POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (25) MYR:in sihteeristö Aika 26.01.2016 klo 09:00-10:17 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Rajala Tiina Varapuheenjohtaja Laukkanen Heikki sihteeri Helaakoski Leila Jäsen Jaakola Päivi Jäsen Lappalainen Aki Jäsen Lehto Arto Jäsen Ojala Heikki Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Kurvinen Anne-Maaria Varajäsen Suutari Tiina Varajäsen Muut läsnäolleet Myllylä Raili MYR pj. Saarinen Vesa MYR varapj. Ranta Janne Varajäsen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Tiina Rajala Puheenjohtaja Heikki Laukkanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:
Kokouksen 1/2016 asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Esityslistan hyväksyminen 4 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 4 Maaseuturahaston valintamenettelyyn päässeet hankkeet 6 5 Autonomisten työkoneiden ja ajoneuvojen arktisen testausympäristön 7 kehittäminen Oulun yliopiston kampukselle ja Ouluzone-moottoriurheilukeskukseen / EAKR 6 Teknologia- ja pilotointiympäristö teollisen internetin palvelualustana / 10 EAKR 7 Vesiruton hyötykäyttö - riesasta raaka-aineeksi (Elodea) / EAKR 13 8 Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (Me3Lab) / EAKR 14 9 PUUTA - Puuraaka-aineen hyödyntäminen Utajärven kunnassa / 17 EAKR 10 Hyvä alku Raahessa - maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden 21 tukeminen / ESR 11 Wassup-hanke / ESR 22 12 Muut asiat 23 13 Seuraava kokous 24 14 Kokouksen päättäminen 25 Pöytäkirjan tarkastajat: 2
MYR:in sihteeristö 1 26.01.2016 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS 26.01.2016 1 Esitys: Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaisek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3
MYR:in sihteeristö 2 26.01.2016 Esityslistan hyväksyminen MYRS 26.01.2016 2 Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 4
MYR:in sihteeristö 3 26.01.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS 26.01.2016 3 Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Suutari ja Arto Lehto. Pöytäkirjan tarkastajat: 5
MYR:in sihteeristö 4 26.01.2016 Maaseuturahaston valintamenettelyyn päässeet hankkeet MYRS 26.01.2016 4 Esitys: Tiina Suutari esittelee maaseuturahaston valintamenettelyyn päässeet hankkeet. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tiina Suutari tiedotti myös lokakuun 2015 loppuun mennessä saapuneista hankehakemuksista (26 kpl) ja myönnetyistä yritystuista. Joulukuussa 2015 tehtiin maaseuturahaston yritystukien puolelta 6 kpl päätöksiä 460 000 eurolla ja Leaderin puolelta 2 kpl (yht. 70 000 ). Liitteet 1 Rahoitettavat hankkeet (27.11.2015) Pöytäkirjan tarkastajat: 6
MYR:in sihteeristö 5 26.01.2016 Autonomisten työkoneiden ja ajoneuvojen arktisen testausympäristön kehittäminen Oulun yliopiston kampukselle ja Ouluzone-moottoriurheilukeskukseen / EAKR MYRS 26.01.2016 5 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1. Hakemusnumero: 301936 Hakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Oulun kaupungin omistamaan Ouluzone-moottoriurheilukeskukseen on suunniteltu laajalla yhteistyöllä (Business Oulu, Oulun yliopisto, VTT, OAMK, OSEKK, Ouluzone Operointi Oy, teollisuusyritykset) perustettavaksi uusi maarakennusautomaation ja työkone- ja ajoneuvoteknologian tutkimus- ja kehityskeskus. Osapuolet ovat jo laatineet tästä tavoitteellisen yhteistyösopimuksen. Organisoitumista vetänyt Business Oulu on teettänyt ulkopuolisella konsultilla kansainvälisen teknologia- ja liiketoimintamalliselvityksen, jonka tulosten perusteella suunnitellulle keskukselle on selvää tarvetta ja se tarjoaisi paikalliselle ICT-klusterille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä voisi samalla palvella Euroopan laajuisesti alan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Ouluzone-keskukseen linkittyisi myös yliopiston Linnanmaan kampukselle suunnitteilla oleva ICT-teknologioiden 5G-ympäristö ja niihin perustuvien sovellusten ja liiketoimintamallien tutkimiseen, kehittämiseen ja testaamiseen. Uusien ICT-teknologioiden ja niihin perustuvien sovellusten ja liiketoimintamallien tutkimiseen, kehittämiseen ja testaamiseksi maarakennusautomaation ja ajoneuvojen sovellusalueella rakennetaan 5G-testiverkko