Sisällys Johtajan katsaus...3 Johtokunta... 6 Myönnetyt määrärahat... 6 Henkilökunta... 7 Ekologian osasto...9 Humanistinen osasto... 21 Yhteiskuntatieteellinen osasto...29 Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia... 44
3 Johtajan katsaus Kulunut toimintavuosi toi muutoksia Karjalan tutkimuslaitoksen tehtävien määrittelyyn. Yliopiston hallitus hyväksyi joulukuussa 2004 uuden hallintojohtosäännön, jossa tutkimuslaitoksen tehtävät määritellään seuraavalla tavalla (15 ): Karjalan tutkimuslaitoksen tehtävänä on: 1) suorittaa Itä-Suomen, Karjalan ja Luoteis-Venäjän henkiseen ja aineelliseen kehitykseen liittyvää kansainvälisesti korkeatasoista monitieteistä ekologista, humanistista ja yhteiskuntatieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta Joensuun yliopiston keskeisillä painoaloilla; 2) tukea hanketoimintansa puitteissa jatko-opintojen ohjausta ja tutkijakoulutusta sekä osallistua myös perusopetukseen; sekä 3) suorittaa yliopiston yhteiskunnalliseen palvelutehtävään liittyvää tilaustutkimusta. Kuten ennenkin tehtävien yleisluonnehdinnan ytimenä on suuntautuminen Itä-Suomen ja Karjalan henkisen ja aineellisen kehityksen tutkimukseen. Samalla uusi määritelmä kirjaa myös joitakin Karjalan tutkimuslaitoksen toiminnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Tutkimustoiminnan uusia kehityssuuntia seuraavat Luoteis-Venäjän mainitseminen tutkimuksen keskeisenä kohdealueena sekä velvoitteet tutkimuksen kansainvälisestä tasosta ja kiinnittymisestä yliopiston keskeisiin painoaloihin. Tehtäväkuvausta tarkennetaan kolmijaolla, joka vastaa koko yliopiston toimintakentän jaottelua tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Tältäkin osin uusi määrittely kirjaa lähinnä toimintakulttuurin muutoksia, joissa tutkimuslaitos on jo pitkään ollut edelläkävijänä. Kaikkiaan hallintojohtosäännön tehtävänmäärittely voidaan nähdä pikemminkin vahvistuksena laitoksen tutkimustoiminnassa jo toteutuneille käytännöille kuin uutena ylhäältäpäin tulevana ohjeistuksena. Tutkimuslaitoksen toimintaa ei luonnollisesti ohjata yksin hallinnollisilla tehtävänmäärittelyillä. Käytännössä tutkimuksen suunta riippuu laajemmista tutkimuspoliittisista ratkaisuista, rahoituksen saatavuudesta ja tutkijoiden tieteen sisäisistä lähtökohdista tekemistä valinnoista. Tässä suhteessa uusi laveampi tehtävänmäärittely ei tuo suurta mullistusta, mutta ei toivon mukaan ole myöskään esteenä mielekkäälle tieteelliselle työskentelylle. Tutkimuslaitos on viime vuosina kyennyt hyödyntämään onnistuneesti toimintaympäristössään tapahtuneet muutokset. Se on hakenut
4 vahvistusta perusrahoitukselleen eurooppalaisen tutkimusrahoituksen kasvusta, Venäjän tutkimuksen kansallisista kehittämisaloitteista sekä alueellisen palvelututkimuksen uusista mahdollisuuksista. Positiivista kehityskuvaa vahvistaa se, että myös koko yliopiston tasolla on etsitty keinoja kehittää opetuksen ja tutkimuksen neljättä painoalaa Raja-alueiden yhteiskuntakehitys ja kulttuurien vuorovaikutus. Rehtorin johdolla toiminut työryhmä on vastikään saanut valmiiksi kehittämisohjelman, johon sisältyy monia tutkimuslaitoksen kannalta kiinnostavia avauksia. Ohjelmassa esitetään mm. rajatutkimuksen huippuyksikköaloitteen kehittämistä, monitieteisen Venäjä-maisteriohjelman käynnistämistä, Cross- Border University -hankkeen edistämistä ja siihen liittyvän tutkijakoulun perustamista. Toteutuessaan monet ehdotuksista voivat merkittävästi vahvistaa tutkimuslaitoksen toimintaa ja saattaa osan määräaikaisen rahoituksen varassa olevista toiminnoista vakaammalle pohjalle. Tutkimuslaitoksen näkökulmasta onkin toivottavaa, että yliopiston johto ryhtyy määrätietoisesti toteuttamaan esitettyjä hankkeita ja varaa niiden kehittämiseen selkeästi määritellyt resurssit. Muutoin on vaarana, että kehittämisohjelmasta tulee Joensuun yliopiston oma Pohjoisen ulottuvuuden aloite, joka muistetaan mainita juhlapuheissa mutta jätetään käytännössä vaille riittävää resurssipohjaa. Suotuisat kehitysnäkymät ovat osittain korostaneet tutkimuslaitoksen toiminnan ennestään tuttuja ongelmia. Toiminnan rasitteena ovat edelleen määräaikaisten työsuhteiden suuri osuus ja tutkimusta tukevien tehtävien riittämätön resursointi. Mikäli Joensuun yliopistossa halutaan tosi mielessä edistää raja-alueisiin ja Venäjään liittyvää tutkimusta ja opetusta, on kehittämisen ensimmäisenä edellytyksenä vakaamman perustan luominen tutkimustoiminnalle vakinaista virkarakennetta vahvistamalla. Strategisten linjausten toteuttamiseksi yliopiston on kyettävä avaamaan myös työntekijöilleen pitkäjänteisen työskentelyn perspektiivi. Kulunut toimintavuosi Kuluneen toimintavuoden aikana laitoksen tutkimustoiminta laajentui edelleen. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvoi edellisvuodesta, ja rahoituksen kokonaissumma saavutti uuden ennätystason, 2 983 504 euroa. Suurimpia rahoittajia olivat Suomen Akatemia ja EU, mikä osaltaan kertoo myös tutkimuslaitoksen vahvasta asemasta sekä kansallisella että kansainvälisellä tutkimuskentällä. Yhteiskuntatieteellisen osaston rahoi-
tuksesta sekä Akatemian että EU:n osuudet olivat suurempia kuin yliopiston perusvoimavaroista myönnetty rahoitus. Toimintavuoden aikana laitoksella valmistui kaksi väitöskirjatutkimusta, Simo Palviaisen tutkimus sopimuksellisuudesta maaseutupolitiikan välineenä ja Juha Kotilaisen tutkimus Venäjän raja-alueiden ekologisesta modernisaatiosta. Lisäksi julkaistiin useita monografioita ja toimitettuja tutkimusantologioita sekä yli 150 erilaista artikkelia. Suomen Akatemian rahoituksen kasvu on vahvistanut jatko-opintojen ja -opinnäytetöiden ohjausta laitoksella. Mutta samaan aikaan kasvoi myös muun määräaikaisen tutkimusrahoituksen osuus, johon on usein vaikeasti yhdistettävissä pitkäjänteinen väitöskirjatyö. Jatko-opintojen vakaamman rahoituksen järjestämiseksi laitos oli valmistelemassa esityksiä Rajatutkimuksen huippuyksikön ja rajan yli toimivan tutkijakoulun perustamisesta. Valtakunnallisten aloitteiden rinnalla kehitettiin myös yliopiston sisäisen tutkijakoulun mallia jatkokoulutuksen tehostamiseksi. Laitoksen tutkijakunnasta 12 toimi dosenttina Joensuun yliopistossa. Tutkijat antoivat opetusta mm. englanninkielisissä Human Geography, Karelia, Russia and the Baltic Sea ja Enviromental Sciences and Forestry -ohjelmissa. Tutkimuslaitoksen tutkijat osallistuivat lisäksi monitieteisen Venäjä-maisteriohjelman kehittämiseen. Laitoksen opetuspanosta vahvisti myös yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan perustettu Venäjän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen professuuri, joka on sijoitettu Karjalan