OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategian toteuttamisen osana yliopisto on vuoden 2011 tavoiteohjelmassaan tarkentanut neljää keskeistä painoalaansa kymmeneksi sisällölliseksi painoalaksi: 1) maailman perusrakenne, materiaalit ja luonnonvarat, 2) elämän perusrakenne, 3) muuttuva ympäristö - puhdas vesi, 4) ajatteleva ja oppiva ihminen, 5) hyvinvointi ja turvallisuus, 6) kliininen tutkimus, 7) eksakti ajattelu, 8) kieli ja kulttuuri, 9) yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, 10) globalisaatio ja yhteiskunnan muutos. OKM:n näkemyksen mukaan sisällölliset painoalat on määritelty liian yleisellä tasolla. Ratkaisevaa on se, missä määrin tehdyt painoalavalinnat ohjaavat resurssien suuntaamista ja kuinka yksiköiden toimintaa voidaan strategisesti kehittää. Yleisellä tasolla tapahtuva määrittely ei mahdollista tarkkaa kohdentamista ja sen seurantaa. Yliopisto on kiinnittänyt huomiota kansainvälistymisen edellytyksiin muun muassa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Yliopistolla on suuria haasteita tutkintokoulutuksessa ja opintoprosessien kehittämisessä. Yliopisto on jäänyt ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta selvästi lähes kaikilla aloilla. OKM kiinnittää yliopiston huomiota erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyssektorin palvelujärjestelmän työvoimatarpeen turvaamiseen (lääketiede, hammaslääketiede, opettajankoulutus). Yliopiston tulee kiinnittää huomiota myös ruotsinkielisen palvelujärjestelmän tarpeisiin erityisesti lääkärikoulutuksessa. Perustutkintokoulutuksessa 45 opintopistettä suorittaneiden osuus sekä läpäisy 7-vuodessa ovat selvästi alle yliopistokohtaisen tavoitteen ja lähes kaikilla aloilla alle valtakunnallisen keskiarvon. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrät ovat edelleen kasvussa, mutta tavoitetta ei vielä saavutettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 05.10.2011
2.2 TUTKIMUS Yliopiston tutkimuksen laatua kuvaa Suomen Akatemian nimeämien tutkimuksen huippuyksiköiden määrä. Yliopistolla on huomattava määrä myös akatemiaprofessoreita ja FiDiPro tutkijoita. Yliopiston tutkijat menestyivät erittäin hyvin niin nuorten kuin varttuneidenkin tutkijoiden Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hauissa ja EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman hankekumppanuuksissa ja hankkeiden koordinaatioissa. Yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainvälisen arvioinnin tulokset valmistuvat vuoden 2012 keväällä, mikä luo uusia edellytyksiä painoalojen tarkentamiselle ja yliopiston strategian kehittämiselle. Yliopiston kymmenestä sisällöllisestä painoalasta yhdeksällä toimii yksi tai useampi kansallinen tutkimuksen huippuyksikkö. Painoalat huomioidaan henkilöstösuunnittelussa sekä tutkimuksen ja koulutuksen infrastruktuurijärjestelyissä. Myönteistä on, että yliopisto on mukana useassa kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurihankkeessa. Yliopiston tutkimusyhteistyö valtion tutkimuslaitosten kanssa on laajaa ja yliopisto on osallistunut lukuisiin pitkäkestoisiin tutkimusohjelmiin ja verkostohankkeisiin eri tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistolla on myös melko paljon yhteisprofessuureja tutkimuslaitosten kanssa. OKM näkee onnistuneena yliopiston tavoitteen tukea pitkäjänteisesti tiedekunnista nousevia, strategiaan pohjaavia uusia tutkimuksellisia avauksia. Yliopisto on kehittänyt monitieteellistä profiiliaan uusin avauksin mm. korkeakoulu- ja oppimistutkimuksessa sekä ilmastotutkimuksen alueella. OKM:n näkemyksen mukaan molemmat avaukset ovat myös kansallisesti tärkeitä ja näissä tulee hakeutua mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Tohtorintutkintotavoitteet