1 / 2017 Apua ja evankeliumia Itä-Euroopan lapsille ja perheille Ensimmäiset äidit romanikylissä saivat äitiyspakkauksen!
IGNAT IVANOV Toiminnanjohtaja Vauvoja ja nuorukaisia Mitä yhteistä on vastasyntyneellä pikkupojalla Slatinan kylässä ja 18-vuotiaalla Kirilillä Jekaterinburgissa, joista kerromme tässä lehdessä? Toinen on juuri alkanut ymmärtää ympäristöään (joka valitettavasti on mitä huonoin), toinen on alkanut juuri ymmärtää tekemiään virheitä... Heille on yhteistä se, että kumpikin on saanut meiltä tärkeää apua juuri oikealla hetkellä. Pikkuvauvalle viedään viereisessä kuvassa vaatimattomaan kotimökkiin äitiyspakkausta, joka on täynnä Suomesta lähetettyjä vaatteita. Nuori päihdeongelmainen Kiril tuli asumaan yhteen turvakodeistamme Venäjällä, minkä seurauksena hänen elämänsä muuttui. Näillä pojilla o.n muutakin yhteistä: Kummallakin on äiti, joka tuntee huolta ja murhetta lapsistaan ja on voimaton ylivoimaisten ongelmien keskellä äiti, jota itseään olemme voineet auttaa ja tukea. Kumpikin tietää, ettei ole yksin. Kiitos siitä, että olet mukana, kun autamme vauvoja, nuoria ja lapsia siltä väliltä! Määränpäänä Zlatkan mökki Nyt se alkoi! Äitiyspakkausten jako käynnistyi Bulgariassa! Ensimmäiset pakkaukset, jotka sisältävät Suomesta kerättyjä vauvanvaatteita ja paikan päältä hankittuja hygieniatarvikkeita, jaettiin Pevtsiten, Rozinon ja Slatinan romanikyliin vuodenvaihteessa. Yläkuvassa Tanja Konjarova ja Daniela Encheva vievät pakkausta Zlatkan kotiin. Hänellä on ennestään kolme lasta, nuorin poika on 20 päivän ikäinen. Kuvassa oikella projektin paikallinen koordinaattori, pastorin vaimo Maria, esittelee Zlatkalle pakkauksen sisältöä. Laatikoissa lukee: Äidille rakkaudella Mission Possiblen äitiyspakkaukset ohjelma elämän suojelemiseksi.
Gergina ja pikku Pavel. Äitiyspakkaus tuli sisarukselle, joka syntyy lähiaikoina. Gergina, 22, neljän lapsen äiti Mutkia, nousuja, laskuja sellainen on matka Slatinan kylään. Tällä kertaa lumi estää pääsyn perille romanislummiin, ja on kuljettava jalan 10 minuuttia. Lapset, jotka ovat jo nähneet meidän tulevan, juoksevat meitä vastaan. Hymyileviä kasvoja ja paljaita jalkoja! Ei se mitään, että on tammikuu ja 10 asteen pakkanen... Lapset juoksevat edestakaisin pysyäkseen lämpiminä. Mökkikylä näyttäisi asumattomalta, ellei monella ovella olisi meitä odottamassa äiti vauva sylissään. On vaikea uskoa, että lapsiperheet voivat asua näissä hökkeleissä, joiden ikkunoissa on lasien sijasta muovia tai peittoja. Viemäriä ei ole, ulkona olevasta hanasta tulee kylmää vettä. Tämä kylä todellakin on tämän päivän Euroopassa. 22-vuotias Gergina, yksi äitiyspakkauksen saajista, on syntynyt Slatinassa, kuten hänen kolme lastaan ja neljäs, joka on tulossa. Hän asuu miehensä ja isoäitinsä kanssa vanerihökkelissä, jossa on kaksi sänkyä, muutama repaleinen matto, puuhella ja sen päällä vesikattila. Lapsilla on yllään vain puserot ja shortsit. He ovat syöneet viimeksi eilen. Jos työtön isä on onnistunut löytämään jokusen levan, he saavat tänään ruokaa. Tällaisissa oloissa elävä neljän lapsen äiti voi toivoa vain, että pystyisi jotenkin auttamaan lapsensa talven yli... Gergina pyytää meitä rukoilemaan nuorimman lapsen puolesta. Pikku Pavelilla on kuumetta ja yskä. Nämä ihmiset ovat tottuneet siihen, että Jumala kuulee rukouksia. Heidän rahansa eivät riitä lääkkeisiin, hädin tuskin ruokaankaan. Usko kantaa heitä puutteen keskellä, ja seurakunta on paikka, josta he saavat apua, rakkautta ja tukea ja jossa rukoillaan sairaiden puolesta. Siksi lapsetkin juoksevat sinne vaikka paljain jaloin. Katso video pakkausten tulosta Slatinaan: www.mp.org, etusivu.
