Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 238/2012/2 Dnro ESAVI/78/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kakskerranjärveen, Turku HAKIJA Kakskerta-Satava vesiosuuskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kakskerta-Satava vesiosuuskunta on 11.5.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa paineviemärin ja vesijohdon rakentamiseen Kakskerranjärveen Turun kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoituksena on järjestää Kakskerran saaren viemäröinti johtamalla alueen jätevedet Kaarinan kaupungin Rauvolan puhdistamoon, josta ne johdetaan edelleen Turun kaupungin Kakolan puhdistamolle Kaarinan ja Turun kaupunkien välistä yhdysputkea pitkin. Osalle putkireittiä rakennetaan paineviemärin lisäksi vesijohto. Hanke on jatkoa rakentamisvaiheille 1 ja 2, joille Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvat 10.12.2008 antamallaan lupapäätöksellä nro 79/2008/2 ja 18.11.2009 antamallaan lupapäätöksellä nro 103/2009/4. Paineviemäri ja vesijohto rakennetaan 63 mm:n SDR17 PEH paineluokan PN10 -muoviputkesta. Putket yhdistetään toisiinsa sähkömuhviliitoksilla. Vesistönalituskohdat rakennetaan kieppitavarasta, jolloin liitoksia pyritään käyttämään mahdollisimman vähän. Putket lasketaan pohjaan 100 %:n betonipainotuksella painotettuna vesisyvyyden ollessa vähintään 1,5 m. Vesisyvyyden ollessa alle 1,5 m putket kaivetaan pohjaan noin 2 m:n syvyy- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
teen ja peitetään. Vesistönalituksia tehdään kaksi, joista alituksen 1 välillä Brinkhall Monnoinen pituus on noin 1 800 m ja alituksen 2 välillä Porala Kissasaari noin 230 m. Vesisyvyydet putkilinjoilla ovat alituksessa 1 enimmillään noin 7 m ja alituksessa 2 enimmillään noin 3 m. Alituksessa 1 rakennetaan pelkkä paineviemäri ja alituksessa 2 paineviemäri ja vesijohto. Putkiin asennetaan sähköhitsattavat muoviset sulkuventtiilit rantautumiskohtiin. Asennuksen jälkeen putkien tiiveys tarkistetaan painekokeella ja sukeltaja tarkistaa putkien eheyden ja sijoittumisen pohjaan. Putket merkitään rannoille tauluilla. Työt on tarkoitus tehdä kylmän veden aikana uintikauden ulkopuolella. Kakskerran järven pinta-ala on noin 1,7 km 2 ja keskisyvyys noin 6 m. Järven vesi on lievästi rehevää tai rehevää ja vedenlaatu on tyydyttävä. Järven rannoilla on runsaasti loma- ja vakituista asutusta. Hankealueella ei ole virallista veneväylää. Järvellä harjoitetaan virkistyskalastusta ja siellä on virkistysveneilyä. Järvellä on moottoriveneilykielto. Järven rannalla on yleinen uimaranta. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesialueen virkistyskäytölle. Putkien kaivusta rannoilla aiheutuu vähäistä ja tilapäistä veden samentumista. Paineviemäri rakennetaan vesialueelle alituksessa 1 maa-alueen sijasta, koska maasto on rannoilla jyrkkää ja kallioista, jolloin putkien asentaminen maitse olisi hyvin hankalaa. Putket rantautuvat alituksessa 1 Turun kaupungin Brinkalan kylän kiinteistöllä Brinkhall RN:o 1:621, Monnoisten kylän kiinteistöllä Monnoinen RN:o 1:39 sekä Iisalan kylän kiinteistöllä Järvenperä RN:o 1:3. Putket rantautuvat alituksessa 2 Turun kaupungin Kollin kylän kiinteistöillä Porala RN:o 1:114 ja Pekkola RN:o 1:70. Alitettavat vesialueet ovat Brinkalan kylän yhteinen vesialue RN:o 876:2, Turun kaupungin yhteinen vesialue RN:o 876:6:0 sekä Kollin kylän yhteinen vesialue RN:o 876:1. 2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.7.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmältä, Turun kaupungilta sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
