/01-000

Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment Päiväys Datum Dn ro Dnr hetsingin k,ntjoui(din $,J#,AW10 HELSINGFORS SfADS REGISTRATÖRSKONTOR Saapunut/inkommit 18.6.2015 YM 11/531/2014 Dnro/Dnr Tehtäväluokke Uppgiftsklass 2 3. 06. 2015 02/01-000 Viite Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös 13.11.2014 Hänvisning Dnro UUDELY/854/07.01/2013 Asia Ärende PÄÄTÖS HELSINGIN OLYMPIASTADIONIA KOSKEVASSA RAKENNUSSUOJELUASIASSA VAHVISTETTAVAKSI TOIMITETTU PÄÄTÖS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Uudenmaan ELY-keskus) päätös 13.11.2014, Dnro UUDELY/854/07.01/2013, Helsingin Olympiastadionin suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla KOHDE Helsingin kaupungissa Taka-Töölön kaupunginosassa tontilla 3, osoitteessa Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki, sijaitseva Olympiastadion liitekartan osoittamassa laajuudessa (kiinteistötunnus 91-14-514-3) Kiinteistön rakennuksineen ja rakennelmineen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Stadion-säätiölle (y-tunnus 0202071-8; osoite Olympiastadion, 00250 Helsinki). ESITYS Museovirasto on 19.12.2013 päivätyllä esityksellään esittänyt Helsingin Olympiastadionia koskevan, rakennussuojelulakiin (60/1985) perustuvan, 19.10.2006 vahvistetun suojelupäätöksen YM 6/531/2006 uudistamista suojelun kohdentumisen ja suojelumääräysten osalta. Perusteluina esitykselle on esitetty muun ohella seuraavaa: Esityksen tavoitteena on vahvistaa Olympiastadionin suojelumääräykset siten, että suojelun tavoitteet tukevat sen käyttöä sekä ovat lähtökohtana sen hoidolle, korjaamiselle ja muutoksille. Rakennuksen käytön turvaaminen edellyttää sen toimintojen kehittämistä. Kehittäminen ja stadionin arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset arvot on kyettävä sovittamaan yhteen. Esityksen mukaan Olympiastadion on kansallinen monumentti ja yksi Suomen funktionalistisen arkkitehtuurin ja betonirakentamisen avainkohteista. Sen 1930- ja 1940-lukujen rakennusosat, rakenteet ja yksityiskohdat ovat rakennustaiteellisesti ja rakennusteknisesti arvokkaita. 1950- ja 1960-luvuilla toteutetut laajennus- ja täydennysosat sekä julkisivut muodostavat arvokkaan modernin arkkitehtuurin ja käyttöhistorian jatkumon. Olympiastadionilla on suuri symboliarvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on suomalaisen urheilun tärkein symbolirakennus ja suurtapahtumien pitopaikka. Paitsi kansallisesti Olympiastadion on myös kansainvälisesti merkittävä arkkitehtuurikohde ja rakennustyyppinsä edustaja. Yksityiskohtaisempien suojelun edellytysten osalta Museovirasto viittaa voimassa olevaan suojelupäätökseen. PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ym.fi PB 35, FI-00023 STATSRÄDET, FINLAND www.ym.fi

2 Esitykseen sisältyy luettelo edellä kuvattuja arvoja ilmentävistä rakennuksen osista ja ehdotus uusiksi suojelumääräyksiksi. OLYMPIASTADIONIN PERUSPARANNUSHANKKEESEEN LIITTYVÄT SELVITYKSET Vuosina 1934-1938 rakennettu Olympiastadion on peruskorjattu vuosina 1991-1994. Sitä on myös laajennettu, muutettu ja korjattu useita kertoja, erityisesti vuoden 1952 olympialaisia ja muita urheilun kansainvälisiä arvokilpailuja varten. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on vuonna 2009 toteuttanut stadionin laajan kuntotutkimusten sarjan. Kuntotutkimusten yhteenvedon (5.3.2010) mukaan tutkittu on kosteustekniset seikat, julkisivu, betonirakenteet, LVI ja automaatio, sähkö ja teletekniikka sekä ympäristölle ja terveydelle haitalliset aineet. Kuntotutkimusten perusteella stadionin on todettu vaativan pikaista ja täydellistä perusparannusta. Olympiastadionin peruskorjaus on kirjattu Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan (22.6.2011) kansallisena hankkeena. Hankkeella on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä. Hankkeen aikataulu kattaa vuodet 2012-2018. Stadion-säätiö on laatinut 20.1.2012 päivätyn Olympiastadionin tarveselvityksen. Tarveselvitys kartoittaa Olympiastadionin nykytilan ja tulevaisuuden tarpeet liittyen rakenteisiin, tiloihin, ympäristöön sekä asiakas- ja yleisöpalvelumandollisuuksiin. Työ perustuu em. kuntotutkimuksiin, rakennushistorialliseen selvitykseen (Hilkka Högström 1993: Olympiastadion - rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi; Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy 2010: Olympiastadion - rakennushistoriaselvitys 1993-2000), Stadion-säätiön tulevaisuustyöhön, paikalla tehtyyn inventointiin ja stadionin sidosryhmien kuulemisiin. Tarveselvityksessä esitetään, että Olympiastadion uudistetaan vastaamaan tulevien vuosikymmenten tarpeita. Selvityksen mukaan stadionilla tulisi hankkeen valmistuttua olla liikunta-, yleisöpalvelu-, ravintola-, urheilumuseo-, kokous-, toimisto-, varasto- ja teknisiä tiloja, katetut katsomot sekä yleisurheilun ja jalkapallon kansainväliset vaatimukset täyttävät suorituspaikat. Olympiastadionin perusparannushankkeen hankesuunnitelma on valmistunut 3.11.2014. Siinä todetaan, että stadion on käyttöikänsä päässä teknisesti ja toiminnallisesti. Kiinteistö ei täytä suurareenojen turva- ja viranomaismääräyksiä. Perusparannushanke koskee mm. rakennuksen rungon kantavien betonirakenteiden korjaamista, ala-, väli- ja yläpohjien, julkisivujen, parvekkeiden ja katsomoiden pintarakenteiden korjaamista ja uusimista sekä ikkunoiden, ovien, seinä- ja lattiapinnoitteiden, julkisivuverhouksien ja talotekniikkajärjestelmän uusimista. Lisäksi suunnitelma sisältää mm. kaarrekatsomoiden kattamisen, lisää yleisöpalveluun ja tapahtumiin liittyviä tiloja ja teknisiä järjestelmiä, poistumistiejärjestelyjä ja esteettömyyden parantamista. Suunnitelmaan on tuotu uutena suhteessa tarveselvitykseen mm. juoksuratojen kaarresäteiden muuttaminen vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia. SUOJELU- JA KAAVATILANNE Olympiastadion on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.6.2006 tekemällä rakennussuojelupäätöksellä (UUS-2003-L-20-27). Ympäristöministeriö on vahvistanut suojelupäätöksen 19.10.2006 (YM6/531/2006). Päätöksessä Olympiastadionille on annettu yleisiä ja rakennusosakohtaisia suojelumääräyksiä. Määräyksissä on yksilöity ne rakennuksen osat, jotka tulee säilyttää. Päätöksen mukaan Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksistä vähäisiä poikkeuksia. Olympiastadion on osa maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n nojalla päätettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä "Olympiarakennukset" (valtioneuvoston päätös 22.12.2009).

