19 Kuhmossa..2008
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Tavoite 3 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät 3 2 LUKU VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 4 5 Jäteveden puhdistusvaatimukset 4 6 Kulkuvälineiden, koneiden, laitteiden ja materiaalien pesu 4 3 LUKU JÄTEHUOLTO 5 7 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 5 8 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään 5 9 Ilmoittaminen ainesten sijoittamisesta maaperään 6 4 LUKU ILMANSUOJELU 6 10 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 6 5 LUKU POLTTONESTEIDEN JA KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 6 11 Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt 6 12 Pohjavesialueiden ulkopuolella olevien kemikaalisäiliöiden tilapäinen sijoitus 7 13 Maanalaiset käytöstä poistetut polttoaine- ja kemikaalisäiliöt 7 6 LUKU MELU JA TÄRINÄ 8 14 Häiritsevä melu ja tärinä 8 15 Meluilmoitusmenettely 8 16 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta 8 17 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen ja valvontaa varten tarpeellisten tietojen antaminen 9 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 9 18 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt 9 19 Maalämmön käyttöön liittyvät määräykset 9 20 Eläinten ruokinta taajama-alueella 9 21 Pienimuotoiset ruoppaukset 9 22 Varastointi kiinteistöllä 10 8 LUKU POIKKEAMISET JA SEURAAMUKSET 10 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 10 24 Rangaistussäännökset 10 9 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 10 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 10 29
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (jäljempänä: YSL) 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Kuhmon kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset YSL19 :n perusteella. Määräyksien noudattamista valvoo Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Kuhmon kaupungissa on noudatettava näitä paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä, jotka on annettu YSL:n säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi. Määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella ellei toisin mainita. Määräykset eivät koske YSL:n mukaan luvanvaraista tai lain 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista taikka koeluontoista, poikkeuksellista tai puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa parantavan ympäristönsuojelullista tulosta tai tasoa. Kaupungin viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja yleisiä määräyksiä ovat seuraavat: pohjavesialue, jolla tarkoitetaan tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokat I, II ja III). Pohjavesialueiden sijainti on esitetty liitekartassa. rantavyöhyke, jolla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n määrittelemää keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta enintään150 metrin päähän ulottuvaa vyöhykettä. 39
taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaava-aluetta tai muuta taajaan rakennettua aluetta. tulva-alue, jolla tarkoitetaan keskimäärin kerran 100 vuodessa esiintyvää ylintä vedenkorkeutta (HW 1100 ) silloin kuin se on määritelty. Ellei em. ylintä vedenkorkeutta ole tiedossa, tulkitaan tulva-alueen ulottumista siten, että rakentamisessa rakenteiden alimman tason tulee olla vähintään 1,5 metriä paikallisen keskiveden korkeuden yläpuolella. Jokivarsien rakentamisessa nämä asiat tarkastellaan erikseen. 2 LUKU VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 5 Jäteveden puhdistusvaatimukset Lievennetyn käsittelyn alue Lievennetty käsittely sallitaan ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitsevalla alueella. Lievennetyn käsittelyn alueella jätevesien käsittelyjärjestelmien puhdistuksen tulee täyttää vähintään sille Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (5422003) 4 :n 2 momentissa annetut puhdistustasot. Jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla ja rantavyöhykkeillä on säädetty Kuhmon kaupungin rakennusjärjestyksessä. Tällä alueella saostussäiliöiden lietetilat on tarkistettava säännöllisesti, useaan kertaan vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Aina tyhjennyksen jälkeen saostussäiliöt on täytettävä vedellä toimivuuden varmistamiseksi, mikäli saostuskaivon valmistajan antamista ohjeista ei muuta johdu. Saostus- ja umpisäiliöiden tai vastaavien lietteitä saa ammattimaisesti tyhjentää vain asianmukaiset luvat hankkinut yrittäjä. Lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaiset luvat saaneelle vastaanottajalle. Omalla kiinteistöllä syntyneen asumajätevesilietteen saa kuitenkin haitattomaksi käsiteltynä levittää omaan peltoon ilman erillistä lupaa. 6 Kulkuvälineiden, koneiden, laitteiden ja materiaalien pesu Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu asumiskäytössä 49
