Etelä-Suomi Päätös Nro 18/2011/4 Dnro ESAVI/512/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Vesilain 1 luvun 17 a :n mukaisesta kiellosta poikkeaminen kahden lähteen luonnontilan muuttamiseksi Riihimäentien asemakaava-alueen toteuttamista varten, Hollola HAKIJA Hollolan kunta HAKEMUS Hollolan kunta on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 5.10.2010 saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa saada poiketa vesilain 1 luvun 17 a :n 1 momentissa säädetystä muuttamiskiellosta. Hakemuksen kohteena olevat lähteet sijaitsevat Hollolan kunnan Jarvalan kylässä kiinteistöillä 98-409-6-15 (Euksela) ja 98-409-1-145 (Kettulähde). Molemmat kiinteistöt ovat nykyään kunnan omistuksessa. SUUNNITELMA Tausta Poikkeuslupaa haetaan Riihimäentien asemakaava-alueen rakentamista varten. Hollolan kunta on vuonna 2009 aloittanut Riihimäentien yritystoiminta-alueen asemakaavoittamisen. Aluetta kaavoitetaan osayleiskaavan mukaisesti lisäämään kunnan yritystoiminta- ja palvelualuetarjontaa. Alue sijaitsee lähellä kuntakeskusta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kaavan suunnitteluun vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat valtatien 12 uusi linjaus sekä Hämeenlinnantien korkeus. Alueen asemakaavoittamisen yhteydessä on saatu tieto alueella sijaitsevasta kahdesta lähteestä, joita ei ole merkitty peruskartalle. Kaavan mukaisen rakentamisen toteutuessa lähteet jäävät katualueen ja tonttien alle. Valtatiehen 12 liittyvän kadun paikka asemakaavassa on liikenneselvityksen perusteella määräytynyt Soramäentien ja Riihimäentien risteysten puoliväliin. Eteläisempi lähde sijoittuu asemakaavassa kahden liikerakennusten korttelialueen väliselle alueelle niiden korkoeroja (+121,5 m ja +124 m) tasaavan luiskan alle. Lähteen päälle tarvitaan näin ollen maata 1,5 2 metriä. Alueen korkotaso ja liikennejärjestelyjen asettamat reunaehdot eivät näin ollen mahdollista alueen rakentamista lähteiden nykytilaa muuttamatta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 Kaavoitus Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa maakuntakaavassa asemakaavoitettava alue on pääasiassa teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä palvelujen aluetta (P). Alueella on voimassa kuntakeskuksen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.9.2008. Riihimäentien yritystoiminta-alue on yleiskaavassa merkitty lähteiden alueella palvelun ja hallinnon alueeksi (P-1), etelämpänä työpaikka-alueeksi (TP) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueella ei ole aikaisempaa asemakaavaa. Alueen asemakaavoitus on käynnissä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 12.8. 13.9.2010. Asemakaavaehdotuksessa Riihimäentien yritystoiminta-alueelle sijoitetaan liikerakennusten korttelialueita, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita, yhdyskuntateknisen huollon alue, suojaviheralueita, erillispientalojen korttelialue, lähivirkistysalue ja katualueita. Ympäristö Molemmat lähteet sijaitsevat Sydänmaansuon alueella Hämeenlinnantien (valtatie 12) eteläpuolella, Riihimäentien (kantatie 54) liittymän itäpuolella. Alueen vieressä on Vanhatalon asuinalue. Lähteistä pohjoisempi (Euksela) sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä Salpakankaan pohjavesialueesta (0409852). Kyseisen lähteen vieressä Uurastajantien päässä sijaitsee entinen maankaatopaikka, jota on vielä vuonna 2010 käytetty lumenkaatopaikkana. Lähteitä ympäröivät metsäalueet ovat talouskäytössä. Lähteiden lähialueet ovat kunnan omistuksessa. Lähteiden kuvaus ja suojeluarvo Lähteet sijaitsevat I Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolella. Salpausselän reunalla purkautuvat pohjavedet kerääntyvät Vanhatalon alueen eteläpuoliseen kokoojaojaan, joka virtaa kohti kaakkoa. Lähteet sijaitsevat Salpausselkää reunustavalla ojitetulla soistumalla, jonka alueella pohjavesivaikutteisuutta ilmenee laajemminkin. Lähteiden tila ja kasvillisuus on selvitetty hydrogeologin ja biologin toimesta. Pohjoisempi lähde on halkaisijaltaan muutamia metrejä. Lähteellä ei ole selkeärajaista lähdepuroa ja sen virtaama on hyvin vähäinen. Lähteen ylivirtaama purkautuu etelän puolelle, johon muodostunutta kosteaa painannetta pitkin vesi valuu läheiseen ojaan. Lähteensilmässä kasvaa runsaasti purolitukkaa. Lähteen lähiympäristössä kasvaa lisäksi seuraavia putkilo- ja sammallajeja: - purtojuuri - mesiangervo - ojakellukka - suo-orvokki - kevätlinnunsilmä - leskenlehti - luhtarölli - nurmilauha
