Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2012/2 Dnro ESAVI/153/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.4.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Myllypuron johtaminen rumpuputkeen tien alitusta varten Niipperin asemakaava-alueella ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Espoo Espoon kaupunki HAKEMUS Espoon kaupunki on aluehallintovirastossa 29.8.2011 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Myllypuron johtamiseen rumpuputkeen tien alitusta varten Niipperin asemakaava-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Espoo kaupungissa. SUUNNITELMA Yleistä Vesistötiedot Hakijan tarkoituksena on rakentaa Espoon Niipperinpellon asemakaavaalueelle Niipperinpelto -niminen tie. Myllypuron ylityskohdassa purouoma ohjataan nykyisellä paikallaan alittamaan tielinjaus rumpuputkessa. Niipperinpellon asemakaava-alueen läpi virtaa Monikonpuro -niminen puro, joka yhtyy alempana Niipperinpuro -nimiseen puroon. Niipperinpuro laskee Espoon Pitkäjärveen Vanhankartanonpuro -nimisenä. Pitkäjärvestä laskeva Glimsjoki yhtyy edelleen Espoonjokeen, joka laskee Suomenlahteen Espoonlahden perukassa (vesistöalue 81.055). Myllypuron valuma-alue on rumpupaikalla noin 645 ha, josta lähivalumaaluetta on noin 123 ha (teollisuusalue ja pientalovaltainen asuinalue) ja kaukovaluma-aluetta (Niipperinportin pohjoispuolella) noin 522 ha. Lähivaluma-alue on tiiviisti rakennettu ja rummun mitoittavat huippuvirtaamapiikit aiheutuvat rankkasateista. Kaukovaluma-alueen osuus on vähäinen suuren koon ja pitkänomaisen muodon vuoksi. Myllypuron keskivirtaama rumpupaikalla on 50 100 l/s. Vesisyvyys uomassa on keskivirtaamalla noin 15 20 cm. Myllypuron pohjan laatu on hankealueella kauttaaltaan savea. Vedenlaatu Lähin vedenlaadun mittauspiste Vanhakartanonpuro sijaitsee noin 2,6 km suunnittelualueesta ylävirtaan. Vedenlaatuun vaikuttaa suuresti golf-kenttä, jonka läpi ja vieritse puro virtaa. Suunnitelman mukaisella toimenpidealu- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
eella Myllypuron vedenlaatu on siten todennäköisesti monilta osin paremmalla tasolla, kuin seuraavassa kuvatulla vedenlaadun mittauspisteellä. Vanhankartanonpuron veden väri vaihteli vuonna 2009 ruskeasta tumman ruskeaan. Vesi oli kevättulvan aikaan hyvin sameaa, mutta kirkastui syksyä kohden. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti valumaolojen mukaan olleen koko ajan rehevässä luokassa. Veden happipitoisuus oli hyvällä tasolla. Kemiallinen hapenkulutus oli luontaisella tasolla. Hygieenistä likaantumista puron vedessä oli havaittavissa kesäkaudella. Sähkönjohtavuus oli koholla. 2 Rumpu Suunnitelman mukaan Myllypuron uoma johdetaan kulkemaan yhdessä tai kahdessa riittävän suuressa putkessa padotuksen estämiseksi. Putkitettava osuus on noin 18 m. Putket sijoitetaan siten, että ne ovat samassa tasossa kuin puron pohja, jotta putken ja puron välille ei muodostu kynnystä. Uoman pohjan kaltevuus on 0,56 %. Kun suurimman sallitun padotuksen arvoksi valitaan 10 cm, on rumpukoko seuraava: - HQ1/50: Di 2400 mm tai tuplarumpu Di = 1600 + 1400 mm - HQ1/100: Di = 2500 mm tai tuplarumpu Di = 1600 + 1600 mm Yhtä rumpua käytettäessä rumpu sijoitetaan siten pohjaan nähden, että sen levein kohta tulee uoman vesialan kohdalle. Tällöin rummun vesiala on mitoitusvirtaamalla mahdollisimman suuri ja rumpu muodostaa keskivirtaamalla mahdollisimman vähän estettä kalan kululle. Kahta rumpua käytettäessä uomaa on rumpupaikalla levennettävä siten, että uoman leveys vastaa rumpujen leveyttä. Ilman uoman leventämistä kahta rumpua ei ole mahdollista asentaa riittävän lähekkäin siten, että vesiala on riittävä. Uoman leventäminen parantaa myös virtausalaa keskivirtaamatilanteessa, jolloin kalan kululle aiheutuva estevaikutus vähenee. Tarvittava kaivutyö toteutetaan kuivatyönä ja puro ohjataan uuteen putkeen töiden valmistuttua. Putkien materiaali on todennäköisesti betoni, mutta rakennusteknisesti myös muiden putkimateriaalien käyttö on mahdollista putkikokoa muuttamatta. Kalasto Espoonjoen suojelusuunnitelmassa on käsitelty Glimsjoen haaran luonnonolosuhteita. Tällä jokiosuudella on mainittu mm. uhanalaisen taimenen viihtyvän ja havaintoja on myös taimenen lisääntymisestä alueella. Kalojen esiintymisen kannalta tunnetuimmat alueet sijoittuvat Pitkäjärven alapuoliselle varsinaiselle Glimsjoen osalle. Ylempänä reitillä Pitkäjärven yläpuolisilla osuuksilla suojelusuunnitelmassa on todettu olevan useita taimenen lisääntymiseen soveltuvia koskijaksoja. Espoon virtavesissä on tehty sähkökoekalastuksia Espoon ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2008. Kalastetuissa kohteissa oli koskipaikkoja myös Glimsjoen haarassa noin yhden kilometrin etäisyydellä ylävirtaan