3 LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kakskerranjärven vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hanke ei ole esteenä tavoitteen saavuttamiselle. Hankkeelle voidaan myöntää lupa. 2) Turun kaupunginhallitus on ilmoittanut, ettei se puolla osuuskunnan hakemusta sijoittaa paineviemäri Kakskerranjärveen. Paineviemärin sijoittaminen järven pohjaan saattaa aiheuttaa sedimenttien liikkumista ja sitä kautta sedimentissä olevien ravinteiden lähtemisen liikkeelle. Samoin paineviemärien kiinteistökohtaisten liittymien vetäminen rantaan aiheuttaa kaivu- ja ruoppaustarvetta ja siten veden samentumista ja rehevöitymistä. Lisäksi järvessä oleva paineviemäri ja sen liitokset aiheuttavat riskin järven vedenlaadulle mahdollisissa vuototilanteissa erityisesti siksi, että veden viipymä järvessä on pitkä. Alueen rantakiinteistöjen viemäröinti on mahdollista toteuttaa myös maitse, jolloin järveen kohdistuvaa vuotoriskiä ei synny ja tonttikohtaisten liittymien tekeminen runkoputkeen on toteutettavissa helpommin ja yksinkertaisemmin. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin myöntää hankkeelle luvan, tulee lupapäätökseen kirjata seuraavat ehdot. - Kakskerranjärvellä on voimassa Turun kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan vuonna 1992 asettama moottorivenekielto, joka on otettava päätöksessä huomioon, mikäli osuuskunnalle myönnetään lupa sijoittaa viemäri vesialueelle. - Paineviemärin ja vesijohdon asennustyöt on tehtävä siten, esimerkiksi talvikaudella jään päältä, ettei edellä mainittua moottoriveneilykieltoa rikota. Samoin tarpeelliset verkoston huoltotyöt tulee järjestää edellä mainitulla tavalla. - Vesistöön asennettavien viemäriosuuksien osalta on oltava käytössä vuodonilmaisu- ja hälytysjärjestelmä. - Kiinteistökohtaisiin viemärijohtoihin tulee olla asennettuna sulkuventtiilit. Sulkuventtiilit ovat tarpeellisia, sillä mikäli verkostoissa havaitaan häiriöitä, voidaan jäteveden tulo sulkea huoltotöiden ajaksi. Näin päästöt vesistöön voidaan nopeasti estää mahdollisten putkirikkojen sattuessa. - Paineviemärien kuntoa tulee seurata säännöllisesti suoritettavin painekokein ja jätevesimäärää seuraamalla. - Paineviemärit on rantautumiskohdissa merkittävä maastoon.
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Ranta-alueella osuuskunnan johtolinjaukset on toteutettava siten, että ne eivät sijoitu 3 m:ä lähemmäksi Turun vesiliikelaitoksen verkostoja, jotta vesiliikelaitoksen johtojen kunnossapito ei vaikeudu tai esty kokonaan. Mikäli osuuskunnan johdot risteävät jossakin kohdassa vesiliikelaitoksen johtojen kanssa, tulee osuuskunnan näiltä osin hyväksyttää suunnitelmat Turun vesiliikelaitoksella ennen töiden toteuttamista. Osuuskunnan verkostojen sijainti tulee merkitä maastoon ja ranta-alueelle asianmukaisin kyltein. Lisäksi hakijan tulee noudattaa vedentoimitussopimuksessa asetettuja ehtoja. Näitä ovat muun muassa seuraavat. - Osuuskunta hankkii kustannuksellaan tarvittavat luvat ja rasitetoimitukset toiminta-alueelleen sijoittuvan verkoston sijoittamiseksi ja rakentamiseksi. - Osuuskunnan tulee antaa korvauksetta Turun kiinteistölaitokselle tiedot johtojen kartoittamisesta ja paikkatietoaineistosta. - Osuuskunnan on haettava suostumus Turun vesiliikelaitokselta, mikäli se on laajentamassa palvelua alueelle, joka on Turun vesiliikelaitoksen vahvistettu toiminta-alue tai jolle Turun vesiliikelaitos tuottaa palveluita. - Osuuskunnan on ennen vesijohtoverkoston rakentamista, muutoksia tai laajennuksia esitettävä niitä koskevat suunnitelmat Turun vesiliikelaitoksen hyväksyttäväksi. 3) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin kohdassa 2) lukuun ottamatta Turun vesiliikelaitokseen ja vedentoimitussopimukseen liittyviä vaatimuksia. 4) Kakskerranjärven neuvottelukunta on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 3). 5) Brinkhallin osakaskunta on todennut, että putket on tarkoitus sijoittaa muistutukseen liitettyjen karttojen osoittamille osakaskunnan vesialueille A ja B seuraavasti. Alueella A (alitus 1) paineviemäri sijoitettaisiin osakaskunnan vesialueelle noin 1 800 m:n matkalle. Viemärin pohjoispuolella Kakskerranjärven pohjoisrannalla järven länsiosassa on 37 loma-asuntokiinteistöä (noin 3 lomaasuntoa/100 m rantaviivaa eli 30 loma-asuntoa/rantakilometri). Jos kaikki loma-asuntokiinteistöt liittyisivät viemäriin, tulisi vedenalaisia liitoksia 37 kpl. Sekä runkolinja että kiinteistökohtaiset liittymäputket on asennettava routarajan alapuolelle. Hankealueen rannat ovat jyrkkiä kalliorantoja, mikä tarkoittaa, että kaikki kiinteistöt on louhittava, jotta kiinteistökohtaiset viemäröintilaitteet saadaan maan alle. Erityisen ongelmallinen olisi vesistön rajapinta rannassa ja erityisesti rannassa olevat silokalliot. Lisäksi jokaiselle kiinteistölle on asennettava rouhija-painepumppaamo, jotta yksittäisen kiinteistön jätevesi saadaan ylipaineviemäriin. Tämä tarkoittaa jokaisen kiinteistön kohdalla erittäin voimakasta louhintaa ja kaivutyötä. Koska kiinteis- 4
töt ovat erittäin pieniä ja rannoiltaan kapeita, ei niissä juurikaan ole vapaata tilaa ylämökin ja rantasaunan välissä niin, että viemäriputken voisi vetää ja repijäkaivon asentaa ja kytkeä tuhoamatta koko kiinteistöä ja rantamaisemaa. Voimakas louhinta muuttaa maisemaa ja tuo mukanaan kallioon louhittuja ojia 37 kpl, mikä ei voi olla vaikuttamatta järveen kohdistuvan hajakuormituksen kasvuun. Merkitys on paljon suurempi kuin mitä yleensä tarkoitetaan metsien ojituksella ja sen kaukovaikutuksella vesistöihin. Lisäksi tuntuu lähes käsittämättömältä, mihin sijoitetaan syntyvä louhintamassa ilman, että maisema muuttuu radikaalisti. Louhintamassa on puolitoistakertainen alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Yleensä rantakiinteistössä ranta ja alue ylämökin ja rantasaunan välissä on parasta virkistysaluetta ja takamaa ylämökkien takana arvottomampaa aluetta, mikä soveltuu paremmin viemärilaitteistojen repijäkaivojen sijoituspaikaksi. Paineviemäri ei sovellu vesialueelle eivätkä kiinteistökohtaiset liittymäputket ja repijäkaivot alueelle, jossa on jyrkät kalliorannat, paljon pieniä kiinteistöjä ja rantaviivaa vähän kiinteistöä kohti. Maisema muuttuu ja huuhtoumat kasvavat. Alueella B ylipaineviemäri sijoitettaisiin osakaskunnan vesialueelle 1 530 m:n matkalle. Viemärilinjan pohjoispuolella Kakskerranjärven pohjoisrannalla on 38 loma-asuntokiinteistöä. Osassa asutaan ympärivuotisesti. Myös tällä alueella rannat ovat lähes kaikki jyrkkiä kalliorantoja ja lomaasuntoja lähes 3 kpl/100 m rantaviivaa eli 30 