olevilla kiinteistöillä liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille eikä pilaantumisen vaaraa pohjavedelle tai muulle ympäristölle. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. 3 LUKU JÄTEHUOLTO 7 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Tapahtumapaikka ja sen ympäristö tulee koko tapahtuma-ajan pitää yleisilmeeltään siistinä riittävällä tilaisuuden aikaisella puhtaanapidolla. Alueelle tulee varata riittävä määrä asianmukaisia jätteiden keräilyastioita. Jätehuoltomääräysten mukaiset lajitteluvelvoitteet koskevat myös yleisötilaisuuksia. Tapahtuman järjestäjän tulee huolehtia siitä, että tapahtuma-alueella on riittävästi yleisön käyttöön tarkoitettuja siistejä käymälöitä, jotka puhdistetaan ja tyhjennetään tarvittaessa. Suurista yleisötilaisuuksista tilaisuuden järjestäjän tulee laatia suunnitelma tilaisuuden jätehuollon järjestämiseksi. Jätehuoltosuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot: 1) jätteen laatu ja määrä 2) järjestäjän esitys jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta 3) selvitys roskaantumisen ehkäisemiseksi tehtävistä toimista. 8 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä, johon on saatu ympäristölupa tai muu hyväksyntä eikä lannan käyttöä lannoitteena. Maanrakentamisessa voidaan hyödyntää puhdasta tiili- ja betonijätettä rakennuspaikalla korkeintaan 200 tonnia ilman ympäristölupaa tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ilmoittautumista. Maarakentamisessa hyödynnettävä betonijäte ei saa sisältää betoniin kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista eikä se saa sisältää betoniterästä. Maarakentamisessa hyödynnettävä tiilijäte ei saa laastia lukuun ottamatta sisältää tiileen kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Maanrakentamisessa hyödynnettävä ylijäämämaa-aines ei saa olla pilaantunutta. Pihan- ja puutarhanhoidossa syntyvien puutarhajätteiden, kuten lehtien ja risujen vienti yleisille puisto-, viher- ja vesialueille, ojat mukaan lukien, on kielletty. 59
Lentotuhkan, pohjatuhkan, betoni- ja tiilijätteiden tai muiden vastaavien jätteiden sijoittaminen maaperään on kielletty tärkeillä pohjavesialueilla. Maanparannusaineena ja lannoitteena käytettävästä tuhkasta tulee tehdä ilmoitus ympäristökeskukselle. Haaskaa ei saa sijoittaa luonnonsuojelualueelle eikä luokitellulle pohjavesialueelle eikä vesistön tai vesiuoman välittömään läheisyyteen. Haaskanpitopaikat tulee siistiä riittävän usein lumettomaan aikaan. Haaskapaikka on siivottava ainakin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. 9 Ilmoittaminen ainesten sijoittamisesta maaperään Kiinteistön haltijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle edellä 8 :ssä tarkoitettujen ainesten hyödyntämisestä maanrakentamisessa, ellei hyödyntäminen edellytä ympäristölupaa tai muuta säädettyä ilmoitusta. Ilmoitusta ei tarvitse myöskään tehdä lannan tai muiden lannoitteiden käytöstä. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen sijoittamista ja siitä on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat: mikä jäte on kyseessä mistä jäte on peräisin miten jäte on esikäsitelty miten paljon jätettä aiotaan sijoittaa sijoittamisen ajankohta karttapiirros sijoituspaikasta. Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset jätteen ympäristökelpoisuutta kuvaavat analyysitulokset. 4 LUKU ILMANSUOJELU 10 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa tai vahinkoa lähikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia polttoaineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. 69