myös Ouluzoneen. Tämä luo täysin uusia mahdollisuuksia sekä laajoille IoT-verkoille, Bigdata-sovelluskehitykseen että suurta langatonta tiedonsiirtokapasiteettia vaativille loppukäyttäjäsovelluksille, esimerkiksi reaaliaikaista ohjaustietoa, multimediaa ja 3D-virtuaalimalleja sisältäville palveluille. Tavoitteena (työpaketti 1.) on autonomisten työkoneiden ja ajoneuvojen arktisen kehitys- ja testausympäristön suunnittelu, kehittäminen ja mallintaminen Oulun yliopiston kampukselle ja Ouluzone-moottoriurheilukeskukseen. Yhteistyöyritysten kanssa kartoitetaan ja suunnitellaan tarvittavan testaus- ja kehitysinfran tarpeet. Langaton tiedonsiirto, työkoneissa puhutaan V2V (Vehicle to Vehicle) ja V2I (Vehicle to Infrastructure), edustaa tärkeää tutkimustavoitetta Oulun seudulla, koska alueella löytyy vahva tarvittava erityisosaaminen ja tulevaisuuden tekniikat tiedonsiirtoon. Tiedonsiirron merkitys kasvaa teolliseen internetiin liittyvissä sovelluksissa ja tekniikoissa entisestään vuosi vuodelta ja tarjoaa useita tutkimus- ja kehitysalueita. Hankkeessa siis suoritetaan toimija- ja yhteistyöverkoston luominen, valtakunnallinen tarvekartoitus, haetaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, kehitetään tarvittava uusi Pöytäkirjan tarkastajat: 7
MYR:in sihteeristö 5 26.01.2016 liiketoimintamalli, suoritetaan operatiivisten toimintojen suunnittelu, luodaan markkinointistrategia ja aloitetaan markkinointi. Lisäksi tehdään erityyppisten työkoneiden ja ajoneuvojen kartoitus ja erityistarpeiden määrittely, kuvataan ja analysoidaan näihin liittyvät työprosessit, suunnitellaan vaiheittain testiratoja, suoritetaan tarvittavat mittaukset ja mallinnukset, kehitetään tarvittavat referenssiverkot, suoritetaan 5G-teknologian tarvemäärittely ja toiminnallisuussuunnittelu sekä kehitetään erilaiset testausrajapinnat. Työpaketissa suoritetaan testausratojen suunnittelu ja instrumentointi. Tavoitteena (työpaketti 2.) on myös kehittää raskaan ajoneuvokaluston rengasmittauslaitteisto. Renkaiden ominaisuuksien mittaukset ovat merkittävässä roolissa ajoneuvoyhdistelmän ajodynamiikkatutkimuksissa. Raskaiden yhdistelmien ajodynamiikkatutkimuksissa eräs olennaisesti ajokäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on renkaiden (ilmatäytteiset kumirenkaat) tekniset ominaisuudet, joiden tunteminen luo perustan ajodynamiikkatutkimuksessa. Rengastutkimuslaitteisto tukee merkittävästi Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan alalla raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ajodynamiikkatutkimusta ja opetusta sekä luo vahvan perustan Oulun yliopiston ja rengasvalmistajien yhteistyölle ja tutkimushankkeille. Suomessa renkaiden kokeellista mittauslaitteistoa ei vielä ole ja lähin vastaava järjestelmä löytyy Saksasta. Hankittava järjestelmä ja osaaminen mahdollistavat tuotekehityksen toteutuksen jatkossa Suomessa, jolla on vaikutuksia kotimaisen osaamisen voimakkaalle kehittymiselle. Hankkeessa suoritetaan laitteiston suunnittelu, hankinta, implementointi sekä empiiristen kokeiden suunnittelu ja toteutus tarvittavine koeajoineen. Kenttätestaukset tehdään kuorma-autolla Ouluzone-keskuksessa. Lisäksi tavoitteena (työpaketti 3.) on autonomisten työkoneiden ja ajoneuvojen ohjaustietojen analysointi ja tietoturvallisuuden parantaminen. Hankkeessa perehdytään ja analysoidaan infra-alan tietomallipohjaisen prosessin robotisointimahdollisuuksia, kehitetään tarvittavia tietojen analysointi- ja ohjausmenetelmiä, suoritetaan 5G-tietoturvallisuuteen liittyvää tutkimusta ja analyysiä sekä laaditaan testausprotokollat ja kuvaukset Ouluzone-keskuksen käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyy globaalisti ainutlaatuinen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö Oulun yliopiston, sen yhteistyökumppanien ja asiakasteollisuuden käyttöön. Hanke vahvistaa, kokoaa ja luo perusteita kasvavan alan yritysklusterin muodostumiseen Ouluseudulle. Hanke integroi yhteistyöhön myös globaalisti toimivia suuryrityksiä. Ouluzonekeskus on valittu Hilla-tutkimusohjelman SRE-yhteiskehitysalustaksi (Shared R&D Environments). Rengastutkimuslaitteisto tukee merkittävästi Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan alalla raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ajodynamiikkatutkimusta ja opetusta sekä luo vahvan perustan Oulun yliopiston ja rengasvalmistajien yhteistyölle ja tutkimushankkeille. Suurimpana hyötynä yleisellä tasolla olisi tarjota infrastruktuuri, jolla pystytään formaalisti verifioimaan automaattisten järjestelmien suorituskyky eri olosuhteissa ja sovelluksissa. Tämä auttaa niin sertifioinnissa laitteiden käytäntöön saattamisessa että jatkokehitystarpeiden helpommassa havaitsemisessa. Ympäristö edesauttaisi myös uusien hakemusten teossa, kun olemassa oleva infrastruktuuri on valmiina. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastaavat muutaman yrityksen lisäksi Oulun yliopisto, Liikennevirasto, Trafi, OSEKK sekä Oulun kaupunki. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 651 403 Ostopalvelut: 1 801 Matkakustannukset: Pöytäkirjan tarkastajat: 8
MYR:in sihteeristö 5 26.01.2016 Kone- ja laitehankinnat: 75 000 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 156 338 Kustannukset yhteensä: 884 542 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 619 179 Kuntien rahoitus: 138 300 Muu julkinen rahoitus: 94 063 Yksityinen rahoitus: 33 000 Rahoitus yhteensä: 884 542 Hankearviointi, pisteet: 38/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh. 050 918 0035 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen ja hyödyntämisen osalta (erityistavoite 4.1). Hankkeella kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria (kilpailukykyinen osaamis- ja innovaatioympäristö) hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä. Lisäksi tuetaan yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i -yhteistyötä. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen B. (Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen) osalta. Hyväksyttiin. Vesa Saarinen jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 9
MYR:in sihteeristö 6 26.01.2016 Teknologia- ja pilotointiympäristö teollisen internetin palvelualustana / EAKR MYRS 26.01.2016 6 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 302017 Hakija: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Osahakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: 1.6.2016-31.12.2018 Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Teollinen internet on osa uutta digitalisaation muutosaaltoa, jossa verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut mahdollistavat niiden käytönaikaisen sitoutuneen pääoman ja tiedon hyödyntämisen älykkäällä tavalla. Se tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista. On todennäköistä, että muutokset eri aloilla ovat vaikutuksiltaan hyvin merkittäviä ja verrattavissa esimerkiksi pankkisektorin digitalisaatioon 1990-luvulla tai median murrokseen 2000-luvulla. General Electricin (2012) ja PwC:n Saksassa 2015 julkaistujen selvitysten mukaan teollinen internet lisää kansantuotetta jopa 1,5% vuosittain seuraavien vuosien kuluessa. Tämä hanke vastaa osaltaan digitalisaation haasteisiin. Hankkeessa toteutetaan teknologia-alusta, joka ensimmäisenä maailmassa yhdistää teollisen internetin ydinteknologiat ja 5G-tietoliikenneratkaisut yhteentoimivaksi ympäristöksi. Globaalisti ainutlaatuisessa tutkimus-, kehitysja innovaatioympäristössä yritykset ja tutkimusyhteisöt voivat kehittää ja kokeilla teollisen internetin ratkaisuja ja mahdollisuuksia hyödyntäen 5G-verkon ominaisuuksia. Ympäristön avulla luodaan uusia, joustavia ja hajautettuja teollisen internetin tuotantoratkaisuja ja digitaalisia palveluja dynaamisesti verkotetussa ympäristössä. Yhtenä erityispiirteenä rakennettavassa ympäristössä nähdään sen tarjoama mahdollisuus eriyttää osaaminen (tuotantologiikka, algoritmit, data jne.) itse tuotannosta Maakunnassamme on käytettävissä huippuosaamista teollisen internetin mahdollistavista teknologioista kuten sensoriteknologioista, tietoliikenneteknologioista, data-analytiikasta, tietoturvateknologioista ja IT-järjestelmistä sekä 5G-verkko-osaamisesta. Tämän hankkeen tuloksena syntyy teknologia- ja pilotointiympäristö, joka perustuu alueellisiin erityisvahvuuksiin. Hankkeessa rakennettavaa ympäristöä hyödynnetään: 1. huipputeknologiaan perustuvan teollisen internetin kehityksessä ja teknologian pilotoinnissa sekä teknologioihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä 2. elinkeinoelämään palvelevan kehitys- ja testauspalvelutoiminnan kehittämisessä Pöytäkirjan tarkastajat: 10