3 - korpikaisla - hiirenporras - metsäalvejuuri ja korpialvejuuri - metsäkorte ja lehtokorte - suo-ohdake - pikkutalvikki - lillukka - nokkonen - vadelma, puolukka ja mustikka - oravanmarja - käenkaali - metsätähti - purosuikerosammal (Brachythecium rivulare) - kilpilehväsammal (Rhizomnium punctatum) - haprarahkasammal (Sphagnum riparium) - varvikkorahkasammal (Sphagnum russowii)) Huomionarvoisia lajeja näistä ovat jokseenkin vaatelias lähteikkölaji purolitukka sekä melko harvinainen korpialvejuuri. Lähteen sammallajisto on tavanomaista eikä alueella tavattu uhanalaista lajistoa. Ympäröivä puusto on pääasiassa 40 50-vuotiasta kuusta ja mäntyä, jonkin verran myös harmaaleppää, haapaa, hieskoivua ja pihlajaa. Eteläisempi lähde (Kettulähde) on halkaisijaltaan niin ikään muutamia metrejä ja selvärajainen. Lähteessä ei ole havaittavissa ylivirtaamaa eikä lasku-uomaa. Lähteen reunamilla esiintyy sammalia, mutta lähteen pohja on pääosin kasvipeitteetön. On mahdollista, että lähteen pohjaa on kaivettu tai lähteensilmäke on muodostunut ihmisen tekemään kaivantoon. Lähteessä on myös laudankappaleita. Lähteen lähiympäristössä kasvaa seuraavia putkilo- ja sammallajeja: - mesiangervo - ojakellukka - suohorsma ja maitohorsma - pullosara ja tähtisara - järvikorte - korpialvejuuri ja metsäalvejuuri - huopaohdake ja suo-ohdake - suokeltto - niittysuolaheinä - rätvänä - karhunputki - korpiorvokki - myrkkykeiso - kevätpiippo - hietakastikka - koiranvehnä - kurjenjalka
4 - mustikka ja puolukka - purolitukka - suonihuopasammal (Aulacomnium palustre) - purosuikerosammal (Brachythecium rivulare) - metsäsuikerosammal (Brachythecium oedipodium) - koukkusuikerosammal (Brachythecium reflexum) - kantosuikerosammal (Brachythecium starkei) - kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) - heterahkasammal (Sphagnum warnstorfii) - lettorahkasammal (Sphagnum teres) - nuokkuvarstasammal (Pohlia nutans) - kilpilehväsammal (Rhizomnium punctatum) - lähdelehväsammal (Rhizomnium magnifolium) - metsälehväsammal (Plagiomnium cuspidatum)) Alueella ei ole tavattu uhanalaista lajistoa. Putkilokasveista korpialvejuuri on melko harvinainen laji, jota esiintyy lähinnä Etelä- ja Kaakkois- Suomessa. Lähdettä ympäröivä puusto on 40 50-vuotiasta kuusta, koivua ja mäntyä sekä lisäksi nuorempaa pajua, paatsamaa, hieskoivua, pihlajaa ja harmaaleppää. Kyseisiä lähdepurkaumia ei maastotarkastelun perusteella voida pitää erityisen merkittävinä lähdeympäristöinä. Lähteet sijoittuvat ojitetun soistuman alueelle, jossa pohjavesivaikutteisuutta ilmenee laajemminkin. Pohjoisemman lähteen ylivirtaama on hyvin vähäinen, joten on mahdollista, että kuivakausina ylivirtaama loppuu kokonaan. Eteläisemmässä lähteessä ei ollut havaittavissa ylivirtaamaa lainkaan. Lähteiden suojelutilanne lähialueella Etelä-Hämeessä on vuonna 1994 inventoitu pienvesiä (Häyhä ym. 1994). Tarkastelussa oli mukana 23 Etelä-Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Nyt kysymyksessä olevat lähteet eivät sisältyneet silloin inventoituihin pienvesiin. Koko inventointialueella inventoitiin 74 lähdettä ja ne luokiteltiin arvoluokkiin 0 5. Samalla selvitettiin pienvesien suojelutilannetta. Kyseisistä lähteistä 10 kuuluu suojeluohjelmiin, kansallispuistoihin tai sijaitsee luonnonsuojelualueella. Poikkeuslupahakemusta varten tehtiin vielä paikkatietoanalyysi lähiseudun lähteistä maastotietokannan aineistolla. Salpausselän reunamuodostuma on pohjavettä ympäristöön purkava, mikä näkyy tyypillisesti useina lähdepurkaumina muodostuman etelä- ja pohjoispuolella. Paikkatietoanalyysin perusteella lähteiden kokonaismäärä suunnittelualueen ympärillä 12 kilometrin säteellä on 53 (+2). Luvussa on mukana vain maastokartalle merkityt lähteet. Lähteiden luonnontilasta ei ole tietoa.