loma-asuntoa/rantakilometri. Vedenalaisia liitoksia tulisi 38 kpl, mikäli alue joskus olisi vesihuoltoaluetta ja pakkoliittymiset olisivat tosiasia. Kiinteistökohtainen viemärien asentaminen pilaa alueen rantamaiseman ja kasvattaa kallio-ojitusten myötä järveen kohdistuvaa luonnon huuhtoutumaa. Työn tekninen suorittaminen on erittäin vaikeaa, sillä kiinteistöt ovat pieniä ja kapeita, järvellä on moottoriveneilykielto, eikä järvellä ole kalustoa louhintaa varten. Kaluston siirtäminen alueelle kuivan maan kautta on kallista. Viemärien kiinteistökohtaiset kytkemiset, jotka tulevat jokaisen rannanomistajan maksettaviksi myöhemmin, tulevat kohtuuttoman kalliiksi. Ylipaineviemärin asentaminen järveen olisi perusteltavissa vain sellaisissa tapauksissa, joissa muuta ratkaisua ei ole ja loma-asuntoja on harvakseltaan. Kakskerranjärvi ei luonteeltaan sovi viemärin runkolinjan sijoituspaikaksi. Hakija on hakemassa lyhytnäköistä säästöä asentamalla edullisesti runkolinjaa vesialueelle, mutta jättämällä kalliit ja riskialttiit liittymät rannanomistajien maksettaviksi pilaten samalla koko rantamaiseman. Lisäksi kaupunki edellyttää kalliin maisematyöluvan hakemista 200 m:n rantavyöhykkeellä. Runkolinja on kokonaisuudessaan asennettava kuivalle maalle mökkien takamaastoon, jonne johtaa tiestö ja jonne työ- ja kaivinkoneetkin pääsevät. Kun runkolinja asennetaan maalle, ovat jälkikäteisliittymiset kohtuukustannuksin mahdollisia. Jälkikäteen on vaikea tehdä vedenalaisia liittymiä järvessä olevaan runkolinjaan ilman suuria kustannuksia ja ilman, että 5
siinä yhteydessä järveen ei pääsisi työnaikaisia jätevesihuuhtoumia, ja että aiemmat liitokset eivät kärsisi runkolinjan liikuttelusta uusissa kytköstilanteissa. Osakaskunta ei myöskään hyväksy kartalla olevaa Myllykylä Hyyrtilä vesistönalitusta, sillä ylipaineviemäri on aina tekninen riski. On huomattava, että runkolinja jo kiertää kauttaaltaan järven ympäri, eikä tällaisia turhia ristiinkytköksiä tarvita kasvattamaan riskiä, että muualla tuotettu jätevesi ylityskohdassa saattaisi liitoskohdista tihkua herkkään järveen. Kun runkolinja on asennettu ja kaikki liittymät tehty, runkolinjan, liittymien ja repijäkaivojen huollot ja korjaamiset edellyttävät huollon järjestämistä ja turvaamista. Tämä edellyttää moottoriveneilyn sallimista, sillä koko ajan ei voida toimia pelkästään poikkeuslupien turvin. Järveltä myös puuttuu sellainen rantakiinteistö, jolla voisi olla rakennusurakoitsijan kalustoa eikä mitään lastauskelpoista yhteislaituria tai pelastustietä ole. Kakskerranjärven tilaa on yritetty parantaa asentamalla ilmastimia sekä perustamalla kemikaalisaostamo Kalliolanlahteen ja rantapelloille suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Järvestä on poistettu roskakalaa ja istutettu runsaasti kuhaa ja siikaa. Harjattula Golf Oy ottaa kasteluvettä hapettomista syvänteistä ja Myllytojaan ollaan asentamassa kiinteää pohjapatoa. Veneliikenteen rajoittamisesta on vallinnut yhteisymmärrys ja on keskusteltu jopa sähköperämoottorien rajoittamisista ja uusiin rakennuksiin on vaadittu umpitankit. Kaikki tällainen panostus tuntuu turhalta, kun järveen ollaan asentamassa ylipaineviemäriä. Kun järveen haudataan ylipaineviemäri lukuisine liitoksineen, riski vuodosta on olemassa eikä pelkästään sukeltajan tilaaminen takaa vaurioiden korjaamista tai huoltoa. Samalla maisema tuhoutuu ja koko järvi näyttää kaivosalueelta lukuisine louhikkoineen. Osakaskunta ei anna lupaa viemärin sijoittamiseen vesialueelleen eikä pidä asianmukaisena asentaa sitä muuallekaan Kakskerranjärveen. 