Sisällysluettelo 3 E D U N VA LV O N TA 4 V I E S T I N T Ä 8 KO U L U T U S 1 0 K U LT T U U R I V I E N N I N K E H I T T Ä M I N E N

Sisällysluettelo 3 E D U N VA LV O N TA 4 V I E S T I N T Ä 8 KO U L U T U S 1 0 K U LT T U U R I V I E N N I N K E H I T T Ä M I N E N 1 1 PA LV E L U T J A P R O J E K T I T 1 3 j ä s e n i s t ö 1 4 H A L L I N T O 1 6 TA L O U S 2 3 S U O M E N M U S E O L I I T O N J Ä S E N E T 1

85-vuotiasta Suomen museoliittoa juhlittiin Valtakunnallisilla museopävillä Porissa toukokuussa ja 85-vuotisjuhalseminaarissa joulukuussa Suomen kansallismuseossa. Kuva ylimpänä Suomen museoliiton perustamiskokouksesta, keskellä Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti kohottaa maljan juhlivalle Museoliitolle juhlaseminaarin vastaanotolla (Kuva: Jaana Rytkönen). alla Museopäivin osallistujia Porin kaupungin tarjoamalla illallisella Porin taidemuseossa. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan museo. 2

Edunvalvonta Suomen museoliiton ydinarvot ovat sivistyksen kunnioittaminen, historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Visiona on elinkelpoinen ja korkeatasoinen, muutokset hallitseva ja koko Suomen kattava museoalan palveluverkosto. Museoliitto edustaa suomalaista museolaitosta jäsenistönsä valtuuttamana ja käyttää sen ääntä. Tavoitteena on tuoda jäsenten tietoon alan tulevaisuuteen vaikuttavat ajankohtaiset muutokset ja varmistaa, että museoalan tavoitteet ovat päättäjien tiedossa riittävän aikaisessa vaiheessa. Liitto toimii yhteistyö- ja keskustelukumppanina ratkaistaessa museoihin ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita. Se pyrkii edistämään kansallisten ohjelmien toteutumista museoissa ja museoiden huomioon ottamista yhteiskuntapoliittisissa ohjelmissa. (Strategia 2007-2013) Vuosi 2008 oli Museoliiton 85. toimintavuosi. Liiton perustava kokous pidettiin Kansallismuseossa 30.9.1923. Juhlavuotta vietettiin työn merkeissä teemalla Museo tekee meille hyvää. Museolehdestä julkaistiin ylimääräinen numero, jossa esiteltiin liiton koulutustoimintaa, yhtä keskeisintä toimintamuotoa aina perustamisesta lähtien. Karttakeskuksen Suomen 100 -julkaisusarjaan toimitettiin suomalaisia museoita esittelevä osio ja Suomen Tammi -hankkeen päätökseksi julkaistiin Wihurin säätiön tuella museopedagogiaa käsittelevä julkaisu, Kulttuuriperintö ja oppiminen. Juhlaseminaari pidettiin Kansallismuseon tiloissa 11.12. Esitelmät käsittelivät museota hyvinvoinnin ja terveyden lähteinä. Seminaarin jälkeiselle juhlavastaanotolle Museoliiton toimistoon oli kutsuttu runsas joukko jäsenten ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Toimintavuoden keskeisiä edunvalvontatoimia olivat osallistuminen opetusministeriön Vosseurantaryhmän, Kulttuuriviennin valmisteluryhmän ja Kansallisen digitaalisen kirjaston ohjausryhmän sekä Museoviraston Kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnan työhön. Liitto on edustettuna museoalan asiantuntijana myös muutamissa jäsenten hallintoelimissä. Opetusministeriölle annettiin lausunnot Luston ja Saran säilyttämisestä maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa, missä yhteydessä ministeriölle ilmaistiin myös huoli erikoismuseoiden taloudellisesta tilanteesta. Muita lausuntoja annettiin mm. Kulttuurisetelin verovapaudesta, Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytyksestä, Työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin, Valokuvat kotona - yksityisten lehtikuvaajien hallussa olevan aineiston säilymisestä, Museoviraston aluehallinnon kehittämisestä, Äänitteille tallennettujen esitysten suoja-ajan pidentämisestä, Euroopan komission Vihreästä kirjasta, jossa komissio kehotti jäsenmaita terästämään toimia digitoitujen aineistojen tuomiseksi eurooppalaisten ulottuville opiskelu-, tutkimus- ja vapaa-ajan tarkoituksiin, Yliopistolain uudistamisesta, jossa kiinnitettiin huomiota yliopistollisten museoiden asemaan, Opetusministeriön kulttuuripolitiikan kehittämisstrategiasta ja Radioyhtiöiden tekijänoikeuden suojasta, jossa toivottiin museoille käyttöoikeuksia aineistoihin. Eduskunnalle annettiin lausunto valtion tulo- ja menoarvioesityksestä ja tehtiin aloite kunnallisten museoiden sisällyttämisestä uudistettavaan Lahjoitusten verovähennysoikeutta koskevaan verolain muutokseen sekä vähennyskelpoisen lahjasumman korottamisesta. Kuntien ja Kuntaliiton huomiota kiinnitettiin siihen, että valtionosuuslainsäädännön uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa museoiden valtionosuuksia oli nostettu noin 5 milj. eurolla, mutta vos-seurantaryhmän tekemän selvityksen mukaan kunnat eivät ole kohdistaneet kasvua museoiden toimintaan, vaan sillä oli kompensoitu lähinnä museoiden kasvaneita vuokra- ja palkkakustannuksia. Samoin kiinnitettiin kuntien huomiota siihen, että Museoliiton tekemän selvityksen mukaan KUVA KARI JÄMSÉN 3