ylitettiin pääosalla koulutusaloista. Yliopisto on lisännyt valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti post doc -vaiheen paikkojen määrää. Yliopisto menestyi kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Laadukkaana tutkimusyliopistona täydentävän rahoituksen osuuden kasvattamiseen edelleen on kuitenkin edellytyksiä. OKM kannustaa yliopistoa entistä strategisempaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen. Yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrät ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla (2002-2008) samalla kun kansainvälisen yhteisjulkaisemisen osuus kaikista julkaisuista on laajentunut. Yliopisto on hyvin edustettuna maailman julkaisujen siinä kymmenesosassa, johon viitataan eniten Yliopistoilla on vireillä runsaasti toimenpiteitä keskinäisen tutkimusyhteistyön tiivistämiseksi ja tutkimustulosten hyödyntämisen vaatiman osaamisen kokoamiseksi. Yliopiston vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmän käyttöönotto kansainvälisillä rekrytoinneilla tukee yliopiston strategiaa. Yliopiston henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus on edelleen suhteellisen heikkoa. Helsingin yliopisto Sivu 2 (3)
3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopiston laitosrakenteen uudistaminen mahdollistaa aiempaa paremmat edellytykset toimintayksiköiden johtamiselle ja taloudellisen vastuun kantamiselle. Yliopisto on ottanut käyttöön uuden henkilöstön kannustuspalkkiojärjestelmän. Yliopisto on jatkanut kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksiensa tarkentamista sekä solminut tai solmimassa yhteistyösopimuksia sille tärkeiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston selvitysten perusteella kumppanuuksien johtaminen ja päätöksenteko eivät kytkeydy tällä hetkellä riittävästi toiminnanohjaukseen. Yliopiston on tarkoitus saada kumppanuuspolitiikan periaatteet hallituksensa käsittelyyn vuoden 2011 aikana. OKM:n näkemyksen mukaan tämä on välttämätöntä yliopiston voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön, yliopiston vaikuttavuuden sekä syvenevien strategisten kansainvälisten kumppanuuksien turvaamiseksi. Yhteistyöjärjestelyt Svenska Handelshögskolanin kanssa näyttävät jäävän pitkälti hankepohjaiseksi. OKM pitää tätä valitettavana, koska yliopistojen tiiviimpi yhteistyörakenne loisi edellytyksiä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiselle. Luonnontieteellisten museoiden yhteistyön ja työnjaon selvitys ei tuottanut ministeriön edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia. OKM odottaa edelleen yliopiston arvioivan alueellisen toimipisteverkkonsa tarkoituksenmukaisuuden. Yliopisto on vuoden aikana aktivoinut onnistuneesti alumnitoimintaansa. OKM näkee tällä olevan merkittävää vaikutusta yliopiston henkisten voimavarojen vahvistamisen lisäksi myös yliopiston varainhankintakulttuurin vahvistamiselle. Yliopiston toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. OKM katsoo, että merkittävistä tulevaisuuden haasteita huolimatta yliopiston hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa strategian mukaisten kehittämistoimien toteuttamisen ja yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Yliopisto on raportoinut kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Ministeriö on ottanut tämän huomioon kohtien 1-3 kannanotoissaan. Yliopistoa pyydetään raportoimaan 17.2.2012 mennessä toimista yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin strategista kumppanuutta pidemmälle menevän yhteisen rakenteen kehittämiseksi. Lisäksi yliopistoa pyydetään raportoimaan Biokeskus Suomen toiminnasta, sen saaman strategiarahoituksen yliopistokohtaisesta käytöstä, yliopiston omien biokeskusten rahoituksesta sekä Biokeskus Suomen rahoituspohjan laajentamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja yliopistojen välisiä sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 05.10.2011
