Suomen kemiallisten aseiden kieltosopimusta koskeva lainsäädäntö 2005

Suomen kemiallisten aseiden kieltosopimusta koskeva lainsäädäntö 2005

Sisältö Säädösten keskeinen sisältö... 4 Säädöstekstit... 6 Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta 6 Asetus kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta... 8 Ulkoasiainministeriön päätös kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevaan yleissopimukseen liittyvien tehtävien hoitamisesta... 10 Asetus kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta... 11 Kemikaalilaki (ote)... 11 Rikoslaki (ote)... 12 Asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta... 17 Pakkokeinolaki (ote)... 18 Laki Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 21 Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta... 22 Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista... 22 Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus... 28 Kemikaaliliite... 56 Täytäntöönpanoa ja todentamista koskeva liite ("Todentamisliite'')... 58 Luottamuksellisten tietojen suojelua koskeva liite ("Luottamuksellisuusliite'')... 131 Muutos kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytönkieltämistä koskevan yleissopimuksentodentamisliitteeseen saksitoksiinin siirron helpottamiseksi... 134

Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (Convention on the Prohibition of the Development, Production, Stockpiling and Use of Chemical Weapons and on Their Destruction, ns. kemiallisten aseiden kieltosopimus, CWC) voimaantulo 29.4.1997, sen määräysten toimeenpano ja voimaantulon jälkeen yleissopimukseen tehdyt muutokset ovat aiheuttaneet lukuisia lisäyksiä ja muutoksia Suomen lainsäädäntöön. CWC:n vaikutus näkyy Suomen lainsäädännössä varsin laajalla alueella, mm. rikoslaissa. Suomen lainsäädäntöä on kansainvälisessä keskustelussa pidetty hyvänä esimerkkinä sopimuksen kattavasta kansallisesta toimeenpanosta. Tämä julkaisu sisältää keskeisen CWC:ta koskevan Suomen lainsäädännön (tilanne 31.8.2005). Käytettävyyden parantamiseksi julkaisuun on sisällytetty myös kemiallisten aseiden kieltosopimuksen teksti sekä Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön sopimus järjestön erioikeuksista ja vapauksista. Julkaisu on ensisijaisesti laadittu palvelemaan CWC:n toimeenpanosta Suomessa vastuussa olevia viranomaisia sekä CWC:n nojalla ilmoitusvelvollisia teollisuusyrityksiä ja muita laitoksia. Julkaisusta on tehty myös epäviralliset säädöskäännökset sisältävä englanninkielinen versio. Ulkoasiainministeriö Poliittinen osasto Asevalvonnan yksikkö (POL-05)

Säädösten keskeinen sisältö Laki 346/1997 (sellaisena kuin se on muutettu lailla 347/1997 ja 623/1999): Määrittelee yleissopimuksen voimaansaattamisen, viranomaiset, tarkastus- ja valvontaoikeudet sekä tiedonanto- ja salassapitovelvollisuuden. Asetus 348/1997 (sellaisena kuin se on muutettu asetuksilla 498/1997 ja 1047/1999): Asetus lakien 346/1997 ja 347/1997 voimaantulosta. Määrittelee tarkemmin valvontalaitokset sekä toiminnanharjoittajien velvollisuudet. Ulkoasiainministeriön päätös 1216/1997: Määrittelee yleissopimukseen Suomessa liittyvien tehtävien hoitamisen Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle (VERIFIN). Asetus 822/1999: Voimaansaattaa muutoksen yleissopimuksen kemikaaliliitteeseen 1 koskien saksitoksiinin siirtoja. Laki 744/1989: Kemikaalilaki (sellaisena kuin se on muutettu laeilla 1412/1992, 220/1995, 1073/1995, 12/1997, 57/1999, 696/2001 ja 391/2005), joka määrää valvontaviranomaiset Suomen hallinnossa. Laki 39/1889: Rikoslaki (sellaisena kuin se on muutettu laeilla 578/1995, 626/1996, 351/1997, 563/1998, 841/1998, 604/2002, 17/2003, 832/2003 ja 650/2004), joka määrittelee kansainvälisen rikoksen ja rangaistuksen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, erityisesti kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta, kriminalisoi kemiallisen aseen kiellon rikkomisen ilmoittamatta jättämisen, määrittelee rangaistukset terroristisessa tarkoituksessa tehdyissä kemiallisen aseen kiellon rikkomisissa ja näihin liittyvissä valmistelu-, johto-, edistämisja rahoitustoimissa sekä määrittelee rangaistukset salassapitorikoksesta ja -rikkomuksesta ja virkasalaisuuden rikkomisesta. Asetus 627/1996 (sellaisena kuin se on muutettu asetuksilla 353/1997, 118/1999, 537/2000, 370/2001, 739/2001, 510/2002, 624/2002, 859/2003): Määrittelee, mitä tarkoitetaan rikoslain 1 luvun 7 :n - toteutuspaikasta riippumatta rangaistavilla - kansainvälisillä rikoksilla viitaten mm. kemiallisen aseen kiellon rikkomiseen. Laki 18/2003 (sellaisena kuin se on muutettu laeilla 402/1995, 18/2003, 646/2003 ja 651/2004): Pakkokeinolaki, joka antaa poliisille oikeudet telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen tarkkailuun mm. kemiallisen aseen kiellon rikkomistapauksissa. Laki 256/2004: Saattaa voimaan Suomen ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) välillä tehdyn, järjestön erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen lainsäädännölliset määräykset. Tasavallan presidentin asetus 379/2004: Saattaa voimaan lain 256/2004 sekä muut määräykset Suomen ja OPCW:n välillä tehdystä, järjestön erioikeuksia ja vapauksia koskevasta sopimuksesta. Sopimus Suomen ja kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista (Sops 60/2004): sopimusteksti. Kemiallisten aseiden kieltosopimus (Sops 17-19/1997): sopimusteksti liitteineen (kemikaaliliite, todentamisliite, luottamuksellisuusliite). Muutos kemiallisten aseiden kieltosopimuksen todentamisliitteeseen (Sops 86/1999): muuttaa todentamisliitettä saksitoksiinin siirron helpottamiseksi. Muut CWC:n alaa lähellä olevat säädökset Allaolevia säädöksiä ei ole sisällytetty tähän koosteeseen. Tähdellä (*) merkityt löytyvät Ulkoasiainministeriön julkaisusta Vientivalvonta I, kesäkuu 2004 ja osin myös Ulkoasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://formin.finland.fi/palvelut/kauppa/vientivalvonta.

Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annettu laki 242/1990* (muutokset 385/2002 ja 900/2002) ja asetus 108/1997* (muutokset 1178/2002 ja 100/2003). Puolustusministeriön päätös em. asetuksen täytäntöönpanosta 192/1997* (muutokset 59/2002 ja 543/2002). Valtioneuvoston päätös puolustustarvikkeiden maastavientiä, kauttakuljetusta ja välitystä koskevista yleisistä suuntaviivoista 1000/2002* (muutos 101/2003). Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 562/1996* (muutokset 891/2000*, 884/2001* ja 581/2003*) ja aiheesta annettu valtioneuvoston asetus 924/2000* (muutos 669/2003*) ja niitä koskevat rangaistusseuraamukset rikoslain 46 luvun 1-3 :ssä (769/1990, 1522/1994, 706/1997). EU:n neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2000 kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta*, EU:n neuvoston yhteinen toiminta tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvonnasta (2000/401/YUTP)*.

Säädöstekstit Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta (346/1997 sellaisena kuin se on muutettu laeilla 347/1997 ja 623/1999) Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 :n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään: 1 Yleissopimuksen voimaansaattaminen Pariisissa 13 päivänä tammikuuta 1993 kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. 2 Viranomaiset Yleissopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu sen soveltamisen ja valvonnan ylin johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö. Ulkoasiainministeriö voi antaa Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitokselle yleissopimuksen ja 5 :n mukaisiin tarkastuksiin liittyviä tehtäviä sekä muita yleissopimuksen soveltamiseen liittyviä viranomaistehtäviä. Yleissopimuksen edellyttämästä vientivalvonnasta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain (242/90) soveltamisalaan kuuluvista tehtävistä vastaa kuitenkin puolustusministeriö. Lääkelaitos toimii 4 :ssä tarkoitettuna lupaviranomaisena. 3 Viranomaisten välinen tietojenvaihto Tämän lain nojalla valvontaa suorittavalla viranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta yleissopimuksen tai tämän lain mukaista valvontaa varten tarvittavia tietoja. Edellä 2 :ssä tarkoitetut viranomaiset saavat salassapitosäännösten estämättä toimittaa yleissopimuksen edellyttämiä tämän lain nojalla saamiaan tietoja muiden sopimusvaltioiden yleissopimuksen VII artiklassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille ja yleissopimuksen VIII artiklassa tarkoitetulle järjestölle. 4 Luvanvarainen toiminta Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 luettelon sisältämien kemikaalien ja lähtöaineiden tuottaminen, hankkiminen, säilyttäminen tai käyttö on Suomessa sallittua vain tutkimus-, lääketieteellisiin, farmaseuttisiin tai suojelutarkoituksiin lääkelaitoksen luvalla siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 5

