Raisio Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20..2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.. ja 14..). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=647 Alue, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, N=571 Kunta, Raisio, N=1 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 0 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 7,1 2014 6,4 Kunta 1 17 7 20 10 ALUE 2016 6,7 2014 6,6 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Varsinais-Suomi, N=571) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Lieto Kaarina Kustavi Koski Tl Rusko Sauvo Raisio Naantali Mynämäki Kemiönsaari Pöytyä Vehmaa Laitila Uusikaupunki Paimio Salo Turku Nousiainen Somero Loimaa Parainen Taivassalo Masku 6,7 6,7 8,2 8,0 7,6 7,4 7,1 7,1 7,1 7,1 6,9 6,9 6,8 6,7 6,5 6,5 6,4 6,4 6,4 6,4 6, 6,1 6,1 6,0 5,9 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 7 44 7 4 7 11 7 18 19 24 21 21 1 19 54 21 4 4 4 8 44 25 24 18 18 28 11 17 10 14 7 18 7 4 4 7 4 5 6 7 8 9 10 7,0 6,8 6,7 7,1 6,6 6,5 7, 6,9 6,7 7,4 6,9 6,8 6,4 6,4 6, 7,2 6,8 6,7 6,7 6,6 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Raisio, N=1) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,5 6,5 6,5 7,0 7,1 7, Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 5,9 6,4 6,8 7,4 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6,6 7,2 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,0 6,7 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 10 6 48 5 0,1 0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 7 20 5 20-0,1-0,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 19 42 5-0,1-0,1 0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 19 68 6-0,1-0, -0, 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 16 52 2 6-0,2-0, 0,1 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 11 11 50 25 4-0,4-0,4 0,0 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 1 55 29-0,2-0, 0,1 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 55 4-0, -0,4 0, 1-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 0,1 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 10 19 5 26 10-0,1-0,2 0,5 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 7 14 21 41 17 0, 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 10 4 45 7 0,4 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 6 52 2 6 0, 0, 0, Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 10 55 2 10 0, 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 2 47 2 7-0,2-0, 0,1 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 7 17 26 20 14 7 2 20 1 21 10 19 57 50 48 46 57 42 0 10 16 1 18 7-0,4-0,4-0,4-0,1-0,1-0,5-0,5-0,5-0,4-0,5-0,6-0,5-0,4-0,4-0, -0,4-0,4 0,1 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 26 48 19-0,1-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 19 2 42 0,0-0,1 0,2 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 1 67 1-0,2-0,2 0,0 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 16 42 9 0,0 0, 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 7 7 57 27-0,2-0,2 0,1 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Raisio, N=1) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 6 1 68 1-0,1-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 10 0 50 10-0,4-0, -0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 6 16 61 1-0,1-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 10 28 41 21-0, -0, -0, 2-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Raisio, N=1) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Kunnan viestintä ja tiedottaminen Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Koulutus ja osaaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 10 55 51 46 5 4 0 26 4 4 2 7 41 2 19 2 2 25 74 75 7 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 6 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 00 27
Suomen kunnat Suomessa on 1 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 5 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 14 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 55 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 9,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 24 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 0
Yritysten henkilöstö 5% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 46 82 Pienyritykset (10 49 hlöä) 01 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 70 Yhteensä 1 77 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 1
Yritysten liikevaihto 16,4% 4,4% 17,9% 22,% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 6 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 85 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 2