MYR:in sihteeristö 6 26.01.2016 3. kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimusyhteistyön rakentamisessa sekä kansainvälisten verkostojen ja klustereiden rakentamisessa Hankkeessa kehittämistoiminta kohdistuu erityisesti seuraaviin painopisteisiin: 1. Kiinteistötekniikka ja energian käytön hallinta (VTT) 2. Elektroniikkatuotannon pilottiympäristön internetpohjaiset sovellutukset mittauksessa, analysoinnissa ja ohjauksessa (VTT) 3. Teollisen internetin tietoliikenteeseen liittyvät 5G-ratkaisut (VTT) 4. Tietoturvallinen anturointi ja etämonitorointi (Oulun yliopisto) 5. Teollisuusrobotiikka ja palvelinresurssit (Oulun yliopisto) Hanke on valmisteltu yhteistyössä VTT:n ja Oulun yliopiston kanssa. Valmistelussa on hyödynnetty yritysyhteistyökumppaneita, kansainvälisiä verkostoja sekä osapuolten laajaa ja syvää osaamista teollisen internetin teknologioista ja liiketoimintapotentiaalista. Hankkeen ajankohtaisuutta kuvaa muun muassa se, että hankkeen rahoittajina toimii useita yrityksiä (Bittium, Pehutec, Exfo, Valopää, Suomen yliopistokiinteistöt, Inspector, oulun Moniasunnot, YLE ja Oulun Energia). Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 363 708 Ostopalvelut: 26 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 1 180 000 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 87 292 Kustannukset yhteensä: 1 657 000 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 1 159 900 Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 374 100 Yksityinen rahoitus: 123 000 Rahoitus yhteensä: 1 657 000 Hankearviointi, pisteet: 41/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E1 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeessa kehitetään tutkimus- ja elinkeinotoimintaa tukevia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjä sekä tutkimus- ja kehitystyövalmiuksia. Hankkeen tuloksena syntyy ainutlaatuinen teollisen internetin kehitysalusta. Hankkeen myötä maakunnastamme tulee aikaisempaa tunnetumpi ja houkuttelevampi alue tutkimus- kuin yrityskumppanuuksien kannalta. Hanke tukee uuden liiketoiminnan syntymistä ja yritysten kansainvälistymisessä sekä houkuttelee kansainvälisiä toimijoita maakuntamme. Lisäksi hanke tukee alueen profiloitumista kansainvälisesti osaavana keskuksena teollisen internetin teknologioiden ja niihin perustuvien sovellusten ja liiketoimintamallien tutkimisessa, kehittämisessä ja testaamisessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 11
MYR:in sihteeristö 6 26.01.2016 Kehitettävä tutkimus-, pilotointi- sekä palveluinnovaatiympäristö. mahdollistaa uusien teknologiaratkaisujen ja liiketoiminnallisten innovaatioiden kehittämisen. Ympäristö tukee yrityksiä teknologiavalintojen suorittamisessa ja uuden teknologia käyttöönottoa. Hanke tukee hallituksen Esineiden internet -ohjelmaa (Hallituksen julkaisusarja 13/2015, 28.9.2015). Hanke on Oulun yliopiston strategian mukainen ja tukee Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 12
MYR:in sihteeristö 7 26.01.2016 Vesiruton hyötykäyttö - riesasta raaka-aineeksi (Elodea) / EAKR MYRS 26.01.2016 7 Esitys: Hakijat: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 2, erityistavoite 5.1 Toteuttamisalue: Kuusamo, Taivalkoski, Posio (ylimaakunnallinen) Haettu tuki: 80 000 (PP:n osuus 55 000 ), kokonaiskustannukset 100 000 Toteutusaika: 1.5.2016-30.4.2017 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 2 Vesiruton hyötykäyttö - riesasta raaka-aineeksi (Elodea) Pöytäkirjan tarkastajat: 13
MYR:in sihteeristö 8 26.01.2016 Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (Me3Lab) / EAKR MYRS 26.01.2016 8 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 301978 Hakija: Nivalan Teollisuuskylä Oy Osahakija(t): Oulun yliopisto Toteutusaika:1.1.2016-31.12.2018 Toteuttamisalue: Nivala-Haapajärven sk, Ylivieskan sk, Raahen sk, Haapavesi-Siikalatvan sk Hankekuvaus: Ainetta lisäävä valmistuksen tekniikka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt voimakkaasti ja menetelmä on pikkuhiljaa kehittymässä varteenotettavaksi valmistusmenetelmäksi. Tällä hetkellä alueella on hyvät muovin 3D tulostuslaitteistot, mutta