tutkimuslaitokselle. Tutkimustoiminnan kasvu on luonut haasteita myös laitoksen organisatorisen rakenteen kehittämiselle. Erityisesti yhteiskuntatieteellisessä osastossa toiminnan eriytyminen ja monipuolistuminen on kasannut paineita tiedonkulun parantamiselle ja organisaation selkeyttämiselle. Kuluneella toimintakaudella tähän pyrittiin vastaamaan eriyttämällä osaston vastuuhenkilön tehtävä laitoksen johtajan tehtävästä. Pitemmällä tähtäyksellä tilanteen korjaaminen saattaa kuitenkin edellyttää laajempaakin aloitteellisuutta laitoksen organisatorisen rakenteen selkeyttämiseksi ja kehittämiseksi. Toimintavuoden aikana aloitettiin laitoksen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen osaston uusien tilojen suunnittelutyö, ja tätä kirjoitettaessa ovat myös rakennustyöt käynnistyneet. Ensi vuoden syksyllä nykyisillä Pielisjoen linnan osastoilla pitäisi olla käytössään uudet, riittävät ja toimivat tilat. Toivottavasti meillä on tuolloin myös organisaatioltaan ja virkarakenteeltaan entistä vahvempi Karjalan tutkimuslaitos. Joensuu 6.4.2005 Ilkka Liikanen 5
6 Johtokunta Varsinaiset jäsenet professori Ismo Holopainen professori Tapio Hämynen professori Markku Tykkyläinen vanhempi tutkija Markku Viljanen tutkimuspäällikkö Hannu Luotonen suunnittelupäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Risto Väänänen opiskelija Sirpa Aalto Varajäsenet professori Jouko Silvola professori Seppo Knuuttila professori Pertti Rannikko erikoistutkija Kaija Heikkinen (31.7. saakka) erikoistutkija Pekka Hakamies (1.8. lukien) erikoistutkija Jorma Piironen projektipäällikkö Seppo Tiainen toimitusjohtaja Otto Mikkonen opiskelija Tero Tuovinen Johtokunnan esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö Pertti Elsinen ja tutkimuslaitoksen johtaja Ilkka Liikanen. Myönnetyt määrärahat Myönnetyt määrärahat Yhteiset Ekologia + Suurjärvitutkimus Humanistinen osasto Yhteiskuntatiet. osasto Spatia Yhteensä Perusvoimavarat 69800 743000 166500 265400 50000 1294700 Suomen Akatemia 94216 65840 352835 512891 Ministeriöt 145969 154609 300578 Kunnat ja niiden yhtymät 27880 38233 66113 EU 53016 271845 324861 Muut 135465 45173 141139 162581 484359 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 456546 111013 958663 162581 1688804 Rahoitus yhteensä 69800 1199546 277513 1224063 212581 2983504 Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0% 38% 40% 78% 76% 57%
7 Henkilökunta Tutkimusviroissa Heikki Eskelinen (siltavirka) Elisabeth Grönlund (31.7. saakka) Pekka Hakamies Kaija Heikkinen (31.7. saakka) Anna-Liisa Holopainen (siltavirka) Hannu Huuskonen Arja Jolkkonen Kimmo Katajala (vs. 1.1. 14.3.) Antti Laine Ilkka Liikanen Jukka Oksa Pertti Rannikko (siltavirka) Pentti Stranius (vs. 15.3. 31.12.) Heikki Simola Jouni Taskinen (1.8. alkaen) Markku Viljanen Muissa tehtävissä Karijukka Harikoski Merja Ikonen Teija Ikonen (vv. 17.12. saakka) Lea Kallinen (sijainen) Sanna Katajisto (vs. 17.12. saakka) Lea Kervinen Ilkka Kinnunen Margit Kurki (vs. 16.7. 10.10.) Kirsti Kyyrönen Eva Luostarinen Sari Maso Kari Niilola Tuomo Nilsén Tuula Nylander Kari Ratilainen Anne Ryynänen Hannu Tarnanen Tuula Toivanen Teija Zetterberg Aija Väisänen (17.6. saakka) Päivi Väisänen
8 Tutkimusprojekteissa Tuukka Arosara Ismo Björn Olga Davydova Ilkka Eisto Helena Haakana Mikko Haarala Martta Halonen Timo Hirvonen Markku Huttunen Kaisa Häikiö Hannu Itkonen Aleksandr Izotov Teemu Juntunen Jaana Juvonen Silja Kaasalainen Kimmo Katajala Riitta Kilpeläinen Erkki Kinnunen Pertti Koistinen Riitta Kosonen Ville Kuittinen Minna Kukkonen Mikko Kumpulainen Mervi Kunnasranta Arja Kurvinen Timo Lautanen Elina Lehmuskoski Esko Lehto Simo Leinonen Markus Leppä Markus Lindholm Mikhail Leoukhine Jaakko Löppönen Jouko Meriläinen (emeritus) Juha Miettinen Tuija Mononen Simo Palviainen Mirva Pirinen Aki Pitkänen Vesa Puuronen Minna Rahkola-Sorsa Mari Ruuska Juha Ruusuvuori Pasi Saukkonen Jukka Sihvonen Maarit Sireni Tiina Soininen Pekka Suutari Noora Talsi Katja Tommiska Sari Tuuva-Hongisto Johanna Uotinen Petri Virtanen Pentti Zetterberg Dmitry Zimin
9 Ekologian osasto Ekologian osaston keskeiset tutkimusalat ovat vesiekosysteemitutkimus, Suurjärvitutkimus, paleoekologinen tutkimus, dendrokronologinen tutkimus, metsä- ja suoekologinen tutkimus ja ympäristö- ja bioenergiatutkimus. Tutkimuksen ohella tutkijat antavat opetusta edustamillaan aloilla. Osastossa toimii viiden vakinaisen tutkijan lisäksi yliopiston ulkopuolisen rahoituksen turvin 10 15 projektitutkijaa. Lisäksi osaston projekteissa työskentelee useita opiskelijoita joko harjoittelemassa tai opinnäytetyötä laatimassa. Osastossa on lisäksi toimisto-, laboratorio- ja teknistä henkilökuntaa yhteensä 14 vakinaista henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vuosittain noin 40. Osaston budjetti oli noin 1,2 milj. euroa, josta noin 60 % oli budjettivaroja ja noin 40 % erillisiä hankerahoituksia. Tutkimushankkeita rahoittavat Joensuun yliopiston lisäksi Suomen Akatemia, useat ministeriöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja paikallistason viranomaiset, teollisuus, kunnat sekä EU. Pääosa osaston tutkimustoiminnasta toteutetaan Joensuussa biologian laitosrakennuksessa. Tutkimusta tehdään myös Savonlinnassa opettajankoulutuslaitoksessa sekä ympäristöntutkimusalus R/V Muikulla. Nykyaikaiseen tutkimuskalustoon sisältyvät mm. monipuoliset laboratorio- ja analyysilaitteistot erityisesti veden laadun sekä kala-, puunlusto- ja sedimenttitutkimuksiin ja mittauksiin, näytteenottovälineistö, maastoautot, moottorikelkat ja useita moottoriveneitä lisävälineineen. Ympäristöntutkimusalus R/V Muikku, jonka käytön järjestämisestä, laitehankinnoista ja niiden ylläpidosta sekä laboratoriotoiminnasta osasto vastaa, on varustettu uudenaikaisilla tutkimuslaitteistoilla niin veden fysikaaliseen ja kemialliseen tutkimukseen kuin hydrologiseen, biologiseen ja kalastustutkimuksiin. Vuonna 2004 osaston tutkijat julkaisivat 9 artikkelia kotimaisissa ja kansainvälisissä referoiduissa sarjoissa sekä 40 muuta julkaisua. Tutkijat osallistuivat kansainvälisiin ja kansallisiin kongresseihin, ja pitivät niissä 13 esitelmää tai posteriesitystä. He ovat myös toimineet lukuisissa työryhmissä, tieteellisten artikkelien tarkastajina, väitöskirjojen esitarkastajina, lausuntojen antajina sekä muissa asiantuntijatehtävissä. Kuluneena vuonna osaston tutkijat ovat tehneet tavanomaisten kongressi- ja kokousmatkojen lisäksi muutaman tutkimusvierailun ulkomaille (Miettinen, Taskinen). Lyhyiden kokousvierailujen lisäksi osastossa on työskennellyt kaksi ulkomaista tutkijaa (Anna Ludikova Venäjältä 3 kk ja Cameron Goater Kanadasta 1 vko).