5 LUKU POLTTONESTEIDEN JA KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 11 Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt Pohjavesialueilla sijaitsevien polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Suoja-altaiden tilavuus tulee olla vähintään yhtä suuri kuin säiliöiden tilavuus. Sadeveden pääsy suoja-altaisiin on oltava estetty. Myös ranta-alueilla käyttöönotettavat yksivaippaiset säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein. Käyttöönotettavat polttoneste- ja kemikaalisäilöt on sijoitettava pohjavesialueilla maan päälle. Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Määräys ei koske venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Tankkauspaikalla on oltava imeytysainetta. Polttoaineiden ja kemikaalien säiliörakenteiden, sekä tankkaus- ja täyttöpaikkojen vaatimukset tulee täyttää 01.01.2014 mennessä. 12 Pohjavesialueiden ulkopuolella olevien kemikaalisäiliöiden tilapäinen sijoitus Pohjavesialueiden ulkopuolella olevilla työmaa-alueilla, maa-aineksen ottoalueilla, liikerakennusten piha-alueilla ja muilla vastaavilla alueilla vaarallisten kemikaalien, poltto- ja voitelunesteiden väliaikaiseen varastointiin tai käyttöön tarkoitetut säiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen suoja-altaaseen. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 13 Maanalaiset käytöstä poistetut polttoaine- ja kemikaalisäiliöt Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu maanalainen polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistettava se ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Käytöstä poistetut polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen on poistettava maaperästä pohjavesialueilla viiden vuoden kuluessa ja muualla kymmenen vuoden kuluessa näiden määräysten voimaantulosta. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. 79
Maahan jätetyn säiliön sijaintitiedot on säilytettävä kiinteistön asiapapereissa. Mikäli säiliön poiston tai puhdistamisen yhteydessä maaperässä havaitaan tai epäillään olevan öljyä on asiasta ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pilaantunut maaperä on puhdistettava alueellisen ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljysäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa omaisuudelle. 6 LUKU MELU JA TÄRINÄ 14 Häiritsevä melu ja tärinä Taajaan rakennetulla alueella äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo 22-7 välisenä aikana. Kielto ei koske toimintaa, jota koskevassa YSL 60 :n mukaisessa meluilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä on määrätty toisin. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muut erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnat on kielletty yöaikaan klo 22 7 välisenä aikana asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Määräys ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä eikä maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa tilapäistä toimintaa. 15 Meluilmoitusmenettely Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristösuojelulain mukainen ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavista toimista: ilotulituksesta, sirkusnäytännöistä ja tivoleista tavanomaisesta rakentamisesta, arkisin maanantaista perjantaihin kello 7-20 tehtävästä rakennustai maa-aineslupaan perustuvasta louhinnasta, räjäytystyöstä tai pohjavesialueen ulkopuolella tapahtuvasta murskauksesta sekä rakentamisesta, purkamisesta, korjauksesta tai kunnossapidosta, jossa käytetään erityisen häiritsevää melua aiheuttavia koneita ja laitteita, kun työn kokonaiskesto on enintään viisi (5) työpäivää, äänentoistolaitteiden tilapäisestä käytöstä kello 7-22 mainos- tai vastaavassa tarkoituksessa, yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä 89
16 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta kertaluontoisissa tapahtumissa yleisökäyttöön soveltuvassa paikassa lukuun ottamatta ulkoilmakonsertteja Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänentoistovahvistimien säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Tarvittaessa on käytettävä melun leviämistä ehkäiseviä suojarakenteita. 17 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen ja valvontaa varten tarpeellisten tietojen antaminen Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavan tapahtuman tai työn suorittajan on tiedotettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista vaikutuspiirissä oleville asukkaille sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle melua tai tärinää aiheuttavan tapahtuman tai työn laadusta, ajankohdasta, kestosta ja yhteyshenkilöstä. Melua aiheuttavan tilaisuuden järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristövalvonnalle selvitys äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista tiedoista. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 18 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus- ja muiden vastaavien kunnostustöiden yhteydessä on huolehdittava riittävällä suojauksella siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhdistustyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla. 19 Maalämmön käyttöön liittyvät määräykset Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöönotossa varmistuttava siitä, ettei putkistoissa johdettava aine ole terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Putkistot tulee merkitä asemapiirrokseen sekä maastoon. 20 Eläinten ruokinta taajama-alueella 99