ajantasaista metallin 3D tulostuslaitteistoa ei alueella ole. Valtakunnallisestikin tarve on avoimien parametrien open parameter koneelle jossa on teollisuussovellutuksiin riittävä min. 200x200x200 mm työalue. Sekä teollisuuden että sitä tukeva tutkimuksen tarve on metallitulostinlaitteella jolla voidaan tulostaa laaja-alaisesti muitakin kuin standardimateriaaleja ts. tehdä materiaalitutkimusta ja tulostaa asiakasräätälöityjä materiaaleja. Lisäksi laiteen tulisi mahdollistaa muutoinkin laajemman materiaalivalikoiman, esim. titaanin ja alumiinin tulostamisen. Kun muovien 3D tulostuksen laitteistot ovat alueella lähinnä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilatosten ympäristöissä on katsottu että metallien tulostuslaite hyötyy Oulun yliopiston Terästutkimuskeskuksen CASR:n osaamisesta ja on täten hyvä sijoittaa Nivalan ELME Studioon jossa Oulun yliopiston FMT ryhmä tekee alan tutkimusta. Hanke on valmisteltu Oulun yliopiston ja Nivalan Teollisuuskylä Oy:n toimesta yhteistyössä yritysten ja Nivala-Haapajärven seutukunta (NIHAK) r.y.:n ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio kokonaisuuden ja siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa ja näin edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen investointiosuudessa hankitaan Nivalan Teollisuuskylä Oy:n omistukseen metallien 3D tulostuslaite ja hankeen kehitysosuus painottuu laitehankinnan toteuttamisen ja laitteella tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja demonstraatioihin. Painopisteenä tutkimuksessa on laiteen mahdollistamat erikoismateriaalit sekä tekniikan soveltuvuus ja kustannustehokkuus alueen tuotteiden kaltaisten tuotteiden valmistuksessa pääasiallisena ja Pöytäkirjan tarkastajat: 14
MYR:in sihteeristö 8 26.01.2016 täydentävänä valmistusmenetelmänä. Projektissa tutkitaan ja kehitetään metallien 3D valmistusta sekä integroidaan teknologiaan muihin valmistusteknologioihin. Hankkeessa tutkittavilla menetelmillä sekä esimerkkirakenteilla ja -sovelluksilla tarjotaan yrityksille uusia mahdollisuuksia tuotannon monipuolistamiseen. Hankkeen tuloksina syntyvät ratkaisut liittyvät sellaisiin kohteisiin, joissa kaupallisia versioita ei voida hyödyntää eivätkä konventionaaliset valmistusmenetelmät pysty niitä tuottamaan. Hankkeen toiminta tuottaa lisäarvoa yrityksille tuomalla ratkaisuja niihin tarpeisiin, joita ei voida nykyisin muilla tavoin täyttää. Hankkeen toimintatavat toimivat esimerkkeinä yrityksille ja edesauttavat sekä kannustavat yrityksiä myös omatoimiseen tuotannon kehittämiseen. Hankkeen toiminnalla pyritään laajentamaan yrityksien yhteistyöverkostoa ja aktivoimaan yrityksiä hakemaan yhteistyökumppaneita alueelta erilaisissa teknisissä tuotantoon ja sen kehittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja haasteissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki alueen tuotantoa tekevät yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kuten Oulun yliopisto (OEI, Teknillinen tiedekunta), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU (Nivalan ammattiopisto ja JEDU työelämäpalvelut) ja Centria ammattikorkeakoulu. Hanke on kohdistettu myös Nivalan Teollisuuskylän Oy:n ja NIHAKin toimijoille. Hankkeen rahoituksessa mukana olevat yritykset: ProEstore Oy, Sweco Mecaplan Oy, Omek Automation Oy, 3D Formtech Oy, Tarkmet Oy. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 565 440 Ostopalvelut: 5 400 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 790 800 Muut kustannukset: 36 000 Välilliset kustannukset: 135 708 Kustannukset yhteensä: 1 533 348 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 1 073 343 Kuntien rahoitus: 299 156 Muu julkinen rahoitus: 8 001 Yksityinen rahoitus: 152 848 Rahoitus yhteensä: 1 533 348 Hankearviointi, pisteet: 40/60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E3 Valmistelija: Ohjelmakoordinaattori Katarina Timisjärvi, puh. 040 685 4025 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Pöytäkirjan tarkastajat: 15