10 Osaston tutkijan viroissa toimivat tutkijat antoivat dosentti- ja muuta opetusta yliopiston ainelaitoksilla yhteensä 268 tuntia, josta 108 tuntia opetusvelvollisuutta. Pääasiassa opetus on annettu biologian laitoksessa. Suurin osa annetusta opetuksesta on englanninkielistä. Virkatutkijoiden ohella osastossa työskentelevät projektitutkijat ovat antaneet opetusta edustamillaan aloilla 319 tuntia. Osaston tutkijoiden ohjauksessa oli vuonna 2004 yhteensä 8 väitöskirjantekijää ja 8 pro gradu -tutkielman tekijää. Perinteisesti vesiekosysteemitutkimus oli keskeisin osa tutkimustoiminnasta. Kaikkiaan osastossa oli vuonna 2004 käynnissä 46 tutkimushanketta ja muutamasta uudesta hankkeesta on laadittu hanke-esitys. Vesiekosysteemitutkimukset Keskeiset tulokset * CORNET-hankkeen poikasseurantojen mukaan vastakuoriutuneiden muikun poikasten määrä oli keväällä 2004 suuri useimmissa tutkimusjärvissä, mutta Pohjois-Päijänteellä, Höytiäisellä ja Säkylän Pyhäjärvessä poikasia oli niukasti. * AHTI-hanke pienensi Höytiäisen ahvenkantaa ja kasvatti ahvenen keskikokoa luoden samalla muikkukannalle paremmat mahdollisuudet elpyä. * Kalojen elohopeapitoisuus on korkea Jänisjoen vesistöalueella Korpijärvessä, Koveron Lastujärvessä, Eimisjärvessä ja Kinnasjärvessä. * Siikakalojen mädin syvyysjakauman perusteella Koitereen säännöstely aiheuttaa suuria mätitappioita siialle, kun taas muikulla tuhovaikutus on vähäinen. * Planktonsiian mädin haudontamenestys oli hyvä Koitajoessa kevättalvella 2004. * Laatokan ja sen valuma-alueen vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskevan hankkeen yhteydessä järjestettiin Workshop Pietarissa. * Saatiin päätökseen Laatokan ja sen valuma-alueen vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskeva hanke (MAQREL) * Käynnistettiin Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen -hanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa. * Rajavesien ekologisen tilan arviointi -hankkeen planktontutkimuksissa havaittiin Karjalan Pyhäjärven elpyneen 1970- ja 1980-lukujen kuormituksesta, vaikka alueellisia eroja vielä havaittiinkin.
* Kesällä 2004 tehtiin Pohjois-Karjalan suurista järvistä vain vähän sinilevähavaintoja. * Uusien mittalaitteiden testaamista jatkettiin. Vesiekosysteemitutkimukset jakautuvat kalatutkimuksiin, vesiekosysteemin eri osien vuorovaikutusten tutkimuksiin, veden laadun monitorointitutkimuksiin ja saimaannorpan suojelututkimuksiin. Kalatutkimukset keskittyvät planktonsyöjäkalojen, etenkin muikun ja siian, kannanvaihtelun mekanismien selvittämiseen ja kalakantojen seurantojen kehittämiseen. Vesiekosysteemin eri osien vuorovaikutustutkimuksissa selvitetään ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia ekosysteemeissä. Veden laadun seurantatutkimukset kuvaavat mm. ravinnekuormituksen määrää ja vaihtelua vesistössä. Pääasiallisia tutkimuskohteita ovat Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan tärkeimmät vesistöalueet ja Laatokka. Suurten järvien ekologinen ja ekosysteemien tutkimus on yksi ekologian osaston keskeisimmistä tutkimussuuntauksista. Merkittävimmät hankkeet ovat: (1) MAQREL Laatokan ja sen valuma-alueen vesivarojen käyttö ja hoito. Projektin tavoitteena on tieteellisen perustiedon luominen Laatokan vesivarojen seurannalle, suojelulle ja hoidolle, vesivarojen kestävän käytön ja hoidon kehittäminen, yhteistyön edistäminen hallinnollisten ja tieteellisten organisaatioiden välillä, ja koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen. (2) COR- NET Suomen siikakalojen tutkimuksen ja kalataloudellisen hyödyntämisen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää tärkeimpien suomalaisten muikkujärvien siikakalojen tutkimusta ja kannanseurantaa sekä tuottaa yksityiskohtaista tietoa siikakalojen ja ennen kaikkea muikun vuosiluokan koosta elinkierron eri vaiheissa. (3) AHTI ahvenen tehokalastus isoilla järvillä: saaliin jatkojalostus ja muikkukannan elvyttäminen. Tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että ahvenen saalistaminen ei ole tärkein muikkukannan elpymistä estävä tekijä Höytiäisellä. (4) Rajavesien ekologisen tilan arviointi Karjalan Pyhäjärvi. Tutkimuksen tarkoituksena on vesiensuojelun ja vesien tilan seurannan yhteistyön kehittäminen Venäjän Karjalan tasavallan ja Suomen Pohjois-Karjalan välillä. Kohdealueena on Vuoksen vesistöön kuuluva rajavesistö Karjalan Pyhäjärvi. Hankkeen keskeiset kokonaisuudet muodostuvat rajavesiyhteistyön kehittämisestä vesipolitiikan puitedirektiivin pohjalta. (5) Life Vuoksi tutkimus Ranta-alueen merkitys vesistöjen tilan seurannassa ja paikalliset ihmiset lähivesistöjensä hoitajina. Life Vuoksi -hankkeessa selvitetään, mitkä menettelytavat olisivat parhaat arvioitaessa vesiluonnon tilaa, kun tutkimuskohteena ovat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja levät. Tutkijoiden käyttöön tulevien menetelmien lisäksi etsitään myös sellaisia tapoja, 11
12 joiden avulla tavalliset rantojen asukkaat tai käyttäjät voisivat seurata lähivesistönsä tilaa ja hoitotoimien onnistumista. (6) Useissa erillisissä vesistö- ja kalatutkimuksissa selvitettiin ihmistoiminnan (jätevesikuormitus, säännöstely, ruoppaus, tehokalastus) vaikutuksia vesistöihin. Suurjärvitutkimus Suurjärvitutkimus pyrkii edistämään suurten järvien, erityisesti Saimaan, Vuoksen vesistön ja Laatokan tutkimusta, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä näillä suurilla järvillä sekä kehittämään tutkimusalus R/V Muikun toimintaa. Suurjärvitutkimus on mukana Suurjärvitutkimuksen yhteistyöryhmässä kantaen vastuun ryhmän hallinnollisista (puheenjohtaja ja sihteeri) ja koordinaatiotehtävistä. Ympäristöministeriön asettamaan ryhmään kuuluu yliopistoja ja tutkimustahoja kolmen ministeriön (OPM, YM, MMM) toimialalta. Ryhmän tavoitteena on edistää suurjärvitutkimuksen kansallista ja kansainvälistä toteutusta ja koulutusta sekä tukea eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vastuullisina tutkijoina toimivat Jouni Taskinen (koordinaattori ja sihteeri) ja Markku Viljanen (varapuheenjohtaja). Suurjärvitutkimuksen yhteistyöryhmän tärkeimpiä tehtäviä olivat suurten järvien tutkimuksen hankerekisterin ja viitetietokannan kokoamisen aloittaminen sekä suurten järvien tutkimuksen kansallisten suuntaviivojen asettaminen, mitä koskeva asiakirja luovutetaan edellä mainittujen ministeriöiden edustajille 10.2.2005. R/V Muikun laboratorion toiminnassa jatkettiin laatujärjestelmän kehittämistä, selvitettiin aluksen soveltuvuutta ympäristöseurantoihin, testattiin uusia näytteenottomenetelmiä sekä tehostettiin aluksen tiedonhallintajärjestelmän aineistojen hyväksikäyttöä. Tutkimustuloksia on esitelty alan kokouksissa ja seminaareissa. Uutena hankkeena laitokselle tuli tutkimus kalatautien käytöstä suurten järvien tilan seurannassa. Keskeisiä tuloksia, joita on julkaistu kansainvälisissä julkaisusarjoissa ja esitelty kansainvälisissä tieteellisissä kongresseissa, ovat olleet: * Kalojen ihokasvaintauti (epidermaalinen papillomatoosi) esiintyy yleisempänä suurten järvien kuormitetuilla alueilla kuin puhtaammilla vertailualueilla. * Kalojen ihokasvaintauti lisääntyy altistettaessa kalat ympäristöstressille laboratorio-olosuhteissa.