Asuinkiinteistöjen pihalla tapahtuvasta lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua terveydellistä haittaa, roskaantumista tai viihtyvyyden vähenemistä. Rottien, hiirien ja muiden vahinkoeläinten pääsy ruokintapaikkoihin on estettävä. 21 Pienimuotoiset ruoppaukset Taajama-alueen ulkopuolella tehtävistä pienimuotoisista ruoppauksista, joissa luontaista rantaviivaa ei muuteta, ruopattavan alueen pinta-ala on alle 200 m² ja ruoppausmassojen määrä alle 100 m³, ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Toimenpiteellä tulee kuitenkin olla vesialueen omistajan suostumus ja ruopatut maamassat tulee läjittää omalle maalle ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle niin, etteivät valumavedet huuhdo niitä takaisin vesistöön. Läjitetyt massat tulee maisemoida. 22 Varastointi kiinteistöllä Kiinteistöllä saa säilyttää ulkona enintään viisi kappaletta rekisteristä poistettuja ajoneuvoja ilman ympäristölupaa. Romuajoneuvoista on poistettava ympäristölle haitalliset nesteet tai ne on säilytettävä nestetiiviillä alustalla. 8 LUKU POIKKEAMISET JA SEURAAMUKSET 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 24 Rangaistussäännökset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään YSL 13 luvussa ja 116 :ssä. 9 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan, kun niitä koskeva kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on saanut lainvoimaisuuden. 109
KUHMON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT LUONNOS 25.10.2007 Johdanto YSL 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa tai YSL 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoiminen toimintaa. Ympäristönsuojelumääräysten tarkoitus on toimia ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä täydentävinä ja selventävinä paikallisina määräyksinä käytännön tilanteissa. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kansalaisia ja viranomaisia sitovia määräyksiä. Vastaavia säädöksiä ovat kunnan jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys sekä osittain myös kaavamääräykset. YSL 19 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea seuraavia asioita: toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia (esim. jäteveden käsittely, hiekkapuhallukset, ajoneuvojen pesu, jne.); erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa (esim. konsertit, äänentoistolaitteiden käyttö urheilutapahtumissa, jne.); toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella (esim. polttoainesäiliö pohjavesialueella); alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan (esim. pohjavesialueet); vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista (esim. tiedot maanalaisista öljysäiliöistä); vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten valmistelu on aloitettu toukokuussa 2007. Ympäristönsuojelumääräysten laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton ohje ympäristönsuojelumääräysten laatimisesta sekä tarkasteltu muiden kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä. Työssä on otettu huomioon myös Kuhmon kaupungissa voimassa olevat Kainuun jätehuollon kuntayhtymän, Eko-Kympin jätehuoltomääräykset sekä Kuhmon kaupungin rakennusjärjestys. Jätehuollon ja jätevesien käsittelyn osalta ympäristönsuojelumääräyksiin on otettu vain sellaisia asioita, joista ei ole säädetty jätehuoltomääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelun aloittamisesta on tiedotettu paikallislehti Kuhmolaisessa 10.8.2007 ja kuulutettu 10.8.-10.9.2007. Ympäristönsuojelumääräysten luonnos on ollut nähtävänä 4.12.2007-4.1.2008 Kuhmon kaupungin internet-sivuilla sekä virallisella ilmoitustaululla ja siitä on tiedotettu paikallislehti Kuhmolaisessa 4.12.2007. 1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 119