Jokaiselle maailmaan syntyvälle lapselle kuuluu arvokas vastaanotto myös Pevtsiten kylässä Jokainen syntyvä lapsi on arvokas ja hänelle kuuluu rakastava, ihmisarvoinen vastaanotto hänen tullessaan maailmaan. Muun muassa näillä sanoilla esittelemme äitiyspakkausohjelmaa Bulgariassa. Pevtsiten slummikylässä saimme tavata monia äitejä ja juuri maailmaan syntyneitä lapsia. Jäätävä viima tunkeutui luihin ja ytimiin, kun kannoimme äitiyspakkausta mökille, johon on äskettäin syntynyt uusi elämä. Haluamme auttaa pikku Kristinan nuoria vanhempia: vasta 16-vuotiasta Bozhanaa ja isää Todoria, joka on 19. Kun on kuusitoistavuotias, talvi ei tunnu niin kylmältä eikä miehen työttömyys niin pelottavalta... Tarvitsetteko jotain? kysymme. Kiitos, meillä on kaikkea. Mutta voisitteko rukoilla Kristinan puolesta? Hänellä on jatkuvasti jotain sairautta. Katsomme ympärillemme. Ränsistyneessä huoneessa on on kaksi vanhaa, keskeltä alas painunutta sänkyä, joiden kuluneita peitteitä on käyttänyt ainakin kolme sukupolvea. Kaappi pysyy tuskin koossa. Siinä kaikki. Heillä ei ole edes vauvansänkyä. Tällä perheellä, kuten meilläkään, jotka yritämme heitä auttaa, ei ole muuta toivon lähdettä kuin Jumala, joka tekee mahdottoman mahdolliseksi. Rukoilemme, että Jumala vahvistaisi lapsen vastutuskykyä ja auttaisi Todoria löytämään työtä. Ojennamme vanhemmille laatikon, jossa on lämpimiä vauvanvaatteita. He jäävät tutkimaan niitä iloisina, ja me menemme tapaamaan seuraavaa äitiä ja vauvaa. Svetlana Karoleva ja Mariana Ivanova tuovat äitiyspakkausta Bozhanalle ja Todorille. Pidämme yhdessä paikallisten seurakuntien kanssa useassa kylässä lapsille soppakeittiötä ja jaamme vaateapua. Äitiyspakkausten jaon yhteydessä isommat lapset saivat villasukat ja talvikengät.
Hänen nimensä on Kristina! Nuoren äidin siniset silmät loistavat, kun hän kertoo ylpeänä lapsensa nimen. Äitiyspakkausohjelma laajenee, ja apusi on tärkeää. Vauvanvaatekeräys jatkuu aktiivisesti. Keräyspisteet ja keräysajat löytyvät sivulta www.mp.org sekä Facebooksivulta Pienimmän parhaaksi. Voit auttaa myös varoillasi laatikoiden ja muiden tarvikkeiden hankinnassa paikan päältä sekä kuljetuskuluissa. Tätä kirjoitettaessa on menossa painoon ohjelmaa varten laadittu äitien opetuskirjanen. Lisäksi valmistelemme kätilö- ja lääkäritiimin kanssa videosarjaa käytettäväksi paikallisissa äitien tukiryhmissä. Yhden pakkauksen kulut ovat n. 50 euroa. Viitenumero 7773, tilinumerot löytyvät takasivulta ja irtoliitteestä. Kiitos avustasi!