Tarkastus- ja valvontaoikeudet Yleissopimuksen VI ja IX artiklan mukaisten tarkastusten toimittamiseksi ulkoasiainministeriöllä ja 2 :n 2 momentissa mainitulla laitoksella sekä, ulkoasiainministeriön edustajan läsnä ollessa, Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tarkastajilla ja yleissopimuksen IX artiklan 12 kappaleessa tarkoitetulla tarkkailijalla on oikeus yleissopimuksen mukaisesti päästä sellaiselle alueelle tai sellaiseen rakennukseen, 1) tehtaaseen tai muuhun laitokseen, joka yleissopimuksen mukaisesti voidaan tarkastaa, pysäyttää ja tarkastaa tarkastettavaan kohteeseen menevää ja 2) sieltä tulevaa tavaraliikennettä, saada tai ottaa näytteitä sekä valokuvia tai muita 3) kuvatallenteita tarkastuksen kohteesta, tuoda tarkastettavaan kohteeseen mittauslaitteita tai muita 4) teknisiä laitteita, jotka ovat tarpeen tietojen hankkimiseen tai rekisteröimiseen, sekä käyttää siellä olevia tällaisia laitteita sekä saada tarkastettavan kohteen toiminnanharjoittajalta tai tämän 5) palveluksessa olevalta tarkastuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot. Ulkoasiainministeriöllä on oikeus yleissopimuksen noudattamisen valvomiseksi määrätä toimitettavaksi tarkastus 1 momentissa tarkoitetussa kohteessa. Tarkastuksesta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Ennen tarkastuksen toimittamista toiminnanharjoittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista vaarantamatta tarkastuksen tavoitteita tai rikkomatta yleissopimuksen mukaisia tarkastusvelvoitteita. Tämä pykälä ei oikeuta yksityisasuntoon kohdistuvaan tarkastukseen. 6 Virka-apu Poliisi, kemikaalilaissa (744/89) tarkoitetut valvontaviranomaiset sekä kemikaalien maahantuonnin ja maastaviennin osalta tullilaitos ja rajavartiolaitos ovat velvollisia antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. 7 Tiedonantovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on annettava 2 :n 2 momentissa mainitulle valvontalaitokselle yleissopimuksen asettamien velvoitteiden noudattamisen valvontaa varten tarvittavat tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 8 Salassapitovelvollisuus Kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä saatuja luottamuksellisiksi määriteltyjä tietoja ei saa paljastaa tai käyttää yleissopimuksen vastaisesti. 9 Rangaistukset Rangaistus kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta säädetään rikoslain 11 luvun 7 a :ssä. Rangaistus 8 :ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 :n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 10 Kemikaalien tuonti ja vienti Yleissopimuksen sääntelemien kemikaalien tuontia ja vientiä koskevista yleissopimuksen mukaisista rajoituksista säädetään asetuksella.

Yleissopimuksen sääntelemien kemikaalien tuonnista ja viennistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta annetussa laissa (157/74) sekä puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/90) ja niiden nojalla annetuissa säännöksissä on säädetty tai määrätty. 11 Valvontaviranomaisen kiellot ja määräykset Jos toiminnanharjoittaja rikkoo 4 tai 7 :n tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, ulkoasiainministeriö tai asianomainen valvontaviranomainen, ei kuitenkaan 2 :n 2 momentissa tarkoitettu valvontalaitos, voi kieltää toiminnanharjoittajaa jatkamasta tai toistamasta säännösten tai määräysten vastaista menettelyä ja määrätä toiminnanharjoittajaa, muutoin täyttämään säännöksissä ja määräyksissä säädetyt velvoitteet. 12 Uhkasakko Valvontaviranomainen voi tehostaa 11 :n nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla. Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhallitus. 13 Asetuksenantovaltuus Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 14 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Asetus kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta (348/1997 sellaisena kuin se on muutettu asetuksilla 498/1997 ja 1047/1999) Ulkoasiainministeriön esittelystä säädetään kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta helmikuun 3 päivänä 1995 annetun lain (346/1997) nojalla: 1 Pariisissa 13 päivänä tammikuuta 1993 kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä tehty yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 3 päivänä helmikuuta 1995 annetulla lailla (346/ 1997), jota on muutettu 14 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla lailla («347/1997»), ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 3 päivänä helmikuuta 1995 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 7 päivänä helmikuuta 1995, tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu. 2