1 Tavoite Tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen vähentäminen. Määräysten tavoitteena on myös ympäristönsuojelulainsäädännön konkretisoiminen ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. 2 Määräysten antaminen ja valvonta YSL 19 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnan valtuusto. YSL 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (641986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kuhmon kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii teknisen lautakunnan valvontajaosto. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (641986, 7 ) säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Määräykset ovat ympäristönsuojelulainsäädäntöä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä määräyksiä. YSL 19 :ssä on lueteltu ne toiminnot ja asiat, joita ympäristön suojelumääräykset voivat koskea. Määräyksiin ei ole otettu sellaisia asioita, joista on säädökset lainsäädännössä tai muissa kunnallisissa määräyksissä. Jos kunnalliset määräykset poikkeavat toisistaan, noudatetaan sitä määräystä, joka on ympäristönsuojelun kannalta tiukempi. 4 Määritelmät Ympäristönsuojelumääräysten tässä pykälässä on määritelty asiakirjan määräyksissä käytettyjä käsitteitä. Niiden käsitteiden osalta, jotka on määritelty ympäristönsuojelulainsäädännössä, kuten ympäristön pilaantuminen tai terveyshaitta, noudatetaan ympäristönsuojelulain määritelmiä myös ympäristönsuojelumääräyksiä tulkittaessa. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat kaupungin koko aluetta. Määräyksissä on otettu huomioon ympäristönsuojelullisesti erityishuomiota vaativat alueet, joille on annettu näitä alueita koskevia erityisiä määräyksiä. Taajaan rakennetut alueet on määritelty, koska näille alueille on tarpeen antaa erityisiä määräyksiä erityisesti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Pohjavesialueet on määritelty ja rajattu Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1994 tekemässä kartoituksessa. Pohjavesialueille on annettu erityisiä määräyksiä jätevesien käsittelyyn ja poltto aineiden ja kemikaalien varastointiin liittyen. Rantavyöhykkeeksi on määritelty MRL 72 :ssä tarkoitettu, enintään150 m levyinen vyöhyke keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantavyöhykkeen leveys on siten samaa suuruusluokkaa kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa poikkeamislupamenettelyssä sovelletun rantavyöhykkeen leveys. Rantavyöhykkeen määrittely on tarpeen jätevesien käsittelyn ja puhdistusvaatimusten kannalta, jotta jätevesistä ei aiheutuisi haittaa vesistöille. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (5422003) tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksessa on määritelty jätevesien käsittelyn 129
puhdistusvaatimukset. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillä sallia asetuksessa määrättyä puhdistusvaatimusta lievemmät vaatimukset alueilla, joilla pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskiä ei ole odotettavissa. 2 LUKU: VESIEN SUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN Lannoitteiden levitystä koskevia vesiensuojeluun liittyviä määräyksiä on annettu valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (9312000, ns. nitraattiasetus). Vesihuoltolain (1192001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä jätevesiviemäriin. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (5422003, ns. jätevesiasetus) mukaisesti. Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus on säädetty YSL 103 :ssä. Pykälän mukaan silloin, kun jätevesien määrä on vähäinen eikä vesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, ne voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan. Lähtökohtana on, että jätevesien määrä on vähäinen, jos rakennus on kantoveden varassa, tällöin erityistä jätevesien käsittelyä ei tarvita. Vähäisiäkään jätevesiä ei kuitenkaan saa johtaa vesistöön. 5 Jätevesien käsittely ja johtaminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Lievennetyn käsittelyn alueet (pohjavesialueen ja rantavyöhykkeen ulkopuoliset alueet) Alueilla, joilla pysyvän ja loma-asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä eikä pintatai pohjavesien pilaantumisen vaaraa aiheudu, voidaan sallia jätevesiasetuksen 4 2 momentin mukaiset lievemmät puhdistusvaatimukset. Saostuskaivot tulee jätevesijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi tyhjentää säännöllisesti. Tyhjentämisessä tulee noudattaa laitevalmistajien ohjeita. Useiden laitevalmistajien ohjeiden mukaan saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli saostuskaivojen tyhjennys laiminlyödään, voi seurauksena olla kiintoaineksen karkaamisen myötä varsinaisen puhdistusjärjestelmän, kuten suodattimen tai imeytyskentän, toiminnan heikkeneminen ja siten edelleen kuormituksen lisääntyminen. Tyhjennyksen jälkeen saostuskaivo on täytettävä vedellä, muuten saostuskaivon täyttymisvaiheessa tuleva rasva ja muu mahdollinen kelluva kiintoaine voi karata. Liete on jätettä, jonka ammatti- ja laitosmainen käsittely ja hyödyntäminen on luvanvaraista toimintaa. Jätteentuottajalla on jätelain (JL) 6 :n mukaisesti velvollisuus huolehtia jätteen asianmukaiseen käsittelyyn luovuttamisesta. Lietettä saa levittää peltoon vain, mikäli tilalla on käytettävissä asianmukaiset laitteet lietteen käsittelyä varten. 