6) Myllykylän osakaskunta on ilmoittanut suhtautuvansa Kakskerran- Satavan vesiosuuskunnan vesi- ja paineviemärihankkeeseen positiivisesti. Hanke parantaa olennaisesti alueen kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja näin ollen myös välillisesti Kakskerran järven vedenlaatua. Viimeisten vuosikymmenien aikana on Kakskerran järven tilaa parannettu erilaisilla toimenpiteillä ja kaikkien tehtyjen toimenpiteiden jälkeen on järven vedenlaatu selkeästi parantunut. Hakijan tarkoituksena on tarjota Kakskerran järven pohjoisrannalla sijaitseville kiinteistöille ja järven länsipään saaressa olevalle kiinteistölle liittymäpiste jätevesiviemärille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Koska paineviemärille on osoitettavissa järven pohjoisrannalla reitti myös maata pitkin, osakaskunta vastustaa luvan myöntämistä paineviemärin laskemiseksi järveen näiden kiinteistöjen osalta. Mahdollinen viemäriputken tai sen liityntäpisteen liittimen hajoaminen käytännössä johtaisi jätevesien valumiseen järveen, millä olisi merkittävä järven vedentilaa huonontava vaikutus. Mahdolliset kustannusten säästöt ovat marginaaliset joidenkin järven rannalla sijaitsevien kiinteistöjen osalta verrattuna mahdollisen vahingon mää- 6
rään kaikille järvenrannan asukkaille sekä järven yleiselle virkistys- ja kalastuskäytölle aiheutuvaan haittaan. Mikäli hakijalle myönnetään lupa laskea paineviemäri vesialueelle ja tehdä siihen kiinteistöjen liityntäpisteitä järven pohjaan, tulisi lupaehdoissa velvoittaa hakija varautumaan vuoto- ja häiriötilanteisiin sekä korvauksiin seuraavasti: Mahdollisessa viemärin vuototilanteessa tulisi vesiosuuskunta velvoittaa korvaamaan kaikille asianomaisille aiheutuva vahinko järven vedenlaadun heikentämisestä. Korvauksen tulisi olla merkittävä, jotta se mahdollistaisi tehokkaat vedenpuhdistustoimet. Paineviemäriputkien teknologia on kehittynyt viime vuosina, mutta nykyisiä viemärijärjestelmiä ja erityisesti niiden liityntäpisteitä joudutaan korjaamaan ja huoltamaan määräajoin. Tästä syystä tulisi vesiosuuskunta lupaehdoissa velvoittaa varautumaan jatkuvan huollon ja korjauksien suorittamiseen järven pohjassa olevan paineviemäriosuuden osalta. Tämän osalta minimivaatimuksena tulisi olla varautumissuunnitelma, automaattinen vuodonilmaisu- ja hälytysjärjestelmä sekä jatkuva käytännön korjaus- ja huoltovalmius korjata välittömästi järven pohjassa olevan paineviemärin vuototilanne. 7) Monnoinen Iisala kylien osakaskunta on todennut, että riski ekosysteemin vaarantumiseen mahdollisen vuodon sattuessa on suuri. Vuodon vaikutukset järven tilaan ovat pitkäaikaiset. Vesi vaihtuu tutkitusti Kakskerran järvessä kerran 4 vuodessa. Putkien kaivu ja mahdollinen louhinta vahingoittaa rantoja sekä vapauttaa ravinnepitoista humusta veteen. Putket voidaan osakaskunnan mielestä vaihtoehtoisesti sijoittaa maalle, jolloin mahdolliset haitat ja riskit ovat pienemmät. 