Yleissopimuksen todentamisliitteen VI osan C osastossa tarkoitettu yksittäinen pienimuotoinen laitos on Suomessa Puolustusvoimien tutkimuskeskus. Yleissopimuksen todentamisliitteen VI osan C osastossa tarkoitettu muu laitos Suomessa on Helsingin Yliopiston yhteydessä toimiva kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos, jäljempänä valvontalaitos. 3 Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 luettelossa mainittujen kemikaalien tai lähtöaineiden tuottaminen, hankkiminen, säilyttäminen tai käyttäminen tutkimus-, lääketieteellisiin, farmaseuttisiin tai suojelutarkoituksiin, mikäli 1 luettelon sisältämien kemikaalien yhteismäärä toiminnanharjoittajaa ja laitosta kohden on enemmän kuin 100 grammaa vuodessa, on sallittua vain lääkelaitoksen luvalla. Yleissopimuksen 1 luettelossa mainittujen kemikaalien tai lähtöaineiden tuontiin tai toimitukseen Suomen alueelle on haettava määrästä riippumatta aina lääkelaitoksen lupa. Lääkelaitos voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun luvan kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 :n 2 momentissa tarkoitetun valvontalaitoksen puoltavan lausunnon perusteella. Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa on haettava viimeistään 45 vuorokautta ennen luvanvaraista toimenpidettä. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 luettelossa mainittujen kemikaalien määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä yleistiedot laitoksesta, jossa kemikaalien tuottaminen, säilyttäminen tai käyttäminen tapahtuu. 4 Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontalaitokselle yleissopimuksen kemikaaliliitteen 2 luettelossa mainitun kemikaalin tuotannon, käsittelyn, kulutuksen, viennin ja tuonnin määrät edellisen kalenterivuoden osalta. Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontalaitokselle yleissopimuksen kemikaaliliitteen 3 luettelossa mainitun kemikaalin tuotannon, viennin ja tuonnin määrät edellisen kalenterivuoden osalta. Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava valvontalaitokselle, mikäli toiminnanharjoittaja on edellisen kalenterivuoden aikana tuottanut yli 200 tonnia yleissopimuksen todentamisliitteessä tarkoitettuja erillisiä orgaanisia kemikaaleja tai yli 30 tonnia fosforia, rikkiä tai fluoria sisältävää erillistä orgaanista kemikaalia. Toiminnanharjoittajan on lisäksi annettava valvontalaitokselle muut yleissopimuksen asettamien velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi tarvittavat tiedot. Valvontalaitoksen on pyydettävä tässä momentissa tarkoitettuja tietoja kirjallisesti, asetettava kohtuullinen määräaika tietojen antamiselle sekä ilmoitettava pyynnössään, mihin yleissopimuksen määräykseen pyyntö perustuu. 5 Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 ja 2 luettelon kemikaaleja ja lähtöaineita ei saa viedä tai toimittaa muihin kuin sopimusvaltioihin eikä 2 luettelon kemikaaleja ja lähtöaineita tuoda muista kuin sopimusvaltioista. Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 luettelon sisältämiä kemikaaleja ja lähtöaineita, lukuunottamatta risiiniä ja saxitoksiinia, saa viedä Euroopan yhteisön ulkopuolelle tai toimittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon vain tutkimus-, lääketieteellisiin, farmaseuttisiin tai suojelutarkoituksiin puolustusministeriön myöntämällä maastavientiluvalla ja risiiniä ja saxitoksiinia vain kauppaja teollisuusministeriön myöntämällä vientilisenssillä. Maastavientililupaa tai vientilisenssiä on haettava vähintään 45 vuorokautta ennen viennin tai toimituksen aiottua ajankohtaa.

Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 2 ja 3 luettelon sisältämiä kemikaaleja ja lähtöaineita saa viedä Euroopan yhteisön ulkopuolelle tai toimittaa neuvoston päätöksen N:o 94/942/YUTP IV liitteessä lueteltujen kaksikäyttötuotteiden osalta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon vain kauppaja teollisuusministeriön myöntämällä vientilisenssillä. Lupa- ja lisensiointimenettelyn ja siihen liittyvän valvonnan osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä laissa puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) ja laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä säädetään. 6 Ulkoasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän asetuksen soveltamisesta. 7 Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu laki (346/1997) ja sen muuttamisesta 14 päivänä maaliskuuta 1997 annettu laki («347/1997») sekä tämä asetus tulevat voimaan 29 päivänä huhtikuuta 1997. Ulkoasiainministeriön päätös kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevaan yleissopimukseen liittyvien tehtävien hoitamisesta (1216/1997) Ulkoasiainministeriö on kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta 3 päivänä helmikuuta 1995 annetun lain (346/1997) 2 :n nojalla päättänyt: 1 Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (valvontalaitos) hoitaa, sen lisäksi mitä muualla on säädetty sen tehtävistä, seuraavia kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannnon, varastoinnin, ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 19/1997, yleissopimus) soveltamiseen liittyviä tehtäviä ulkoasiainministeriön ohjauksessa: 1) Valvontalaitos toimii yleissopimuksen VII artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena tehokkaan yhteyden ylläpitämiseksi Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Valvontalaitos toimii yhteistyössä järjestön kanssa ja avustaa järjestön teknistä sihteeristöä. Valvontalaitoksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu sopimusten tekeminen järjestön kanssa eikä edustajan määrääminen yleissopimuksessa tarkoitettuihin toimielimiin. 2) Valvontalaitos hyväksyy yleissopimuksen VI artiklan ja sen todentamisliitteen sekä luottamuksellisuusliitteen mukaisesti Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ehdottamat tarkastajat ja tarkastusavustajat sekä teknisen sihteeristön virkailijoille annettavat turvaselvitykset luottamuksellisten tietojen osalta. Jos valvontalaitos katsoo, ettei se voi hyväksyä ehdotettua tarkastajaa tai tarkastusavustajaa tai virkailijalle annettavaa turvaselvitystä, sen on siirrettävä hyväksymistä koskeva asia ulkoasiainministeriön ratkaistavaksi. 3) Valvontalaitoksen edustaja toimii yleissopimuksen VI artiklan mukaisissa tarkastuksissa kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain (yleissopimuksen soveltamista koskeva laki) 5 :n 1 momentissa tarkoitettuna ulkoasiainministeriön edustajana, jonka läsnä ollessa Kemiallisten aseiden kieltojärjestö voi suorittaa tarkastuksen. Valvontalaitoksen edustaja on ulkoasiainministeriön edustajan ohella läsnä yleissopimuksen IX artiklan mukaisissa tarkastuksissa.

