KUTSU TIETOKIRJAILIJA VIERAILULLE LUKIOOSI SYKSYLLÄ 2014 Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa syksyllä 2014 kahdenkymmenen tietokirjailijan vierailut lukioihin. Jokainen lukio voi lähettää toivomuksensa siitä, kenet listalla olevista tietokirjailijoista haluaisi vierailulle omaan kouluunsa. Toivomukseen olisi hyvä laittaa ehdolle useita nimiä. Toivomukset lähetetään Suomen tietokirjailijat ry:lle verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta (huom. sähköpostitse tai puhelimitse hakemuksia ei oteta vastaan). Lomake löytyy osoitteesta http://www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/koulutus/hae-tietokirjailijavierailijaa-l/. Toivomuksessa mainitaan koulun postiosoitteen (käyntiosoite, ei PL) lisäksi myös kanslian puhelinnumero ja lukion verkkosivujen osoite sekä tapaamisen yhteyshenkilönä toimivan opettajan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Hakuaika alkaa heti ja kestää perjantaihin 19. syyskuuta 2014 saakka. Vierailut toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Jos samaa tietokirjailijaa toivoo useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Vierailutoiveen toteutuminen varmistetaan syyskuun lopussa sähköpostitse verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle ja samalla toimitetaan tietokirjailijan yhteystiedot. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa. Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle 250 euron palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat. Suomen tietokirjailijat myös lähettää (Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella) valituille lukioille viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen. Lisätietoja: Linda Lappalainen, tiedottaja, Suomen tietokirjailijat ry, p. 09 4542 2561, linda.lappalainen@suomentietokirjailijat.fi SYKSYN 2014 TIETOKIRJAILIJAT 1. ELINA GRUNDSTRÖM (s. 1963) Elina Grundström on toimittaja ja tietokirjailija. Grundström työskenteli Vihreän Langan päätoimittajana vuosina 2006 2010, ja hän on saanut kaksi kertaa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Grundströmin teoksia ovat muun muassa Alkuperämaa tuntematon (2002), Globalisaation vartijat (2004) ja Kiven ja raudan Intia (2006). Grundströmin kiitetty teos Musta orkidea tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa (2013) käsittelee ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta narratiivisen tarinan kautta.
2. MARKUS HOTAKAINEN (s. 1963) Markus Hotakainen on tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta, luonnosta ja säästä. Hänen tuoreimpia teoksiaan ovat muun muassa Pohjoinen tähtitaivas (2011), Lasten retkiopas (2012) ja Alavilla mailla on hallan vaara kertomuksia Suomen säästä (2012). Tietoteos Mars ilmestyi vuonna 2013, ja Onko siellä ketään: Avaruuden älyä etsimässä ilmestyy syksyn 2014 aikana. Hotakainen on saanut mm. Tietopöllö-palkinnon ja Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon. 3. PIRJO HÄMÄLÄINEN (s. 1952) Pirjo Hämäläinen on toimittaja ja tietokirjailija, jonka erikoisalaa ovat historia, taide ja perinteet. Hämäläisen teoksia ovat lukuisten antiikkioppaiden ja taidehistoriateoksien lisäksi mm. Maammon marjat: entisaikain lasten historiaa (1987), Arkinen työ (2007) ja Jugend Suomessa (2010). Tuorein teos Taiteen helmet Sata suomalaista maalausta (2014) esittelee teokset, jotka kaikkien suomalaisten olisi hyvä tuntea. 4. JUSSI JÄPPINEN (s. 1948) Jussi Jäppinen on tietokirjailija ja valokuvaaja, jonka laajaan tietokirjalliseen tuotantoon kuuluu mm. kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä ja arkkitehtuuria käsitteleviä teoksia sekä useita paikallishistorioita. Jäppisen teoksia ovat mm. Fiesolen puutarhat: arkkitehti Alvar Aallon elämä (osat 1-3), Viestejä maisemassa keskisuomalainen kulttuuriympäristö (2006), Ristiretki Savoon (2011) ja Kaupunki siipien alla: Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa (2014). 5. TUULA KARJALAINEN (s. 1942) Museonjohtajana toiminut taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen on kirjoittanut useita tietokirjoja suomalaisesta taiteesta. Karjalaisen teoksia ovat mm. Kantakuvat: yhteinen muistimme (2009) ja Kuin silloin ennen lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana (2011). Tuorein teos Tove Jansson Tee työtä ja rakasta (2013) valottaa muumien äidin elämää yksityisenä henkilönä, monilahjakkaana taiteilijana ja aikansa arvovaikuttajana. Teos sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon vuonna 2014. 