3 Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa samoin kuin ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Olympiastadion sijaitsee kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Helsingin yleiskaava 2002:ssa, joka on tullut alueella voimaan 23.12.2004, alue on merkitty kaupunkipuistoksi, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Helsingin yleiskaavan uudistus on vireillä, ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville 7.1.2015. Kaavaluonnoksessa Olympiastadion sijaitsee virkistys- ja viheralueella, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Olympiastadionin tontilla voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 9.2.1955 (nro 3726). Asemakaavassa tontti on yleisten rakennusten aluetta, jota on käytettävä urheilustadionia ja siihen liittyviä huonetiloja varten. Stadionrakennukseen saa sijoittaa myös virastohuoneita. Olympiastadionin tontti ja sitä ympäröivä alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Asemakaavaehdotus (12310 2013-005421) on päivätty 9.12.2014 (muutettu 26.5.2015). Ehdotuksen mukaan kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Olympiastadionin kehittämiselle monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi rakennuksen tilojen muutoksilla, rakentamalla uusia maanalaisia tiloja ja laajentamalla Olympiastadionin korttelialuetta. Ehdotuksen mukaan Olympiastadionin korttelialueeseen liitetään Stadionin läntinen etupiha ja Olympiastadionin käytössä oleva pohjoinen etupiha, joka on Pohjoisen Stadiontien osa, sekä puistoaluetta Tahkontien puolella. Muodostettava tontti osoitetaan urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), jolle saa rakentaa myös Olympiastadionia palvelevia näyttely-, museo-, kokous-, toimisto-, ravintola- ja muita yleisöpalvelutiloja. Lisäksi kaavaehdotuksessa osoitetaan eräitä puisto-, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueita ja niiden maanalaisia tiloja Olympiastadionin liikunta-, ravintola-, kokous-, pysäköinti-, huolto- ja teknisten tilojen käyttöön. Kaavaehdotus mandollistaa katsomoiden kattamisen. Asemakaavan muutoksessa on myös osoitettu rakennusala Suomen Urheilumuseon laajennukselle sekä pohjoista aukiota reunustavalle katokselle, johon saadaan sijoittaa kioski- ja teknisiä tiloja. Rakennussuojelun osalta asemakaavassa on koko korttelialuetta koskien tarkoitus viitata rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla annettavaan suojelupäätökseen. Asemakaavaehdotuksessa on Stadionin peruskorjaus- ja laajentamishankkeen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi esitetty tilanvarauksia hankkeeseen kuulumattomille maanalaisille tilanvarauksille, joihin saa sijoittaa liikunta- tai varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja edellyttäen, että tilojen tarvitsemat tekniset järjestelmät ja laitteet ovat sopusoinnussa Olympiastadionia koskevan suojelupäätöksen kanssa eivätkä heikennä suojeltavan kohteen arvoja. LAUSUNNOT UUDENMAAN ELY -KESKUKSELLE Stadion - säätiön 3.3.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan, että Olympiastadionin mittava perusparannus- ja uudistamishanke on käynnistynyt keväällä 2013. Stadion-säätiön tavoitteena on paitsi kunnostaa Olympiastadion säilyttäen sen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot, myös uudistaa se kansainvälisten suurtapahtumien monitoimiareenaksi sekä huippuvalmennuksen, urheilujärjestöjen ja kaupunkilaisten arkiliikunnan käyttöön. Suunnittelun kuluessa projektiryhmä on käynyt vuoropuhelua Museoviraston ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa Olympiastadionin suojelu- ja kaupunkikuvallisista tavoitteista. Rakennuksen ja lähiympäristön suojelun turvaa parhaiten rakennuksen säilyminen käytössä. Stadion-säätiö pitää myönteisenä, että esitetyissä suojelumääräyksissä annetaan aiempaa suurempi merkitys Olym-