13 Paleoekologiset tutkimukset Keskeiset tulokset * Sedimenttipiileväyhteisöihin perustuva vedenlaatumuuttujien rekonstruointi mahdollistaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämän taustatilan määrittämisen järvissä. * Paleolimnologinen tutkimus osoittaa, että Suomessa on luontaisesti eutrofisia järviä ja että ojitusten seurauksena maamme järvien humuskuormitus oli erityisen suuri 1900-luvun loppupuolella. * Sortavalan seudun järvien sedimenttipiileväyhteisöt kertovat suomalaisväestön evakuoinnin ja maankäytön perusteellisten muutosten vaikutuksista vesistöjen tilaan. * Sedimenttikaikuluotauksella on tulkittu Saimaan kaakkoisosien matalan veden vaiheita postglasiaaliajan alkupuolella. Paleoekologian tutkimuskohteena ovat luonnon kerrostumat, kuten järvien pohjaliejut ja soiden turvekerrokset, joissa erilaisin biologisin, kemiallisin ja fysikaalisin analyysein voidaan selvittää ympäristön historiaa. Vastuullisina tutkijoina toimivat Elisabeth Grönlund (suurjärvitutkijan virassa 31.7.2004 asti), Heikki Simola (erikoistutkija; vuorotteluvapaalla tammi- ja helmikuun 2004) sekä projektitutkija Juha Miettinen. Tutkimustuloksia esiteltiin kansainvälisessä limnologisymposiossa (XXIX SIL Congress) Lahdessa 8. 13.8. Paleoekologian tutkijat osallistuivat kokoukseen esitelmin ja Heikki Simola ja Elisabeth Grönlund olivat sessioiden puheenjohtajina. Saimaan altaiden sedimenttikaikuluotausaineistojen analyysejä on jatkettu. Asutushistorian paleoekologisia tutkimuksia jatkettiin eräillä arkeologisesti mielenkiintoisilla kohteilla Pohjois-Karjalan museon rahoittamassa hankkeessa. Piileväyhteisöjen kalibraatioaineistojen avulla selvitettiin edelleen paleolimnologisesti EU:n vesidirektiivin edellyttämää vesistön luonnontilaa ja Suomessa käyttöön otettavan pintavesien tyypittelyn oikeellisuutta. Loppuvuodesta ilmestyi englantilaisen Blackwellin kustantamassa Lakes Handbook -teoksessa laaja katsausartikkeli Lakes of Northern Europe (H. Simola & L. Arvola). Juha Miettinen vieraili kertomusvuoden aikana kolmeen otteeseen asiantuntijana Slovakian hydrometeorologisessa instituutissa Bratislavassa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa vesidirektiivin täytäntöönpanon kehityshankkeessa Reference conditions as a basis for classification of surface water status. Tutkija, jatko-opiskelija Anna Ludikova (Pietarin yliopisto ja Venäjän tiedeakatemian Limnologian laitos) vieraili
14 laitoksella 3 kuukauden ajan keväällä 2004 perehtyen piileväanalyysiin ja yhteisöaineistojen tilastollisiin analyysimenetelmiin. Dendrokronologiset ja dendroekologiset tutkimukset Keskeiset tulokset * Puunlustotietopankki. Laaja aineisto käsiteltiin ja työstettiin kansainväliseen käyttöön internetiin (Tree Ring Data Bank of Saima Centre for Environmental Sciences in Savonlinna; http://www.joensuu.fi/ktl/saima/homepage3/dataa1.htm). * Jatkettiin dendrokronologisia puumateriaalin iän- ja alkuperämäärityksiä Suomessa ja lähialueilla (Viro, Norja, Venäjä). Tavoitteena on tutkia puiden lustoja menneisyyden tietoarkistoina sekä kehittää ja soveltaa puulustoajoitusmenetelmää Suomen oloissa. Tutkimuksissa tehdään sekä puiden ja puumateriaalien iän- ja alkuperän määrityksiä että puiden kasvukäyrien analysointiin perustuvia ilmaston ja ympäristömuutosten tulkintaa. Tutkimusta tehdään sekä Joensuussa että Savonlinnassa. Joensuussa vastuullisena tutkijana toimii Pentti Zetterberg. Tärkeimpiä tutkimustuloksia olivat dendrokronologiset iän ja alkuperän määritykset suomalaisista, virolaisista, norjalaisista ja venäläisistä kohteista. Arkeologista materiaalia ajoitettiin 13 kaivaukselta, keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja tutkittiin 7, vanhoja puurakennuksia ja puurakenteita ajoitettiin 11, vedenalaisia hylkyjä ajoitettiin 6, puuesineitä ajoitettiin 5 kohteesta. Lisäksi inventoitiin mahdollisuudet kirkkoirtaimiston dendrokronologisiin tutkimuksiin noin 45 kirkossa, julkaistiin Suomen ensimmäiset keskiaikaisten tammien dendrokronologiset ajoitukset sekä julkaistiin yhteenveto dendrokronologian hyödyntämisestä arkeologisessa tutkimuksessa. Savonlinnassa (Saima Savonlinnan ekotieteet) vastuullisena tutkijana toimii dosentti Jouko Meriläinen (emeritus), joka on ollut osallisena mm. ilmasto- ja ympäristöhistorian dendroekologisissa projekteissa sekä soiden historiaa koskevassa projektissa. Keskeisimmät hankkeet ovat kuuluneet osana Suomen Akatemian ja Euroopan unionin rahoittamiin ohjelmiin. Dendrokronologiset iänmääritykset on tehty tutkimuksiin liittyen. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan ja Mekrijärven tutkimusaseman kanssa.