6. ARTO KIVIMÄKI (s. 1963) Arto Kivimäki on tietokirjailija, joka on tullut tunnetuksi etenkin antiikin maailman ja latinankielen tuntijana. Hän on käsitellyt teoksissaan mm. latinankielisiä ilmaisuja, antiikin ajan rakkautta ja vitsejä sekä Rooman keisareiden historiaa. Lisäksi Kivimäki on koonnut antiikin Kreikan ja Rooman jumaltaruista teossarjan Antiikin taruja lapsille I-III: Aikojen alussa (2008), Sankarien aika (2010) ja Merenkulkijat (2014). Kivimäki on myös toiminut Aku Ankka -sarjakuvien antiikin asiantuntijana ja kääntäjänä. 7. JENNI KIRVES (s. 1977) Tutkijana työskentelevä Jenni Kirves ahkeroi väitöskirjan ohessa useiden sotaan liittyvien tietokirjahankkeiden parissa. Kirves on kirjoittanut teoksen Miehen kuva: Kalle Päätalon perintö (2005) ja ollut mukana toimittamassa ja kirjoittamassa muun muassa teosta Ruma sota (2008) ja
suurteossarjaa Sodassa koettua (2007 2008). Tuorein julkaisu on Kirveen ja Sari Näreen yhdessä toimittama Luvattu maa Suur-Suomen unelma ja unohdus (2014), joka kerää eri näkökulmista kokoon kuvaa 1920- ja 1930-luvun Suomesta ja kansallisesta heräämisestä. 8. ANNE KUORSALO (s. 1954) Anne Kuorsalo on vapaa toimittaja ja ulkomaan kirjeenvaihtaja, joka toimi Moskovassa vuosina 1989 1995. Kuorsalo on ollut mukana kirjoittamassa teoksia Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen (2003) sekä Venäjä kovan linjan energiajätti (2007). Yhdessä Iiris Suorannan kanssa hän on toimittanut ja kirjoittanut useita teoksia sota-ajan evakkokokemuksista naisten ja lasten näkökulmasta. Kuorsalon tuorein teos Evakon pitkä vaellus ilmestyi maaliskuussa 2014. 9. ELINA LAPPALAINEN (s. 1984) Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen voitti vuonna 2012 sekä Tieto-Finlandian että Kanavatietokirjapalkinnon teoksellaan Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä (2012). Vetävästi mutta kiihkottomasti kirjoitettu reportaasi on ollut myös lukijoiden tietokirjasuosikki. Syötäväksi kasvatetut saa ensi vuonna jatkoa eläintuotannosta kertovan lasten tietokirjan muodossa. 10. VILLE LÄHDE (s. 1972) Ville Lähde on filosofian tohtori, joka on toimittanut luontoa poliittisena terminä tutkivan teoksen Luonnon politiikka (2003) yhdessä Yrjö Hailan kanssa. Vuonna 2013 Lähteeltä ilmestyi teos Niukkuuden maailmassa (2013), jossa hän pohtii mm. sitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtyminen. Lähteen seuraava, keväällä 2015 julkaistava tietokirja käsittelee julkisen keskustelun ja ajattelun ongelmia monimutkaisessa maailmassa. Lähde on toiminut myös filosofisen niin & näin -aikakausilehden päätoimittajana. 11. TAPIO MARKKANEN (s. 1942) Professori, tähtitieteilijä Tapio Markkanen tunnetaan erityisesti teoksista, jotka käsittelevät tähtitiedettä ja kulttuurihistoriaa. Markkasen teoksia ovat mm. tähtitaivaan kartoituksen historiaa esittelevä Paratiisista katsoen (2009) ja A. E. Nordenskiöldin elämää ja merkitystä kartografisena uranuurtajana käsittelevä Avartuva maailma (2013). Tuoreimman teoksensa Suomalaisia tieteen huipulla - 100 tieteen ja teknologian saavutusta (2014) Markkanen toimitti yhteistyössä Paula Havasteen ja Allan Tiittan kanssa. Kesällä 2014 Markkanen sai Warelius-palkinnon elämäntyöstään tietokirjailijana. 12. RAULI PARTANEN (s. 1975) Rauli Partanen on vapaa kirjoittaja ja energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivan ASPO-Finland ry:n perustajajäsen. Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen yhdessä kirjoittama tuhti tietoteos Suomi öljyn jälkeen oli vuonna 2013 ehdokas sekä Tieto- Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi. Kirjasta on tekeillä myös kansainvälinen versio. 13. TUULIKKI PEKKALAINEN (s. 1939) Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kirjoittaa hiljaisten historiaa hän on syventynyt erityisesti naisten ja lasten kohtaloihin Suomen sisällissodan aikana. Pekkalaisen tuorein teos Lapset sodassa 1918