kuntien perimä kiinteistövero kohtelee yksityisiä museoita eriarvoisesti ja toivottiin veron määrittämistä 0 %:ksi. Syksyn kunnallisvaalien alla puoluetoimistoilta tiedusteltiin yhdessä orkesteri- ja teatterijärjestön kanssa millä tavoin puolueiden vaaliohjelmissa kulttuurilaitokset on otettu huomioon. Samoin yhdessä tehtiin kulttuuriministeri Wallinille ehdotus siitä, että opetusministeriö seuraisi eduskunnan hyväksymän verottoman kulttuurisetelin vaikutusta kulttuurilaitosten kävijämääriin. Veikkauksen edunsaajatahojen kanssa tavattiin opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja keskusteltiin veikkausvoittovarojen jakoperusteista ja veikkausvoittovarojen tulevaisuudesta kulttuurin rahoituksen näkökulmasta. Museoliiton hallitus päivitti strategiaansa keväällä Berliinissä sekä uudelleen syksyllä Helsingissä järjestetyissä kokouksissa. Toimintaympäristön muutosten osalta todettiin ympäristön tilaan kohdistuvan yleisen huolen vaativan myös museoita kiinnittämään kestävän kehityksen periaatteisiin suurempaa huomiota. Tämä päätettiin ottaa huomioon myös liiton strategisissa tavoitteissa ja toiminnassa. Pääsihteeri osallistui lisäksi Uudenmaan liiton kulttuuristrategiaa 2015 valmistelevan työryhmän työhön ja on Euroopan museoliittojen verkoston, NEMO:n, Network of European Museum Organisations, hallituksen jäsen. Viestintä Suomen museoliiton viestinnän tavoitteena on edistää ja kehittää museoalan tiedonvälitystä, toimia museoalan monipuolisena tiedonlähteenä, kohentaa alan näkyvyyden kautta myönteistä kuvaa museoalan ammatillisuudesta ja osaamisesta sekä toteuttaa erityisteemoihin liittyviä markkinointi- ja viestintähankkeita. Toiminta-alueesta vastasi vs. tiedottaja Jaana af Hällström 31.7. saakka ja tiedottaja Janne Saavalainen 1.8. alkaen. M u s e o a l a n s i s ä i n e n v i e s t i n t ä Museoliiton sisäisen viestinnän välineitä ovat verkkosivut, Museoposti-lista, jolle oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt 2405 käyttäjää, sekä jäsenlehti Julius, joka ilmestyi vuoden aikana 9 kertaa. Juliuksen pääpaino on museoalan koulutustilaisuuksista tiedottamisessa ja alan ajankohtaisissa uutisissa. Liiton verkkosivuilla www.museoliitto.fi kerrotaan Museoliiton toiminnasta, koulutuksesta, projekteista, alan ajankohtaisista uutisista sekä avoimista työpaikoista. Museoliitto.fi-sivustosta vastasi tiedottaja. Museoiden käyttöön viestinnän työkaluksi Jaana af Hällström toimitti oppaan Viesti museosi näkyväksi, joka on ladattavissa pdf-muodossa www-sivuilta museoliitto.fi/tiedotus. U l ko i n e n v i e s t i n t ä Museoliiton ulkoisen viestinnän välineitä ovat Museo-lehti, näyttelytiedotus, Näyttelyposti-lista ja verkkosivut sekä Museoliiton koordinoima Museoviikko-tapahtuma, Museojulkaisukilpailu ja Museoliiton oma julkaisutoiminta. Lisäksi osallistuttiin Turun ja Helsingin kirjamessuille museoosastolla. Museoliiton suurelle yleisölle suunnatuista verkkosivuista museot.fi ja museums.fi vastasi pro- 4

jektisuunnittelija Jaana Rytkönen. Museot.fi-sivustolta löytyy tietoa museoalasta, kattava museohakupalvelu sekä näyttelykalenteri. Englanninkielinen museums.fi tarjoaa tietoa suomalaisista museoista muun muassa ulkomaisille matkailijoille. Museoiden vuoden 2008 näyttelytarjonnasta tiedotettiin tammikuussa medialle. Samalla liiton verkkosivuilla julkaistiin pdf-muodossa koosteet ja kuukausittainen kalenteri näyttelyistä ja tapahtumista. Aikaisempina vuosina järjestetystä tiedotustilaisuudesta luovuttiin samoin Museovuosi- printtiversiosta. Toimittajat ohjattiin museot.fi-näyttelykalenteripalveluun, josta voi hakea museoiden näyttelytietoja läpi vuoden. Näyttelyiden ja tapahtumatietojen kirjaamisesta ja päivittämisestä vastaavat museot itse. Näyttelykalenterin yhteyteen rakennettiin lainattavat näyttelyt -tietokanta, jossa museot ilmoittavat omaa tuotantoaan olevista lainattavista näyttelyistä. Osoitteessa www.museot.fi/lainattavat-nayttelyt on listattu näyttelyt paikkakunnan mukaan ja niitä voi hakea vapaalla sanahaulla tai maakunnittain. Vuoden aikana rekisterissä oli keskimäärin 55 lainattavaa näyttelyä. Museorekisteriä kehitettiin esteettömyystietojen osalta. Hankkeesta vastasi Jaana Rytkönen. Osoitteessa www.museot.fi/museohaku voi hakea museokohteita, joihin on esteetön sisäänpääsy kaikkiin museotiloihin tai tiloihin, joissa on esteetön wc, induktiosilmukka, esteetön pysäköinti, kosketeltavia esineitä, lainattava pyörätuoli tai tilattavissa opastuksia erityisryhmille. Museorekisterissä käytettävät kriteerit laadittiin yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Museot.fisivuston esteettömyystietopalvelun markkinoitiin tehtiin mikrokuituliina, jota voi käyttää silmälasien tai näyttöpäätteen puhdistukseen. Liinaa jaettiin Helsingin kirjamessuilla suurelle yleisölle ja kansanedustajille joulutervehdyksen kanssa. Museot.fi-sivustoa markkinoitiin medialle vuoden 2009 näyttelytiedotuksen yhteydessä. Mikrokuituliinan ulkoasun suunnitteli graafikko Kirmo Kivelä. Museoliiton toiminnasta tiedotettiin medialle säännöllisesti. Museoliiton tiedottaja toimii toimittajien tietopalveluna näiden museoalaa koskevissa kysymyksissä. Museo tekee meille hyvää! näyttelyt, tapahtumat, museot museohaussa nyt myös esteettömyystiedot Museot.fi-kuituliina tuotettiin museoiden markkinointiin ja myyntiin. M u s e o - l e h t i Jäsenetuna julkaistava Museo-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen (teemana Kokoelmat, 32 s.) ja kolmas numero (Museoammattilaisuus, 32 s.) suunnattiin ensisijaisesti museoissa työskenteleville. Painosmäärät olivat 1 100-1 200 kpl. Kesä- (Museo tekee meille hyvää!) ja talvinumeroita (Tekniikka) jaettiin ilmaisjakeluna museokävijöille. MuseoKesä-lehden (44 s.) painosmäärä oli 21 000 kpl ja MuseoTalvi-lehden (40 s.) 5 100 kpl. Lisäksi julkaistiin Museo-lehden erikoisnumero 2B/2008, jonka teema oli liiton 85-vuotinen koulutustoiminta. Lehden painosmäärä oli 1 100. Yleisönumeroiden suuret painosmäärät rahoitettiin museoiden ilmoituksilla ja museot saivat lehteä omaan markkinointiinsa ilmoituskokoa vastaavan määrän. Museoliitto jakoi MuseoKesä-lehteä Museoviikon avajaistapahtumassa Kampin liikekeskuksessa 12.5. ja yhteistyökumppani VR jakoi lehden asiakkailleen. Molemmat yleisönumerot lähetettiin myös kansanedustajille ja muille sidosryhmille. Museo-lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri ja toimitussihteerinä tiedottaja. Sisältösuunnittelusta vastasi tiedotustyöryhmä, 5 Museo-lehden erikoisnumero käsitteli liiton 85-vuotista koulutustoimintaa.