4) Valvontalaitos voi esittää ulkoasiainministeriölle yleissopimuksen soveltamista koskevan lain 5 :n 2 momentissa tarkoitetun tarkastuksen toimittamista tapauksissa, joissa syntyy epäilystä yleissopimuksen noudattamisesta. 5) Valvontalaitos antaa ulkoasiainministeriölle asiantuntija-apua yleissopimuksen X artiklan ja todentamisliitteen XI osan määräysten noudattamisessa, jotka koskevat kemiallisilta aseilta suojautumista ja avun antamista muille sopimusvaltioille, joita vastaan käytetään tai joita uhataan kemiallisilla aseilla. 6) Valvontalaitos antaa ulkoasiainministeriölle asiantuntija-apua yleissopimuksen XIV artiklan riitojen ratkaisua koskevien määräysten noudattamisessa. 2 Ulkoasiainministeriö ja valvontalaitos tekevät kalenterivuosittain tulossopimuksen tässä päätöksessä tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. 3 Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1997. Asetus kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta (822/1999) Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään: 1 Haagissa 15 päivänä tammikuuta1999 kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 17 19/1997) muutos sopimuksen kemikaaliliitteen 1 kuuluvan saksitoksiinin siirtojen osalta, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 26 päivänä maaliskuuta 1999 on voimassa 31 päivänä lokakuuta 1999 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä lokakuuta 1999. Kemikaalilaki (ote) (744/1989 sellaisena kuin se on muutettu laeilla 1412/1992, 220/1995, 1073/1995, 12/1997, 57/1999, 696/2001, 391/2005) 2 LUKU Valvontaviranomaiset 4 Ministeriöt valvontaviranomaisina Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluu: 1) sosiaali- ja terveysministeriölle kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta; sekä 2) ympäristöministeriölle kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta. 5

Valvontaviranomaiset keskushallinnossa Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista koskeva ylin valvonta sekä toimeenpanon ja valvonnan valtakunnallinen ohjaus kuuluu: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta; sekä 2) Suomen ympäristökeskukselle kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta. 6 Alueelliset valvontaviranomaiset Lääninhallitus ja alueellinen ympäristökeskus ohjaavat ja valvovat, kumpikin toimialallaan, kuntien toimintaa tämän lain säännösten noudattamisessa. 7 Paikalliset valvontaviranomaiset Kunnassa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo kunnanhallitus, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jollekin lautakunnalle (kunnan kemikaalivalvontaviranomainen). Tehtävä voidaan antaa myös kuntayhtymän hoidettavaksi. 8 Erityiset valvontaviranomaiset Sen lisäksi, mitä 5 :ssä on säädetty valvonnasta, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus valvoo käyttöturvallisuustiedotteita koskevien säännösten noudattamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat muiden lain valvontaviranomaisten ohella työssä käytettävien kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita ja muuta tietojen toimittamista sekä kemikaaleja koskevien rajoitusten ja kieltojen noudattamista. Työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä säädetään erikseen. Kemikaalien maahantuontia ja maastavientiä koskevien säännösten noudattamista valvoo myös tullilaitos siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään. 9 Asetuksenantovaltuus Tarkemmat säännökset valvontaviranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä annetaan asetuksella. Rikoslaki (ote) (39/1889 sellaisena kuin se on muutettu laeilla 578/1995, 626/1996, 351/1997, 563/1998, 841/1998, 604/2002, 17/2003, 832/2003 ja 650/2004) 1 luku Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 7 Kansainvälinen rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jonka rankaiseminen tekopaikan laista riippumatta perustuu Suomea velvoittavaan kansainväliseen sopimukseen tai muuhun Suomea kansainvälisesti velvoittavaan säädökseen tai määräykseen (kansainvälinen rikos), sovelletaan Suomen lakia. Tarkemmat säännökset tämän pykälän soveltamisesta annetaan asetuksella.

Suomen lakia sovelletaan tekopaikan laista riippumatta myös sellaiseen Suomen ulkopuolella tehtyyn ydinräjähderikokseen tai yleisvaarallisen rikoksen valmisteluun, jota on pidettävä täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyssä sopimuksessa (SopS 15/2001) tarkoitettuna rikoksena. Suomen lakia sovelletaan tekopaikan laista riippumatta myös Suomen ulkopuolella tehtyyn ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan ja 34 a luvussa tarkoitettuun rikokseen. 11 luku Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan 7 a Kemiallisen aseen kiellon rikkominen Joka kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen vastaisesti 1) muuten kuin tämän luvun 1 3 :ssä tarkoitetulla tavalla käyttää kemiallista asetta, 2) kehittää, tuottaa, muutoin hankkii, varastoi tai pitää hallussaan taikka kuljettaa kemiallisen aseen tai 3) osallistuu sotilaalliseen valmisteluun kemiallisen aseen käyttämiseksi on tuomittava kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. 15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan 10 Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen. 34 a luku Terrorismirikoksista 1 Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, tekee 1) laittoman uhkauksen tai perättömän vaarailmoituksen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi, 2) tahallisen vaaran aiheuttamisen, tahallisen räjähderikoksen tai järjestyslain (612/2003) 17 :n 1 momentissa tarkoitetun vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi,