(2014) valottaa sitä, miten lapsia kohdeltiin vankileireillä 1900-luvun alun Suomessa. Aiemmin Pekkalainen on julkaissut teokset Marssin ja valssin vuosisata (1996), Punavankileirit 1918 (2007 yhdessä Seppo Rustaniuksen kanssa) ja Susinartut ja pikku immet Sisällissodan tuntemattomat naiset (2011). 14. PETRI PIETILÄINEN (s. 1966) Petri Pietiläinen on tietokirjailija ja kirjallisuustieteen lisensiaatti, joka on toiminut myös mm. Kaakkois-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilijana. Pietiläinen on yhdessä Kyösti Pietiläisen kanssa kirjoittanut muistelmasarjan, jonka aloittaa teos Legioonalainen Peters suomalaisen palkkasoturin muistelmat (2003). Pietiläisen tuoreempaa tuotantoa on hulvaton Koirien maailmanhistoria (2013), joka valottaa historiaa aivan uudesta vinkkelistä. Koirien Suomi (2014) jatkaa hännänheiluttajien historiaa kotimaisilla metsästysmailla ja kansanperinteessä. 15. VILJAMI PUUSTINEN (s. 1969) Viljami Puustinen on toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut rockhistoriikkeja ja työskennellyt Rumba-lehden päätoimittajana. Hänen kirjoittamansa bändikirja 22-pistepirkko (2005) kokoaa yhteen yhtyeen 22-vuotisen uran. Puustisen tuorein teos Kingston Wall Petri Wallin saaga (2014) kertoo suomalaisen progressiivisen rockin legendan Kingston Wall-yhtyeen ja sen surullisenkuuluisan keulahahmon Petri Wallin tarinan. Seuraavassa tietokirjassaan Puustinen käsittelee 1900-luvun alun kulttuuri- ja liike-elämää. 16. PASI SAUKKONEN (s. 1964) Pasi Saukkonen on valtiotieteen tohtori ja dosentti, joka työskentelee Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön CUPORE:n erikoistutkijana, ja jonka erityisalaa ovat Suomen poliittiseen järjestelmään, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Saukkosen tuorein teos on Erilaisuuksien Suomi. Vähemmistö ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot (2013). Hän on myös yksi teoksen Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (2013) toimittajista ja kirjoittajista. 17. SAMI SILLANPÄÄ (s. 1974) Toimittaja ja tietokirjailija Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esimies, joka on toiminut muun muassa lehden ulkomaankirjeenvaihtajana Kiinassa vuosina 2003 2009. Pakinakokoelma Kiina-ilmiöitä = Zhongguo Xiao Gushi (2008) kertoo Sillanpään silmin kiinalaisesta tapakulttuurista ja kansanluonteesta. Sillanpään tuorein teos Kiinalainen rakkaustarina (2013), joka on kuvaus kahden toisinajattelijan ja kansalaisaktivistin, Hu Jian ja hänen vaimonsa Zeng Jinyanin, elämästä tiukassa diktatuurissa. 18. VESA SISÄTTÖ (s. 1969) Vesa Sisättö on toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija, jonka erityisalaa ovat tieteis- ja fantasiakirjallisuus. Hän on toimittanut yksiin kansiin kotimaisia humoristeja, tieteiskirjailijoita, fantasiakirjailijoita ja pakinoitsijoita. Sisätön tuoreimmat teokset julkaistaan syksyllä 2014: Unohtunut avain joka upotti Titanicin ja muita historian mokia kokoaa yhteen mahtavimmat möhläykset, J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset (yhteistyössä Juri Nummelinin kanssa) puolestaan on
kattava katsaus Tolkienin kaunokirjalliseen ja tieteelliseen tuotantoon ja taustoihin, jotka ovat vaikuttaneet hänen teostensa syntyyn. 19. ARI TURUNEN (s. 1966) Tietokirjailija Ari Turunen on erikoistunut tapahistoriaan. Hän on kirjoittanut muun muassa valheen, vääristelyn ja vilpin historiasta, taikauskoisista tavoista, vastustamisen kulttuuri-historiasta ja ylimielisyyden historiasta sekä ulkokultaisen käytöksen kirjan. Hänen tuoreimmat teoksensa ovat Raakaa voimaa suomalaisen jäänmurtamisen tarina (2011, yhdessä Petja Partasen kanssa) ja karttojen välittämiä maailmankuvia kriittisesti pohtiva Maailman kuvat (2013). 20. KIRSI VAINIO-KORHONEN (s. 1958) Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa erityisesti naisten arjesta ja sukupuolihistoriasta. Hänen teoksiaan ovat mm. Suomen herttuattaren arvoitus Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (2009) ja Sofie Munsterhjelmin aika: Aatelisnaisia ja upseereja 1800- luvun Suomessa (2012). Vainio-Korhosen kirjoittama Ujostelemattomat Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa valittiin vuoden tiedekirjaksi vuonna 2012. Uusin teos (yhteistyössä Anu Lahtisen kanssa) käsittelee suomalaisen rakkauden historiaa keskiajalta nykypäivään ja ilmestyy helmikuussa 2015. www.suomentietokirjailijat.fi