4 piastadionin säilymiselle pääkäyttötarkoituksensa mukaisena toiminnallisena kokonaisuutena. Lisäksi lausunnossa kommentoidaan esitettyjä suojelumääräyksiä tarkemmin. Helsingin kaupunginmuseo on lausunnossaan 6.3.2014 todennut, ettei sillä ole huomautettavaa uusittuihin suojelumääräyksiin. Helsingin kaupunginhallitus on lausunnossaan 22.4.2014 selostanut kaavoitus- ja omistustilanteen. Olympiastadionin tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Stadion-säätiölle vuoteen 2028 saakka. Kaupunginhallitus katsoo, että Museoviraston esitys suojelupäätöksen uudistamisesta luo edellytykset stadionin toiminnalliselle ja tekniselle kehittämiselle vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista ehdotetuista suojelumääräyksistä. Asemakaavatyötä jatkettaessa siihen tuleva suojelumääräys tarkistetaan vastaamaan uutta suojelupäätöstä. Kaupunginhallitus esittää suojeltavan alueen aluerajauksen vähäistä tarkistamista siten, että se kattaisi ainakin stadionin keskeisen, asemakaavaluonnoksesta ilmenevän, stadionin uuden tonttirajauksen mukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Museovirasto on 2.6.2014 antanut vastineen edellä mainituista lausunnoista. Vastineessa on esitetty tarkennuksia suojelumääräyksiin ja suojelualueen rajaukseen. Rakennustaiteen Seura Samfundet för byggnadskonst ry, jonka esityksestä Helsingin Olympiastadion on suojeltu 19.10.2006 vahvistetulla päätöksellä, on antanut lausuntonsa 27.8.2014. Seura pitää Museoviraston suojeluesitystä perusteltuna ja katsoo, etteivät sen sallimat muutokset uhkaa Olympiastadionin keskeisiä rakennustaiteellisia arvoja. Seura on tietoinen Olympiastadionia koskevista muutospaineista ja toivoo rakennuksen keskeisen valtakunnallisen merkityksen vuoksi, että siltä pyydetään lausunto tulevista stadionin suojelua koskevista muutosesityksistä. Museovirastolle on varattu tilaisuus antaa vastine Rakennustaiteen Seuran vastineen johdosta. Vastinetta ei annettu. Viereisten kiinteistöjen omistajille ja haltijoille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi seuraavasti: Olympiastadion rajautuu Helsingin kaupungin omistamiin kiinteistöihin, kuten katu- ja puistoalueisiin. Helsingin kaupunki on antanut 22.4.2014 suojeluesityksestä yllä mainitun lausunnon. Tämän lisäksi ELYkeskus on varannut Sonera Stadiumille (Helsinki Stadium Management Oy) sekä Helsingin jäähallille (Jääkenttäsäätiö) mandollisuuden vastineen antamiseen suojeluesityksestä ja annetuista lausunnoista. Vastineita ei ole annettu. SUOJELU MÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVAT NEUVOTTELUT ELY-keskus on 18.6.2014 järjestänyt kokouksen suojelumääräysten sisällöstä. Kokouksesta 23.6.2014 laaditun pöytäkirjan mukaan kokoukseen osallistuivat Stadion-säätiön, Museoviraston, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston sekä Olympiastadionin peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijan Arkkitehdit NRT:n edustajat. Kokouksessa on sovittu, että suojelualueen rajaus tehdään asemakaavaluonnoksen mukaisen stadionin uuden tonttirajauksen mukaisesti. Lisäksi on sovittu, että Museovirastolta pyydetään kirjallisesti tarkennuksia esitettyihin suojelumääräyksiin. Tarkennuspyyntö on koskenut määräysten kohdentumista rakennuksen osiin ja lähiympäristön osiin. Museovirasto on 10.10.2014 tehnyt esityksen, jossa tarkennetaan suojelun kohdentamista, rakennusosia tarkemmin yksilöiden, sekä suojelumääräyksiä. Esityksen tavoitteena on, että suojeluratkaisu on kokonaisuus ja yksityiskohtien tasolla riittävän tarkka ja selkeä siten, että määräykset jättävät käytettävyyden ja kehittämisen kannalta tarpeellisen harkintavaran, suojeltavaa kokonaisuutta vaarantamatta. Museovirasto toteaa, että ehdotuksessa suojelun kohdentumiseksi luetellaan ne kohteen