Anteeksi...! Anteeksi taas... Antakaa kaikki anteeksi! Olin ennen kuin sokea, en nähnyt muuta kuin itseni. Mutta sitten kaikki muuttui. Kiril ja hänen äitinsä turvakodilla. Olimme iltateellä suunnittelemassa turvakodin seuraavan päivän töitä ja ohjelmaa, kun ovelle ilmestyi kiharatukkainen, sinisilmäinen, leveästi hymyilevä nuori mies. Emme heti tunnistaneet Kiriliä. Kaksi vuotta aiemmin kun hän tuli turvakotiin, hän oli 16-vuotias, töykeä narkomaani, joka käyttäytyi miten tahtoi ja jolla oli lopen uupunut ja toivoton äiti. Seuraavat kuusi kuukautta olivat koettelemus niin työntekijöille kuin lapsille. Kiril teki tyhmyyksiä ja aiheutti ongelmia toinen toisensa jälkeen. Joka kerta häntä nolotti. Anteeksi...! Lopulta hän lähti turvakodista. Emme silloin tienneet, että siellä vietetty aika oli hänen elämänsä käännekohta. Ymmärsin, että elämäni sai aikaan pelkkää murhetta ja tuhoa. Päätin mennä päihdekuntoutuskeskukseen. Siellä Kiril koki vielä voimakkaammin oman kelvottomuutensa ja elämänsä tyhjyyden. Käperryin peiton alle itkemään ja rukoilemaan. Siinä tein Jumalalle tiliä elämästäni, ja aidosti ja tosissani käännyin hänen puoleensa. Kiriliin teki voimakkaan vaikutuksen saarna, jonka hän kuuli pian tämän jälkeen. Siinä sanottiin, että Jumala haluaa kuulla meidän puhuvan muistakin asioista kuin vaikeuksistamme. Hänelle koko elämämme on tärkeä, kuin rakastavalle isälle. Minäkin halusin saada sellaisen suhteen Jumalaan. Kaikki, jotka olivat tunteneet Kirilin aiemmin, näkivät hänen elämässään todellisen ihmeen ja täydellisen muutoksen, kun hänestä tuli Jeesuksen seuraaja. Kiril opiskelee nyt yliopistossa Moskovassa ja hänen äitinsä on onnellinen! Halusin valtavasti tulla tapaamaan teitä, Kiril sanoi seistessään ovella. Olen rukoillut tämän hetken puolesta ja miettinyt monia kertoja, miten kaikki menisi. Haluan pyytää teiltä anteeksi kaikkea sitä murhetta ja vaivaa, mitä tuotin teille, ja sydämestäni kiittää teitä! Seurasi halauksia ja ilon kyyneleitä... Olimme taas saaneet todistaa yhden ihmeen monien muiden sarjassa!
