Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto
Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa 2011 antamat päätökset liittymien hinnoittelumenetelmistä ja periaatteista koskevat kaikkia jakelu- ja alueverkonhaltijoita. Uuden 1.9.2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain (588/2013) myötä jännitetasoltaan 110 kv ja suuremman kantaverkkoon kuulumattoman verkon osalta on otettu käyttöön käsite suurjännitteinen jakeluverkko korvaamaan termi alueverkko. Päätösten perusteella jakelu- ja alueverkonhaltijoiden oli laadittava itselleen tuotannon verkkoon liittämistä koskevat hinnoittelumenetelmät ja periaatteet 1.5.2011 mennessä
Hinnoittelumenetelmän valinta Sähköntuotantoliittymät on jaettu hinnoittelun kannalta sähkömarkkinalaissa kahteen luokkaan, joiden hinnoittelumenetelmä poikkeaa toisistaan Pienimuotoiseen sähköntuotantoon, jolla tarkoitetaan enintään kahden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitosta tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaa kokonaisuutta Sähköntuotantoon, jolla tarkoitetaan yli kahden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitosta
Pienimuotoisen sähköntuotantolaitoksen liittymismaksu Sähkömarkkinalain (588/2013) 56 :n mukaan pienimuotoisen sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun ei saa sisällyttää sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kuluja. Pelkästään välittömät liittämisestä aiheutuvat verkonhaltijan verkon laajennuskustannukset sisältyvät liittymismaksuun. Vahvistamiskustannuksiksi katsotaan esimerkiksi olemassa olevan johdon vaihtaminen suurempaan, sähköisesti rinnankytketyn jakeluverkon rakentaminen ja muuntajan vaihto suurempaan.
Yli 2 MVA sähköntuotantolaitoksen liittymismaksu Yli kahden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitoksen liittämisestä keskijännitejakeluverkkoon peritään välittömät verkonhaltijan verkon laajennuskustannukset ja keskijännitejakeluverkon kapasiteettivarausmaksu.
Verkonrakennuskustannusten kohtuullisuus Verkonrakennuskustannusten kohtuullisuutta arvioidessaan Energiamarkkinavirasto käyttää vuosittain julkaisemiaan sähkönjakeluverkon komponenttien yksikköhintoja. Mikäli annetuilla komponenttimäärillä ja energiamarkkinaviraston julkaisemilla yksikköhinnoilla saadut rakennuskustannukset muodostuvat korkeammaksi kuin verkonhaltijan antamassa tarjouksessa, niin hinnoittelua voidaan tältä osin pitää kohtuullisena.
Kapasiteettivarausmaksu Kapasiteettivarausmaksulla katetaan uusien sähköliittymien rakentamisesta aiheutuva olemassa olevan sähköverkon vahvistamistarve. Kapasiteettivarausmaksulla sähköliittymänhaltija saa myös oikeuden varata sähköverkon siirtokapasiteetista maksun suuruutta vastaavan määrän. Kapasiteettivarausmaksu sisältää vahvistuskulut
Keskijänniteliittymän hinnoittelu yhtälömuodossa a b P missä a b P on kustannus, joka kattaa välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat verkonhaltijan verkon laajennuskustannukset sekä mahdolliset liittymästä aiheutuvat verkonsuojauskustannukset; ei sisällä verkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia [euroa] on kapasiteettivarauskustannus, joka kattaa olemassa olevan keski- tai suurjännitejakeluverkonvahvistamisen [euroa/kva] tai [euroa/mva] on liittyjän liittymisteho [kva] tai [MVA]
Menetelmä kapasiteettivarausmaksun määrittämiseksi Energiamarkkinavirasto on tehnyt verkonhaltijoiden käyttöön laskentataulukon kapasiteettivarausmaksun määrittämistä varten. Taulukko löytyy viraston kotisivuilta. Taulukon avulla saatua keskijännitejakeluverkon kapasiteettivarausmaksua voidaan pitää eräänlaisena kattohintana arvioitaessa verkonhaltijan perimän kapasiteettivarausmaksun kohtuullisuutta.
Liittymät joissa on sähköntuotannon ohella kulutusta Liittymissä joissa on sähköntuotannon ohella on myös kulutusta, peritään vähintään kulutuksen liittymistehoa vastaava liittymismaksu. Muutoin liittymismaksun määritysmenetelmä määräytyy suurimman liittymistehon mukaan.
Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitoksen liittymän suurentaminen Näennäissähköteholtaan enintään 2 MVA tuotantolaitoksen liittymää suurennettaessa liittyjä on velvollinen maksamaan korvauksen yksinomaan sitä palvelevan verkonosan ja laitteistojen rakentamisesta. Vahvistuskuluja ei saa periä. Suurennettaessa enintään 2 MVA tuotantolaitoksen liittymä yli 2 MVA liittymäksi, määräytyy liittymismaksu välittömien verkonhaltijan verkon laajennuskustannusten ja kapasiteettivarausmaksun mukaan. Lopullinen liittymismaksu saadaan vähentämällä saadusta liittymismaksusta aiemmin maksettu liittymismaksu.
Tekniset vaatimukset Verkonhaltijalla tulee olla määritettynä vastuualueellaan sovellettavat tuotannon liittämistä koskevat kohtuulliset tekniset vaatimukset. Teknisten vaatimusten on oltava julkisia Samantyyppisillä ja tehoisilla liittyjillä vaatimusten on oltava yhdenmukaiset riippumatta siitä mihin kohtaan verkkoa liittyjä on liittymässä.
Liittymistarjouksen toimitusaika Sähkömarkkinalain (588/2013) 19 :n mukaan verkonhaltijalla on verkon kehittämisvelvollisuus, jolloin sen on pidettävä verkkonsa sellaisessa kunnossa, että verkkoon voidaan kohtuullisen ajan puitteissa liittää voimalaitoksia ja käyttöpaikkoja Sähkömarkkinalain (588/2013) 20 :n mukaan verkonhaltijan on julkaistava kohtuullinen aika, jonka kuluessa se käsittelee tarjouspyynnöt Verkonhaltijan on pyynnöstä annettava riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista sekä toimitusajasta
Liittämiskohta Verkonhaltija määrittää vastuualueellaan kohdan, jossa liittyjä liitetään sähköverkkoon ja tämä liittämiskohta kirjataan liittymissopimukseen. Liittämiskohdan määrittämistapa tulee olla kirjattuna yhtiön liittymismaksuperiaatteissa. Sähkömarkkinalain (588/2013) 13 :n mukaan jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkko vastuualueellaan, mutta muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa jos kyseessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla yksi tai useampi voimalaitos liitetään jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon.
Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus Sähkömarkkinalain (588/2013) 4 :n mukaan sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain Energiamarkkinaviraston myöntämällä sähköverkkoluvalla. Sähköverkkolupaa ei voida siirtää toiselle Sähköverkkolupia ovat jakeluverkkolupa tai suljetun jakeluverkon lupa, jotka myönnetään hakemuksesta hakijalle
Kiinteistön sisäinen sähköverkkotoiminta Sähkömarkkinalain (588/2013) 4 :n mukaan luvanvaraista ei ole sähköverkkotoiminta, jossa sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta Energiamarkkinaviraston asettamat kiinteistöryhmän edellytykset kiinteistöt rajoittuvat toisiinsa Kiinteistöt saman tahon hallinnassa omistuksen tai muun sopimuksen, esimerkiksi vuokrasopimuksen tai muodostetun yhteismetsän kautta Kiinteistöt on lohkottu ja niillä on lainhuuto Liittyjän oma liittymisjohto tai varasyöttöyhteys katsotaan osaksi kiinteistön sähköverkkoa
Milloin kyseessä on luvanvarainen sähköverkkotoiminta? Esimerkkinä voidaan tarkastella usean generaattorin muodostamaa voimalaitoksen sähköverkkoa Jos sähköverkko sijaitsee samassa kiinteistössä tai kiinteistöryhmässä, niin lupaa ei tarvita Jos sähköverkko sijaitsee usean eri tahon omistuksessa tai hallinnassa olevilla kiinteistöillä ja toimintaan on vastuualueen jakeluverkonhaltija lupa, eikä siirrosta peritä vastiketta, niin lupaa ei tarvita Jos sähköverkko sijaitsee useamman eri tahon omistuksessa tai hallinnassa olevilla kiinteistöillä ja siirrosta peritään vastiketta, niin sähköverkkolupa tarvitaan
Hakemuslomakkeet ja ohjeet Jakeluverkon ja suljetun jakeluverkon hakemuslomakkeet ja sen täyttöohje löytyvät osoitteesta http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid =3555&pgid=184&languageid=246
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja riku.kettu@emvi.fi 029 5050 047