jonka puheenjohtajana toimi Juhani Kostet sekä jäseninä Kalle Kallio, Unto Käyhkö, Laura Luostarinen ja Susanna Pettersson. Syyskuusta 2008 lähtien Petterssonin tilalla jatkoi Merja Herranen. Lehden taittajina toimivat graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Ilmoitusmyynnistä ja yleisölehtien markkinoinnista vastasi toimistosihteeri Helena Piipponen. M u s e o v i i k ko Valtakunnallinen museoviikko oli osa Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden Suomen kansallista ohjelmaa. Museoviikkoa vietettiin 12. 18.5. teemalla Eurooppalaisuus meissä, Det Europeiska i oss, Heritage of Europe. Museoviikon järjestämiseen osallistui 92 museota 37 paikkakunnalla. Museoviikon avajaistilaisuus järjestettiin 12.5. Helsingissä Kampin liikekeskuksessa, jossa museot kertoivat teemaan liittyvästä ohjelmastaan ja kutsuivat ohikulkijoita vierailulle museoon. Museoliitto tuotti tilaisuutta varten Key Cardin, kutsukortin, jota jaettiin ohikulkijoille päivän aikana 5 000 kpl. Kortti oikeutti lahjaan museovierailun yhteydessä Museoviikon aikana. Avajaispäivänä museot jakoivat kutsukorttia mm. Hyvinkäällä, Vantaalla, Uudessakaupungissa ja Kokkolassa. Museoviikon avajaistapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Veikkaus Oy ja markkinointiviestinnässä VR. Museoviikon ohjelma julkistettiin www. museoviikko.fi-sivustolla ja ohjelmasta tiedotettiin medialle kevään aikana valtakunnallisesti. Osallistuvat museot huolehtivat paikallisesta tiedotuksesta. Kooste ruotsinkielisestä ohjelmasta oli Museoliiton ruotsinkielisillä sivuilla. Museoviikon teemaan liittyvistä tapahtumista kerrottiin myös EU:n teemavuoden verkkosivuilla www. vuoropuhelu.fi. Museoviikon juliste lähetettiin osallistuville museoille, jonka lisäksi julistekampanja näkyi VR:n lähijunissa kuukauden ajan alkaen huhtikuun puolivälistä Museoviikon loppuun. Museoviikon avajaistilaisuudesta ja museoiden tapahtumista Museoliiton infopiste Kampin liikekeskuksessa. Kuvat: Jaana af Hällström. Museoviikon avajaisissa Kampin liikekeskuksessa museot ja suuri yleisö kohtasivat toisensa. tehtiin kuvakooste museot.fi-sivustolle. Museoviikon koordinoinnista vastasi Jaana Rytkönen ja markkinointiyhteistyöstä ja -viestinnästä Helena Piipponen. K i r j a m e s s u t Museoliitto osallistui Turun kirjamessuille 3. 5.10. ja Helsingin kirjamessuille 23. 26.10. Turussa osastolla mukana olivat Aboa Vetus & Ars Nova, Turun maakuntamuseo, Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo ja Forum Marinum, joka vastasi osastosta. Helsingin kirjamessuilla keskusteltiin vanhasta eurooppalaisesta taiteesta ja Museoliiton juhlavuoden teeman mukaisesti kulttuurin hyvää tekevästä vaikutuksesta. Osastolla kirjaesittelyjä järjestivät Helsingin kaupunginmuseo, Lahden kaupunginmuseo sekä Tampereen museot. Osaston myynti kasvoi edellisvuodesta 17 %. Osastolla olivat mukana Ateneumin taidemuseo, EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Etelä-Karjalan museo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Hel- 6

singin kaupunginmuseo, Kuopion museo, Lahden kaupunginmuseo, Mobilia, Nykytaiteen museo Kiasma, Pohjanmaan museo, Sara Hildénin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo, Suomen lasimuseo, Taidekeskus Retretti, Tampereen museot, Turun taidemuseo, Vantaan kaupunginmuseo ja Vihdin museo. Messuista vastasi Jaana Rytkönen. Helsingin kirjamessujen yhteydessä museo-osastolla tehtiin asiakaskysely, jossa tiedusteltiin kävijöiltä mikä saa heidät museoon. Kyselyn perusteella 95 % tulee museoon kiinnostavan näyttelyn tai aiheen perusteella. Kyselyn tulos julkaistiin Juliuksessa 8/2008. Helsingin kirjamessuilla museo-osastolla valokuvaaja Kari Hakli esitteli Helsinkivalokuvateosta. Kuva: Jaana Rytkönen. M u s e o j u l k a i s u k i l pa i l u Joka toinen vuosi järjestettävään Museojulkaisukilpailuun osallistui 34 julkaisua. Kilpailun raati valitsi näistä viisi finalistia, jotka raadin jäsen johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta julkisti Turun kirjamessuilla. Raadin muut jäsenet olivat tiedottaja/toimittaja Titta Baer Suomen kirjastoseurasta, lehtori Satu Ilta Taideteollisesta korkeakoulusta, kulttuuri- ja kuvataideasiantuntija Pirjo Julkunen Triptylon Oy:stä, päätoimittaja Jukka Ruukki Tiede-lehdestä, toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen Great Point Ltd:stä ja kustannusjohtaja Päivi Vallisaari Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Kilpailuraadin puheenjohtajana oli Heikki Talvitie ja raadin sihteeri projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo. Voittajan valitsi Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Heleena Savela ja se julkistettiin Helsingin kirjamessuilla. Museojulkaisukilpailun voitti Turun taidemuseon julkaisu Punaste lippude all. Raati myönsi lisäksi kunniamaininnat Helinä Rautavaaran museon julkaisulle Afrikan tähti, Helsingin kaupunginmuseon julkaisulle Helsinki Helsingin alla ja Helsingin Diakonissalaitoksen museon julkaisulle Tohtori Bartramin kalaveitsi ja muita tarinoita. Turun taidemuseon jukaisu Punaste lippude all voitti Museojulkaisukilpailun. Kuva: Janne Saavalainen. J u l k a i s u t Toimintavuonna julkaistiin Soimu 2009 Museoalan puhelinmuistio (84 s.) sekä Patu 2009, Museoalan palvelu- ja tuotehakemisto (44 s.), joka kustannettiin ilmoitustuloilla ja jaetaan Soimun liitteenä. Toimituksista vastasi Helena Piipponen. Suomen museoliiton ja Suomen Tammi -hankkeen yhteistyönä toteutettiin Kulttuuriperintö ja oppiminen -kirja, jossa tuodaan esiin oppimisen, kasvatuksen ja kulttuuriperintöalan asiantuntijoiden kirjoittamien artikkelien kautta kulttuuriperintökasvatuksen hyvien käytäntöjen takana olevia teorioita ja tutkimuksia. Museoliitto sai kirjan julkaisemista varten apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Kirjan suunnittelusta vastasivat koulutussuunnittelija Leena Tokila ja Heljä 7