15 Metsä- ja suoekologiset tutkimukset Alan tutkijana toimii Aki Pitkänen. Pääosa työstä liittyi Joensuun yliopiston metsätieteen tiedekunnan havumetsien biodiversiteettiä tutkivaan projektiin (johtajana Jari Kouki), jossa selvitetään kokeellisesti istutettujen taimien tukkimiehentäituhoja. Kesällä tutkimuksessa on inventoitu taimia, käsitelty tuloksia ja laadittu käsikirjoituksia. Kuluneen vuoden aikana on syntynyt kolme käsikirjoitusta, joista yksi on lähetetty julkaistavaksi. Lisäksi syksyllä on aloitettu alustavat tutkimukset muinaisten metsäpalojen intensiteetistä turvestratigrafisten aineistojen perusteella. Tarkoituksena on selvittää, kuinka usein palot tappoivat puuston luonnontilaisissa metsissä, ja toisaalta, kuinka yleisiä olivat heikot maapalot, joista suuri osa puista jäi eloon. Ympäristö- ja bioenergiatutkimus Keskeiset tulokset * Suomessa tuotetun biokaasun määrä kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta biokaasun hyödyntäminen energiaksi säilyi kuitenkin ennallaan. * Alustavien tulosten mukaan käyttämällä termofiilista toimintalämpötilaa yleisemmin käytössä olevan mesofiilisen lämpötilan sijaan voidaan huomattavasti parantaa käsiteltävien jätteiden hygieenisyyttä. Biokaasuteknologian tutkimusten tavoitteena on tuottaa uutta tietoa biokaasuprosessin toimivuudesta sekä hygienisointi- ja ympäristövaikutuksista lannan ja muiden orgaanisten materiaalien yhteiskäsittelyssä. Osastossa ylläpidetään Suomen biokaasulaitosrekisteriä. Se sisältää tiedot Suomessa toimivista ja suunnitteilla olevista biokaasulaitoksista. Rekisterin avulla saadaan kokonaiskuva Suomen biokaasun tuotannosta ja sen hyödyntämisestä. Suomen biokaasulaitosrekisteri -julkaisujen avulla pyritään tekemään biokaasutekniikkaa laajemmin tunnetuksi sekä lisäämään alan teknistä ja taloudellista osaamista. Termisesti kuivatun puhdistamolietteen käyttöä lannoitteena sekä lannoituskäytön hyötyjä ja haittoja maanviljelyksessä, metsätaloudessa ja viherrakentamisessa on tutkittu sekä laboratoriossa että erilaisilla koealoilla. Hankkeiden vastuullisina tutkijoina toimivat Ville Kuittinen ja Markku J. Huttunen.
16 Norppatutkimus Saimaannorppaan liittyvissä tutkimuksissa selvitetään tieteellisiä perusteita saimaannorpan suojelutyölle ja tutkitaan norppien ekologiaa ja käyttäytymistä: elinympäristön käyttöä, liikkumista, vuorokausiaktiivisuutta, ääntelyä sekä kuutin ja emon suhdetta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen ja metsähallituksen kanssa. Norppatutkimuksen vastuulla on saimaannorpan kudospankin ylläpito. Haukivedellä suoritettiin norppaemon ja kuutin käyttäytymistutkimus pesän lähelle asetettujen vedenalaisten video- ja ääninauhoitusten avulla, mistä valmistui yksi pro gradu -työ (Anni Rautio). FM Auli Kostamon lisensiaatintutkielma Orgaaniset klooriyhdisteet saimaan-, laatokan- ja jäämerennorpissa valmistui vuonna 2004, ja työn alla oli yksi pro gradu saimaannorpan yksilönkasvusta (Mia Kämäräinen). Vastuullisena tutkijana toimi FT Mervi Kunnasranta, joka siirtyi 1.11.2004 alkaen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hyljetutkijaksi. Lisäksi norppatutkimuksessa olivat mukana Markku Viljanen, Jouni Taskinen ja Ismo Holopainen (biologian laitos). Julkaisut Artikkelit (asiantuntijoiden hyväksymät) Huuskonen, H., Haakana, H. & Aho, T. (2004) Stock transfer in vendace: an evaluation using microsatellite markers. Annales Zoologici Fennici 41: 69 74. Kortet, R., Vainikka, A., Rantala, M.J., Myntti, J. & Taskinen, J. (2004) In vitro embryo survival and early viability of larvae in relation to male sexual ornaments and parasite resistance in roach, Rutilus rutilus. Journal of Evolutionary Biology 17: 1337 1344. Kortet, R., Taskinen, J., Vainikka, A., & Ylönen, H. (2004) Breeding tubercles, papillomatosis and dominance behaviour of male roach (Rutilus rutilus) during the breeding period. Ethology 110: 591 601. Kortet, R., Vainikka, A., Rantala, M.J. & Taskinen, J. (2004) Sperm quality, secondary sexual characters and parasitism in roach (Rutilus rutilus, L.). Biological Journal of the Linnean Society 81: 111 117. Kortet, R. & Taskinen, J. (2004) Parasitism, condition and number of front head breeding tubercles in roach, Rutilus rutilus. Ecology of Freshwater Fish 13: 119 124. Koskimäki, J., Rantala, M.J., Taskinen, J., Tynkkynen, K. & Suhonen, J. (2004) Immunocompetence and resource holding potential in the damselfly Calopteryx virgo L. Behavioral Ecology 15: 169 173.
Lepistö, L., Holopainen, A-L. and Vuoristo, H. (2004) Type specific and indicator taxa of phytoplankton as quality criterion for assessing the ecological status of Finnish boreal lakes. Limnologica 34: 236 248. Niinioja, R., Holopainen, A-L., Lepistö, L. Rämö, A. & Turkka, J. (2004) Public participation in monitoring programmes as a tool for lakeshore monitoring: the example of Lake Pyhäjärvi, Karelia, Eastern Finland. Limnologica 34: 154 159. Viljanen M., Turunen, T., Väisänen P. (2004) Fluctuations in year-class strength and growth of the vendace (Coregonus albula L.) in the small, mesohumic oligotrophic Lake Suomunjärvi, eastern Finland. Annales Zoologici Fennici 41: 241 248. Haakana, H., Huuskonen, H. & Karjalainen, J. (2004) Diet of piscivorous perch (Perca fluviatilis) in Lake Höytiäinen, eastern Finland, during a low-density state of vendace (Coregonus albula). Julkaisussa: Barry, T. P. & Malison, J. A. (Eds.). Proceedings of Percis III: The Third International Percid Fish Symposium. 71 72. Simola, H. & Arvola, L. (2004) Lakes of northern Europe. Julkaisussa: P. E. O Sullivan, C. Reynolds (eds). The Lakes Handbook 2. Blackwell. 117 158. 17 Muut julkaisut Avinski, V., Rahkola-Sorsa, M. & Viljanen, M. (2004) Seasonal succession of zooplankton of Lake Ladoga (N-W Russia). Julkaisussa: SIL XXIX Congress Lahti Finland, Book of Abstracts. 269. Grönlund, E., Ruuska, M. & Viljanen, M. (2004) Vertical phytoplankton dynamics of the deep chlorophyll maximum (DCM) in Lake Puruvesi, Saimaa Lake Complex, Eastern Finland. Julkaisussa: SIL XXIX Congress Lahti Finland, Book of Abstracts. 6. Haakana, H., Huuskonen, H. & Viljanen, M. (2004) AHTI Ahvenen tehokalastus isoilla järvillä: saaliin jatkojalostus ja muikkukannan elvyttäminen. Loppuraportti. 2004. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 9/2004. Holopainen, A.-L. & Leppä, M. (toim.) (2004) Lieksanjoen ja Pielisen Mönninselän vuosien 1982 2003 yhteistarkkailu. 2004. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2004. Holopainen, A-L. ja Ruuska, M. (2004) Lieksanjoen ja Pielisen Mönninselän vedenlaadun tarkkailu. Julkaisussa: Holopainen, A.-L. & Leppä, M. (toim.). Lieksanjoen ja Pielisen Mönninselän vuosien 1982 2003 yhteistarkkailu, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2004: 5 28. Holopainen, A-L., Avinsky, V. and Niinioja, R. (2004) Seasonal succession of phytoplankton in Lake Ladoga. SIL XXIX Congress 2004, Book of abstracts. 268.