5 osat ja piirteet, jotka ovat suojelun kannalta erityisen arvokkaita. Ehdotusta suojelumääräyksiksi on pelkistetty. Määräykset koskevat koko Olympiastadionia. Suojeluesityksessä mainittuja arvoja ilmentävät erityisesti seuraavassa luetellut rakennuksen osat: Urheilukenttä juoksuratoineen Torni ja vanha selostamo ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko sisätilat - porrashuone Pääkatsomorakennus katoksineen ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko sisätilat - kunniavierasaition sisäänkäynti ja porrashuone - 1. kerroksen verryttelyratasali - 1. kerroksen eteläpään kentänpuoleinen aulatila sekä kerroksen pohjoispäässä museosiiven kellarin ja urheilukentän väliset käytävätilat - 3. kerroksen toimistohuoneiden tilajako, joka on peräisin 1930-luvulta; toimistokäytävä ja siitä katsomoon johtavat käynnit; eteisaula kerroksen eteläpäässä pääkatsomon kävelyhallin eteläisen sisäänkäynnin edustan betonilaatoitus Etelä- ja pohjoiskaarre ulkoarkkitehtuuri - myös vuoden 1938 kaarrekatsomoiden julkisivujen betonikaiteet rakennusrunko vuoteen 1961 mennessä valmistuneilta osiltaan sisätilat - eteläkaarteen toimistorakennuksen A- ja B-porrashuoneet lipunmyyntikioskit Itäkatsomo katoksineen ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko vuoteen 1961 mennessä valmistuneilta osiltaan sisätilat - toisen kerroksen (taso +15,30) harjoitussalit lipunmyyntikioskit Urheilumuseosiiven vuonna 1938 rakennettu osa ulkoarkkitehtuuri rakennusrunko urheilumuseon eteläjulkisivun edustalla oleva tasanne ja graniittiporras niihin liittyvine betoni- ja graniittitukimuureineen sekä kellarin sisäänkäynti sitä rajaavine tukimuureineen ja graniittiportaineen Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko ja sisätila käytetään seuraavissa merkityksissä: Ulkoarkkitehtuuri käsittää julkisivujen, katsomoiden, katosten, ulkoportaiden ja katsomoporrastuksen alapuolisten yleisön kävelyhallien ja katsomoihin johtavien portaikkojen rakenteet, materiaalit ja

6 yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Rakennusrunko käsittää eri aikakausien rauta- ja teräsbetonirakenteet: kantavan rungon, ulkoseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Sisätila on kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja - ikkunat) koostuva kokonaisuus. Museoviraston tarkennetusta esityksestä on kuultu Stadion-säätiötä, Helsingin kaupunkia ja Arkkitehdit NRT:tä. Mainituilla tahoilla ei ole ollut huomautettavaa esityksestä. UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 13.11.2014 määrännyt Helsingin Olympiastadionin suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Suojelupäätöksen kohde on osoitettu liitekartalla. Samalla ELY-keskus on antanut seuraavat suojelumääräykset: 1. Olympiastadionia tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää sen rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämällä tavalla. Suojelun toteuttamisessa on huomioitava Olympiastadionin pääkäyttötarkoitus urheilutapahtumien ja suurten yleisötapahtumien areenana sekä liikuntapaikkana. 2. Rakennuksen mandollisten uusien osien, rakenteiden ja käytön edellyttämien installaatioiden on oltava arkkitehtonisesti ja visuaalisesti korkeatasoisia sekä sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin kanssa. Olympiastadionin rakennusvaiheet on säilytettävä toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina. 3. Suojelurajaukseen sisältyvien ulkotilojen jäsentelyn ja materiaalien on sovittava stadionin arkkitehtuuriin. Aitaamista ja portteja muutettaessa on sovellettava stadionin aitamallia. Eteläpuolisen pihan kaikki lipunmyyntikioskit on säilytettävä paikoillaan. Itä- ja pohjoispihojen lipunmyyntikioskiryhmiä muutettaessa on turvattava kunkin kioskityypin säilyminen alueella. 4. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Perusteluina päätökselle on esitetty muun ohella seuraavaa: Lähtökohdat Helsingin Olympiastadion on kuvattu kattavasti Museoviraston rakennusperintörekisterissä: "Se kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin valkea 72-metrinen torni on yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Stadionin ulkoasua leimaa ulospäin levenevä katsomo, jonka betonirakenneratkaisu toistuu periaatteeltaan samana ympäri rakennuksen: katsomotason pääkannattajina toimivat poikittaiset, säännöllisin jännevälein sijoitetut jalalliset kehäpalkit, sekundääripalkkeina niiden välissä pituussuuntaiset katsomoporrastukset. Stadionin pääkatsomorakennus on kolmikerroksinen ja muodostaa stadionin länsijulkisivun, jonka eteläpäässä kohoaa torni ja pohjoispäästä erkanee urheilumuseon siipi. Tornin alaosassa on kaartuvapäätteinen selostamo. Pääkatsomorakennuksen pohjakerroksessa ovat mm. liikuntatilat, keskiker-