Järnefelt Opetushallituksesta ja toimituksesta Pävi Venäläinen. Yhteistyössä Karttakeskuksen kanssa julkaistiin kirja Suomen 100 Museot. Teoksen toimittivat Jaana af Hällström ja Jussi Iltanen. Projektisuunnittelija Pauliina Kinasen toimittamalle Museologia tänään julkaisulle (2007) myönnettiin Vuoden museopedagoginen teko 2008 -palkinto. Palkinnon myönsi Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry. Museoiden käyttöön tuotettiin yhtenäinen Museo-lahjakortti museoiden palvelujen markkinointivälineeksi. Lahjakortilla voi ostaa arvoa näyttelykäynteihin. Sen ajatus on tukea kestävän kehityksen periaatetta museotyössä. Kortin ideoi ja tuotti Helena Piipponen, ulkoasun sunnitteli graafikko Inari Kivelä. Toimittanut Päivi Venäläinen Kulttuuriperintö ja oppiminen Koulutus Suomen museoliiton koulutustoiminnan tavoitteena on tunnistaa ja kartoittaa museoalan kannalta merkittävät osaamistarpeet ja tarjota niiden mukaisesti korkeatasoista koulutusta jäsenmuseoiden henkilökunnalle. Keskeistä on museoasiantuntijoiden ammattitaidon kehittäminen, monipuolistaminen ja tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutusta tuotetaan useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi koulutussuunnittelija Leena Tokila. Hän toimi myös kasv.yo Salla Mäkisen kasvatustieteiden maisterin tutkintoon vaadittavan pakollisen harjoittelun (10 op) ohjaajana. Vuoden 2008 koulutuksen tavoitteena oli museoiden tukeminen yhteiskunnan aktiivisina toimijoina ja paikallisen identiteetin esiintuojina. Suomen museoliiton vuoteen 2013 ulottuvalla strategiakaudella koulutuksen painopistealueita ovat ammatillinen koulutus, projektinhallinta, viestintä ja markkinointi, kulttuurivienti, verkostoituminen, palvelujen tuottaminen ja tietoyhteiskuntataidot. Vuoden päätapahtumia olivat Valtakunnalliset museopäivät Porissa sekä Valtakunnalliset taidemuseopäivät ja 85-vuotisjuhlaseminaari Helsingissä. Museopäivien teemana oli Kulttuurinen ympäristömme. 450-vuotisjuhlaansa viettävään Poriin kokoontui runsaasti museoammattilaisia ja luottamushenkilöitä. Liverpoolin museoiden johtaja David Fleming puhui museoiden sosiaalista vastuusta. Tukholman kaupunginmuseon kulttuuriympäristöosaston johtaja Heidi Wass puolestaan esitelmöi museoiden vastuusta kulttuuriympäristöstä. Teemaryhmissä keskusteltiin kulttuuriympäristöopetuksesta, kulttuurimatkailusta, museoista kulttuuriympäristön vaalijoina, EU-rahoituksesta sekä paikallisuudesta kansainvälisyyden vii- 8 Lahjakortti on vaihtoehto tavaravuoren kasvattamiselle. Vasemmalla vuoden aikana julkaisemat teokset. Yhteistyökumppaneina Suomen Tammi -hanke ja Karttakesukus.

Museopäivien teema oli Kulttuurinen ympäristömme. Ulkomaiset esitelmöijät David Fleming Liverpoolista ja Heidi Wass Tukholmasta kuvassa kolmas rivi vasemmalta ensimmänen ja kolmas. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan museo. tekehyksessä. Lisäksi esiteltiin kulttuuriviennin kehittämisohjelmaa. Retket suuntautuivat Noormarkkuun, merelliseen Poriin, Ahlaisiin, Satakunnan esihistoriakohteisiin sekä Vanhaan Raumaan. Taidemuseopäivät olivat osa Ateneumin 120-vuotisjuhlaa ja teemaksi oli valittu kokoelmat uudessa valossa, Interventio uudet ripustukset sekä taideteosten provenienssiin liittyvät kysymykset, joista puhui Natalie Hoyos Belvederestä, Wienistä. Päivien ohjelmaan liittyi myös juhlivan Ateneumin yleisölle tarjoamaa ohjelmaa sekä museon 120-vuotisjuhla. 85-vuotisjuhlaseminaarissa Suomen kansallismuseossa esitelmöivät lääkäri, kirjailija Markku T Hyyppä aiheesta Museofriikki elää pitempään ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee aiheesta Museosta hyvinvointia kuntalaisille. Taiteesta mielihyvän lähteenä puhui museolehtori Leena Hannula ja Elämisen iloa museoista kirjailija Jaakko Tapaninen. Seminaariin kutsuttiin jäsenten lisäksi laaja joukko yhteistyökumppaneita. Edellisen vuoden museoiden kokoelma- ja poistopolitiikkaa käsitellyt seminaari sai jatkoa ja huhtikuussa toteutettu ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta keräsi suuren joukon museoammattilaisia. Sen seurauksena Kansallismuseo otti vastuulleen valtakunnallisen kokoelmapolitiikan suunnittelun käynnistäminen. Museologian opetusta tuettiin osallistumalla Tampereen yliopiston museologian opetuksen ohjausryhmän työhön (pääsihteeri) sekä järjestämällä museologian oppiaineiden edustajien tapaaminen Museoliitossa 11.12. Kokoukseen osallistuivat Jyväskylän, Turun, Helsingin ja Oulun yliopiston museologian opettajat. Koulutuksen sisällön suunnittelun tukena oli koulutustyöryhmä, puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Timo Kukko, Tarja Raninen-Siiskonen, Susanna Pettersson (syyskuusta 2008 lähtien), yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö ja koulutussuunnittelija Leena Tokila. Koulutustilaisuuksia ja kursseja järjestettiin yhteensä 17, lähipäiviä oli 30. Osanottajia oli 1125. Koulutustilaisuudet (osanottajamäärät suluissa): 7.3. Muistatko? museopedaa ikäihmisille koulutuspäivä, Helsinki (38) yhteistyössä Nykytaiteen museo Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa. 14.-15.4. Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta, Helsinki, yhteistyökumppanina Suomen kansallismuseo. (174) 14.-16.5. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 85. vuosikokous, Pori, yhteistyössä Satakunnan Museon, Porin taidemuseon ja Porin kaupungin kanssa. (261) 21.5. Museon siivous (tilauskoulutus), Kuopio. (23) 25.8. Att sprängä gränser rajojen rikkominen (järjestäjinä Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskus, DOT r.f., Suomen kansallismuseo ja Suomen museoliitto (84) 28.-29.8. Museonjohtajien kesäpäivät, Mänttä. Järjestäjinä Suomen museojohtajat ry yhteistyössä G.A. Serlachius museon ja Suomen museoliiton kanssa. (47) 17.-18.9. Tiedottajapäivät, Kotka, yhteistyössä Merikeskus Vellamon kanssa. (43) 13.-14.10. XLVI Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Helsinki, yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa osana Ateneumin 120-vuotisjuhlavuotta. (105) 22.-24.10. Suomalais-venäläiset museopäivät, The Northern Renaissance - New Dialogue of Cultures, Pietari ja Isvara yhteistyössä Lappeenrannan museoiden, Venäjällä 9