MYR:in sihteeristö 8 26.01.2016 Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisesti uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista sekä hyödyntämistä. Hankkeessa vahvistetaan myös tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämistä alueellisten vahvuuksien pohjalta, sillä hanke tukee erityisesti mikro- ja pk-yritysten kehittymistä. Hankkeen myötä Nivalaan ELME Studion ympäristöön rakentuu metallista ainetta lisääviin tekniikoihin erikoistunut uusimman teknologian ympäristö, joka kykenee palvelemaan Oulun Eteläisen alueen yritysten ja oppilaitosten lisäksi valtakunnallista metallien 3D tulostamisen osaamistarvetta. Syntyvä erikoisosaaminen edesauttaa alueen yrityksien viennin kasvua. Koska laite on kokoluokassaan ensimmäinen laatuaan Suomessa, se antaa alueelle liikevaihtoa kasvattavaa kilpailuetua useaksi vuodeksi. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017, erityisesti toimintalinjan 1 E mukainen, sillä se edistää metalli- ja konepajateollisuuden huippuosaamiskeskittymän kehitystä. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 16
MYR:in sihteeristö 9 26.01.2016 PUUTA - Puuraaka-aineen hyödyntäminen Utajärven kunnassa / EAKR MYRS 26.01.2016 9 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: 301893 Hakija: Utajärven kunta Osahakija(t): Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto Toteutusaika:20.10.2015-31.12.2017 Toteuttamisalue: Oulunkaaren seutukunta (Utajärvi) Hankekuvaus: PUUTA -hankkeella haetaan ratkaisua ensiharvennus- ja kuitupuun hyödyntämiseen ja kustannustehokkaaseen käyttöön. Suomessa tämä ongelma on noussut esille paperi- ja sellutehtaiden tuotannon vähetessä ja se on aiheuttanut harvennusrästien kertymistä. Ongelmana on ensiharvennus- ja kuitupuun käyttökohteiden puuttuminen sellunvalmistuksen ohella. Lisäksi korjuukustannusten kalleus ja puusta maksettava alhainen korvaus metsänomistajalle vaikeuttavat ensiharvennus- ja kuitupuun saantia markkinoille. Utajärven lähialueilla on merkittävä määrä ns. hoitorästejä eli hoitamattomia metsiä, joita ei ole valtion kestävän metsätalouden rahoituslailla myönnettävistä tuista ja metsätalouden edistämisorganisaatioiden ponnisteluista huolimatta saatu hoidettua. Suurin syy hoitorästeihin lienee kuitenkin ollut pienpuun vähäinen kysyntä ja siitä johtuva alhainen hinta Utajärven lähialueella. Oletettavaa onkin, että mikäli Utajärven Mustikkakankaalle saataisiin Puunjalostuskeskus, joka pystyisi tasaisesti hyödyntämään alueen pienpuuvaltaisista metsistä saatavaa puuraaka-ainetta, saataisiin myös hoitamattomat nuoret metsät harvennettua (Tapio Silva Oy, 2015). Hankkeen valmistelu on tehty täysin tarvelähtöisesti aiemmassa PUUTAesiselvityshankkeessa tunnistettujen tarpeiden ja kehittämiskohteiden perusteella yhteistyössä alueen yritysten, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Utajärven kunnan kanssa. PUUTA-hankkeen tavoite on uuden puunjalostusyritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen sekä puunjalostuksen ja biotalouden osaamisen edistäminen ja hyödyntäminen. Ensisijaisena tavoitteena on löytää vahva veturiyritys sekä muita edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Kehittämistyössä tähdätään useamman yrityksen muodostamaan kokonaisuuteen, jossa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, logistiikkaa, tuotannon sivuvirtoja, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Tarkoituksena on myös lisätä puuraaka-aineen kokonaisvaltaisempaa käyttöä lajittelemalla puuraaka-aine eri käyttökohteisiin sekä hinta- ja laatuluokkiin taloudellisesti kannattavasti. Pöytäkirjan tarkastajat: 17
MYR:in sihteeristö 9 26.01.2016 Yritystoiminnan edistämiseksi ja tueksi hankkeessa kehitetään yrityksille ja yrittäjiksi aikoville puunjalostuskeskuksen simuloitu toimintamalli kannattavuuslaskelmineen, toteutetaan aluesuunnitelma sekä selvitetään laatuhakkeen käytön mahdollisuudet. Kehitettävät uudet toimintatavat hankinnoissa, energian tuotannossa ja palveluissa ovat sovellettavissa myös yleisemmin puualan kehittämiseksi. Hankkeella kehitetään puunjalostuskeskuksen toimintaympäristöä sekä liiketoimintaa. Hankkeen toimenpiteet on jaettu seuraaviin työpaketteihin: Työpaketti 1: Markkinointi (Utajärven kunta) Ensisijaisena tavoitteena näillä toimenpiteillä on löytää vahva veturiyritys sekä muita edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Mustikkakankaan puunjalostuskeskuksen kehittämistyössä tähdätään useamman yrityksen muodostamaan