18 Holopainen, A-L., Lepistö, L., Niinioja, R. Sharov, A. ja Rämö, A. (2004) Karjalan Pyhäjärven kasviplanktonin biomassa ja lajisto. Rajavesien ekologisen tilan arviointi -hanke. 2004. Alueelliset ympäristöjulkaisut 357. Holopainen, A-L, Rahkola-Sorsa, M., Ruuska, M. and Avinski, V. (2004) Phytoand zooplankton communities in the Sortavala Archipelago of Lake Ladoga. Julkaisussa: Luotonen H., Niinioja, R., Viljanen, M., Filatov, N., Smirnova, L., Rumyantsev, V., Tchikhatchev, B. & Delarov, D. (eds). The present ecological state of Sortavala Bay and its surrounding areas, Northern Lake Ladoga. A case study of the TACIS project MAQREL (TSPF/0302/0033). Alueelliset ympäristöjulkaisut 359: 13 21. Huuskonen, H. (2004) Kalojen elohopeapitoisuus Jänisjoen vesistöalueella. 2004. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 6/2004. Kortet, R., Vainikka, A., Rantala, M. & Taskinen, J. (2004) Parasitism, reproduction and sexual selection of roach, Rutilus rutilus L. Julkaisussa: ISBE 2004 Finland, July 10 15 Jyväskylä Finland, Book of Abstracts. Kuittinen, Ville ja Markku J. Huttunen. Suomen biokaasulaitosrekisteri VII. 2004. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 7/2004. Kukkonen, M., Simola, H., Niinioja, R. & Luotonen, H. (2004) Diatoms as indicators of the present and past ecological state in Karelian Pyhäjärvi an oligotrophic trans-boundary lake on the Finnish-Russian border. Julkaisussa: SIL XXIX Congress Abstracts. Lepistö, L. & Holopainen, A.-L. (2004) Kasviplankton. Julkaisussa: Airaksinen, O. Vesibiologiset selvitykset Vuoksen vesistöalueen järvillä. Life Vuoksi -projektin raportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 58: 28 39. Lepistö, L., Rissanen, J., Ruuska, M. &. Holopainen, A.-L. (2004) Kasviplanktonin koostumuksen ja arvioidun a-klorofyllin käyttökelpoisuus seurannoissa. Julkaisussa: Sojakka, P. Manninen, P. & Airaksinen, O. Päällyskasvustot ja kasviplankton järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Menetelmien käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi -projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 333: 51-67. Leppä M. (2004) Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan edustan yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus. Julkaisussa: Holopainen, A.-L. & Leppä, M. (toim.). Lieksanjoen ja Pielisen Mönninselän vuosien 1982 2003 yhteistarkkailu. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja:2/2004: 29 45. Luotonen, H., Holopainen, A-L., Rahkola-Sorsa, M., Viljanen, M. Niinioja, R. and Kurashov, E. (2004) The assessment of the ecological status of Sortavala Bay Water Policy Framework Directive approach. Julkaisussa: Luotonen H., Niinioja, R., Viljanen, M., Filatov, N., Smirnova, L., Rumyantsev, V., Tchikhatchev, B. & Delarov, D. (eds). The present ecological state of Sortavala Bay and its surrounding areas, Northern Lake Ladoga. A case study of the TACIS project MAQREL (TSPF/0302/0033). Alueelliset ympäristöjulkaisut 359: 36 38. Luotonen, H. & Viljanen, M. Alkusanat. Julkaisussa: Holopainen, A-L., Lepistö, L., Niinioja, R., Sharov, A. & Rämö, A. (2004) Karjalan Pyhäjärven kasviplankton biomassa ja lajisto. Alueelliset ympäristöjulkaisut 357: 3.
Luotonen, H., Viljanen, M. & Rask, M. (2004) The sensitivity of the biological elements of WFD in assessing the ecological state of a large oligotrophic clear water Lake Pyhäjärvi. Julkaisussa: SIL XXIX Congress Lahti Finland, Book of Abstracts. 394. Niinioja, R., Holopainen, A-L., Lepistö, L., Kukkonen, M., Rämö, A. and Mononen. P. (2004) An overview of the state of two large lakes in north Karelia, Finland. SIL XXIX Congress 2004, Book of abstracts. 393. Niinioja, R., Luotonen, H. Tolonen, K. Holopainen, A.-L., Mononen, P. (2004) Lakes affected by non-point loading from forestry. The Finnish Environment 719: 63 76. Rahkola-Sorsa, M., Avinsky, V., Holopainen, A.-L., Ruuska, M. and Karetnikov, S. (2004) Plankton community structure during the vernal thermal front in the southern part of Lake Ladoga, Russia. SIL XXIX Congress 2004, Book of abstracts. 231. Rahkola-Sorsa, M., Avinski, V. Holopainen, A-L., Ruuska, M., Viljanen, M., & Karetnikov, S. (2004) The effect of the vernal frontal zone on plankton community structure in the southern Lake Ladoga, Russia. Julkaisussa: SIL XXIX Congress Lahti Finland, Book of Abstracts. 231. Rahkola-Sorsa, M., Tiainen, J. ja Staff, S. (2004) Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä Rajavesien ekologisen tilan arviointi -hanke. Kajaani: Kainuun sanomat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 346. Ryzhkov, L., Krupen, I. & Viljanen, M. (2004) Morphophysiological characteristics of the ruffe Gymnocephalus cernua (L.) (Perciformes, Percidae) in Fennoscandian lakes. Julkaisussa: Viljanen, M. Shirenko, L. (eds). Proceedings of the workshop on sustainable use, management and development of Lake Ladoga basin. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 3/2004: 81 95. Simola, H., Huhtala, M. & Ylönen, M. (2004) Fuel peat mining reservations in North Ostrobothnia: Millenial heritage wasted in one hundred years? Julkaisussa: J. Päivänen (ed.). Proceedings of the 12th International Peat Congress, Tampere, Finland. Vol. 2. Poster presentations. 920 923. Simola, H., Huhtala, M. & Ylönen, M. (2004) Voluntary peatland conservation activities in Finland: past and present concerns. Julkaisussa: J. Päivänen (ed.). Proceedings of the 12th International Peat Congress, Tampere, Finland. Vol. 1. Oral presentations. 77 79. Simola, H. (2004) Kolin kaskien hyönteiset. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 915: 53 56. Simola, H. & Grönlund, E. (2004) Sediment echosounding survey in southern lake Saimaa: early post-glacial low water phase identified as sharp erosional horizons in glacial clays. Julkaisussa: SIL XXIX congress, Abstracts. Taskinen, J. Korkea-aho, T., Partanen, J.M., Kortet, R. & Vainikka, A. (2004) Papilloma disease of roach (Rutilus rutilus L.): a tool for environment quality assesment in large lakes. Julkaisussa: SIL XXIX Congress Lahti Finland 8 14 August 2004, Book of Abstracts. 271. 19
20 Taskinen, J., Kortet, R. & Vainikka, A. (2004) Condition, sex hormones, sexual ornaments and parasite resistance in a fish. Julkaisussa: ISBE 2004 Finland, July 10 15 Jyväskylä Finland, Book of Abstracts. Viljanen, M. (ed.) (2004) Sustainable Use, Management and Monitoring of Fish Resources in Lake Ladoga. 2004. University of Joensuu, Reports of Karelian Institute 4/2004. Viljanen, M., Luotonen, H. & Niinioja, R. (2004) Background of the project and the case study. Julkaisussa: The present ecological state of Sortavala Bay and its surrounding areas, Northern Lake Ladoga. A case study of the TACIS project MAQREL (TSPF/0302/0033). Regional Environmental Publications 359: 5 6. Viljanen M., Antsulevich A, Ivanter D. & Auvinen, H. (2004) Preface. Julkaisussa: Viljanen M. (ed.). Sustainable use, management and monitoring of fish resources in Lake Ladoga. University of Joensuu, Reports of Karelian Institute 4/2004: 3 5. Viljanen, M. & Shirenko, L. (2004) Preface. Julkaisussa: Viljanen, M. & Shirenko, L. (eds) Proceedings of the workshop on sustainable use, management and development of Lake Ladoga basin. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 3/2004: 3 4. Viljanen, M. & Shirenko, L. (eds) (2004) Proceedings of the Workshop on Sustainable Use, Management and Development of Lake Ladoga Basin. University of Joensuu, Reports of Karelian Institute 3/2004. Zetterberg, P.& Kallio, T. (2004) Dendrokronologian hyödyntäminen arkeologisessa tutkimuksessa. Julkaisussa: Pesonen P. & Raike E. Arkeologipäivät 2003. Hamina: Suomen arkeologinen seura ry. 10 16. Muut yleistajuiset artikkelit Pitkänen, Aki (2004) Matka Länsi-Siperian soille. Pohjois-Karjalan luonto 20: 28 30. Simola, H. (2004) Book review: John. P. Smol: Pollution of lakes and rivers: A paleoenvironmental perspective, Arnold and Oxford Univ. Press (SILNews 41).