7 roksessa yleisön kävelyhalli, josta käydään katettuun pääkatsomoon ja kolmannessa kerroksessa on Stadion-säätiön tilojen lisäksi urheilujärjestöjen toimistotiloja. Suomen urheilumuseo, Suomen urheilun keskusarkisto ja urheilukirjasto sijaitsevat pääkatsomon pohjoispäässä, kaksikerroksisessa siipirakennuksessa. Rakennus on kolmen laajennusvaiheen tulosta, eteläjulkisivu on vanhimmasta rakennusvaiheesta. Itäkatsomossa on katetun katsomon lisäksi noin metrin kenttätason alapuolelta nouseva maanvarainen ns. maavallikatsomo. Maavallikatsomon molemmissa päissä ovat kentälle johtavat portit, joista eteläinen on ns. maratonportti. Maavallikatsomoon käydään ensimmäisen kerroksen yleisön kävelyhallista. Toisen kerroksen kävelyhallista käydään katettuun katsomoon. Pohjois- ja eteläkaarteen katsomot ovat kattamattomia. Katsomopenkit ovat puisia. Stadionin katsomorakenteet mandollistavat huonetilojen rakentamisen katsomoiden alle. Tätä mahdollisuutta on hyödynnetty paitsi pääkatsomossa myös itäkatsomossa (liikuntasalit) sekä molemmissa kaarteissa. Eteläkaarteessa on toimistotiloja, pohjoiskaarteessa retkeilymaja. Stadionin kenttä on erityisesti yleisurheilu- ja jalkapallokenttä. Lipunmyyntikioskit ovat teräsbetonisia ja niitä on sijoitettu kaikkien katsomoiden edustalle aidan sisäpuolelle. Valkoiseksi maalattuihin kioskeihin liittyvät paitsi rautaverkkoaidat myös teräsputkiset kaiteet ja johtimet. Olympiastadion on suojeltu rakennussuojelulailla. Perusteluissa mainitaan, että stadion on kansallinen monumentti ja suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteos, jolla on kiistaton kulttuurihistoriallinen arvo suomalaisen urheilun symbolina ja suurtapahtumien pitopaikkana. Olympiastadionin rakennustaiteelliset arvot ovat merkittävät. Se on yksi funktionalistisen arkkitehtuurin ja betonirakentamisen avainkohteista maassamme. Stadionilla oli myös voimakas symboliarvo sodanjälkeisessä suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeänä kansallisen identiteetin ja omanarvontunnon kuvastajana. Sillä on siten huomattavaa valtakunnallista merkitystä." Perustelut Helsingin Olympiastadion on suojeltu rakennussuojelulailla Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.6.2006 tekemällä päätöksellä. Ympäristöministeriö on vahvistanut päätöksen 19.10.2006. Voimassa olevan suojelupäätöksen suojelumääräysten on sittemmin todettu olevan sen kaltaiset, että ne hankaloittavat Olympiastadionin kehittämistä. Museovirasto on aiemmin voinut tulkita määräysten sisältöä esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä. Ympäristöministeriön tulkinnan mukaan tämä ei ole rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010, jäljempänä rakennusperintölaki) mukaan enää mandollista. Tämän vuoksi suojelupäätös on uudistettava vastaamaan uuden lainsäädännön edellyttämää tilannetta. Arkkitehti Yrjö Lindegrenin ja arkkitehti Toivo Jäntin suunnitelman mukaan vuonna 1938 valmistuneen Helsingin Olympiastadionin arvot ja perusteet rakennusperintölailla suojelemiseksi eivät ole muuttuneet. Stadion lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (www.rky.fi ). Museovirasto katsoo lisäksi, että se on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä arkkitehtuurikohde ja rakennustyyppinsä edustaja. Se on kansallinen monumentti ja yksi Suomen funktionalistisen arkkitehtuurin ja betonirakentamisen avainkohteista. Tämän lisäksi Helsingin Olympiastadion on Museoviraston mukaan suomalaisen urheilun tärkein symbolirakennus. Helsingin Olympiastadion on mukana modernin arkkitehtuurin dokumentointiin ja suojeluun erikoistuneen kansainvälisen DoCoMoMo - järjestön merkkikohteiden luettelossa.