8) Kakskerranjärven suojeluyhdistys ry on esittänyt mielipiteenään, ettei lupaa paineviemäreiden sijoittamiseen Kakskerranjärveen tule myöntää. Mitään pakottavia perusteita tällaiselle ei ole esitetyn perusteella olemassa. Noin 30 kesämökin viemäröinti järven koillisrannalla voidaan hoitaa tarvittaessa myös maitse. Saareen rakennettavaksi suunnittelun paineviemärin sijaan voi jätehuollon hoitaa vaihtoehtoisin keinoin. Järven herkän ekosysteemin suojelemiseksi tulee välttää pienintäkin riskiä, mitä tällaisesta hankkeesta voisi koitua. Pienikin vuoto viemäristä järveen aiheuttaisi vedenlaadun pitkäaikaisen heikkenemisen tavalla, jonka korjaaminen olisi hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Kakskerranjärvi on pieni ja sen veden vaihtuvuus on hidasta. Järven hygieninen tila on ollut aina erinomainen, eikä tätä tilaa ole syytä horjuttaa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, hakijan tulee rakentaa viemäröinti siten, että vuodon riskit minimoidaan. Viemäri tulee varustaa hälytysjärjestelmällä ja -suunnitelmalla, jotta korjaustoimenpiteisiin voidaan tarvittaessa ryhtyä välittömästi. 7
8 9) AA ja BB ovat ilmoittaneet olevansa huolestuneita yksityisen viemäröintiosuuskunnan suunnitelmista vetää saareen rakennettava paineviemäri Kakskerranjärven rantavesiä pitkin. Aikaisemmat kokemukset kuten Turun Pitkänsalmen paineviemärin liitosvuoto ovat osoittaneet, että tällaiseen hankkeeseen liittyy aina selvä vuotoriski. Kakskerranjärven herkkää ekosysteemiä on suojeltu ja hoidettu yhteisvoimin vuosikymmeniä ja saatu se vihdoin melko hyvälle tasolle. Viemärisaastevuoto tekisi tyhjäksi tuon työn kaikki tähänastiset ponnistelut. Lupahakemus tulisi hylätä. 10) CC ja DD ovat ilmoittaneet vastustavansa hanketta. Kiinteistöjen viemäröinti voidaan hyvin hoitaa myös maitse tai huolehtia jätehuollosta muilla keinoilla. Järven herkän ekosysteemin suojelemiseksi tulee välttää kaikkia riskejä. Paineviemäri järvessä olisi vakava tiedostettu riski. Pienikin vuoto viemäristä pilaisi järven veden kohtalokkaasti ja sen puhdistaminen ilman valtavia kustannuksia olisi mahdotonta. Kakskerranjärvi on pieni ja sen veden vaihtuvuus on hidasta. 11) EE on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 12) FF on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 13) GG on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 14) HH on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 15) II on todennut, että vesiosuuskunnan taholta on esitetty, että putkien sijoittaminen Kakskerranjärveen aiheuttaa minimaalisen riskin. Järven ranta-asukkaat suojelevat järveään kuin silmäteräänsä. Maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentymisen ja vuosia jatkuneen hapetuksen ja roskakalojen pyytämisen ansiosta järven tila on alkanut parantua, joten mitään riskiä ei tule ottaa. Lupaa putkien sijoittamiseen Kakskerranjärveen ei missään tapauksessa tule myöntää. 16) JJ on ilmoittanut vastustavansa hanketta ja todennut, ettei missään vaiheessa ole selvitetty, haluavatko ranta-alueiden kiinteistönomistajat liittyä viemärilinjaan ja haluavatko he viemäriputken sijoitettavaksi rantaveteensä. Vesitalouslupaa onkin haettu ilmeisesti varmuuden vuoksi. Jos putki välttämättä halutaan asentaa, tulee selvittää sen sijoittamisvaihtoehdot maalle. Muistuttaja on muilta osin jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 15). HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on 31.8.2012 aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut seuraavan. - Hanke kokonaisuutena on yhteiskunnallisesti merkittävä. - Vesiosuuskunta pyrkii tarjoamaan kaikille mahdollisuuden liittyä verkostoon.