3) törkeän varkauden tai törkeän moottorikulkuneuvon käyttövarkauden, jonka kohteena on joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen soveltuva moottorikulkuneuvo, tuhotyön, liikennetuhotyön, terveyden vaarantamisen, törkeän vahingonteon, törkeän ampuma-aserikoksen tai puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) tarkoitetun maastavientirikoksen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi, 4) kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen tai tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen, joka on tehty 48 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi, 5) törkeän pahoinpitelyn, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen tai kaappauksen, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi, 6) surman, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi, tai 7) tapon, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Joka terroristisessa tarkoituksessa tekee murhan, on tuomittava vankeuteen elinkaudeksi. Yritys on rangaistava. 2 Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu Joka tehdäkseen 1 :n 1 momentin 2 7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetun rikoksen 1) sopii toisen kanssa tai laatii suunnitelman sellaisen rikoksen tekemisestä, 2) valmistaa, pitää hallussaan, hankkii, kuljettaa, käyttää tai luovuttaa räjähteen, kemiallisen tai biologisen aseen taikka toksiiniaseen, ampuma-aseen taikka vaarallisen esineen tai aineen tai 3) hankkii ydinräjähteen valmistukseen tai kemiallisen tai biologisen aseen taikka toksiiniaseen valmistukseen tarvittavia laitteita tai aineita taikka siihen tarvittavan valmistuskaavan tai -piirustuksen, on tuomittava terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. 3 Terroristiryhmän johtaminen Joka johtaa terroristiryhmää, jonka toiminnassa on tehty 1 :n 1 momentin 2 7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitettu rikos tai sellaisen rikoksen rangaistava yritys taikka 2 :ssä tarkoitettu rikos, on tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi. Joka johtaa terroristiryhmää, jonka toiminnassa on tehty vain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rikos, on tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Joka tuomitaan terroristiryhmän johtamisesta, on tuomittava myös tekemästään tai hänen johdollaan terroristiryhmän toiminnassa tehdystä 1 :ssä tarkoitetusta rikoksesta tai sellaisen rikoksen rangaistavasta yrityksestä taikka 2 :ssä tarkoitetusta rikoksesta. 4 Terroristiryhmän toiminnan edistäminen Joka edistääkseen tai tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää terroristiryhmän 1 tai 2 :ssä tarkoitettua rikollista toimintaa, 1) perustaa tai organisoi terroristiryhmän taikka värvää tai yrittää värvätä väkeä terroristiryhmää varten, 2) varustaa tai yrittää varustaa terroristiryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla, 3) toimeenpanee, yrittää toimeenpanna tai antaa terroristiryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten, 4) hankkii tai yrittää hankkia taikka luovuttaa terroristiryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä, 5) hankkii tai yrittää hankkia tiedon, jonka tuleminen terroristiryhmän tietoon on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, taikka välittää, luovuttaa tai ilmaisee terroristiryhmälle sellaisen tiedon,

6) hoitaa terroristiryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antaa ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai 7) tekee 32 luvun 6 tai 7 :ssä tarkoitetun rikoksen, on tuomittava, jos terroristiryhmän toiminnassa tehdään 1 :ssä tarkoitettu rikos tai sellaisen rikoksen rangaistava yritys taikka 2 :ssä tarkoitettu rikos, jollei teko ole 1 tai 2 :n mukaan rangaistava tai siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Mitä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista. 5 Terrorismin rahoittaminen Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan 1) panttivangin ottamista tai kaappausta, 2) sellaista tuhotyötä, törkeää tuhotyötä tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelua, jota on pidettävä terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 60/2002) tarkoitettuna rikoksena, 3) sellaista tuhotyötä, liikennetuhotyötä, törkeää tuhotyötä tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelua, jota on pidettävä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 56/1973), kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevassa lisäpöytäkirjassa (SopS 43/1998), merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1999) tai mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa pöytäkirjassa (SopS 44/2000) tarkoitettuna rikoksena, 4) sellaista ydinräjähderikosta, terveyden vaarantamista, törkeää terveyden vaarantamista, ydinenergian käyttörikosta tai muuta ydinaineeseen kohdistuvaa tai ydinainetta välineenä käyttäen tehtyä rangaistavaksi säädettyä tekoa, jota on pidettävä ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 72/1989) tarkoitettuna rikoksena, tai 5) murhaa, tappoa, surmaa, törkeää pahoinpitelyä, vapaudenriistoa, törkeää vapaudenriistoa, ihmisryöstöä, panttivangin ottamista tai törkeää julkisrauhan rikkomista tai niillä uhkaamista, kun teko kohdistuu henkilöön, jota tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivia henkilöitä vastaan, mukaan lukien diplomaattiset edustajat, kohdistuvien rikosten ehkäisemistä ja rankaisemista koskevassa yleissopimuksessa (SopS 63/1978), on tuomittava terrorismin rahoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Terrorismin rahoittamisesta tuomitaan myös se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan 1 :ssä tarkoitettuja rikoksia. Yritys on rangaistava. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos teko on rangaistava 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sellaisen yrityksenä tai osallisuutena sellaiseen rikokseen taikka 1 tai 2 :n mukaan tai siitä säädetään muualla laissa ankarampi rangaistus. 6 Määritelmät Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on: 1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; 2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin; 3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai

4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille. Terroristiryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 :ssä tarkoitettuja rikoksia. Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitetaan hallitustenvälistä tai merkityksensä ja kansainvälisesti tunnustetun asemansa perusteella siihen rinnastettavaa järjestöä. 7 Syyteoikeus Syytteen nostamisesta tässä luvussa tarkoitetuista rikoksista päättää valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjä määrää tällöin myös siitä, kenen on ajettava syytettä. 8 Oikeushenkilön rangaistusvastuu Tässä luvussa mainittuihin rikoksiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään, sovelletaan myös tämän luvun 1 :ssä tai 2 :n 1 momentin 3 kohdassa mainitun rikoksen tekemiseksi tehtyyn ryöstöön, törkeään ryöstöön, kiristykseen ja törkeään kiristykseen sekä tämän luvun 1 :n 1 momentin 2 7 kohdassa tai 2 momentissa, 2 :n 1 momentin 3 kohdassa taikka 4 tai 5 :ssä mainitun rikoksen tekemiseksi tehtyyn väärennykseen tai törkeään väärennykseen. 38 luku Tieto- ja viestintärikoksista 1 Salassapitorikos Joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti 1) paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka 2) käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 40 luvun 5 :n mukaan, salassapitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 2 Salassapitorikkomus Jos salassapitorikos, huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava salassapitorikkomuksesta sakkoon. Salassapitorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka on syyllistynyt sellaiseen 1 :ssä tarkoitettuun salassapitovelvollisuuden rikkomiseen, joka on erikseen säädetty salassapitorikkomuksena rangaistavaksi. 40 LUKU Virkarikoksista 5 Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti 1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka

2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta (627/1996 sellaisena kuin se on muutettu asetuksilla 353/1997, 118/1999, 537/2000, 370/2001, 739/2001, 510/2002, 624/2002 ja 859/2003) Oikeusministerin esittelystä säädetään rikoslain 1 luvun 7 :n nojalla, sellaisena kuin se on 16 päivänä elokuuta 1996 annetussa laissa (626/96): 1 Rikoslain 1 luvun 7 :ää sovellettaessa kansainvälisinä rikoksina pidetään seuraavia rikoksia: 1) väärän rahan valmistamisen vastustamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 47/36) tarkoitettu rahanväärennysrikos, rahanväärennyksen valmistelu tai väärän rahan käyttö sekä Euroopan unionin neuvoston 29 päivänä toukokuuta 2000 hyväksymän puitepäätöksen rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamisesta rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä (EYVL N:o L 140, 14.6.2000) 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu euroa koskeva rahanväärennys; 2) sellainen sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa, törkeä sodankäyntirikos, törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa ja muu vastaava rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehdyissä Geneven sopimuksissa (SopS 8/55) sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyssä näiden yleissopimusten ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa (SopS 82/80) tarkoitettuna törkeänä rikoksena; 3) joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 5/60) tarkoitettu joukkotuhonta ja joukkotuhonnan valmistelu; 4) vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa (SopS 43/65), vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen muuttamista koskevassa pöytäkirjassa (SopS 42/75), psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 60/76) ja huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa (SopS 44/94) tarkoitettu huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, huumausainerikoksen valmistelu, huumausainerikoksen edistäminen ja kätkemisrikos; 5) sellainen ilma-aluksen kaappaus tai muu rangaistavaksi säädetty teko, jossa tekijä laittomasti väkivallalla tai sillä uhaten ottaa haltuunsa tai valvontaansa ilma-aluksen ja jota on pidettävä ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 62/71) tarkoitettuna rikoksena; 6) sellainen liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö, yleisvaarallisen rikoksen valmistelu tai muu rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 56/73) tarkoitettuna rikoksena; 7) sellainen kansainvälistä suojelua nauttivaan henkilöön kohdistunut tahallinen surmaaminen, pahoinpitely tai vapaudenriisto taikka hänen virkahuoneistoonsa, yksityisasuntoonsa tai kulkuneuvoonsa kohdistuva väkivaltainen hyökkäys tai tällaisella hyökkäyksellä uhkaaminen, jota tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivia henkilöitä vastaan, mukaan lukien diplomaattiset edustajat, kohdistuvien rikosten ehkäisemistä ja rankaisemista koskevassa yleissopimuksessa (SopS 63/78);