21 Humanistinen osasto Humanistisessa osastossa viimeisteltiin vuoden aikana päättyneiden akatemiaprojektien julkaisuja. Pekka Hakamies koordinoi Raja ja Venäjä -hankkeen huippuyksikköhakemuksen laadintaa. Pohjois-Karjalan maakuntahistoriahanke on edennyt loppusuoralle. Kimmo Katajala ja Antti Laine osallistuvat 6-osaisen Viipurin läänin historian kirjoitushankkeeseen Tutkimus Osastossa tehtävä tutkimustyö sijoittuu pääasiassa painoaloille Identiteetit ja valta sekä Venäjä ja rajat. Antti Laineen ja Pekka Hakamiehen tutkimustyö painottui suuressa määrin kustantajalle toimitettavaksi valmistuneen kokoomateoksen Moving in the USSR: Western anomalies and Northern wilderness. viimeistelyyn. Pekka Hakamies on julkaisun toimittajana. Hän on myös ollut toimittajana projektin aineistosta tehtävässä Pietarissa julkaistavassa populaarijulkaisussa. Kaija Heikkinen valmisteli kertomusvuonna painokuntoon kirjan Tietäjänainen ja metsänvoimat. Vepsäläisnaisten uskonto Venäjällä. Hän siirtyi syyslukukauden alussa humanistiseen tiedekuntaan naistutkimuksen professoriksi toimittuaan tutkimuslaitoksessa vuodesta 1981 alkaen. Kaija Heikkinen kehitti tutkijana ollessaan Karjalan tasavallan etnisten ryhmien ja etnisten liikkeiden tutkimusta, johon hän toi uuden näkökulman kiinnittäessään huomiota perinne- ja kulttuuri-ilmiöiden ja sukupuolen väliseen kytkentään. Hänellä on kaikkiaan ollut merkittävä osa tutkimuslaitoksen humanistisen Venäjä-tutkimuksen kehittymisessä. Antti Laine käynnisti monografian Karjala mäntyyn sidottu tasavalta kirjoittamisen. Teoksessa käsitellään Venäjän Karjalan taloushistoriaa II maailmansodan alusta nykypäiviin. Olga Davydova sai valmiiksi perinteentutkimuksen alaan kuuluvan lisensiaatintyönsä Etnisyyspuhe Suomen kynnyksellä. Paluumuuttajien suomalaisuuden muodostuminen. Hän jatkaa samaan aihepiiriin keskittyvää väitöskirjatyötään tutkimuslaitoksessa. Pekka Suutari on työskennellyt Akatemian tutkijatohtorina. Hänen hankkeessaan tutkitaan musiikin muutosta Neuvosto-Karjalan kansallisessa kulttuurissa miten sikäläinen kansanmusiikki muuttui ja rakensi käsityksiä karjalaisuudesta. Hänen toimittamanaan ilmestyi teos Musiikki, perinne ja tutkija: Etnomusikologista kulttuurintutkimusta Joensuussa.
22 Kimmo Katajala oli osastoon sijoitettu akatemiatutkija. Hänen tutkimushankkeensa Building the Border käsittelee rajan käsitteen ja Suomen itärajan kehityshistoriaa keskiajan ja uuden ajan välisenä kautena. Katajala on mukana suomalaisena osapuolena kansainvälisessä tutkijaverkostossa Ethinicity and Prejudice in the Pre-Modern Europe c. 1200 1700, jolle British Academy myönsi vuonna 2004 starttirahoituksen. Kimmo Katajala on Jukka Korpelan ohella suomalaisen osapuolen vastuuhenkilö Joensuun yliopiston, Petroskoin valtionyliopiston, Venäjän tiedeakatemian Pietarin historian instituutin sekä Saksassa Göttingenissä sijaitsevan Max Planc Instituutin yhteishankkeessa Teaching-Editing- Resarching-Project (TERP). Hankkeessa luetteloidaan ja julkaistaan digitaalisessa muodossa Pietarin tiedeakatemian kirjastossa säilytettävä Aunuksen voivodin arkisto 1500- ja 1600-luvuilta. Julkaisuhankkeeseen on suunniteltu liitettäväksi tutkimusprojekti Building of the Early Modern State to the Borderlands of Northern Russia, jota on tähän saakka rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Vuoden 2004 aikana päättyi Kimmo Katajalan johtama yhteispohjoismainen tutkimushanke Peasant Revolts and Social Conflicts in the Nordic Countries c. 1300 1800, kun hänen toimittamansa hankkeen loppuraportti Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sarjassa Studia Fennica Historica, osa 8 (hankkeen kotisivut http://www.joensuu.fi/ktl/hum/revolt1.html) Katajala valmisteli Viipurin läänin historian 1500- ja 1600-lukuja käsittelevän kolmannen osan Riitamaasta rajamaaksi kirjoittamista keräämällä asiakirja- ja kartta-aineistoa erityisesti ruotsalaisista arkistoista. Kimmo Katajala oli kirjoittajana vuoden 2004 aikana julkaistuissa teoksissa Suomen varhaishistorian aikakirja joka on historian oppikirja lukiolaisille, sekä Yhdysvalloissa julkaistussa teoksessa Border and Territorial Disputes of the World. Hän laati yhdessä Irina Tshernjakovan kanssa historiaosuuden Karelia from the Middle Ages to the October Revolution 1917 Aleksanteri-instituutin julkaisemaan Karjalaa ja Pohjois-Venäjää käsittelevään verkko-opetuspakettiin Many Faces of Karelia (http://webct2.joensuu.fi:8000/script/many_faces_of_karelia/scripts/serve_home). Katajala toimi väitöskirjojen esitarkastajana Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa Suomen historian alan väitöskirjoille. Hän vastasi Pohjois-Karjalan maakuntahistoria -projektin käytännön koordinoinnista ja kirjoitti maakuntahistoriateokseen johdanto-osan. Ismo Björn on kirjoittanut Ilomantsin (1860 2005) ja Tuupovaaran (1860 2005) kuntahistorioita. Pentti Stranius hoiti viransijaisena
amanuenssin virkaa 15.3. 31.12. Hän oli toimittajana Petroskoissa ilmestyneessä suomalais-venäläisessä yhteisjulkaisussa Petrozavodsk 300: Karelija v protsesse peremen ja jatkoi loppuvaiheessa olevaa väitöskirjatyötään Intelligentsija Venäjän murroksessa. 23 Opetus Osaston tutkijoista Ismo Björn, Pekka Hakamies, Kaija Heikkinen, Kimmo Katajala ja Antti Laine ovat dosentteja Joensuun yliopistossa ja eräissä muissa yliopistoissa. Laine, Björn ja Hakamies ovat antaneet opetusta humanistisen tiedekunnan Karelia, Russia and the Baltia -ohjelmassa. Kimmo Katajala luennoi kevätlukukaudella historiallisesta kriminologiasta Joensuun yliopiston historian laitoksella ja veti syyskaudella teemaseminaari II:n Rajat ja rajojen hallinta. Pentti Stranius sai valmiiksi Many Faces of Karelia -virtuaalikurssin, jota testattiin historian laitoksella. Se ja Straniuksen toimittama virtuaalikurssi Russian History on the Screen and Behind the Screen toteutettiin myös Aleksanteri-instituutin maisteriohjelmassa. Antti Laine oli opettajana Petroskoin yliopiston ja Pedagogisen yliopiston sekä Joensuun yliopiston historian, maantieteen, metsätieteen ja biologian opiskelijoiden ensimmäisellä FIRST-vaihto-ohjelmaan kuuluvalla kesäkurssilla Karjalan Urozerossa. Asiantuntijatehtävät Osaston tutkijat osallistuivat Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran valtakunnallisen VIEPÄ päivien (11. 12.3.) suunnitteluun. Kaija Heikkinen oli työryhmän Emigraatio ja Venäjä puheenjohtaja sekä päivien johtoryhmän puheenjohtaja. Pekka Hakamies toimi istunnon puheenjohtajana ja Stranius Populaarikulttuuria susirajalla -työryhmän koordinaattorina. Antti Laine toimi Joensuussa 16. 18.6. Karjalan Liiton kesäpäivien järjestelytoimikunnassa ja osallistui Kimmo Katajalan kanssa kesäpäivien yhteydessä pidettyyn Karjala kahden puolen rajaa -seminaariin esitelmöitsijöinä. Hakamies piti esitelmän Itävallassa Grazin yliopistossa 16. 19.9. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa Borders in a new Europe: between history and new challenges. Kimmo Katajala ja Pekka Hakamies pitivät kongressiesitelmät Isossa- Britanniassa, Glamorganin yliopistossa 2. 4.12. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa Crossing Borders. Histories, Theories and Identities.