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesuvedet ovat pääsääntöisesti sellaisia jätevesiä, jotka on käsiteltävä kuten muutkin jätevedet. Poikkeuksena ovat vähäiset määrät pesuvesiä, jotka syntyvät pestäessä ajoneuvoja pelkällä vedellä tai muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla. Näitäkään pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön eikä vähäisistäkään 139
pesuvesistä saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Ammattimaisessa tai muuten laajamittaisessa pesussa käytetään yleisesti erilaisia liuotinpohjaisia ja voimakkaita pesuaineita, vesimäärät ovat suuria ja pesu tapahtuu toistuvasti samalla alueella. Tällöin pesuvesien johtaminen maastoon tai sadevesiverkostoon voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Pesutoiminta katsotaan ammattimaiseksi, mikäli se täyttää yritys- tai ansiotoiminnan tunnusmerkit. Laajamittainen pesutoiminta voi olla myös muunlaista kuin ammattimaista. Tällaiseksi voidaan katsoa esimerkiksi useiden kuorma-autojen toistuva peseminen. Määräys pesuvesien esikäsittelystä ja johtamisesta viemäriin on tarpeen pohjaveden, vesistön ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Viemäriverkostoon johdettavien pesuvesien esikäsittely hiekan- ja öljynerotuskaivoissa on tarpeen jätevedenpuhdistamon tai muun jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuuden kannalta. 3 LUKU: JÄTEHUOLTO Jätehuollosta on paikalliset säädökset jätehuoltomääräyksissä, joten jätehuollosta ei ole nähty tarpeelliseksi määrätä muutoin kuin yleisötilaisuuksien osalta. Yleisötilaisuuksia koskevia määräyksiä ei ole Kuhmon kaupungissa voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä. 7 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Suurissa yleisötilaisuuksissa on usein ollut puutteita jätehuoltojärjestelyissä. Riittämättömät jätteiden keräilyastiat ja alueen puhtaanapito houkuttelevat alueelle lintuja ja aiheuttavat roskaantumista sekä viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Näin ollen on tarpeen antaa tarkempia määräyksiä yleisötapahtumien jätehuoltojärjestelyistä ja puhtaanapidosta. 8 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään Jätteiden laajamittainen sijoittaminen maaperään edellyttää yleensä voimassa olevaa ympäristölupaa. Pykälä koskeekin sellaista eräiden vaarattomien jätteiden melko vähäistä hyödyntämistä, mihin ei tarvita ympäristölupaa. Jätteiden maahan hautaaminen on hallitsematonta jätteiden käsittelyä. Siitä voi aiheutua myös ympäristön pilaantumista. Jätteiden hautaamiskielto sisältyy myös jätehuoltomääräyksiin. Toisaalta useita erilaisia jätemateriaaleja voidaan käyttää haitattomasti maarakentamisessa. Määräysten tarkoitus ei ole estää tällaista toimintaa. Pykälässä on todettu, millä yleisillä edellytyksillä tiettyjä jätteitä voi sijoittaa maahan. Tärkeillä pohjavesialueilla on kaikessa toiminnassa noudatettava erityistä varovaisuutta. Tämän vuoksi jätemateriaalien sijoittamista tärkeälle pohjavesialueelle on rajoitettu pykälän mukaisesti. Puutarhajätteiden viemistä yleisille alueille voidaan pitää ympäristön pilaamisena. Myös pienten määrien vieminen voi aikaa myöten aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Se täyttää myös roskaamisen tunnusmerkit. Maarakentamisessa käytetään joskus erilaisia jätemateriaaleja, yleisimmin betoni- ja tiilijätettä, mutta myös erilaisia tuhkia ja ylijäämämaata. Maaperään sijoitettavan jätemateriaalin tulee pykälän mukaisesti olla maarakentamiseen teknisesti sopivaa eikä siitä saa aiheutua maaperän pilaantumista. 149
Sopivaa materiaalia on ainakin tiettyyn enimmäisraekokoon murskattu betoni, josta samalla poistuu valtaosa betoniteräksestä ja joka ei sisällä käytön aikana siihen imeytyneitä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita sekä puhdas tiilijäte, joka ei laastia lukuun ottamatta sisällä muita aineita. Betoniterästä sisältävän betonijätteen sijoittamista maaperään ei voida hyväksyä, koska raudoista voi olla haittaa alueen myöhemmälle käytölle eikä betoniterästä voida pitää teknisesti maarakennuskäyttöön soveltuvana materiaalina. Metallijätteiden sijoittamista maahan ei voida myöskään hyväksyä metallijätteen hyötykäyttötavaksi. 9 Ilmoittaminen ainesten sijoittamisesta maaperään Jätteiden yleisten sijoittamisedellytysten täyttyessäkin ympäristönsuojeluviranomaiselle on annettava valvontaa varten mahdollisuus kieltää tai antaa määräyksiä jätteen sijoittamisesta maaperään, mikäli sijoittamisesta voidaan epäillä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi sijoittamisesta tulee pykälän mukaan ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle. Päällekkäisten ilmoitusten tekeminen on kuitenkin tarpeetonta. Jätteiden sijoittamisedellytysten täyttymisen arvioimiseksi on tarpeen määrätä, mitä tietoja jätteestä on annettava. 4 LUKU: ILMANSUOJELU 10 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Savukaasujen mukana ympäristöön pääsevät epäpuhtaudet ja haju heikentävät ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua kieltää kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulisijoissa haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavien polttoaineiden käyttö. Jätteiden poltosta on säädetty jätehuoltomääräyksissä. Lämmityskattiloiden ja muiden tulipesien käytöstä syntyvien päästöjen määrä ja laatu riippuu käytettävän polttoaineen lisäksi myös käytettävien laitteiden laadusta, kunnosta ja käytöstä. Hyvissä palamisolosuhteissa savukaasun sisältämien haitallisten yhdisteiden ja hiukkasten määrä on pienimmillään. Tämän vuoksi on tärkeää tarkkailla käytössä olevien laitteiden kuntoa ja huolehtia siitä, että ne huolletaan säännöllisesti. Lisäksi tulee huolehtia laitteiden oikeasta käytöstä ja puhtaasta palamisesta. Päästöjä muodostuu paljon liian pienellä paloilman määrällä toteutetussa ns. kitupoltossa ja liian suurella ilmamäärällä toteutetussa poltossa sekä poltettaessa kosteaa puuta tai muuta polttoon sopimatonta. 5 LUKU: POLTTONESTEIDEN JA KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Maaperän ja pohjaveden saastumisen ehkäisemiseksi on nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vuodot ympäristöön, maaperään tai vesistöön estettävä riittävin suojatoimin, esimerkiksi sijoittamalla säiliöt vuotojen varalta tiiviisiin suoja-altaisiin. 11 Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Maanalaiset säiliöt ovat varsinkin ikääntyessään riski pohjavesialueilla, koska mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. 12 Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tilapäinen sijoitus Maaperän, pohjaveden sekä vesistöjen saastumisen ehkäisemiseksi terveydelle ja ympäristölle 159
vaarallisten kemikaalien vuodot ympäristöön on estettävä myös tilapäisessä varastoinnissa. 13 Maanalaiset käytöstä poistetut polttoaine- ja kemikaalisäiliöt Käytöstä poistetut öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt putkistoineen ovat jätelain tarkoittamia jätteitä, joihin sovelletaan jätteiden käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Käytöstä poistetut puhdistamattomat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ovat myös riski maaperälle ja pohjavedelle. Vanhojen säiliöiden ympärillä maaperä voi olla pilaantunut. Tästä syystä käytöstä poistetut säiliöt on syytä poistaa. Mikäli säiliö poikkeustapauksessa jätetään tyhjennettynä ja puhdistettuna maaperään, on sen sijaintitiedot säilytettävä ja pyrittävä varmistamaan, että säiliötä ympäröivä maaperä on säilynyt pilaantumattomana. Tämä on tärkeää esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistön omistaja vaihtuu. YSL 75 :n mukaan pilaantuneen maaperän tai pohjaveden on ensisijaisesti velvollinen puhdistamaan se, jonka toiminnan seurauksena pilaantuminen on aiheutunut. 6 LUKU: MELU JA TÄRINÄ Tämän luvun määräyksillä pyritään kiinnittämään huomiota tarpeettoman lähiympäristöä häiritsevän melun aiheuttamisen välttämiseen sekä ehkäisemään melusta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Varsinkin tiheään asutuilla alueilla melusta voi aiheutua haittaa lähiympäristön asukkaille. 