8) panttivangin ottaminen tai muu sellainen vapaudenriisto, jota tarkoitetaan panttivankien ottamista vastaan tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 38/83); 9) sellainen tunnustukseen kiduttaminen, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely tai muu rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa yleissopimuksessa (SopS 60/89) tarkoitettuna kidutuksena; 10) sellainen ydinräjähderikos, terveyden vaarantaminen, ydinenergian käyttörikos tai muu ydinaineeseen kohdistuva taikka ydinainetta välineenä käyttäen tehty rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 72/89) tarkoitettuna rikoksena; 11) sellainen vapaudenriisto, törkeä vapaudenriisto, ihmisryöstö, tuhotyö, vaaran aiheuttaminen tai muu rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä terrorismin vastustamisesta tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (SopS 16/1990) tarkoitettuna rikoksena; 12) sellainen aluksessa tai ilma-aluksessa olevaan henkilöön kohdistunut surmaaminen, pahoinpitely, vapaudenriisto tai ryöstö taikka alukseen, ilma-alukseen tai niissä olevaan omaisuuteen kohdistunut kaappaus, anastus tai vahingonteko, jota on pidettävä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (SopS 50/1996) tarkoitettuna merirosvouksena; 13) sellainen kemiallisen aseen kiellon rikkominen, jota tarkoitetaan kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 19/1997); 14) sellainen merenkulun turvallisuuteen kohdistuva laiton teko, jota tarkoitetaan merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1999); 15) sellainen mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvallisuuteen kohdistuva laiton teko, jota tarkoitetaan mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa pöytäkirjassa (SopS 44/2000); 16) sellainen Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivaan henkilöstöön kohdistuva rikos, jota tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuudesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 2 3/2001); 17) sellainen julkiseen paikkaan, valtion laitokseen, julkiseen liikennevälineeseen tai julkisia palveluja tuottavaan laitokseen kohdistuva laiton teko, jota tarkoitetaan terrorististen pommi-iskujen torjumisesta tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 60/2002); 18) kansainvälisen terrorismin rahoituksen torjumisesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 74/2002) tarkoitettu terrorismin rahoittaminen; 19) sellainen siviilien tahallinen tappaminen tai vakavien vammojen tuottaminen, jota tarkoitetaan miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehdyssä muutetussa pöytäkirjassa (SopS 91/1998). Kansainvälisenä rikoksena pidetään myös 1 momentissa tarkoitetun rikoksen rangaistavaa yritystä sekä rangaistavaa osallisuutta sellaiseen rikokseen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996. Pakkokeinolaki (ote) (450/1987 sellaisena kuin se on muutettu laeilla 402/1995, 18/2003, 646/2003, 651/2004) 5 a luku Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu 2 Telekuuntelun edellytykset Kun on syytä epäillä jotakuta

1) joukkotuhonnasta, joukkotuhonnan valmistelusta, kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta, biologisen aseen kiellon rikkomisesta, 2) Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta, sotaan yllyttämisestä, maanpetoksesta, törkeästä maanpetoksesta, vakoilusta, törkeästä vakoilusta, turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, luvattomasta tiedustelutoiminnasta, 3) valtiopetoksesta, törkeästä valtiopetoksesta, valtiopetoksen valmistelusta, 4) törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä, 5) törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 6) taposta, murhasta, surmasta, 7) törkeästä vapaudenriistosta, ihmiskaupasta, törkeästä ihmiskaupasta, panttivangin ottamisesta, 8) törkeästä ryöstöstä, törkeästä kiristyksestä, 9) törkeästä kätkemisrikoksesta, ammattimaisesta kätkemisrikoksesta, törkeästä rahanpesusta, 10) tuhotyöstä, liikennetuhotyöstä, törkeästä tuhotyöstä, törkeästä terveyden vaarantamisesta, ydinräjähderikoksesta, kaappauksesta, 11) rikoslain 34 a luvun 1 :n 1 momentin 2 7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetusta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta, terroristiryhmän johtamisesta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä, terrorismin rahoittamisesta, 12) törkeästä vahingonteosta, 13) törkeästä kiskonnasta, 14) törkeästä rahanväärennyksestä, 15) törkeästä ympäristön turmelemisesta, 16) törkeästä huumausainerikoksesta taikka 17) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä, rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kuunnella ja tallentaa televiestejä, joita epäilty lähettää hallussaan olevasta tai oletettavasti muuten käyttämästään teleliittymästä, teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta, taikka tällaiseen teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen tulevia hänelle tarkoitettuja viestejä, jos saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Lupa 1 momentin mukaiseen telekuunteluun voidaan siinä säädetyin edellytyksin antaa myös, kun on syytä epäillä jotakuta liike- tai ammattitoimintaan liittyvästä sellaisesta 1) törkeästä lahjuksen antamisesta, 2) törkeästä kavalluksesta, 3) törkeästä veropetoksesta, törkeästä avustuspetoksesta, 4) törkeästä väärennyksestä, 5) törkeästä petoksesta, 6) törkeästä velallisen epärehellisyydestä, törkeästä velallisen petoksesta, 7) törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, 8) törkeästä säännöstelyrikoksesta, 9) törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä tai törkeästä kurssin vääristämisestä taikka 10) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä, jossa rikoksella tavoitellaan erityisen suurta hyötyä ja rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Lupa 1 momentin mukaiseen telekuunteluun voidaan siinä säädetyin edellytyksin antaa myös, kun on syytä epäillä jotakuta törkeästä parituksesta, jossa tavoitellaan erityisen suurta hyötyä ja rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai jota tarkoitetaan rikoslain 20 luvun 9 a :n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa taikka edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä. 3 Televalvonnan edellytykset Kun on syytä epäillä jotakuta 1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, parituksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, laittomasta uhkauksesta tai huumausainerikoksesta, 3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä tai