rumpukohdasta. Myllypuron laaksossa ylempänä uomassa saatiin saaliiksi yksi kolmipiikki. Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelmassa vuodelta 2001 ei mainita Espoonjoen Glimsjoen haaraa luonnonvaraisten taimenkantojen elinpaikkana. Glimsjoella ja ylempänä Myllypurossa katsotaan kuitenkin olevan potentiaalia siirtoistutuksin aikaansaatavalle taimenkannalle. 3 Kaavoitus Luonnonsuojelualueet Omistussuhteet Hankkeen vaikutukset Toimenpidealue kuuluu Niipperinpellon asemakaava-alueeseen. Hakemuksen mukaiset toimenpiteet eivät ole ristiriidassa alueen asemakaavoituksen kanssa eivätkä vaikeuta kaavan laatimista. Asemakaava edellyttää hakemuksen mukaisia toimenpiteitä. Hakemuksen toimenpidealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojeltuja kohteita. Noin kilometrin etäisyydellä ylävirtaan päin on suojeltu Myllypuron puronvarsilehto. Myllypuro kuuluu Espoon Mankin kalastusalueeseen. Hankealueella ei toimi järjestäytyneitä osakaskuntia. Puron virtaaman esteettömyyden varmistamiseksi suunnitellut rumpuputket on mitoitettu riittävän suuriksi, jotta putkituksesta ei aiheudu virtaamahidastetta edes suurimmilla rankkasateilla, joita alueella arvioidaan voivan esiintyä. Myllypuron johtaminen kulkemaan putkessa tienalituksen matkalla ei siten muuta puron virtausta. Myllypuron suojeltu lehtopurolaakso sijaitsee suunnittelukohteesta ylävirtaan noin yhden kilometrin etäisyydellä. Tien rakentamisella ja puron putkittamisella ei aiheuteta padotusta eikä muita muutoksia puron virtaamaolosuhteisiin. Putki asetetaan myös jo olemassa olevaan puron pohjan tasoon, jolloin putken alapäähän ei muodostu vesieliöiden kulkua vaikeuttavaa kynnystä. Tien rakentamista varten putkitettava puron osuus on noin 18 m:n pituinen, joten vesieliöstön siirtymiselle purouomaa ylös tai alaspäin ei aiheuteta merkittävää haittaa. Suunnitelman mukaisella toimenpiteellä ei ole haitallista vaikutusta puron kalaston elinmahdollisuuksiin. Kuivatyönä toteutettuna putken vaatima ojan kaivu aiheuttaa huomattavasti vähäisempää samennusta alapuolisella vesialueella, kuin suoraan purouomaan asennettaessa. Työmenetelmän valinnalla vähennetään siten merkittävästi kalastolle ja muulle vesiluonnolle aiheutuvaa vaikutusta. Vahingot ja haitat Suunnitelman mukaisista toimenpiteistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesistön käytölle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varan-
MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET nut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.9.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että sen tietojen mukaan hankealueella on voimassa 18.9.2000 hyväksytty Niipperinpellon asemakaavan muutos. Rumpuputken kohta on osoitettu asemakaavassa kaduksi ja rummun yläpuolinen alue lähivirkistysalueeksi (VL). Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualue (YSA204852) sijaitsee noin 1 km rumpupaikasta ylävirtaan päin. Rumpupaikka ei ole pohjavesialuetta. Mitoitusvirtaamana tulee käyttää vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää ylivirtaamaa HQ 1/100, koska kyse on taajama-alueesta. Rumpuputken koon on oltava hakemukseen liitettyjen laskelmien mukaisesti vähintään Ø 2 500 mm, mitä y-vastuualue pitää riittävänä. Tuplarumpua käytettäessä rumpuputken koon on oltava vähintään Ø 1 600 + Ø 1 600 mm. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on pitänyt näistä vaihtoehdoista parempana yhden rummun vaihtoehtoa. Espoonjoen suojelusuunnitelmassa (2008) todetaan Pitkäjärven yläpuolisilla osuuksilla olevan useita taimenen lisääntymiseen soveltuvia koskipaikkoja. Espoon virtavesien sähkökoekalastukset -raportin (2008) mukaan Niipperin Myllypuron laaksossa noin 1 km suunnitellusta rumpupaikasta ylävirtaan päin tehtiin sähkökoekalastus osana Espoon ympäristökeskuksen virtavesien inventointihanketta. Koekalastuksessa 25.7.2008 saatiin saaliiksi kolmipiikkejä, joiden lukumäärää tai painoa ei raportissa ilmoiteta. Osa rannikon kolmipiikeistä nousee jokiin ja puroihin kudulle, joten kolmipiikkihavainto viittaa siihen, että kolmipiikit voivat nousta suunnitellun rumpupaikan yli. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että putkitus on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu nousuestettä kaloille. Yllä olevat asiat huomioiden ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että lupa hankkeen toteuttamiseksi voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää. 4 HAKIJAN SELITYS Hakija on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta lausunut, että Myllypuron johtaminen rumpuputkeen tullaan toteuttamaan ELY-keskuksen suositusten mukaisesti, tosin kahta rumpuputkea käyttäen. Niipperinpellon katusuunnitelmassa kadulle esitetty tasaus perustuu kahden rummun käyttöön. Mahdollisesti yhdellä putkella toteutettuna tulee lisää katupenkereen leveyttä ja pohjanvahvistuskustannukset kasvavat. Penkereen leveys laajen-
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU taisi myös ympäristön kaivu- ja rakentamistöitä, joita on pyritty minimoimaan. Kahden putken ratkaisussa rumpuosuus toimii minimivirtaamatilanteissa yhtä putkea paremmin, koska putket asennetaan hieman eri korkeusasemiin. Vesisyvyys on alempana olevassa rummussa aina suurempi kuin yhdessä isossa. Tämän myötä putkilinjan huuhtoutuvuus on varmempi. Kahden putken käyttö varmistaa myös paremmin kuivalla kaudella mahdollisten kalojen tms. nousun purossa. Erityisesti yhdellä putkella toimiessa voi syntyä tilanne, että rummun pohjalla on niin vähän vettä, että nousu ei ole mahdollista. Kahden putken toimintavarmuus on myös yleisesti ottaen parempi kuin yhden. Jos esimerkiksi joku ulkoinen tekijä aiheuttaa putken rikkoontumisen tai tukkeutumisen, niin kahden putken ratkaisussa on todennäköistä, että toinen putki jää vielä käyttöön. 5 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan Myllypuron johtamiseen rumpuputkeen tien alitusta varten Niipperin asemakaava-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungissa. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Rummun mitoitusvirtaamana on käytettävä kerran sadassa vuodessa esiintyvää ylivirtaamaa. Rumpuputkia voi olla yksi tai kaksi. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle sekä niin, että niistä ei aiheudu padotusta, tulvan vaaraa tai vettymishaittaa eikä kalan kulkua estetä. 3) Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi kuivatyönä ja rumpuputket on yhdistettävä Myllypuroon vasta töiden päätyttyä. 4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 5) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä.
6) Rakennustöihin on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja työt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset. 6 Perustelut Myllypuron johtaminen rumpuputkeen Niipperinpelto -nimisen tien alituskohdassa on tarpeen Espoon kaupungin Niipperinpellon asemakaavan mukaisten rakennuskohteiden toteuttamiseksi ja alueen maankäytön tehostamiseksi. Rumpuputket eivät muuta puron virtausta eivätkä sijoitettuna puron pohjan tasolle aiheuta vesieliöstön kulkua vaikeuttavaa kynnystä. Monikonpuro ei ole suojelukohde eikä sen alueella esiinny rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja. Kuivatyönä tehtävästä putkien asentamisesta aiheutuu vain vähäistä ja lyhytaikaista veden sameutumista. Luvan saaja omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Hankkeella ei ole vaikutusta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 4 (136/1999) ja 6 :n 2 momentti (553/1994) ja 11 a (274/2011) Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamalla muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Hankkeessa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 (1391/2009)
7 Lausunto muistutuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1220 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain 2 luvun mukaisen hankkeen käsittelystä peritään 1 220 euroa. Asetusta sovelletaan, koska asia on tullut vireille ennen 1.1.2012. Päätös Espoon kaupunki Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalouspalvelut (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-153-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.5.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.