8 Rakennustaiteellisesti merkittävän Helsingin Olympiastadionin suojelumääräykset koskevat koko Olympiastadionia. Suojelun kannalta erityisen arvokkaita rakennuksen osia ovat urheilukenttä juoksuratoineen sekä tornin, vanhan selostamon sekä pääkatsomorakennuksen ja sen katoksen ulkoarkkitehtuuri ja rakennusrunko. Myös pääkatsomon kävelyhallin eteläisen sisäänkäynnin edustan betonilaatoitus on erityisen arvokas. Tornin ja vanhan selostamon sisätiloista porrashuone on erityisen arvokas. Pääkatsomon sisätiloissa erityisen arvokkaita rakennusosia ovat kunniavierasaition sisäänkäynti ja porrashuone, 1. kerroksen verryttelyratasali, 1. kerroksen eteläpään kentänpuoleinen aulatila sekä kerroksen pohjoispäädyn museosiiven kellarin ja urheilukentän väliset käytävätilat, 3. kerroksen toimistohuoneiden tilajako, joka on peräisin 1930-luvulta, toimistokäytävä ja siitä katsomoon johtavat käynnit sekä eteisaula kerroksen etelä päässä. Etelä- ja pohjoiskaarteen ulkoarkkitehtuurin lisäksi erityisen arvokkaita rakennusosia ovat vuoden 1938 kaarrekatsomoiden julkisivujen betonikaiteet ja rakennusrunko vuoteen 1961 valmistuneilta osiltaan ja lipunmyyntikioskit. Sisätiloissa erityisen arvokkaita ovat toimistorakennuksen A- ja B- porrashuoneet. Itäkatsomon ja sen katoksen ulkoarkkitehtuuri sekä rakennusrunko vuoteen 1961 mennessä valmistuneilta osiltaan sekä lipunmyyntikioskit ovat erityisen arvokkaat. Itäkatsomon sisätiloissa erityisen arvokkaita tiloja ovat toisen kerroksen (taso +15,30) harjoitussalit. Urheilumuseosiiven vuonna 1938 rakennetun osan ulkoarkkitehtuurin ja rakennusrungon lisäksi erityisen arvokkaita rakennusosia ovat museon eteläjulkisivun edustalla oleva tasanne ja graniittiportaat sekä niihin liittyvät betoni- ja graniittitukimuurit ja kellarin sisäänkäynti sekä sitä rajaavat tukimuurit ja graniittiportaat. Yllä mainittu ulkoarkkitehtuuri käsittää julkisivujen, katsomoiden, katosten, ulkoportaiden ja katsomoporrastuksen alapuolisten yleisön kävelyhallien ja katsomoihin johtavien portaikkojen rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Rakennusrunko käsittää eri aikakausien rauta- ja teräsbetonirakenteet: kantavan rungon, ulkoseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Sisätilalla tarkoitetaan kiinteän sisustuksen osista (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat) koostuvaa kokonaisuutta. Edellä kerrottuun viitaten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että suojelupäätöksen uudistaminen mainituin suojelumääräyksin ja niiden kohdennuksin on perusteltua, jotta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän ja arvokkaan rakennuksen suojelun tavoitteet tukevat sen käyttöä ja ovat lähtökohtana sen hoidolle, korjaamiselle sekä muutoksille. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Ympäristöministeriö vahvistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän rakennussuojelupäätöksen suojelumääräyksineen. Samalla kumotaan ympäristöministeriön 19.10.2006 antama päätös N:o YM6/531/2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.6.2006 antaman päätöksen Dnro UUS-2003-L-20-27 vahvistamisesta. Perustelut Kumottu Olympiastadionin suojelupäätös oli vahvistettu vuonna 2006, jolloin voimassa oli rakennussuojelulaki (60/1985). Mainitun lain on korvannut 1.7.2010 voimaan tullut laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010; jäljempänä rakennusperintölaki), jonka nojalla suojelupäätöksen uudistamista koskeva esitys on käsiteltävä.

9 Rakennusperintölain 9 :n 2 momentin mukaan suojelupäätöksen muuttamiseen tai kumoamiseen sovelletaan, mitä suojelu-esityksen tekemisestä ja suojelusta päättämisestä säädetään. Asiassa on menetelty lain tarkoittamassa järjestyksessä ja määrätty Olympiastadion suojeltavaksi rakennusperintölain nojalla. Uudenmaan ELY-keskuksen päätös kattaa vuoden 2006 päätöksen mukaisen suojelun kohteen kokonaisuudessaan, joten mainittua päätöstä ei ole tarpeen jättää miltään osin voimaan. Saadun selvityksen ja aiemman suojelupäätöksen perusteella Olympiastadion on sellainen kohde, jota rakennusperintölain 3 ja 8 :ssä tarkoitetaan. Olympiastadionilla on valtakunnallista merkitystä, joten sen suojelemiselle rakennusperintölain nojalla on lain 2 :n mukaiset edellytykset. Suojelumääräykset täyttävät rakennusperintölain 10 :n edellytykset, ja ne on laadittu yhteisymmärryksessä