24 Hakamies toimi Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja -sarjan toimittajana. Tutkijoista Laine, Hakamies ja Katajala ovat toimineet SKS:n julkaisusarjoissa referee-lausunnon antajina. Katajala on Suomen Historiallisen Seuran hallituksen, julkaisuvaliokunnan sekä Skandinavian jaoksen jäsen. Hakamies on Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran hallituksessa. Pentti Stranius on Idäntutkimus-lehden toimittaja. Kimmo Katajala on Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja. Olga Davydova osallistui panelistina TV2:ssa lähetettyyn ryssävihaa käsittelevään ohjelmaan. Kaija Heikkinen on Joensuun yliopiston tasa-arvoneuvottelukunnan jäsen ja Karjalan tutkimuslaitoksen johtokunnan varajäsen. Antti Laine on Rajatutkimus, EU ja Venäjä -hankkeen ohjausryhmän jäsen. Hakamies oli yliopiston Muistin mukaan -julkaisun toimituskunnan jäsen. Antti Laine on yliopiston edustajana Karjala Tietokantasäätiön hallituksessa toimien sen puheenjohtajana. Hän on myös yliopiston edustajana Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnassa, Joensuun yliopiston opintotukilautakunnan puheenjohtaja ja YTHS:n johtokunnan puheenjohtaja. Ismo Björn kuuluu tutkijoiden metsäpalaveriin. Hän oli alustajana Tutkijoiden metsäpalaverin II kokouksessa Metsän käytön historia Kolilla 15. 17.9. ja kutsuttuna asiantuntijana myös aiemmassa tapaamisessa. Hakamies on yliopiston työsuojeluvaravaltuutettu ja osallistunut Tieteentekijäin liiton Uusi palkkausjärjestelmä -työryhmän työskentelyyn. Hän on ollut myös Tieteentekijöiden liiton liittokokousedustaja ja kevätliittokokouksen puheenjohtaja. Julkaisut Artikkelit (asiantuntijoiden hyväksymät) Hakamies, Pekka (2004) Finns in Russia, Russians in Finland. Remigration and the problem of identity. Julkaisussa: Anna-Leena Siikala, Barbro Klein & Stein Mathisen. Creating diversitites. Folklore, Religion and the politics of heritage. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 43 53. (Studia Fennica Folkloristica). Heikkinen, Kaija (2004) The Ethnic Identity of Russian-Finnish Immigrants in Finland. Problems of Definition. Romualdas Apanaviçius (ed.) Ethnic Culture. Traditions and Innovations. Kaunas: Vytautas Magnus University. 331 339. Heikkinen, Kaija (2004) Performing Ethnicity Among the Nenets and the Veps Peoples in Russia. Julkaisussa: Jari Kupiainen, Erkki Sevänen ja John A. Stotesbury (eds) Cultural Identity in Transition. Contemporary Conditions,
Practices and Politics of a Global Phenomenon. Atlantic Publishers & Distributors. Nice Printing Press, Delhi. 158 170. Heikkinen, Kaija (2004). Jumalten keittiössä Venäjän kylissä. Julkaisussa: Maarit Knuuttila, Jyrki Pöysä ja Saarinen, Tuija (toim.) Suulla ja kielellä. Tulkintoja ruuasta. Tietolipas 202. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Katajala, Kimmo (2005). Introduction. Julkaisussa: Kimmo Katajala (ed.) Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries. Studia Fennica Historica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 11 15. Katajala, Kimmo (2005). Against the Tithes and Taxes, for King and Province. Julkaisussa: Kimmo Katajala (ed.) Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries. Studia Fennica Historica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 32 52. Katajala, Kimmo (2005). The Changing Face of Peasant Unrest in Early Modern Finland. Julkaisussa: Kimmo Katajala (ed.) Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries. Studia Fennica Historica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 149 187. Katajala, Kimmo (2005). For the King, Farms and Justice.. Julkaisussa: Kimmo Katajala (ed.) Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries. Studia Fennica Historica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 206 221. Katajala, Kimmo (2005). Conclusions. Julkaisussa: Kimmo Katajala (ed.) Northern Revolts. Medieval and Early Modern Peasant Unrest in the Nordic Countries. Studia Fennica Historica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 258 269. 25 Muut julkaisut Björn, Ismo (2004) Yhdyskuntapalvelut uudessa Noljakassa. Julkaisussa: Ismo Björn ja Pasi Tuunainen (toim.). Noljakan kirja. Joensuu: Siilaisen-Noljakan Asukasyhdistys ry. 205 208. Björn, Ismo (2004) Suksitehdas, valimo ja Hukka-maila yrittäjiä ja yrityksiä kaupungin laidalla. Julkaisussa: Ismo Björn ja Pasi Tuunainen (toim.). Noljakan kirja. Joensuu: Siilaisen-Noljakan Asukasyhdistys ry. 193 204. Björn, Ismo (2004) Markku Pölönen ja turjottamisen taito. Maaseudun Uusi Aika 1/2004, 72 76. Björn, Ismo ja Pasi Tuunainen (toim.) (2004) Noljakan kirja. Joensuu: Siilaisen-Noljakan asukasyhdistys ry. Björn, Ismo (2004) Noljakan Nousu. Julkaisussa: Ismo Björn ja Pasi Tuunainen (toim.). Noljakan kirja. Joensuu: Siilaisen-Noljakan Asukasyhdistys ry. 352. Björn, Ismo (2004) Hevosmies Erkki I. Pesonen. Julkaisussa: Ismo Björn ja Pasi Tuunainen (toim.). Noljakan kirja. Joensuu: Siilaisen-Noljakan Asukasyhdistys ry. 183 184.