Pyhän FIS-rinne TURVALLISUUSASIAKIJRA 29.3.2010 URAKKALASKENTAAN

Pyhän FIS-rinne TURVALLISUUSASIAKIJRA 29.3.2010 URAKKALASKENTAAN

2 / 9 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus ja merkitys... 3 1.2 Eri osapuolten yleiset velvollisuudet turvallisuusasioissa... 3 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT... 5 2.1 Liikenne... 5 2.2 Rakennusalue... 5 3 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT VAARAT JA ONGELMAT... 5 3.2 Työmaaliikenne... 5 4 VAARALLISET TYÖT JA TYÖVAIHEET... 6 4.1 Kaivutyöt... 6 4.2 Putoamisvaaralliset työt... 6 4.3 Nostotyöt... 6 4.4 Sähkötapaturmalliset työt... 7 5 VAROTTAVAT RAKENTEET... 8 6 YMPÄRISTÖN SUOJAUS... 8 7 URAKAN TURVALLISUUSRISKIT... 9

3 / 9 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus ja merkitys Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (VNA 205/2009) edellyttää rakennuttajaa tai muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, laatimaan rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten asiakirjan, joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirja sisältää tietoja tämän rakennushankkeen rakentamisen vaaroista ja haitoista, joita urakoitsijoiden on otettava huomioon urakkahintaa laskiessaan sekä suunnitellessaan ja toteuttaessaan töitään työmaalla. Lisäksi rakennuttajan valvojat voivat puuttua työmaalla oleviin vaaratilanteisiin, vaarapaikkoihin sekä puutteisiin työturvallisuudessa. Valvojat voivat antaa suoraan määräyksiä urakoitsijoille ja itsenäisille työnsuorittajille puutteiden korjaamisesta. Valvojat voivat myös keskeyttää työt, mikäli on ilmeistä, että kysymyksessä voi olla tilanne, josta voi aiheutua välitön vaara työmaalla työskenteleville tai työmaan ulkopuolisille henkilöille, kuten tiellä liikkujille. 1.2 Eri osapuolten yleiset velvollisuudet turvallisuusasioissa Työmaan pääurakoitsija toimii työmaan päätoteuttajana, jonka turvallisuustehtävät on mainittu valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta (VNA 205/2009). Työmaan turvallisuussuunnittelu Pääurakoitsijan on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Työmaa-alueen käytön suunnittelu Urakoitsijalle luovutetaan työmaa-alue, jonne estetään asiaton kulku urakka-aikana. Urakoitsija laatii alueen käyttösuunnitelman hyväksyttäväksi rakennuttajakonsultille. Alueen käytönsuunnittelussa esitetään mm. raskaiden ajoneuvojen ja muiden liikkujien käyttämät reitit toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrä ja sijainti koneiden ja laitteiden sijoitus ulkovarastotilat jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen

4 / 9 palontorjunta. Turvallisuussuunnitelma ennen töiden aloittamista Urakoitsijan laatimassa turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä miten työturvallisuus huomioidaan seuraavissa työvaiheissa: työmaan järjestelyt eri rakennusvaiheissa kaivu- ja nostotyöt työmaaliikenne työmenetelmät koneiden ja laitteiden käyttö nostot ja siirrot purkutyöt Vaarallisten töiden turvallisuussuunnittelu Vaarallisia töitä ovat mm. laskettelurinteessä tehtävät työt puun kaatotyöt LVIS-työt liikennealueella tehtävät työt Työmaan yleisjohto turvallisuuden kannalta Pääurakoitsijan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Edellä mainittuja tehtäviä johtamaan on päätoteuttajan nimettävä työmaata varten pätevä vastuuhenkilö ja hänelle tarvittaessa sijainen. Pääurakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu mm. laatia tarvittaessa yhteistoimintaa varten kirjalliset pelisäännöt eri osapuolten noudatettavaksi käsitellä ja tehdä työturvallisuusasioita koskevia ratkaisuja työmaakokouksissa ja urakoitsijapalavereissa valvoa työmaalla sovittujen pelisääntöjen noudattamista. liikenteenjärjestelyjen kokonaisvastuu Urakoitsijoiden ja itsenäisten työnsuorittajien turvallisuustehtävät Urakoitsijoiden ja itsenäisten työnsuorittajien on omassa toiminnassaan noudatettava työturvallisuuslakia (299/58) ja sen nojalla annettuja alemman asteisia määräyksiä. Pääurakoitsija vastaa työntekijöidensä ja aliurakoitsijoidensa turvallisuudesta sekä perehdyttämisestä työmaahan ja sen olosuhteisiin. Lisäksi urakoitsijoiden ja itsenäisten työnsuo-