Suvorov-museon, Pietarin Museotyöntekijöiden liiton ja Rörich-museon kanssa. Museopäivät olivat osa Lappeenrannan museoiden EU:n Tacis-hanketta. (100, joista suomalaisia 40, venäläisiä 60) 11.12. Suomen museoliiton 85-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki. (115) T i e t oy h t e i s k u n ta ko u l u t u s Vuoden aikana järjestettiin Verso 1 ja 2 kurssit, jotka yhdessä vastaavat museologian perusopintoja (25 opintopistettä). Verso 1:n tutoreina toimivat Johanna Lehto-Vahtera ja Nina Puurunen. Verso 2:n yleistutorina toimi Minna Mäkinen ja asiantuntijatutoreina Anne Vesanto, Jorma Lehtinen, Päivi Viherkoski ja Anna-Maria Wiljanen. Kurssin teknisestä tuesta vastasi Pauliina Kinanen. Verson suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistossa. Museotyön perusteet verkkokurssi on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti museoalaan ja sen käsitteisiin sekä museotyöhön eri museoammattien näkökulmasta mm. videoiden avulla. Museotyön perusteet kurssi tuotettettiin myös ruotsinkielisenä. Grundkurs i museikunskap. Tutorina ja teknisenä tukena toimi Pauliina Kinanen. Tietoyhteiskunnan työntekijä tutkintoon (10 opintopistettä) tähtäävä koulutus päättyi maalikuussa 2008. TIETY on työelämälähtöinen lisensioitu tutkinto, joka edistää soveltavaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä verkostoituneessa tietotyössä ja antaa ajantasaista osaamista tämän päivän museotyön tarpeisiin. Kouluttajina olivat FM Raili Lamminmäki ja Leena Tokila. Tietoyhteiskuntakoulutukseen ja verkkokurssien toteuttamiseen ja kehittämiseen saatiin opetusministeriöltä erillisrahaa. 4.2.-26.5. Verso 1-museologian verkkokurssi, Helsinki (19) 13.3.-3.4. Museoiden verkko-oppimispalveluiden tuottaminen, kaksi lähipäivää ja verkkotyöskentelyä, 2 opintopistettä, Helsinki (8) 12.11.2007-31.3.2008 TIETY-Tietotyötutkinto, Helsinki (7) 25.11. Nuoret ja museon houkutus, Helsinki (61) 8.9.-19.12. Verso 2 -museologian verkkokurssi, Helsinki (22) Museotyön perusteet verkkokurssin suoritti vuoden aikana 17 henkilöä ja Grundkurs i museikunskap som webbkurs yksi henkilö. Kulttuuriviennin kehittäminen Suomen museoliitto toteuttaa Museoalan kulttuurivientistrategiaa 2007-2012, jonka tavoitteena on vahvistaa museoiden viennin ja kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä, kehittää kulttuurivaihtoon liittyvää osaamista sekä luoda näitä edistäviä verkostoja. Strategia esiteltiin valtakunnallisilla museopäivillä toukokuussa 2008. Museoita on informoitu säännöllisesti opetusministeriön kulttuurivientihankkeen ajankohtaisista asioista Museo-lehdessä, Julius-jäsentiedotteessa ja Museoliiton verkkosivuilla. Museoiden kansainvälisistä näyttelyistä toimitettiin tietoja kulttuuriviennin tukiverkoston tietopalveluun. Suomalaiset museot järjestivät noin 40 näyttelyä ulkomailla vuonna 2008. Kulttuurivientiin liit- 1 0

tyvistä asioita vastasi museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta, joka osallistui myös Fintran Kulttuuriviennin ammattilainen koulutukseen. Kansainvälisten toimintaverkostojen luomista ja vahvistamista on edistetty osallistumalla mm. eurooppalaisen museoliittojen verkoston NEMOn, Network of European Museum Organisations toimintaan, hallitustyöhön ja vuosikokoukseen Ljubljanassa, Sloveniassa. NEMO:n toimittama eurooppalainen näyttelyiden lainasopimus käännettiin suomeksi. Se on saatavissa sekä Museoliiton että NEMOn verkkosivuilta. Joka kolmas vuosi pidettävät, järjestyksessä toiset Suomalais-venäläiset museopäivät järjestettiin Pietarissa ja Isvarassa 22.-24.10 yhteistyössä Lappeenrannan museoiden kanssa. Tavoitteena oli näyttelyvaihdon lisääminen ja asiantuntijaverkostojen luominen. Osallistujia molemmista maista oli yhteensä 100. Päiviä ja yhteistyöprojekteja valmisteltiin yhteisessä workshopissa Lappeenrannassa, johon osallistui 25 henkilöä. Pohjoismaisia suhteita ylläpidettiin osallistumalla Riksförbundet Sveriges museerin vuosikokoukseen Tukholmassa sekä Malmössä ja Kööpenhaminassa huhtikuussa 2009 järjestettävän yhteispohjoismaisen museokonferenssin suunnitteluun. Yhteyksiä Viroon jatkettiin luento- ja artikkelikirjoitusten muodossa. Kontakteja eurooppalaisiin museoihin luotiin osallistumalla The Best in Heritage -tapahtumaan, Dubrovnikissa, Kroatiassa (museoasiainsihteeri) ja Englannin museoliiton vuosikonferenssiin Liverpoolissa (koulutussuunnittelija). Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in, International Council of Museums, komiteatyöhön osallistui vuonna 2008 noin 20 suomalaista museoammattilaista. Suomalaisen museolehtorin esitelmämatkaa tuettiin kansainväliseen taidekasvattajien yhdistyksen, InSEAn kokoukseen Osakassa, Japanissa. Museoasiansihteeri toimi myös EMYA:n - Euroopan vuoden museo-kilpailun suomalaisena kirjeenvaihtajana ja välittti alan uutisia Suomesta sekä kannusti suomalaisia museoita osallistumaan kilpailuun. Palvelut ja projektit Museoliitto osallistuu museoalan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja projektien vetäjänä ja yhteistyökumppanina. Jäsenille välitetään tietoa parhaista käytännöistä ja tarjotaan asiantuntijapalveluja. Oman jäsenkunnan lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Museoliitto toimii Antikvaria-ohjelmiston nimellisenä omistajana. Antikvaria-ryhmän museot ovat mukana Helsingin yliopiston, Tekesin ja lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden Suomalaiset semanttisen webin ontologiat -tutkimushankkeessa. Museot ovat toimittaneet aineistoja hankeen Kulttuurisampo suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä osioon. Museoliitto rahoittaa opetusministeriön erillisrahoituksella Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa, josta vastaa Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys. Palvelu tarjoaa tietoja ja esimerkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Verkkosivuston osoite on www.kulttuuriakaikille.info. Museoliitto on mukana Museoviraston hankkeessa Museoalan digitaaliset aineistot osaksi kansallista digitaalista kirjastoa. Hankkeeseen palkattiin ajalle 25.8.-31.12.2008 systeemipäällikkö Mikael Vakkarin, joka työskentelee Museoviraston tiedonhallintakeskuksessa. Museoasiainsihteeri osallistui Museoviraston Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa hankkeeseen arvioijana. 1 1

