhtymähallituksen tekemästä kansalliset kynnysarvot ylittävästä hankintapäätöksestä voidaan tehdä hakemus markkinaoikeudelle. Kansallisen kynnysarvon suuruus on: - 30.000 euroa tavara- ja palveluhankinnat - 100.000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana - 150.000 euroa rakennus- ja käyttöoikeusurakat II OIKAISUVAATIMUSOHJE JA HANKINTAOIKAISUOHJE Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitukselle/hankintaoikaisun hankintayksikölle: Pykälät: 95 Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus Posti- ja käyntiosoite: Toripuistikko 5-7 (3. krs), 96200 Rovaniemi Sähköpostiosoite: redu@redu.fi Puhelin: 020 798 4000 (keskus) Telefax: 020 798 4099 Viraston aukioloaika: 08.00-16.00 Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteilla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen (KuntaL 137 ). Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä sen tekemään päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankinta-asiassa oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle, elleivät he ole asianosaisia (HankintaL 80 83 ).
Sivu 20 Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus tai hankintaoikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (HankintaL 81 2 mom.). Kunnan jäsenen tai jäsenkunnan ja sen jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana (HallintoL 59 ). Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa hankintapäätöksen tiedoksiannossa, ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Myöhästynyttä oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää/nähtäväksi asettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ei ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei suositella lähetettäväksi sähköpostitse tai sen liitteenä. Sähköisen asiakirjan (telekopio tai sähköposti) katsotaan saapuneen viranomaiselle kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. III VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen ja kunnan jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen (KuntaL 137 ). Pykälät: Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Postiosoite on PL 189, 90101 OULU ja käyntiosoite Isokatu 4 (3. krs), Oulu. Puhelin 029 56 42800 (vaihde), telekopio 029 56 42842 ja sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi. Asiakaspalvelu on avoinna 8.00 16.15.
Sivu 21 Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. - Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen (päätös oikaisuvaatimusohjeineen) lähettämisestä. - Milloin oikaisua päätökseen haetaan kunnan jäsenen ominaisuudessa, oikaisuvaatimusaika lasketaan siitä, kun toimielimen pöytäkirja tai viranhaltijan päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirjanotteen voi tilata ja tarkempia ohjeita saada asianosaisen toimielimen sihteeriltä tai päätöksen tehneeltä viranhaltijalta. Valituskirjassa on ilmoitettava: - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjaan on liitettävä myös asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, ellei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, telekopiona, sähköpostilla tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Sähköisesti toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä valitusviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla. IV ASIAN SAATTAMINEN MARKKINAOIKEUDEN KÄSITELTÄVÄKSI Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa asia voidaan saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee voi saattaa hankintapäätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankinta-asiassa oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle, elleivät he ole asianosaisia. Pykälät: Valitusaika Hankintaoikaisuvaatimuksen vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Jollei toisin säädetä, hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä ja sen perusteluista sekä ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.
Sivu 22 Kirjeitse toimitetun tiedoksiannon kohdalla tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Valitus ja sen toimittaminen Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon muutosta haetaan joko kopiona tai alkuperäisenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi valtakirja, mikäli käytetään asiamiestä (hallintolainkäyttölaki 21 ) Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. EU-kynnysarvon alittavat ns. tekniset peruspalvelut Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa teknisiä peruspalveluja (vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelut) koskevissa hankinnoissa markkinaoikeuden toimivalta alkaa vasta EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Valituskielto Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta kansalliset kynnysarvot ylittävästä hankinta-asiasta ei saa valittaa hallintolainkäyttölain eikä kuntalain (410/2015) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) vastainen. Valituskielto perustuu julkisista hankinnoista annetun lain 102 :ään. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hakijan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa II ilmoittamaan osoitteeseen (HankintaL 88 ). Markkinaoikeuden yhteystiedot Markkinaoikeus Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin 029 56 43300 Faksi 029 56 43314 Päätös on annettu postin kuljetettavaksi..2016 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Päätös on lähetetty sähköpostitse..2016