5 / 9 rittajien on huolehdittava, ettei heidän toiminnastaan ole vaaraa muille työmaalla työskenteleville tai työmaan ulkopuolisille henkilöille. Työmaan turvallisuusseurannan pöytäkirjat Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työkoneiden käyttöönotto- ja viikoittaiset tarkastukset. Tarkastuspöytäkirjat tulee olla työmaalla nähtävillä. Työmaan kunnossapitotarkastukset Rakennuskohteissa tarkastus pidetään viikoittain. Kiinteissä tukikohdissa tarkastus pidetään vähintään neljännesvuosittain. Kunnossapitotarkastuksen voi korvata viikoittain pidettävällä MVR-mittauksella. 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Liikenne Yleinen liikenne estetään työmaa-alueella rajaamalla urakka-alue. 2.2 Rakennusalue Urakka-alue sijaitsee Pyhätunturilla, Pelkosenniemen kunnan alueella. Tarkempi sijainti käy ilmi alueen yleispiirustuksesta. 3 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT VAARAT JA ONGELMAT 3.1 Yleisen liikenteen vaikutukset Yleisen liikenteen vaikutus työmaa-alueeseen on vähäinen. Urakoitsijan liikenteenohjaussuunnitelmassa on esitettävä mitä teitä materiaalien kuljetuksissa käytetään. 3.2 Työmaaliikenne Pääurakoitsijan tehtävänä on huolehtia rakennustyömaa-alueen yleisen käytön suunnittelun yhteydessä myös tarvittavien työmaateiden sekä kulku-, nousu-, kuljetusteiden sekä koneiden ja laitteiden sijoituspaikkojen suunnittelusta. Työmaatiet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että niillä liikennöinti on turvallista, ja ettei niistä ole haittaa tai vaaraa työmaalla työskenteleville.

6 / 9 Työmaalla työskentelevien tulee käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita ja määräysten mukaisia huomiovaatetuksia. Määräys koskee myös työkoneiden kuljettajia heidän poistuessa koneen ohjaamosta. Lisäksi pääurakoitsijan on huolehdittava ja valvottava, että jokaisella yhteisellä työmaalla työskentelevällä on siellä liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste (työturvallisuuslaki 738/2002). Lisäksi urakoitsijan on ylläpidettävä kulkulupaluetteloa. 4 VAARALLISET TYÖT JA TYÖVAIHEET 4.1 Kaivutyöt Ennen kaivutyön aloittamista on urakoitsijan otettava selvää maan laadusta ja varmistauduttava kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen, sekä muiden varottavien rakenteiden sijainnista. Kaivutyö on suoritettava varoen erityisesti rinneosuuksilla. Urakoitsijan on tehtävä kaivutyö turvallisesti ottaen erityisesti huomioon maan laatu, kaivantojen syvyys, rinteen kaltevuus, sääolosuhteista aiheutuvat vaaratekijät sekä käytettävän kaluston asettamat vaatimukset. Erityisesti on otettava huomioon rinneosuuksilla kaivettaessa maa- ja kiviaineksen alas vyörymisvaara. Maanalaisten johtojen ja laitteiden sijaintitiedot on esitetty rakennussuunnitelman pohjakartalla. Tiedot ovat likimääräisiä. 4.2 Putoamisvaaralliset työt Rakennustöiden toteuttamiseksi on urakoitsijan laadittava putoamissuojaussuunnitelmat, joissa on huomioitu työntekijöiden putoamisvaara ja putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttamat vaarat sekä työntekijöille että liikenteelle. Putoamisvaarallisia töitä on mm. valaistuksen purkaminen ja rakentaminen. Työsuunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet, Turvallisuustiedote Nro 42 annettuja määräyksiä ja ohjeita. 4.3 Nostotyöt Kaikista nostotöistä on laadittava erillinen nostotyön suunnitelma.