M u s e o v ä k i 0 8 Toimintavuonna toteutettiin Museoväki 08 kysely museoiden henkilökunnalle. Kyselyssä kartoitettiin museoissa työskentelevien ikäjakaumaa, koulutusta, työtehtäviä ja kokemuksia työelämästä. Kyselyyn saatiin 780 vastausta, mikä on noin kolmasosa vähintään puoli vuota alalla työskennelleistä. Kyselyn mukaan näyttelyiden, museo-opetuksen, tiedotuksen ja avoinnapidon henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa ja heistä 70 % on tullut alalle 1990-luvun laman jälkeen. Tutkimusta ja kokoelmatyötä tekevät ovat olleet alalla pidempään. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ovat keskimäärin 54-vuotiaita. Pääosa kulttuurihistoriallisten ja erikoismuseoiden tutkimustyötä tekevistä on maistereita. Parempien palkkojen ja pysyvämpien työsuhteiden perässä on usea 30-39-vuotias vaihtanut toiselle alalle. Museoalalla on toimivia työyhteisöjä, joilla on pula resursseista. Vastaavasti työyhteisöongelmia on museoissa, joilla menee resurssien osalta hyvin. Keskimäärin museoalalla työilmapiiri on hyvä ja ihmiset ovat tyytyväisiä työhönsä. Vastauksista ilmeni, että yksityisten omistamat museot pärjäsivät työyhteisöinä paremmin kuin valtion tai kuntien museot. Kyselyn tulokset julkaistiin Museo-lehdessä ja Juliuksessa. Tutkimuksesta vastasi Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio. Va lta k u n n a l l i n e n m u s e o h i s t o r i a h a n k e Vuonna 2005 käynnistetyn Valtakunnallisen museohistoria -hankkeen tavoitteena on tallentaa museoalan muistitieto haastattelemalla alan senioreita sekä kirjoittaa suomalaisen museolaitoksen historia. Museohistoriaprojektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja jäsenenä museoasiainsihteeri. Projektipäällikkönä on kehityspäällikkö Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta. Museoliiton lisäksi edustettuina ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Museovirasto sekä Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys sekä yhteistyökumppaneina Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineet. Suomen museohistorian kirjoittamiseksi on saatu apuraha Alfred Kordelin Säätiöltä. Kirjoittamista varten perustettiin toimituskunta, jonka puheenjohtajana on yliopistonlehtori Veikko Laakso. Valtakunnallisen museohistoriahankkeen puitteissa järjestettiin Sinebrychoffin taidemuseossa 5.2. eläkkeellä oleville ammattilaisille tarkoitettu Muistamisen juhla. Tavoitteena on vuonna 2010 julkaistavan Suomen museohistorian kirjoittamisen ohella innostaa myös museoalan työntekijöitä omaehtoiseen muisteluun ja henkilökohtaisten kokemusten muistiin kirjoittamiseen. Lisäksi toteutettiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kanssa Minun museomuistoni keruu. Hankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla osoitteessa http://museohistoria. museoliitto.fi/. Tietokanta on karttuva ja siinä oli vuoden lopussa 587 tietuetta. Haastattelutietokanta avattiin julkiseksi ja siinä oli vuoden loppuun mennessä 67 haastattelua. Museoliiton toimijoista haastateltiin vuoden aikana entisiä työntekijöitä ja hallituksen jäseniä. Tietokannasta ja seniorihaastatteluista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. K i r j a s t o j a a r k i s t o Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Liitto kerää kirjastoonsa myös jäsenmuseoiden julkaisut. Museolo- 1 2

Illanvietto Satakunnan museossa. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan museo. gisen kokoelman laajuus on 1426 nidettä. Kokoelma karttui 16 niteellä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien jatkuvasti karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalvelua hoiti Eeva-Liisa Taivassalo. Jäsenistö Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden lopussa 200 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 385 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 44, II luokassa 47 ja III luokassa 78. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 31. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin III liittojäsenluokkaan Kurikka-seura ry ja I luokkaan Metsähallituksen luontopalvelut, jonka jäsenyys astui voimaan vuoden 2009 alusta lukien. Jäsenyydestä erosivat vuoden lopussa II liitojäsenluokan jäsen Kuusankosken kaupunki ja III liittojäsenluokan jäsen Kalvolan kunta vuoden 2009 alusta tapahtuvien kuntaliitosten vuoksi. K.H Renlundin museo nimitettiin Keski-Pohjanmaan maakuntamuseoksi, jonka vuoksi se siirrettiin I liittojäsenluokkaan. Hyvinkään kaupunki siirrettiin II liittojäsenluokkaan. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 31. Näistä ainaisjäseniä 25, joilla on äänioikeus sekä kannattavia henkilöjäseniä 6, joista kahdella on äänioikeus. Liiton kunniajäsenet ovat fil.tri C. J. Gardberg, professori Unto Salo ja opetusneuvos Matti Rossi. V u o s i ko ko u s Liiton 85. vuosikokous järjestettiin Porissa 15.5.2008. Kokoukseen osallistui 109 liittojäsenten edustajaa ja yksi äänioikeutettu henkilöjäsen sekä kaksi puheoikeuden omaavaa kannattavan yhteisöjäsenen edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Porin kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja rovasti Marjatta Kaartinen ja sihteerinä pääsihteeri. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä 736.700,00 euroon päätyvän talousarvion vuodelle 2008. Jäsenmaksut vuodelle 2009 määrättiin seuraavasti: liittojäsenet I luokassa 990 euroa, II luokassa 660 ja III luokassa 330 sekä kannattavat yhteisöt 200 euroa. Kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hallituksen jäsenistä oli erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen yli-intendentti Juhani Terhivuo sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtajat Tiina Merisalo, Kimmo Levä ja Laura Luostarinen, jotka valittiin uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin museonjohtaja Juhani Ruohonen. Museopäiviä ja vuosikokousta isännöi Porin kaupunki isäntinä apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marjatta Kaartinen. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan museo. 1 3

Hallinto H a l l i t u s Puheenjohtaja: suurlähettiläs Heikki Talvitie (kokousosallistuminen 5/7) Varapuheenjohtaja: museonjohtaja Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseo (7/7) Muut jäsenet: museonjohtaja Merja Herranen, Porvoon museo (6/7) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta(1/7) museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen, Tampereen museot (5/7) museotoimenjohtaja Juhani Kostet, Turun maakuntamuseo (4/7) johtaja Timo Kukko, Nuuksiokeskus (6/7) museotoimenjohtaja Unto Käyhkö, Kemin museot (7/7) museonjohtaja Kimmo Levä, Mobilia (7/7) museonjohtaja Laura Luostarinen, Salon taidemuseo (7/7) kehityspäällikkö Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo (4/7) museonjohtaja Tarja Raininen-Siiskonen, Joensuun museot (7/7) museonjohtaja Juhani Ruohonen, Satakunnan museo, Pori (3/3) yli-intendentti Juhani Terhivuo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Helsinki (4/4) Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Heikki Talvitie sekä Tiina Merisalo ja Juhani Terhivuo ja palkkatyöryhmään puheenjohtajana Kimmo Levä sekä Merja Herranen ja Juhani Kostet. Vuosikokouksen jälkeen työvaliokuntaa ei nimetty, koska sille ei ollut tarvetta. Hallituksen strategiatyöryhmän puheenjohtaja on Kimmo Levä ja jäsenet Juhani Kostet sekä Olli Immonen ja palkkatyöryhmän. Palkkatyöryhmään ovat kuuluneet Kimmo Levä, Juhani Kostet ja Merja Herranen. Hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan museoalan tekijänoikeuksiin liittyviä asioita. Tekijänoikeustyöryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii pääsihteeri ja jäseninä lakimies Tuula Hämäläinen ja kehityspäällikkö Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta, museonjohtaja Elina Heikka Suomen valokuvataiteen museosta, amanuenssi Riitta Kuusikko Rovaniemen taidemuseosta, yksikön päällikkö Riitta Pakarinen Helsingin kaupunginmuseosta ja lakimies Matleena Haapala Museovirastosta. T i l i n ta r k a s ta j at Ekonomi, KHT Lasse Holopainen, ekonomi, HTM Reijo Salonen, varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. H e n k i l ö s t ö Pääsihteeri: FK Anja-Tuulikki Huovinen museoasiainsihteeri: FL Marja-Liisa Pohjanvirta tiedottaja: FM Janne Saavalainen (työloma 1.1.-31.7.), ts FM Jaana af Hällström 31.7. saakka koulutussuunnittelija: FM, KK Leena Tokila taloussihteeri: yo. merkonomi Marja Rissanen toimistosihteeri: merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen projektisuunnittelija: FK Eeva-Liisa Taivassalo projektisuunnittelija: FM Jaana Rytkönen 1.1.-31.12. 1 4