Alkoholistikodin kauhuja paennut Alinan toi turvakotiimme poliisi. Tämä on erittäin vaikea tyttö. Emme tiedä, mitä te voitte tehdä hänen hyväkseen, mutta yrittäkää edes pitää häntä täällä pari päivää sillä aikaa kun me etsimme hänelle paikan lastenkodissa tai nuorisovankilassa. Näin meille sanottiin vaaleatukkaisesta, suurisilmäisestä "rikollisesta", joka oli karannut kotoa ja matkustanut junalla toiseen kaupunkiin. Äiti allekirjoitti poliisiasemalla irtisanoutumisen Alinan huoltajuudesta. Eipä hän ollut lapsesta koskaan vakavissaan huolehtinutkaan... Tyttö muistaa lapsuudestaan jatkuvan siirtymisen paikasta toiseen ja sukulaisten juomingit. Hän yritti pitää kotia siistinä, mutta huomasi sen lopulta turhaksi. Hän menetti keiken toivon asioiden paranemisesta. Alina karkaili kotoa ja oli usein poissa koulusta. Hänen oli välillä yövyttävä rappukäytävissä. Hän alkoi tupakoida. On hämmästyttävää, että meidän ei tarvinnut puhua Alinan kanssa kuin yhden kerran ja sen tuloksena koko hänen ajattelutapansa muuttui. Parin päivän kuluttua hänen tulostaan oli mahdotonta ymmärtää, miten tähän 14-vuotiaaseen tyttöön voisi sopia se, mitä meille kerrottiin hänestä. Kun turvakotimme johtaja Andrei kävi myöhemmin Alinan perheen kodissa, hän sanoi, että olisi itsekin paennut siitä alkoholistien luolasta. Turvakodista Alina ei kertaakaan ole ajatellut karata. Kaikki turvakodin lapset ja työntekijät ihastuivat heti Alinaan. Hän on aina valmis auttamaan ja täyttää kaikki tehtävät tunnollisesti. Hän on luotettava, itsenäinen ja avoin ja hänen kanssaan on helppo puhua ja ystävystyä. Kun Alina oli ensimmäistä kertaa elämässään seurakunnassa, hän kuunteli kaikkea kyynelsilmin ja hänen sydämensä avautui heti Jumlalle. Alina pystyi sen jälkeen antaman anteeksi äidilleen, jota kohtaan hän oli kauan ollut katkera. Hän rukoilee nyt äitinsä puolesta ja käy katsomassa tätä. Myös suhde sisareen on korjaantunut. Alina kertoo avoimesti toisille uskostaan ja siitä, kuinka Jumala on muuttanut hänen elämänsä, vaikka ei ole pitkä aika siitä, kun hän löysi uskon. Valmistelemme parhaillaan huoltajuuspapereita, joiden avulla toteutuu Alinan toive: jäädä turvakotiimme asumaan. Katso video Vassa-tytöstä samasta turvakodista: www.mp.org, etusivu.
Lähettäjä: Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa Vuonna 2016 saimme yhteisin voimin paljon aikaan! Tässä tärkeimpiä numeroita työkohteistamme: Toimintakeskuksia 14 Lapsia ja nuoria turvakeskuksissa 240 Joululahjoja saaneita lapsia 57000 Paikallisia työntekijöitä 85 Paikallisia vapaaehtoisia 280 Lapsia avustetuissa perheissä 765 Lapsia soppakeittiöillä 200 Päihdekuntoutettavia 120 Avustettuja perheitä 340 HIV-testattuja 2260 Lapsia kristillisissä kerhoissa ja leireillä 1700 TUKI-ILMOITUKSET Maalaus & Saneeraus Enbuska 045 188 3222 Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa Puh. 045-899 0890 Sähköposti: info@mp.org Tilaukset ja osoiteasiat: tilaus@mp.org Äitiyspakkausohjelma: pp@mp.org TUKITILIT Nordea FI85 2309 1800 0153 17 Danske Bank FI82 8000 1900 0092 92 OP FI87 5720 6820 0184 43 (viitenumerot tilisiirtokupongissa) Tukipuhelin: 0600 16444 (10 eur) 0600 16888 (20 eur) Lisätietoa: www.mp.org Mission Possible Finland Pienimmän parhaaksi Poliisihallituksen keräyslupa RA/2016/378, 1.8.2016 ajalle 1.1.2017-31.12.2018 koko Suomessa ilman Ahvenanmaata Tarkemmat tiedot luvasta: www.mp.org RAKENNUSKONEVUOKRAAMO Laitteet remontointiin ja pihatöihin. Toimipisteet Helsingissä ja Vantaalla. p. 09 7012300. www.pikavuokraus.fi Tilitoimisto Helant Pusula, p. 040-7253523