kokonaisuuteen, jossa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, tuotannon sivuvirtoja, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Työpaketti 2: Puunjalostuskeskuksen toiminnan mallintaminen (Oulun yliopisto) Tässä työpaketissa kuvataan aluksi puun toimitusketju puun hankinnasta tuotantoon ja edelleen tuotteiden toimitukseen saakka. Kuvauksen tarkoituksena on tunnistaa muuttujat (esim. kapasiteetti, puun hinta, kysyntä, energian kulutus, läpimenoajat, välivarastointi jne.), joilla on merkittävä vaikutus puunjalostuskeskuksen toimintaan. Oleellinen osa puunjalostuskeskuksen toimintaa on tulevan puun lajittelu, jotta oikea puu ohjautuu oikeaan tarpeeseen oikealla hinnalla. Tämä huomioidaan toiminnan mallintamisessa. Laskennallisen simulaatiomallin avulla tarkastellaan keskeisiä toimituskykyyn ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä optimaalisen toimintamallin löytämiseksi. Mallinnuksen avulla haetaan myös tuotannon pullonkaulat sekä minimoidaan investointiriskejä. Lopuksi laaditaan kannattavuuslaskemat eri toteutusvaihtoehdoille. Työpaketti 3: Puunjalostuskeskuksen toteutussuunnitelman tekeminen (Utajärven kunta) Laaditaan puunjalostuskeskuksen sijoittelusuunnitelma kaavoitussuunnitelman mukaiselle alueelle ja pyydetään tarjoukset tarvittavista koneista, laitteista, järjestelmistä ja rakennuksista määritellylle kapasiteettitasolle. Lähtötietoina tässä käytetään esiselvityshankkeessa saatuja tietoja. Lisäksi teetetään alueen kaavoitussuunnitelman sekä puunjalostuskeskuksen sijoittelusuunnitelman pohjalta maanrakennussuunnitelma kustannusarvioineen. Työpaketti 4: Laatuhakkeen käytön mahdollisuudet (Oulun ammattikorkeakoulu) Selvitetään laatuhakkeen tuotannon tekijöitä mm. korjuuajankohdan vaikutusta, lajitellun puun käyttöä hakkeen raaka-aineena ja hakkeen kuivauksen kannattavuutta pidempiaikaisiin testikuivauksiin perustuen pienkuivurilla. Työpaketissa selvitetään lisäksi investointi- ja kannattavuuslaskelmat hakkeen kuivaamisesta aurinkokeräimillä tuotetulla energialla. Työpaketissa selvitetään myös hakkeen käyttömahdollisuuksia pelletin korvaajana pellettikattiloissa. Selvityksen tarkoituksena on saada selville esimerkiksi millainen palakoko ja kosteusprosentti hakkeella tulee olla, jotta sitä voidaan polttaa pelletin tilalla. Hankkeen tuloksena syntyy kilpailukykyinen puunjalostusyritystoiminnan keskus, jossa erityisesti energiapuu, mutta myös muu puuraaka-aine saadaan tehokkaammin käyttöön lajittelemalla se eri käyttökohteisiin sekä Pöytäkirjan tarkastajat: 18
MYR:in sihteeristö 9 26.01.2016 hinta- ja laatuluokkiin taloudellisesti kannattavasti. Uudet käyttökohteet parantavat energiapuuketjun kannattavuutta, syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Hakkeen saantivarmuus energialaitoksille ja uusille mahdollisille bioenergiajalosteita tuottaville laitoksille paranee. Utajärven puunjalostuskeskuksen arvioitu kapasiteetti vuonna 2020 on 200 000 kiintokuutiometriä puuta (Ramboll Finland Oy 2015), joka voidaan hankkia 50 km säteeltä Mustikkakankaan teollisuusalueen ympäriltä (Tapio Silva Oy 2015). Mitä pienempää korjattava puu on, sitä enemmän se työllistää suoraan puunkorjuussa. Mikäli puunkorjuu toteutetaan tehokkaasti koneellisesti, vaatii 5000 puukuutiometrin korjuu keskimäärin n. yhden henkilötyövuoden. Näin ollen pelkän puunkorjuun työllistävä vaikutus olisi n. 40 henkilötyövuotta/vuosi (Tapio Silva Oy 2015). Koko metsäsektoria koskien työllistävä vaikutus olisi kuitenkin huomattavasti suurempi. Työllistävä vaikutus riippuu paljon myös siitä, kuinka työvoimavaltaista puunjalostustoimintaa Puunjalostuskeskukseen tulee. Vuonna 2013 metsäsektorilla Suomessa työllistyi yhteensä 1 160 henkilöä miljoonaa hakattua teollisuuspuun kuutiometriä kohti (860 m3/henkilö). Näin voidaan laskea, että Utajärvellä 200 000 kiintokuutiometrin vuotuisella puunkäytöllä työpaikkoja tulisi lisää n. 240 kpl. Tämän lisäksi Puunjalostuskeskuksen tuoma taloudellisen toiminnan lisäys työllistäisi kerrannaisvaikutuksineen jonkin verran myös muilla aloilla (Tapio Silva Oy 2015). Huomioimalla lisäksi puun myyntitulot laskettuna karsitun rangan kantohinnalla 4,15 /k-m3 (Tapio Silva Oy 2015) olisi sen vaikutus aluetalouteen yhteensä 830 000 /vuosi. Hankkeen tuloksena syntyy investointi- ja kannattavuuslaskennat ja vertailutulokset myös hakkeen kuivausmenetelmistä uusien liiketoimintojen pohjaksi. Puunjalostuskeskukselle syntyy monistettavissa oleva toimintamalli sisältäen kannattavuuslaskelmat ja simuloidut tuotantomallit. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 351 904 Ostopalvelut: 120 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: 4 000 Välilliset kustannukset: 84 460 Kustannukset yhteensä: 560 364 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 392 257 Kuntien rahoitus: 127 972 Muu julkinen rahoitus: 31 135 Yksityinen rahoitus: 9 000 Rahoitus yhteensä: 560 364 Hankearviointi, pisteet: 41/55 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E5 Valmistelija: Ohjelmakoordinaattori Katarina Timisjärvi, puh. 040 685 4025 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Pöytäkirjan tarkastajat: 19
MYR:in sihteeristö 9 26.01.2016 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisesti uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä. Hankkeessa edistetään myös erityistavoitteessa 3.2. mainittuja uusiutuvia materiaali- ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä edistetään yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Hanke on vähähiilinen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjan 1 E5 (Pohjois-Pohjanmaan toimialojen jatkokehittäminen - Energia) mukainen. Hanke tukee uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, vahvistaa alueen energiaosaamista sekä liiketoimintaa. Lisäksi hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopisteitä erityisesti puuraaka-aineen jalostamisen ja puhtaiden teknologioiden osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 20
MYR:in sihteeristö 10 26.01.2016 Hyvä alku Raahessa - maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden tukeminen / ESR MYRS 26.01.2016 10 Esitys: Hakija: Raahen kaupunki Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 5, erityistavoite 10.1 Toteuttamisalue: Raahen sk Haettu tuki: 145 095, kokonaiskustannukset 181 368 Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2018 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 3 Hyvä alku Raahessa - maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Pöytäkirjan tarkastajat: 21
MYR:in sihteeristö 11 26.01.2016 Wassup-hanke / ESR MYRS 26.01.2016 11 Esitys: Päähakija: Haapaveden kaupunki Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Haettu tuki / kokonaiskustannukset: 237 008 /296 257 (lisäksi haetaan ESR:n ja valtion tukea palkkatukityöllistämiseen 193 050 euroa) Toteutusaika: 1.6.2016-31.5.2019 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 4 Wassup Pöytäkirjan tarkastajat: 22
MYR:in sihteeristö 12 26.01.2016 Muut asiat MYRS 26.01.2016 12 - Janne Ranta kertoi Bioproduct investments in Kuusamo Region -hankkeesta, joka on saamassa rahoitukseen ELY-keskuksesta. - Laajakaista kaikille 2015 -hanke jatkuu. Euroopan komissio on 14.12.2015 tehdyllä päätöksellään myöntänyt hankkeelle 4 vuoden lisäajan. Hankkeen nimi vaihtuu 2016 vuoden alussa Nopea laakakaista -hankkeeksi. Valtion tukea on hakematta lähes 10 miljoonaa euroa ja tuen maksuaikaa on 2019 vuoden loppuun saakka. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tullaan käynnistämään myös sellaisia laajakaistainvestointeja, joihin ei tulla hakemaan kansallista tukirahoitusta johtuen tukilainsäädännön tulkinnoista liittyen tukikelpoisuuksiin. Suunnitellut hankkeet ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden johtuen tukilainsäädännön tulkinnoista. - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt yritysten kehittämisavustuksia ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä n. 26 milj. euroa vuonna 2015. Liitteenä myönnetyt avustukset kunnittain (luvut pitävät sisällään sekä kansallisesta että EAKR:sta myönnetyt tuet). Merkittiin tiedoksi. Liitteet 5 Myönnetyt avustukset kunnittain 2015 Pöytäkirjan tarkastajat: 23
MYR:in sihteeristö 13 26.01.2016 Seuraava kokous MYRS 26.01.2016 13 Esitys: Seuraava kokous on 23.2.2016 klo 9.00. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 24
MYR:in sihteeristö 14 26.01.2016 Kokouksen päättäminen MYRS 26.01.2016 14 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.17. Pöytäkirjan tarkastajat: 25