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2009 Toteuma Keskiarvo tavoite 2010 2010 2008 2009 2010 08 10 10 12 YO Valtak. YO Valtak. Ylemmät korkeakoulututkinnot Teologinen koulutus 244 100 146 163 155 94 % 92 % 46 % 25 % Humanistinen koulutus 923 338 462 574 535 86 % 85 % 37 % 21 % Kasvatustieteellinen koulutus 508 158 217 294 295 74 % 73 % 37 % 27 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 628 195 300 374 350 86 % 78 % 54 % 13 % Psykologian koulutus 74 22 44 47 60 73 % 86 % 100 % 47 % Oikeustieteellinen koulutus 306 183 236 242 240 98 % 98 % 29 % 39 % Luonnontieteellinen koulutus 981 225 341 516 455 75 % 68 % 52 % 34 % Maatalous metsätieteellinen koulutus 539 90 216 282 255 85 % 93 % 140 % 105 % Lääketieteellinen koulutus 93 127 141 120 120 118 % 109 % 11 % 13 % Hammaslääketieteellinen koulutus 31 31 33 32 40 83 % 81 % 6 % 0 % Eläinlääketieteellinen koulutus 53 60 68 60 60 113 % 113 % 13 % 13 % Farmasian koulutus 62 32 39 44 50 78 % 82 % 22 % 26 % Kaikki yhteensä 4 442 1 561 2 243 2 749 2 615 86 % 97 % 44 % 37 % Tohtorin tutkinnot Teologinen koulutus 12 14 18 15 15 120 % 109 % 29 % 14 % Humanistinen koulutus 55 54 55 55 50 110 % 89 % 2 % 7 % Kasvatustieteellinen koulutus 14 25 18 19 23 78 % 95 % 28 % 4 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 42 40 43 42 43 100 % 95 % 8 % 2 % Psykologian koulutus 9 11 11 10 9 122 % 104 % 0 % 0 % Oikeustieteellinen koulutus 11 10 18 13 15 120 % 96 % 80 % 67 % Luonnontieteellinen koulutus 118 123 103 115 119 87 % 87 % 16 % 8 % Maatalous metsätieteellinen koulutus 46 30 30 35 35 86 % 73 % 0 % 21 % Lääketieteellinen koulutus 121 117 98 112 95 103 % 101 % 16 % 15 % Hammaslääketieteellinen koulutus 5 8 11 8 8 138 % 91 % 38 % 0 % Eläinlääketieteellinen koulutus 16 7 14 12 12 117 % 117 % 100 % 100 % Farmasian koulutus 17 10 15 14 10 150 % 110 % 50 % 22 % Kaikki yhteensä 466 449 434 450 434 100 % 93 % 3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 3 905 2 599 2 854 3 119 2 780 103 % 89 % 10 % 14 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 1 246 1 333 1 523 1 367 2 000 76 % 87 % 14 % 12 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 1 747 1 862 1 888 1 832 2 200 86 % 93 % 1 % 1 % Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 1 440 1 416 1 417 1 424 1 440 98 % 100 % 0 % 1 % Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä 6 673 6 307 6 614 6 531 7 500 88 % 88 % 5 % 1 % Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa käytettyjä tietoja Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 49 573 53 003 48 858 50 478 8 % 4 % Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 37 943 11 084 15 672 21 566 41 % 26 % Avoimessa yliopisto opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä 92 620 69 488 69 886 77 331 1 % 2 % Erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden määrä 19 234 16 090 16 780 17 368 4 % 43 %
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Helsingin yliopiston tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 OPM/sov. tavoite Toteutuma Keskiarvo 2010 keskiarvoon 2008 2009 2010 08 10 2012 YO Valtak. YO Valtak. Opiskelijat (FTE)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 9,18 9,60 6,04 7,90 8,00 132 % 116 % 131 % 111 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,74 0,63 0,56 0,91 1,00 56 % 83 % 61 % 82 % Tohtoritutkinnot/ professorit 0,97 0,93 0,76 0,88 0,90 84 % 78 % 86 % 88 % Kv refereejulkaisut / opetus ja tutkimushenkilökunta 1,45 1,49 0,98 1,25 1,35 72 % 77 % 78 % 92 % Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,06 0,99 1,05 1,04 1,20 88 % 83 % 102 % 102 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,17 0,16 0,20 0,18 0,35 58 % 125 % 111 % 139 % Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 46,8 56,6 50,4 51,2 68,0 74 % 78 % 98 % 98 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) 35,2 33,5 34,4 34,3 50,0 69 % 82 % 100 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 63,5 75,3 34,7 62,1 68,0 51 % 64 % 56 % 70 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 10,7 10,7 13,5 11,7 11,5 118 % 118 % 116 % 111 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 3,2 3,1 2,9 3,1 3,5 83 % 63 % 95 % 92 % Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) 36,3 36,1 40,5 37,7 40,0 101 % 97 % 107 % 108 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 97,2 97,0 96,1 96,6 96,5 100 % 98 % 99 % 99 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2009 Vuoden 2010 sopimusindikaattorien laskennassa opetus ja tutkimushenkilökunnassa mukana myös sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuuden raja 2 viikkoa vuosina 2008 ja 2009 Tavoitteen tot. % 2010 toteuman suhden 08 10
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100% Humanistinen koulutusala HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% Kasvatustiede HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100% Yhteiskuntatiede HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100 % Psykologia HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Oikeustiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % Luonnontiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Lääketiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2.Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Palaute 2011 lukuohje graafeille 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Palaute sisältää koulutusalakohtaiset kuvat yliopiston toiminnasta. Mitä monialaisempi yliopisto on kyseessä, sitä useampi kuva seuraa palautetekstiä. Mikäli jotain koulutusalaa on tarjolla kolmessa/alle kolmessa yliopistossa, koulutusalakohtainen kuva puuttuu. Esimerkkitapauksessa on nähtävillä yhteiskuntatieteiden tilanne yhdessä yliopistossa vuonna 2010, kuvattuna vihreällä viivalla ja vihrein kolmiosymbolein. Alalaidassa on luettavissa sopimusindikaattorit, (opisk. /opettajat ja tutkijat, 7 v läpäisy jne.) joiden toteutumia taulukossa kuvataan. Keskeyttämisindikaattoria ei kuvata graafina, sillä koulutusalakohtaista tietoa ei ole. Indikaattorit on ryhmitelty teemoittain: koulutus, sen jälkeen tutkimus ja viimeksi yhteiskunnallinen toiminta. Tähdellä merkittyjen indikaattoreiden viimeisin toteumatieto on vuodelta 2009. Siniset pallot kuvaavat muiden yliopistojen ao. koulutusalan tilannetta tässä kuvassa on näkyvillä ainoastaan yhteiskuntatieteellistä koulutusta, jota verrataan vain yhteiskuntatieteellisen koulutukseen. Sinisiä palloja on yhtä monta kuin ao. koulutusalaa tarjoavia yliopistoja. Skaalaus on toteutettu siten, että koulutusalan paras yliopisto (=sininen pallo) saa aina arvon 100 %. Kaikkia muita yliopistoja verrataan siten tähän 100 % arvoon. Kuvassa näkyvillä olevat prosentit viittaavat yliopiston ko. sopimusindikaattorin arvoon suhteessa ko. indikaattorin parhaaseen arvoon, eivätkä indikaattorien reaalisiin arvoihin. Jos esim. indikaattorissa 7 v läpäisy kuvan yhteiskuntatieteiden indikaattorin arvo on 52 % ja ko. alan parhaan korkeakoulun arvo on 60%, lasketaan ko. korkeakoulun prosentti jakamalla ko. korkeakoulun arvo (52%) parhaan korkeakoulun arvolla (60 %). Lopputulokseksi tulee 88% Kyseisen yliopiston tilanteen (vihreän viiva) lisäksi kuvassa näkyy harmaalla katkoviivalla alan keskiarvo.