7 / 9 Nostojen suunnittelussa on huomioitava mm. nostojen turvallisuus, putoamisvaara, alueiden eristäminen nostojen ajaksi ja työskentelyalueen yleinen turvallisuus. 4.4 Sähkötapaturmalliset työt Sähkötöiden suorittajien tulee täyttää KTM:n päätöksen no 516/96 vaatimukset. Sähkötöiden suorittamisessa noudatetaan hyvää asennustapaa ja kulloinkin voimassaolevia lakeja, asetuksia ja muita verkonhaltijan ohjeita. Noudatettavia lakeja ovat mm: Sähköturvallisuuslaki. KTM:n päätös no 410/96 Sähkölaitteistojen käyttöönotto ja käyttö, KTM:n päätös no 517/96 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 Sähkötyöturvallisuus, SFS 6002 A4 93 Ilmajohtomääräykset Rakentamisen yhteydessä poistetaan tai siirretään nykyisiä valaisinpylväitä. Ennen tätä on varmistettava, että johdot on kytketty irti. Työskenneltäessä johtojen läheisyydessä kaivurin tai nosturiauton kanssa, tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta ja riittävien suojaetäisyyksien säilyminen on tarkoin pyrittävä varmistamaan. Urakoitsijan tulee myös huolehtia työalueen jännitteettömyydestä tai jännitetyön edellytyksistä, kuten suojavälineistä ja oltava tarvittaessa yhteydessä Laiteomistajiin. Tyypillisiä työturvallisuusriskejä ovat: pylväiden siirrot ja nostot, henkilönostureilla tehtävän työn suorittaminen, erityisesti on muistettava tukijalkojen ja henkilöiden turvavaljaiden käyttö. alueella tehdyt paikalliset kaivannot ja niiden lähellä toimiminen kaivaminen ja työskentely vanhojen kaapeleiden ja jännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä työntekijöiden ja koneiden liikkuminen liikenteen käytössä tai lähellä liikennettä olevalla katualueella (suojavaatetus, suojakilvin varustetut suoja-autot)-pylväskengillä suoritettava työ, pylvään kunto on aina tarkistettava ennen siihen kiipeämistä. Talvella vaaraa aiheuttaa jäätyneeseen pylvääseen nouseminen. Muuntamoissa saa työskennellä ainoastaan asiaan perehdytetty ammattilainen.

8 / 9 5 VAROTTAVAT RAKENTEET Työmaalla työskenneltäessä on varottava työmaan läheisyydessä olevia rakennuksia, rakennelmia, rajamerkkejä, yleisiä teitä, katuja sekä teiden varusteita. Lähellä olevia rakenteita ja rakennuksia: - hotellin Pyhätunturin piha-alueen rakenteet - Polarhissin rakenteet - muut rinnealueilla sijaitsevat rakennukset ja rakenteet Urakoitsijan on varmistettava rakentamistyön yhteydessä säilytettäväksi esitettyjen puiden sijainti sekä todettava suojaustarve. Urakoitsijoiden on huolehdittava, että heidän työstään ei aiheudu vaara tai haittaa työmaalla työskenteleville tai työmaan ulkopuolisille henkilöille. 6 YMPÄRISTÖN SUOJAUS Päätoteuttajan on aidattava urakka-alue tarvittaessa viranomaisten määräysten mukaisesti. Työmaan aitaamisessa ym. merkitsemisessä on otettava huomioon työn luonteen edellyttämät vaatimukset ja toteuttamisedellytykset. Työmaasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai muulle liikenteelle. Lisäksi urakoitsijan tulee asettaa yleisen turvallisuuden ja viranomaisten vaatimat työnaikaiset varoitusmerkit ja - valot tarkoitustaan vastaaville paikoille. Päätoteuttajalle kuuluu työstä aiheutuva ympäristön puhtaanapito. Työt on järjestettävä siten, että ympäristölle ei aiheudu tarpeettomia likaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle on estettävä tehokkaasti. Urakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä työmaa-alueen siivouksesta. Pölyä synnyttävissä työvaiheissa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja tai pölyn säiliöön kerääviä laitteita. Kaikki ajoneuvot ja työkoneet on tarkastettava ja pidettävä sellaisessa kunnossa, että vesistöön ja maastoon ei pääse haitallisia aineita. Kaikki polttoainesäiliöt on varustettava varmuusaltailla. Voitelu- ja polttoaineiden varastointi on sallittu vain erikseen varatussa paikassa. Koneiden huolto on sallittu vain siihen varatulla alueella. Alue on sijoitettava riittävän kauaksi vesistöstä. Urakkakohteissa tulee olla imeytysturvetta tai muuta öljyjen imeytykseen tarkoitettua materiaalia. Imeytetty aine tulee käsitellä kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

9 / 9 Urakoitsijan on huomioitava ympäristölain 60. Urakoitsija vastaa lain vaatimista ilmoituksista, jotka koskevat häiritsevää melua aiheuttavia tilapäisiä toimintoja. 7 URAKAN TURVALLISUUSRISKIT Urakoitsijan on otettava turvallisuussuunnittelussaan huomioon hankkeen erityspiirteet. Huomioitavaa on mm. eri sääolosuhteiden vaikutus rinteeseen sekä päällystämättömiin työmaateihin. Lisäksi työskentely jyrkässä rinteessä sekä maa- ja kiviainesten alas vyörymisvaara on otettava huomioon. Riskitekijöitä ovat myös rinnealueen läheisyydessä olevat rakennukset ja rakenteet. Projektipäällikkö Mika Vehmas, DI Ramboll Finland Oy