Kuntakeskuksessa on kahden kilometrin etäisyydellä, Hedelmätarhan asuntoalueen tuntumassa luontotyyppirajaus lähteelle. Lisäksi 3 5 kilometrin etäisyydellä Tiirismaan maastossa on useita suojeltuja lähteitä. 5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hollolan kunnassa 25.10. 24.11.2010 varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Hämeen ELY-keskus on todennut, että Hollolan keskustaajama sijaitsee keskellä itä-länsi-suuntaista Salpausselän harjumassiivia, jonka etelä- ja pohjoisreunoilla pohjavettä purkautuu maan pinnalle useista kymmenistä eri lähteistä. Lähdepurkaumien vedet laskevat kokoomapurojen kautta pohjoisen suuntaan Lahden Vesijärveen ja toisaalta etelän suuntaan Porvoonjokeen. Vaikka maastotietokannan lähteistä melkoinen osa on todennäköisesti menettänyt luonnontilansa, Hollolan seudulla on luonnontilaisina säilyneitä runsasvetisiäkin lähteitä säilynyt muuhun maahan nähden kohtalaisen runsaasti. Pohjavedensuojelun kannalta hankkeelle ei ole estettä eikä toimenpiteellä ole vaikutusta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin (2015). ELY-keskus katsoo, että lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu, joten vesilain 1 luvun 17 a :n mukainen poikkeus voidaan myöntää. Muita muistutuksia tai vaatimuksia ei ole esitetty. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Hollolan kunnalle luvan poiketa vesilain 1 luvun 17 a :ssä säädetystä muuttamiskiellosta Riihimäentien yritystoimintaalueella kiinteistöillä 98-409-6-15 (Euksela) ja 98-409-1-145 (Kettulähde) sijaitsevien luonnontilaisten lähteiden osalta Hollolan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
6 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä. Perustelut Hanke on tarpeen Riihimäentien asemakaava-alueen toteuttamista varten. Lähteet sijaitsevat alueella, joka on voimassa olevan yleiskaavan mukaan palvelujen ja hallinnon aluetta sekä vireillä olevassa asemakaavassa rakennettavaa katu- tai tonttialuetta. Molemmat lähteet sijaitsevat ojitetulla soistumalla. Varsinkaan eteläisemmän lähteen (lähde 2) luonnontila ei ole selvä. Pohjoisempi lähde (lähde 1) puolestaan sijaitsee aivan valtatien 12 vieressä. Tehdyn luontoselvityksen perusteella kummassakaan ei ole havaittu uhanalaisia kasvilajeja eikä niitä hydrologisestikaan voida pitää erityisen merkittävinä lähdeympäristöinä vähäisen virtaaman ja lähdepurojen puuttumisen vuoksi. Lähteet eivät sisälly Etelä-Hämeen vuonna 1994 inventoituihin pienvesiin. Lähteiden suojelutavoitteet alueella eivät hankkeen johdosta vaarannu, koska 12 kilometrin säteellä on lähteiden muuttamisen jälkeen ainakin 50 maastokartalle merkittyä lähdettä. Vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentin mukainen poikkeus 1 momentin kiellosta voidaan näin ollen myöntää. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 17 a sekä 2 luvun 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain mukaisen päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hollolan kunta Jäljennös päätöksestä Hollolan kunnan maankäyttö Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
7 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-512-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Hollolan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.
8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta lähteiden sijainnista 2) Valitusosoitus Kristiina Toivila Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kristiina Toivila ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/tv
LIITE 1
LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.