projektisihteeri: FM Pauliina Kinanen 1.1.-31.12. korkeakouluharjoittelija: kasv. yo Salla Mäkinen 28.1.-27.4. Henkilökunta vieraili 19.2. Merikeskus Vellamossa Kotkassa ja Porvoon museoissa. Pääsihteeri piti tervehdyspuheen 20.11. Salon taidemuseon 10-vuotisjuhlassa ja 22.11. Turun maakuntamuseon ystävien 25-vuotisjuhlassa. L i i t o n e d u s ta j at h a l l i n t o e l i m i s s ä j a t y ö ry h m i s s ä CIMO Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, EU:n Kulttuuriohjelman kansallinen asiantuntijaryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen Finsk-norsk kulturinstitutt, hallitus: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Anja-Tuulikki Huovinen Hotelli- ja ravintolamuseon säätiön edustajisto: Jari Karhu, Helsingin kaupunginmuseo Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen ohjausryhmä, opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen Kirkon museoasian neuvottelukunta, Kirkkohallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta, Museovirasto: Anja-Tuulikki Huovinen Network of European Museum Organisations, NEMO, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston johtokunta: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Benelux -instituutin säätiön neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Merja Herranen, varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Turun kirjamessut, päätoimikunta: Jaana Rytkönen Valtionosuusuudistuksen seurantatyöryhmä, opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen K u n n i a n o s o i t u k s e t Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä Panelian kotiseutuyhdistys ry:lle, ase- ja eräkulttuurin tutkija ja tallentaja Pentti Katajalle, FM Liisa Hovila-Helmiselle ja Luvian kotiseutumuseon hoitaja Pirkko Kylmälahdelle. FM Birgitta Ekström Söderlundille mitali luovutettiin hallituksen kokouksessa 17.9. Liiton hopeinen merkki annettiin erovuoroiselle hallituksen jäsenelle Juhani Terhivuolle ja vuosikokouksen puheenjohtajalle Marjatta Kaartiselle. Kultainen ansiomerkki 30 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin museonjohtaja Taina Lammassaarelle Hämeenlinnan taidemuseosta, museonjohtaja Leena Sivulalle Kankaanpään kaupunginmuseosta, museovalvoja Ritva Ruoholle ja Tuula Tasaselle Valtion taidemuseosta sekä museonjohtaja Marianna Aaville Designmuseosta. Hopeinen ansiomerkki 20 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin amanuenssi Päivi Viherluodolle ja museomestari Tuomas Eskolalle Hämeenlinnan taidemuseosta, amanuenssi Pirjo Juusela-Sarasmolle ja museonjohtaja Laura Luostariselle Salon taidemuseosta, museonjohtaja Jari Karhulle Postimuseosta, sekä museonjohtaja Merja Herraselle Porvoon museosta. 1 5

S t i p e n d i r a h a s t o t Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahasto (1986). Museoliitolla on lisäksi museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Stipendirahastoja kartuttamaan teetetyn adressin myyntitulot olivat 30 euroa. Serlachiuksen taidemuseon johtajan Maritta Pitkäsen läksiäisjuhlan onnittelijat kartuttivat Julius Ailion rahastoa 2.745,00 eurolla. Talous Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli 240.000,00 euroa. Projektiavustukset olivat 106.045,10 euroa, jäsenmaksujen tuotto 106.260,00 euroa, koulutuksen tuotto 112.211,00 euroa ja muun toiminnan tuotto 101.632,47 euroa. Kulujen kokonaismäärä oli 668.332,57 euroa, joten alijäämäksi muodostui 2.184,00 euroa. Taloutta ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Marja Rissanen. Koulutus 17 % Muu varainhankinta 15 % Projektiavustukset 16 % Edunvalvonta, projektit ja kansainvälinen toiminta 3 % Jäsenmaksut 16 % Valtionavustus 36 % Tiedotus, markkinointi ja julkaisutoiminta 11 % t u l o t 2 0 0 8 m e n o t 2 0 0 8 Koulutus 13 % Henkilöstö 59 % Hallinto ja yhteiskulut 14 % Helsingissä 17.3.2009 Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry Heikki Talvitie puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen pääsihteeri 1 6

S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2008 1.1.-31.12.2007 VARSINAINEN TOIMINTA ASIANTUNTEMUS JA EDUNVALVONTA Kulut -2 047,04-1 613,12 Asiantuntemus ja edunvalvonta yhteensä -2 047,04-1 613,12 PALVELUT JA PROJEKTIT Tuotot Avustukset 49 058,89 11 016,86 Muut tuotot 0,00 9 623,00 Tuotot yhteensä 49 058,89 20 639,86 Kulut Henkilöstökulut -34 059,96-7 509,98 Muut kulut -19 754,81-13 325,36 Kulut yhteensä -53 814,77-20 835,34 Palvelut ja projektit yhteensä -4 755,88-195,48 KOULUTUS Tuotot Avustukset 48 786,21 27 869,65 Muut tuotot 112 211,00 121 988,00 Tuotot yhteensä 160 997,21 149 857,65 Kulut Henkilöstökulut -79 150,45-28 013,51 Muut kulut -85 258,18-96 076,99 Kulut yhteensä -164 408,63-124 090,50 Koulutus yhteensä -3 411,42 25 767,15 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tuotot Avustukset 5 000,00 Muut tuotot 19 647,10 14 925,80 Tuotot yhteensä 24 647,10 14 925,80 Kulut Henkilöstökulut -2 784,58 Muut kulut -29 292,93-35 186,16 Kulut yhteensä -32 077,51-35 186,16 Tiedotus ja markkinointi yhteensä -7 430,41-20 260,36 MUSEO-LEHTI Tuotot Muut tuotot 41 634,75 43 984,75 Tuotot yhteensä 41 634,75 43 984,75 Kulut Henkilöstökulut -13 728,00 Muut kulut -36 193,83-37 676,93 Kulut yhteensä -49 921,83-37 676,93 Museo-lehti yhteensä -8 287,08 6 307,82 1 7

S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2008 1.1.-31.12.2007 JULKAISUT Tuotot Avustukset 3 200,00 20 000,00 Muut tuotot 19 703,73 26 683,59 Tuotot yhteensä 22 903,73 46 683,59 Kulut Henkilöstökulut -11 610,15-6 974,64 Muut kulut -4 959,47-24 406,93 Kulut yhteensä -16 569,62-31 381,57 Julkaisut yhteensä 6 334,11 15 302,02 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kulut Kulut yhteensä -473,24-3 085,52 Kansainvälinen toiminta yhteensä -473,24-3 085,52 YHTEISKULUT Hallinto -24 003,08-18 292,43 Henkilöstö -252 868,19-284 514,55 Huoneistokulut ja vuokrat -50 293,81-50 405,66 Toimistokulut -8 604,55-13 255,47 Poistot -1 738,81-1 735,44 Muut yhteiskulut -9 690,22-4 140,38 Yhteiskulut yhteensä -347 198,66-372 343,93 Tuotto-/kulujäämä -367 269,62-350 121,42 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut 106 260,00 95 680,00 Muu varainhankinta 376,29 730,00 Varainhankinta yhteensä 106 636,29 96 410,00 Tuotto-/kulujäämä -260 633,33-253 711,42 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 20 270,60 10 525,78 Kulut -1 821,27-1 572,32 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 18 449,33 8 953,46 Tuotto-/kulujäämä -242 184,00-244 757,96 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 240 000,00 233 500,00 TILIKAUDEN TULOS -2 184,00-11 257,96 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS Varausten lisäys -/vähennys + 0,00 10 000,00 RAHASTOT Tuotot 4 572,27 1 816,04 Kulut 0,00 0,00 Siirrot rahastoihin -4 572,27-1 816,04 Siirto/Historia/Viestintärahasto 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 184,00-1 257,96 1 8