suojelukohteen omistajan ja haltijan kanssa. Vahvistettavana oleva suojellun alueen rajaus liitekartalla poikkeaa vireillä olevan asemakaavaehdotuksen mukaisesta Olympiastadionin tontin rajauksesta, joka oli muuttunut suojelupäätöksen tekemisen jälkeen. Kysymyksessä on kaksi vähäistä laajennusta tontin lounais- ja luoteisosissa ja lisäksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tontin länsireunalla. Osapuolten kesken on sovittu suojeluprosessin kuluessa, että suojelualueen rajaus vastaisi asemakaavassa osoitettua tontin rajaa. Suojeltavan alueen rajausta laajennetaan kanden vähäisen laajennuksen osalta asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Sen sijaan ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa rakennusperintölain mukaista suojelua jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle tontin osalle. Suojelumääräykset koskevat koko Olympiastadionia liitekartan osoittamassa laajuudessa. Lisäksi suojelun kannalta erityisen arvokkaat rakennusosat on yksilöity Museoviraston esityksessä ja vahvistettavana olevan päätöksen perusteluissa. Olympiastadionia koskevan uuden suojelupäätöksen tekemistä on pidettävä perusteltuna ottaen huomioon rakennussuojelulainsäädännön muuttuminen sekä stadionin käyttötarkoituksen poikkeuksellisuus ja monipuolisuus. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) 1, 2, 3, 7, 8, 9, 10 ja 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus saadaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Erityisasiantuntija TuijiMikkonen /4077:2

1 0 LIITTEET Kartta suojellusta alueesta Valitusosoitus PÄÄTÖS TIEDOKSISAANTITODISTUKSIN Uudenmaan elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus, PL 36, 00521 Helsinki PÄÄTÖSJÄLJENNÖS TIEDOKSISAANTITODISTUKSIN Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki Helsingin kaupunki / Kaupunginhallitus, PL 1, 00099 Helsinki Stadion-säätiö / Maija Innanen, Olympiastadion, 00250 Helsinki PÄÄTÖSJÄLJENNÖS Helsingin kaupunginmuseo, PL 4300, 00099 Helsingin kaupunki Jääkenttäsäätiö / Helsingin jäähalli, 00250 Helsinki Helsinki Stadium Management Oy / Sonera Stadium, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki Rakennustaiteen seura Samfundet för byggnadskonst ry., Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki

Liite ympäristöministeriön päätökseen YM11/531/2014 KARTTA SUOJELLUSTA ALUEESTA O + 6675100 SUOJELUALUE LAAJENEE VERRATTUNA ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖKSEEN SUOJELUALUE LAAJENEE VERRATTUNA ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖKSEEN

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valituksen sisältö Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo 16.15. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 244 euroa (valtioneuvoston asetus 1058/2013). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki puhelinvaihde: 029 56 40200 telekopio: 029 56 40382 sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment Posti Green PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO PB 35, FI-00023 STATSRÄDET FINLAND P.O. Box 35, FI-00023 GOVERNMENT, FINLAND 10. N Saantitodistuskirje itella Brev med mottagningsbevis Lähettäjän nimi ja postiosoite Avsändarens namn och postadress YNIP ISTÖMINISTERIO PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO MILJÖMENISTERIET 35 00023 STATSRADET Vastaanottajan nimi ja postiosoite Adressatens namn och postadressir 7 (. k. (I "t4 S,4A ta (1"4 "."dtt14 K U:2%. 'I ( (tak t.it Paino Vikt NI NI ni 11 1 RSO42426580F1 Vastaanottajalle Till adressaten R Valtuutetulle Till befullmäktigade 11 0, 1 z -7T e.,,, k Vain vastaanottajalle henkilökohtaisesti (ei valtakirjalla) Endast till adressaten personligen (inte med fullmakt) Luovuttajan allekirjoitus ja nimenselvennys övedämnares underskrift samt namnförtydligande Päiväys Datum Postiennakkomäärä Postförskottsbelopp O x Titinro Kontonr (IRAN) Pankkiviite Bank referens BIC H ELSINGIN HELsINQFoR HelsIngf Helsingfors UNGIN 2 3 r ET 2 3, 060 2015 - TIKESI;u7 L / O o oo nottajan/ Adressa 1-4 uutetun allekirjoitus IMäktigades kvittering '3? ltella Posti OY Itella Posten Ab Kotipaikka/Hemort: Helsinki/Helsingfors PL/PB 7/00011 ITELLA Y-tunnus 0109357-9 Nimenseivennys/Namnförtydligande Lisätietoja: 0200 71000 (pvm/mpm), www.postifi Ytterllgare information: 0200 27100 (lna/msa), wffiv.postl.fl nri