- Suunnitelmat koko järven ympärille on tehty siten, että kaikin keinoin vältetään putkien johtamista järvessä. - Hakemuksessa esitetyt putkivedot eivät muutoin olisi toteutettavissa, ainakaan siten, että ratkaisu olisi kiinteistöille kustannuksiltaan kohtuullinen tai maastollisesti järkevä. - Putkiliitokset tehdään sähköhitsaamalla, jolloin jatko- ja haarakohdat ovat kuin yhtä putkea. - Putkilinja 8.1 (alitus 2) Kissasaareen tehdään yhtenäisenä rannasta rantaan ilman liitoksia. - Järven itäpään putkilinjan kauimmaiseen pumppaamoon on sijoitettavissa painelähetin, joka tekee hälytyksen osuuskunnan kaukovalvontaan, mikäli paine putkistossa pumpattaessa on alle normaalitason. - Putkilinjojen asennustyö tehdään lopputalvesta jään päälle. Jään sulaessa putket painoineen painuvat järven pohjaan. - Rantautumiset kiinteistöille kaivetaan heti jään sulettua ennen mökkikautta. - Polttomoottorittoman asennuslautan käytön mahdollisuutta selvitellään. 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kakskerta-Satava vesiosuuskunnalle luvan paineviemärien ja vesijohdon rakentamiseen Kakskerranjärveen hakemussuunnitelman mukaisesti Turun kaupungissa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto myöntää Kakskerta-Satava vesiosuuskunnalle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin osiin Turun kaupungin Brinkalan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:2, Turun kaupungin yhteisestä vesialueesta RN:o 876:6:0 sekä Turun kaupungin Kollin kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Hankkeesta ja myönnetyistä vähäisistä pysyvistä käyttöoikeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Paineviemärit ja vesijohto on upotettava pohjaan suunnitelman mukaisesti ja painotettava siten, että ne pysyvät paikoillaan. Alueilla, missä vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna on alle 1,5 m, putket painoineen on upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä luonnollisen pohjan tasoon. 2) Paineviemäri tulee vesistöalituksen 3.5 kohdalla varustaa automaattisella vuodonmittaus- ja hälytysjärjestelmällä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Järjestelmää koskeva suunnitelma tulee hyvissä ajoin ennen järjestelmän rakentamista toimittaa mainitulle vastuualueelle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
10 3) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 4) Luvan saajan tulee selvittää suunnitelman mukaisella työalueella mahdollisesti olevat muut johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 5) Paineviemärit ja vesijohto rakenteineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 6) Paineviemärien ja vesijohdon sijainti on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 7) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 9) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä paineviemärien ja vesijohdon lopullista sijaintia vesialueella KKJ -koordinaatein osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus sekä selvitys putkien merkintätavasta. Perustelut Hanke on tarpeen vesihuollon järjestämiseksi Kakskerran saaressa. Hanke ei vaikuta Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Vesilain 3 luvun 10 :n mukaan jos vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta aiheutuu ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella tai sen vaaraa, lupamääräyksiä annettaessa on sovellettava myös, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään lupamääräysten antamisesta.
11 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 3) kohdan mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä 5) kohdan mukaan muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksessä 2) on otettu huomioon paineviemärin mahdollisesta vaurioitumisesta tai muista häiriötilanteista aiheutuvat riskit. Johtojen sijoittaminen vesialueelle hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla on hakijan esittämillä perusteilla teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Hankkeesta aiheutuu vähäistä työnaikaista samentumista. Hanke lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Sovelletut säännökset Vesilain 2 luvun 9, 12 ja 13 :n 2 momentti, 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 6 ja 10 sekä 11 luvun 21 Lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa Turun kaupunginhallituksen ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ja hylkää ne muilta osin. Aluehallintovirasto toteaa Brinkhallin osakaskunnan muistutuksen osalta, ettei rakentamiselle muistutuksessa ilmoitetulle vesialueelle B alituskohdan 1 länsipuolella ole tässä yhteydessä haettu lupaa. Hakija ei ole esittänyt vaihtoehtoista sijoittamisreittiä putkille. Alitusta välillä Porala Kissasaari ei ole mahdollista rakentaa maitse. Aluehallintovirasto viittaa vuodonilmaisu- ja hälytysjärjestelmän rakentamista koskevien vaatimusten osalta lupamääräykseen 2) ja lupapäätöksen perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 460 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan johtoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 460 euroa.
12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kakskerta-Satava vesiosuuskunta Jäljennös päätöksestä Turun kaupunki Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköpostitse) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö, Turun toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-78-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.12.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.