14 Häiritsevä melu ja tärinä Yöaikainen melu on erityisen häiritsevää ja tästä syystä on perusteltua rajoittaa toimintoja, jotka voidaan tehdä myös päiväaikaan. Esimerkiksi kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapito tulee voida tehdä myös pykälässä mainittujen aikojen ulkopuolella. Asutuksen läheisyydessä työt tulee kuitenkin suorittaa siten, että ei aiheuteta tarpeetonta meluhaittaa asukkaille. 15 Meluilmoitusmenettely Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tehtävä ilmoitus perustuu YSL 60 :ään. Näihin määräyksiin on koottu ne toiminnot, joista ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Näiden toimintojen aiheuttamaa meluhaittaa ei voida pitää kohtuuttomana toimintojen tilapäisyyden jatai lyhytkestoisuuden takia. Ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen on kuitenkin rajattu tilapäisiin tapahtumiin, jotka ajoittuvat yöajan (klo 22-7) ulkopuolelle ja äänen toistolaitteiden käytön osalta yleisökäyttöön soveltuviin paikkoihin, kuten torille tai urheilukentälle. Tavanomaisen rakentamisen sekä lyhytkestoisen meluavankin rakennus- tai maanrakennustyön aiheuttamaa haittaa ei pidetä kohtuuttomana, kun se suoritetaan päiväsaikaan. Vaikka näistä toiminnoista ei tarvitse tehdä YSL 60 :n mukaista ilmoitusta, tulee meluntorjunnasta ja melusta tiedottamisesta kuitenkin huolehtia. Ulkoilmakonserteista tulee kuitenkin aina tehdä meluilmoitus, koska niiden aiheuttama haitta on usein erityisen häiritsevää ja tämän vuoksi niille on tarpeen antaa erityisiä määräyksiä. 16 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Äänentoistolaitteiden oikealla suuntaamisella ja äänenvahvistimien säädöillä voidaan olennaisesti vaikuttaa melun tasoon ja leviämiseen. 17 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen 169
Häiriintyville kohteille tiedottamisesta on annettu usein määräyksiä meluilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä. Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja alueen asukkaat osaavat ennalta varautua tapahtumasta tai toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 18 Kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Erilaisissa rakennus-, korjaus- ja purkutöissä, kuten hiekkapuhalluksessa, syntyy runsaasti pölyä ja mahdollisesti muita päästöjä ilmaan. Määräysten tavoitteena on ehkäistä terveyshaittojen syntyminen huolehtimalla esimerkiksi pölyntorjunnasta. Keväisin tapahtuvasta katu- ja tiealueiden puhdistamisen yhteydessä nousee ilmaan leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet saattavat tietyissä olosuhteissa etenkin taajama-alueella olla hyvin korkeita. Pölyämisen ehkäisemiseksi tulee puhdistettavat alueet kastella ennen puhdistamista. 19 Maalämmön käyttöön liittyvät määräykset Maalämpöpumpuissa voidaan käyttää nesteitä, joiden ominaisuuksia tai riskejä pohjavedelle ei riittävästi tunneta. Suunniteltaessa maalämmön käyttöä kiinteistön lämmitysmuotona on etukäteen varmistuttava käytettävän nesteen haitattomuudesta. YSL 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen sekä pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kielletty. 20 Eläinten ruokinta Hallitsemattomasta lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta saattaa seurata haittaa. Paikalle voi kertyä liikaa ruokittavia eläimiä tai esimerkiksi rottia, jotka voivat aiheuttaa asuinalueen viihtyvyyden laskemista, terveysriskiä ja ympäristön roskaantumista. 21 Pienimuotoiset ruoppaukset Perusteina ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön määräykset. 22 Varastointi kiinteistöllä Perusteina ympäristönsuojelu- ja turvallisuussäädösten määräykset. 8 LUKU: POIKKEAMISET JA SEURAAMUKSET 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeuksen myöntäminen perustuu YSL 19 :ään. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaa viranhaltijoille siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään (641986). Poikkeamisesta päättäminen voidaan siirtää ympäristönsuojeluviranomaisen alaiselle viranhaltijalle esimerkiksi hallintosäännössä. 24 Rangaistusäännökset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta säädetään YSL 13 luvussa ja 116 :ssä. 9 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 25 Määräysten voimaantulo 179
Määräysten antamisesta ja voimaantulosta säädetään YSL 19 :ssä. Päätös määräysten hyväksymisestä ja voimaantulosta annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 189
LIITE 1: Tärkeät pohjavesialueet (I, II ja III luokka) Tätä tarkemmista yksittäisten pohjavesialueiden rajauksista on saatavina tietoja kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalta 199
209
219
229