S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry TA S E 31.12.2008 31.12.2007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ** 3 917,27 3 897,57 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 3 916,42 3 916,42 Pysyvät vastaavat yhteensä *** 7 833,69 7 813,99 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset * 0,00 300,00 Myyntisaamiset * 1 528,95 4 790,00 Siirtosaamiset * 23 336,92 6 791,70 Saamiset yhteensä ** 24 865,87 11 881,70 Rahoitusarvopaperit ** 155 870,22 156 004,11 Rahat ja pankkisaamiset ** 134 051,02 80 757,85 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** 314 787,11 248 643,66 Vastaavaa yhteensä **** 322 620,80 256 457,65 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma R. ja J. Heinosen rahasto * 17 930,66 17 314,65 Julius Ailion rahasto * 18 396,56 15 112,62 C.J. Gardbergin rahasto * 19 595,63 18 923,31 Historiankirjoitusrahasto * 8 745,77 8 745,77 Viestintärahasto * 12 000,00 12 000,00 Rahastopääoma yhteensä ** 76 668,62 72 096,35 Toimintapääoma ** 23 844,74 25 102,70 Tilikauden yli-/alijäämä ** -2 184,00-1 257,96 Oma pääoma yhteensä *** 98 329,36 95 941,09 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat * 9 376,40 11 593,05 Muut velat * 12 568,67 13 231,82 Siirtovelat * 202 346,37 135 691,69 Vieras pääoma yhteensä *** 224 291,44 160 516,56 Vastattavaa yhteensä **** 322 620,80 256 457,65 1 9

S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry L I I T E T I E D O T Tuloslaskelmassa on muutettu henkilöstökulujen esittämistapaa kohdistamalla niitä toiminnoille. Vastaavaa muutosta ei ole tehty vertailuvuoteen. HENKILÖSTÖ 1.1.-31.12.2008 1.1.-31.12.2007 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: vakituiset 7 7 määräaikaiset 3 2 yhteensä 10 9 Henkilöstökulut: Palkat 319 675,64 263 161,72 Eläkekulut 54 138,57 44 070,66 Lakisääteiset sosiaalikulut 12 068,77 10 963,20 385 882,98 318 195,58 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 8 318,35 8 817,10 Yhteensä 394 201,33 327 012,68 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 6 640,00 5 540,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy rahastoille hyvitettyä laskennallista korkoa 1.797,27 euroa. OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto 1.1. 17 314,65 Tuotot/laskennall. korko ja adressit 616,01 17 930,66 Julius Ailion rahasto 1.1. 15 112,62 Tuotot/laskenn. korko, adressit, onnittelut 3 283,94 18 396,56 C. J. Gardbergin rahasto 1.1. 18 923,31 Tuotot/laskennall. korko ja adressit 672,32 19 595,63 Historiankirjoitusrahasto 1.1. 8 745,77 Historiankirjoitusrahasto 31.12. 8 745,77 Viestintärahasto 1.1. 12 000,00 Viestintärahasto 31.12. 12 000,00 Rahastopääoma yhteensä 76 668,62 Toimintapääoma 1.1.2008 25 102,70 Tilikauden 2007 alijäämä -1 257,96 Toimintapääoma 31.12.2008 23 844,74 Tilikauden alijäämä -2 184,00 Oma pääoma yhteensä 98 329,36 2 0

S U O M E N M U S E O L I I T T O Ry L I I T E T I E D O T KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo 31.12.2008 oli 3.916,42 euroa ja vastaava markkina-arvo 31.12.2007 oli 17.675,79 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2009 maksettavat 5 089,74 Myöhemmin maksettavat 10 998,91 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 13.3.2009 Lasse Holopainen KHT Reijo Salonen HTM 2 1

2 2

Suomen museoliiton jäsenet 31.12.2008 I L I I T T O J Ä S E N L U O K K A äänioikeus 3 ääntä Alajärven kaupunki Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginmuseo: Hakasalmen huvila Koulumuseo Lastenmuseo Raitiotieliikennemuseo Ruiskumestarin talo Sederholmin talo Tuomarinkylän museo Työväen asuntomuseo Voimalamuseo Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahti Tennispalatsi Kluuvin galleria Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo: Eläinmuseo Kasvimuseo Luonnontieteellinen museo Geologian museo Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Helsingin yliopiston maatalousmuseo Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Vankilamuseo Hämeenlinnan taidemuseo Itella Oyj, Helsinki Postimuseo Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan museo Joensuun taidemuseo Jyväskylän kaupunki Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Heiskan taiteilijakoti Jyväskylän lyseon museo Kunnallistekniikan museo Pienmäen talomuseo, Hankasalmi Suomen käsityön museo Kajaanin kaupungin museotoimi Kainuun museo Kajaanin taidemuseo Kemin kaupunki Kemin taidemuseo Kemin kulttuurihistoriallinen museo Kemin työläismuseo Suomen kähertäjämuseo Suomen värimuseo Kokkolan kaupunki K.H.Renlundin museo - Keski- Pohjanmaan maakuntamuseo Historiallinen museo ja näyttelyhalli Taidemuseo Kaarlelan kotiseutumuseo Luontomuseo Kotkan kaupunki Kymenlaakson museo Kuopion kaupunki Kuopion kulttuurihistoriallinen museo J.V. Snellmanin kotimuseo Kuopion korttelimuseo Kuopion luonnontieteellinen museo Kuopion taidemuseo Lahden kaupunki Lahden kaupunginmuseo: Lahden historiallinen museo Lahden hiihtomuseo Lahden taidemuseo ja Julistemuseo Radio- ja TV-museo Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museo Nuijamaan museo Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungin museot: Mikkelin taidemuseo/etelä-savon aluetaidemuseo Harjukosken vesimylly Kivisakasti Päämajamuseo Suur-Savon museo Mobilia säätiö, Kangasala Mobilia Suomen sotilas- ja erikoisajoneuvomuseo Vehoniemen automuseo* Tiemuseo 2 3 Oulun kaupunki Oulun taidemuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseo Turkansaaren ulkomuseo Porin kaupunki Satakunnan museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Rosenlew-museo Porin taidemuseo Porvoon museoyhdistys Porvoon museo, Vanha raatihuone Porvoon museo, Holmin talo Porvoon luonnonhistoriallinen museo Puolustusvoimat, Helsinki Sotamuseo Maneesi Museosukellusvene Vesikko Rautatiemuseon Säätiö s.r., Hyvinkää Suomen Rautatiemuseo Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Sami Museua - Saamelaismuseosäätiö, Inari Sami Museua Savonlinnan kaupunki Savonlinnan maakuntamuseo Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Riihmuseo, Peräseinäjoki Luontomuseo Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo Suomen Ilmailumuseosäätiö, Vantaa Suomen ilmailumuseo Suomen maatalousmuseosäätiö, Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen Metsämuseosäätiö, Punkaharju Lusto - Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus