EPV:n ohjeet muuttuvaan palkkioon sovellettavasta laskennallisesta diskonttokorosta

EPV:n ohjeet muuttuvaan palkkioon sovellettavasta laskennallisesta diskonttokorosta Sisältö Näiden ohjeiden asema 2 Reportointivaatimukset 2 I osasto Asia ja määritelmät 3 II osasto Muuttuvan palkkion diskonttokorkoa koskevat vaatimukset 3 1. Muuttuva palkkio, joka voidaan diskontata 3 2. Diskonttokoron laskemisessa huomioon otettavat tekijät 4 3. Diskonttokoron laskeminen 5 4. Diskonttokoron soveltaminen 6 5. Dokumentointi ja avoimuus 6 6. Diskonttokoron arviointi 7 III osasto Loppumääräykset ja täytäntöönpano 7 Liite Esimerkkejä siitä, miten muuttuvan palkkion diskonttokorkoa sovelletaan 8 Esimerkki 1 9 Esimerkki 2 12 Esimerkki 3 16 1

Näiden ohjeiden asema Tämä asiakirja sisältää ohjeet, jotka on laadittu Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (EPV-asetus) 16 artiklassa säädetyllä tavalla. EPV-asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten ja finanssilaitosten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan ohjeita. Ohjeissa esitetään Euroopan pankkiviranomaisen näkemys Euroopan finanssivalvojien järjestelmässä toteutettavista asianmukaisista valvontakäytännöistä tai siitä, miten unionin lainsäädäntöä on sovellettava tietyllä alalla. Näin ollen Euroopan pankkiviranomainen odottaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja finanssilaitosten, joille ohjeet on osoitettu, noudattavan niitä. Toimivaltaisten viranomaisten, joita nämä ohjeet koskevat, on noudatettava ohjeita sisällyttämällä ne valvontakäytäntöihinsä asianmukaisesti (esimerkiksi muuttamalla lainsäädäntöään tai valvontasääntöjään ja/tai ohjeitaan tai valvontamenettelyjään), mukaan luettuina tietyt, ensisijaisesti laitoksille osoitetut ohjeet. Raportointivaatimukset EPV-asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle 27. toukokuuta 2014 mennessä, noudattavatko tai aikovatko ne noudattaa näitä ohjeita, sekä esitettävä perustelunsa, mikäli ne eivät noudata näitä ohjeita. Jos ilmoitusta ei toimiteta tähän määräaikaan mennessä, EPV katsoo, että toimivaltaiset viranomaiset eivät noudata ohjeita. Ilmoitukset on toimitettava lähettämällä jaksossa 5 oleva lomake osoitteeseen compliance@eba.europa.eu. Viitteeksi on merkittävä EBA/GL/2014/01. Ilmoituksen lähettäjällä on oltava asianmukaiset valtuudet ilmoittaa ohjeiden noudattamisesta kyseisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta. Ilmoitukset julkaistaan EPV:n verkkosivustolla 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 2

I osasto Asia ja määritelmät 1. Direktiivin 2013/36/EY 1 94 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vaaditaan laitoksia määrittämään palkitsemisen kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet niitä henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen (yksilöidyn henkilöstön 2 ) riskiprofiiliin. Palkitsemisen kokonaismäärän muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen korkein mahdollinen taso voi olla enintään 100 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat sallia korkeamman enimmäistason, joka voi kuitenkin olla enintään 200 prosenttia. 2. Nämä ohjeet koskevat direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan g alakohdan iii alakohdassa mainitun diskonttokoron laskemista ja soveltamista. Jäsenvaltiot voivat sallia sen, että laitokset soveltavat diskonttokorkoa palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi korkeintaan 25 prosenttiin muuttuvan palkkion kokonaismäärästä edellyttäen, että se maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään vähintään viidellä vuodella. 3. Ohjeet koskevat laitoksia, jotka käyttävät vaihtoehtoa soveltaa diskonttokorkoa palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat ottaneet käyttöön diskonttokoron soveltamista koskevan vaihtoehdon. 4. Näissä ohjeissa diskonttokorolla tarkoitetaan arvoa, jolla myönnetyn muuttuvan palkkion johon syntyy oikeus tulevaisuudessa laskennallinen määrä kerrotaan, jotta saadaan sen diskontattu arvo. Diskontattua arvoa käytetään tämän jälkeen palkitsemisen kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien välisen suhteen laskemiseen yksilöidyn henkilöstön osalta. II osasto Muuttuvan palkkion diskonttokorkoa koskevat vaatimukset 1. Muuttuva palkkio, joka voidaan diskontata 5. Laitokset voivat diskontata enintään 25 prosenttia tai jäsenvaltion määräämän pienemmän prosenttiosuuden muuttuvan palkkion kokonaismäärästä, joka lasketaan muuttuvan palkitsemisen kaikkien osien summana ennen diskonttokoron soveltamista. Ainoastaan sellainen muuttuva palkkio pitäisi diskontata, jonka maksua lykätään vähintään viidellä vuodella ja joka maksetaan oman tai vieraan pääoman ehtoisina 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338). 2 Henkilöstö on yksilöitävä soveltamalla teknisiä sääntelystandardeja, joilla yksilöidään henkilöstö, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. 3

rahoitusvälineinä tai tällaisiin välineisiin liittyvinä välineinä, jotka sopivat käytettäväksi muuttuviin palkkioihin direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti. Tähän sisältyy lykätyn muuttuvan palkkion osat, joihin syntyy oikeus lykkäysjakson aikana. Lykkäämisjärjestelyssä oikeus muuttuvaan palkkioon kertyy portaittain aikaisintaan lykkäysajan kulumisen suhteessa 3. 6. Muuttuvan palkkion määrä, joka voidaan diskontata, on laskettava muuttuvan palkkion nimellisen kokonaismäärän perusteella EPV:n palkitsemisjärjestelmiä ja -käytäntöjä koskevien ohjeiden mukaisesti. 2. Diskonttokoron laskemisessa huomioon otettavat tekijät 7. Koska henkilöstölle ei pitäisi suorittaa välineisiin liittyvää voitonjakoa lykkäysjakson aikana, diskonttokorkoon on sisällytettävä seuraavat tekijät: inflaatio, valtion joukkovelkakirjojen korko ja kannustintekijä, joka liittyy sellaisten pitkäaikaisten välineiden käyttöön, joiden maksua on lykätty, kuten tämän osaston seuraavissa kohdissa esitetään. Tämän osaston 8 10 kohdan osalta osana laitosten palkitsemisjärjestelmää laitosten on otettava käyttöön jokin seuraavista: a. viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot palkkion myöntämispäivänä; b. viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot sinä päivänä, jona muuttuva palkkio, joka voidaan myöntää seuraavalle tulosjaksolle, määritetään. 8. Jäsenvaltiossa myönnetyn palkkion osalta laitosten on käytettävä yhtä seuraavista inflaatiotekijän määrittämiseksi: a. jos palkkio maksetaan sen jäsenvaltion määrittämänä valuuttana, jossa henkilöstö pääosin työskentelee, Eurostatin 4 kyseisen jäsenvaltion osalta julkaiseman yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) keskimääräinen vuotuinen muutos; b. jos palkkio maksetaan toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan määrittämänä valuuttana, viralliset tilastotiedot, jotka vastaavat edellä a kohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka ovat käytettävissä valuutan määrittäneen valtion osalta, tai YKHI sen jäsenvaltion osalta, jossa henkilöstön jäsenet suorittavat suurimman osan tehtävistään. c. edellä a tai b kohdassa mainittu keskimääräinen vuotuinen muutos EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen jäsenvaltion osalta. 3 Direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan m alakohta. 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI). Mainittu muutos on nähtävissä seuraavasta linkistä: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00118&plugin=1. 4

9. Kolmannessa maassa myönnetyn palkkion osalta 5 laitosten on käytettävä seuraavia inflaatiotekijän määrittämiseksi: a. jos palkkio maksetaan kolmannen maan määrittämänä valuuttana, viralliset tilastotiedot, jotka vastaavat edellä 8 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ja jotka koskevat valuutan määrittänyttä valtiota, tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen jäsenvaltion YKHI. b. jos palkkio maksetaan EU:n jäsenvaltion määrittämänä valuuttana, EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen jäsenvaltion YKHI. 10. Valtion joukkovelkakirjojen korkojen osalta laitosten on käytettävä: a. jos palkkio maksetaan jäsenvaltion määrittämänä valuuttana, Eurostatin julkaisema EU-valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen keskimääräinen tuotto kaikkien jäsenvaltioiden osalta; 6 b. jos palkkio maksetaan kolmannen maan määrittämänä valuuttana henkilöstölle, joka sijaitsee etupäässä EU:n ulkopuolella, vastaavat viralliset tilastotiedot, jotka ovat käytettävissä valuutan määrittävän maan osalta tai edellä a kohdassa mainittu tuotto. 11. Sellaisten muuttuvien palkkioiden kannustintekijän, jotka maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään viisi vuotta, on oltava 10 prosenttia. Kannustintekijän pitäisi nousta neljä prosenttiyksikköä kutakin täyttä lykättyä lisävuotta kohden. 3. Diskonttokoron laskeminen 12. Laitosten on laskettava sovellettavat diskonttokorot muuttuvan palkkion eri osille, joihin sovelletaan erilaisia lykkäys- ja odotusaikajärjestelyitä ja vastaavia diskonttokorkoja. Laitosten on käytettävä niiden palkitsemisjärjestelmissä mainittuja sovellettavia lykkäysjaksoja. 13. Sovellettava diskonttokorko on yksi jaettuna yhden ja osastossa 2 esitetyn kolmen tekijän summalla, joka kerrotaan odotusajan vuosien määrän potenssilla alla olevan kaavan mukaisesti. Odotusaika on aika, jonka jälkeen syntyy oikeus myönnettyyn muuttuvaan palkkioon. Tätä varten odotusaika on pyöristettävä alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Kun oikeus syntyy portaittain ajan kulumisen suhteessa, laitokset voivat myös käyttää nykyarvoon perustuvaa kaavaa, kuten liitteen esimerkissä 2 kuvataan. 5 Kolmannella maalla tarkoitetaan maita, jotka eivät ole unionin jäsenvaltioita. 6 Laskentaa varten käytetään EU-valtioiden joukkovelkakirjoja, joiden maturiteetti on noin 10 vuotta. EU-valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen korkotiedot ovat saatavilla seuraavasta linkistä: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teimf050&plugin=1. 5

Diskonttokoron laskemisessa käytettävät kaavat diskonttokorko = 1 (1 + i + g + id) n i g id n = jäsenvaltion tai kolmannen maan inflaatioaste = EU-valtioiden joukkovelkakirjojen korko, EU:n keskiarvo = pitkäaikaisissa lykkäyksissä käytettävä kannustintekijä = odotusaika vuosina Kaavojen soveltamista selitetään näiden ohjeiden liitteessä esitetyissä esimerkeissä 1, 2 ja 3. 4. Diskonttokoron soveltaminen 14. Diskonttokorkoa on sovellettava enintään 25 prosenttiin yksittäisen henkilöstön jäsenen muuttuvan palkkion kokonaismäärästä (tai jäsenvaltion määräämään alempaan prosenttiosuuteen), joka maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään vähintään viidellä vuodella. 15. Laitokset voivat laskea kunkin yksittäisen henkilöstön jäsenen osalta: a. ennen diskonttokoron soveltamista myönnettyjen kaikkien muuttuvien palkkiomäärien summa; b. edellä a kohdassa tarkoitetut määrät, jotka myönnetään välineinä ja joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella; ja c. edellä b kohdassa tarkoitetut määrät, joiden osalta sovelletaan erilaisia diskonttokorkoja. 16. Diskontatun muuttuvan palkkion laskemista varten sovellettavaa diskonttokorkoa olisi käytettävä kertomalla se muuttuvan palkkion asianmukaisella osalla. 17. Palkkion muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemista varten yksittäisen henkilöstön jäsenen osalta muuttuvan palkkion kokonaismäärä on muuttuvan palkkion diskontattujen määrien ja diskonttaamattomien määrien summa. 5. Dokumentointi ja avoimuus 18. Laitosten on dokumentoitava laskeminen ja käytettävä diskonttokorkoa. 19. Laitosten on pidettävä kirjaa yksittäiselle henkilöstön jäsenelle myönnettyjen palkkioiden kiinteistä ja muuttuvista osista, muuttuvien palkkioiden osista, jotka on maksettu 6

välineinä, joiden maksua on lykätty vähintään viidellä vuodella, sovelletusta diskonttokorosta ja palkkion kokonaismäärän muuttuvan ja kiinteän osan suhteesta. 20. Laitosten on EPV-asetuksen 16 artiklan mukaisesti ilmoitettava selkeästi ja yksityiskohtaisesti, noudattavatko ne näitä ohjeita. Laitosten on annettava tietoja diskonttokoroista sekä palkitsemisjärjestelmästä direktiivin 2013/36/EU 96 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 7 450 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Laitosten on erityisesti annettava seuraavat tiedot maittain: a. missä määrin diskonttokorkoa käytetään (sitä voidaan soveltaa enintään 25 prosenttiin muuttuvan palkkion kokonaismäärästä tai jäsenvaltion määrittämään pienempään prosenttiosuuteen); ja b. sellaisen yksilöidyn henkilöstön määrä, jonka muuttuvaan palkkioon diskonttokorkoa sovellettiin. 6. Diskonttokoron arviointi 21. Kun toimivaltaiset viranomaiset arvioivat laitoksen palkitsemisjärjestelmää, niiden on arvioitava, miten diskonttokorko lasketaan ja miten sitä sovelletaan muuttuvaan palkkioon, joka myönnettiin yksilöidylle henkilöstön jäsenelle. III osasto Loppumääräykset ja täytäntöönpano 22. Näitä ohjeita sovelletaan [1. kesäkuuta 2014] lähtien ja niitä sovelletaan suorituksesta ja palveluista vuodesta 2014 eteenpäin myönnettävien palkkioiden kokonaismäärän muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemiseksi. 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). 7

Liite Esimerkkejä siitä, miten muuttuvan palkkion diskonttokorkoa sovelletaan Muuttuvan palkkion diskontatun osan (dvr) laskeminen palkkion muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemiseksi: dvr = vr (1 + i + g + id) n Jossa: dvr = diskontattu muuttuva palkkio; vr = muuttuva palkkio, johon sovelletaan diskonttausta (enintään 25 prosenttia palkkion kokonaismäärästä edellyttäen, että se maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella); i = inflaatioaste prosentteina; g = valtion joukkovelkakirjojen korko, EU:n keskiarvo prosentteina; id = pitkäaikaisessa lykkäyksessä käytettävä kannustintekijä prosentteina; n = odotusaika vuosina Muuttuvan palkkion kokonaismäärä on muuttuvan palkkion diskontatun osan ja diskonttaamattoman osan summa. 8

Esimerkki 1 Tässä esimerkissä oletetaan, että kyseinen jäsenvaltio on sallinut laitosten soveltaa diskonttokorkoa enintään 25 prosenttiin muuttuvan palkkion kokonaismäärästä. Oletetaan myös, että laitoksen osakkeenomistajat eivät ole hyväksyneet suhteelle direktiivissä 2013/36/EU säädettyä enimmäistasoa korkeampaa enimmäistasoa. Laitos haluaisi myöntää henkilöstön jäsenelle 285 000 euron kokonaispalkkion, josta 135 000 euroa olisi kiinteä palkkio ja 150 000 euroa olisi muuttuva palkkio. Kyseinen henkilöstön jäsen kuuluu yksilöityyn henkilöstöön, ja palkkio koskee vuoden 2014 suoritusta. Muuttuvan ja kiinteän palkkion välinen suhde, joka perustuu nimellismääriin, olisi tässä tapauksessa yli sallitun suhteen 1:1. Kun diskonttokorkoa sovelletaan muuttuvan palkkion siihen osaan, joka maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella, suhde on kuitenkin direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukainen, kuten alla olevasta ilmenee: Muuttuvan palkkion rakenne olisi tässä esimerkissä seuraava: muuttuvasta palkkiosta 20 000 euroa maksettaisiin välineinä, joiden maksua lykätään viidellä vuodella; 10 000 euroa maksettaisiin välineinä, joiden maksua lykätään kuudella vuodella; loppuosa muuttuvan palkkion kokonaismäärästä maksettaisiin heti, ei välineinä, tai loppuosan maksua lykättäisiin alle viidellä vuodella. Direktiivissä 2013/36/EU vaaditaan, että vähintään 40 prosenttia muuttuvasta palkkiosta lykätään maksettavaksi vähintään 3 5 vuoden ajalle. Jos muuttuva palkkio on erityisen suuri, vähintään 60 prosenttia määrästä on lykättävä maksettavaksi myöhemmin. Vähintään 50 prosenttia muuttuvasta palkkiosta on maksettava välineinä. Näitä suhteita sovelletaan muuttuvan palkkion määriin, jotka on myönnetty henkilöstön yksittäiselle jäsenelle ennen diskonttokoron soveltamista. Tässä esimerkissä oikeus palkkioon ei kerry ajan kulumisen suhteessa. Edellä mainitut 20 000 euron ja 10 000 euron määrät maksetaan välineinä, joihin jäsenellä syntyy täysimääräisesti oikeus viiden ja kuuden vuoden jälkeen. Edellä mainitusta 150 000 euron muuttuvasta palkkiosta enintään 37 500 euroa (joka on 25 prosenttia 150 000 euron muuttuvan palkkion kokonaismäärästä) olisi voitu diskontata, jos se maksettaisiin välineinä, joiden maksua lykätään yli viidellä vuodella. Tässä esimerkissä ainoastaan 30 000 euroa täyttää nämä ehdot, ja ainoastaan tämä määrä voidaan diskontata. 9

Inflaatiotekijä (i) Oletetaan, että tämän jäsenvaltion osalta viimeisin käytettävissä oleva yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on 2 prosenttia. EU-valtioiden joukkovelkakirjojen korko (g) Oletetaan, että Eurostatin julkaisema EU-valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viimeisin käytettävissä oleva keskimääräinen korko on 2,73 prosenttia. Pitkäaikaisissa lykkäyksissä käytettävä kannustintekijä (id) 20 000 euron osalta viiden vuoden maksulykkäyksen kannustintekijä on 10 prosenttia. 10 000 euron osalta kuuden vuoden maksulykkäyksen kannustintekijä on 14 prosenttia (10 prosenttia + 4 prosenttia kutakin täyttä vuotta kohden). Odotusajan pituus (n) 20 000 euron osalta odotusaika on viisi vuotta. 10 000 euron osalta odotusaika on kuusi vuotta. Edellä mainitun esimerkin 1 osalta diskontattu muuttuva palkkio lasketaan seuraavasti: 20 000 euron maksua lykätään viidellä vuodella: 20 000 = 10 061,09 (1+0,02+0,0273+0,10) 5 10 000 euron maksua lykätään kuudella vuodella: 10 000 (1+0,02+0,0273+0,14) 6 = 3 569,75 Diskontatun muuttuvan palkkion summa = 13 630,84 euroa 10

Palkkion kokonaismäärä palkitsemisen muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemiseksi ja palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi lasketaan seuraavasti: Muuttuvan palkkion määrä, joka voidaan diskontata, koska se maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella, on 30 000 euroa. Erilaisia diskonttaustekijöitä on käytetty, koska 20 000 euron määrään sovellettu odotusaika on viisi vuotta, kun taas 10 000 euroon sovellettu odotusaika on kuusi vuotta. Oikeus näihin kahteen määrään syntyy täysimääräisesti lykkäysajan päätyttyä, joten odotusaika vastaa lykkäysaikaa. Tässä esimerkissä oikeutta ei synny portaittain ajan kulumisen suhteessa. Muuttuvan palkkion diskontatun osan kokonaismäärä on 13 630,84 euroa, jolloin muuttuvan palkkion kokonaismäärää muuttuvan ja kiinteän palkkion välisen suhteen laskemiseksi on 133 630,84 euroa; eli (150 000 30 000 + 13 630,84). Tässä esimerkissä palkkion kokonaismäärän muuttuvien ja kiinteiden osien välinen suhde on (133 630,84/135 000)*100 = 98,99 prosenttia. Lyhyesti voidaan todeta, että edellä esitettyjen oletusten ja ehtojen perusteella laitos pystyy myöntämään henkilöstön jäsenelle 285 000 euron kokonaispalkkion, joka muodostuu 135 000 euron kiinteästä palkkiosta ja 150 000 euron muuttuvasta palkkiosta muuttuvan ja kiinteän palkkion suhteen 1:1 puitteissa. Edellä mainitusta 150 000 euron muuttuvasta palkkiosta vähintään 40 prosenttia (60 000 euroa) on lykättävä maksettavaksi myöhemmin. Jos tätä pidetään erityisen suurena määränä, lainkäyttöalueen mukaan, vähintään 60 prosenttia (90 000 euroa) on lykättävä myöhemmin maksettavaksi. Joka tapauksessa vähintään 75 000 euroa on myönnettävä välineinä. 11

Esimerkki 2 Oletetaan, että jäsenvaltiossa sijaitseva laitos haluaisi palkita henkilökunnan jäsenen (jolla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin), joka saa 135 000 euroa kiinteänä palkkiona ja 150 000 euroa muuttuvana palkkiona. Tässä esimerkissä sovelletaan samoja olettamuksia kuin esimerkissä 1, ja ne koskevat direktiivin 2013/36/EU täytäntöönpanoa jäsenvaltiossa (enintään 25 prosenttia), osakkeenomistajien hyväksyntää suhteelle, jonka taso on korkeampi kuin 1:1 (ei yhtään), ja suoritusvuotta (2014). Muuttuvan palkkion rakenne on seuraava: Muuttuvan palkkion kokonaismäärästä 60 prosenttia eli 90 000 euroa lykätään kuudella vuodella, ja oikeus siihen kertyy portaittain ajan kulumisen suhteessa kyseisenä ajanjaksona. Edellä mainitusta muuttuvasta palkkiosta, jonka maksamista on lykätty kuudella vuodella, 37 500 euroa maksetaan välineinä. Tämä merkitsee, että jokaisena vuonna kertyy 6 250 euroa, jotka maksetaan välineinä. Tässä esimerkissä oikeus palkkioon syntyy ajan kulumisen suhteessa. Diskonttokorkoa sovelletaan korkeintaan 25 prosenttiin muuttuvan palkkion kokonaismäärästä edellyttäen, että se maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään vähintään viidellä vuodella. Kuva 1: Kaaviona esitetty katsaus lykkäysjärjestelyistä ja diskonttokoron soveltamisesta muuttuvaan palkkioon, joka maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään kuudella vuodella, ja johon syntyy oikeus ajan kulumisen suhteessa. Muuttuva palkkio Palkkion ennakkoosuusjakso n vuotta kertymää Muuttuvan palkkion kertyminen määräsuhteessa kuudelle vuodelle lykättynä 100 % 10 10 10 10 10 40 % 10 40 Diskonttokorkoa voidaan soveltaa korkeintaan 25 prosenttiin muuttuvasta palkkiosta, jos se maksetaan pitkäaikaisina lykättyinä välineinä; näiden määrien määräsuhteinen kertyminen on sallittua vähintään viiden vuoden lykkäämisajalta. n n+1 n+2 n+3 n+4 n+5 n+6 vuotta 40 % muuttuvasta kokonaispalkkiosta maksettu ennakkona; 60 % muuttuvasta kokonaispalkkiosta lykätty tasaisesti kuudelle vuodelle jaettuna. 12

Inflaatiotekijä (i) Oletetaan, että tämän jäsenvaltion osalta viimeisin käytettävissä oleva yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on 2 prosenttia. EU-valtioiden joukkovelkakirjojen korko (g) Oletetaan, että Eurostatin julkaisema EU-valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viimeisin käytettävissä oleva keskimääräinen korko on 2,73 prosenttia. Pitkäaikaisissa lykkäyksissä käytettävä kannustintekijä (id) Kuuden vuoden lykkäysjakson osalta kannustimena on 10 prosenttia + 4 prosenttia = 14 prosenttia. Odotusajan pituus (n) Mainittuun 37 500 euron muuttuvan palkkioon, jonka maksamista lykätään kuudella vuodella, syntyy oikeus portaittain ajan kulumisen suhteessa siten, että jokaisena vuonna kertyy oikeus 6 250 euroon. Näin ollen diskonttokoron kaavassa odotusajan pituus on: n=1 ensimmäisen vuoden jälkeen kertyneelle 6 250 eurolle, n=2 toisen vuoden jälkeen kertyneelle osuudelle, n=3 kolmen vuoden jälkeen kertyneelle osuudelle ja niin edelleen, kunnes n=6. Edellä mainitun esimerkin 2 osalta diskontattu muuttuva palkkio lasketaan seuraavasti: Tässä esimerkissä 37 500 euroa, joka on 25 prosenttia muuttuvan palkkion kokonaismäärästä, maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään vähintään viidellä vuodella, ja joka voidaan diskontata. 13

Muuttuvan palkkion 37 500 euroa jonka maksamista on lykätty kuudella vuodella ja johon syntyy oikeus portaittain ajan kulumisen suhteessa diskontattu arvo on seuraavan kuuden arvon summa: 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 1 = 5 264,04 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 2 = 4 433,63 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 3 = 3 734,21 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 4 = 3 145,13 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 5 = 2 648,97 6 250 (1+0,02+0,0273+0,14) 6 = 2 231,09 Diskontatun muuttuvan palkkion summa on 21 457,07 (5 264,04 + 4 433,63 + 3 734,21 + 3 145,13 + 2 648,97 + 2 231,09). 14

Kun oikeus syntyy portaittain ajan kulumisen suhteessa, lasku voidaan tehdä myös käyttämällä nykyarvoon perustuvaa kaavaa: dvr = vrpr (rn 1) r n (r 1) dvr = diskontattu muuttuva palkkio vrpr = muuttuvan palkkion suhteellinen määrä (edellä mainitussa esimerkissä 6 250 euroa) r = 1+i+g+id (i= inflaatioaste; g = valtion joukkovelkakirjojen korko, id = lykkäyksessä käytettävä kannustintekijä) n = lykkäysjakson pituus Palkkion kokonaismäärä palkitsemisen muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemiseksi ja palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi lasketaan seuraavasti: Muuttuvan palkkion määrä, joka voidaan diskontata, koska se maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella, on 37 500 euroa. Eri diskonttaustekijöitä (tai edellä olevaa nykyarvoon perustuvaa kaavaa) on kuitenkin käytetty, koska oikeus tähän määrään kertyy portaittain ajan kulumisen suhteessa kuuden vuoden aikana. Muuttuvan palkkion diskontatun osan kokonaismäärä on 21 457,07 euroa, jolloin muuttuvan palkkion kokonaismäärää muuttuvan ja kiinteän palkkion välisen suhteen laskemiseksi on 133 957,07 euroa; eli (150 000 37 500 + 21 457,07). Tässä esimerkissä palkkion kokonaismäärän muuttuvien ja kiinteiden osien välinen suhde on (133 957,07/135 000)*100 = 99,23 prosenttia. Diskonttauskoron vaikutuksen vertaaminen, kun oikeus syntyy portaittain ajan kulumisen suhteessa ja kun oikeus syntyy lykkäysjaksojen jälkeen. Jos oikeus 37 500 euron määrään olisi syntynyt täysimääräisesti kuuden vuoden lykkäysjakson jälkeen (ei ajan kulumisen suhteessa), muuttuvan palkkion kokonaismäärän diskontattu määrä olisi ollut 13 386,54 euroa. 37 500 = 13 386,54 (1+0,02+0,0273+0,14) 6 Kiinteän ja muuttuvan palkkion välinen suhde olisi (125 886,54/135 000)*100 = 93,25 prosenttia, joka on alhaisempi kuin prosenttiosuus, joka saatiin, kun oikeus syntyy portaittain ajan kulumisen suhteessa. 15

Esimerkki 3 Seuraava esimerkki perustuu 100 000 euron kiinteän palkkion määrään, ja siinä osoitetaan, miten lasketaan muuttuvan palkkion suurin mahdollinen määrä, joka voitaisiin myöntää, jos 25 prosenttia muuttuvasta palkkiosta maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään viidellä vuodella edellyttäen, että oikeus koko määrään syntyy lykkäysajan päätyttyä. Tässä esimerkissä käytetään esimerkissä 1 esitettyä inflaatioastetta ja valtion joukkovelkakirjojen korkoa. Tässä sovelletaan samoja oletuksia kuin esimerkissä 1, ja ne koskevat direktiivin 2013/36/EU täytäntöönpanoa jäsenvaltiossa (25 prosenttia), osakkeenomistajien hyväksyntää suhteelle, jonka taso on korkeampi kuin 1:1 (ei yhtään), ja suoritusvuotta (2014). Jos jäsenvaltio asettaa pienemmän prosenttiosuuden, kaavaa on muutettava vastaavasti korvaamalla 0,25 pienemmällä prosenttiosuudella. Tässä esimerkissä muuttuvan palkkion kokonaismäärä, joka voidaan maksaa, on enintään 100 prosenttia palkitsemisen kiinteistä osista, ja muuttuvan palkkion enimmäismäärä, joka voidaan diskontata, on 25 prosenttia edellyttäen, että se maksetaan välineinä, joiden maksua lykätään vähintään viidellä vuodella. Näin ollen voidaan laatia seuraava yhtälö: 0,25 tvr fr = (1 0,25) tvr + (1 + i + g + id) n fr = kiinteä palkkio; tvr = muuttuvan palkkion kokonaismäärä; i = inflaatioaste; g = valtioiden joukkovelkakirjojen korko, EU:n keskiarvo; id = pitkäaikaisissa lykkäyksissä käytettävä kannustintekijä; n = odotusajan pituus Korvaamalla tämän esimerkin vastaavat määrät edellä olevan yhtälön kunkin muuttujan osalta saadaan 0,25 tvr 100 000 = 0,75 tvr + (1 + 0,02 + 0,0273 + 0,10) 5 fr = 100 000 i = 2 prosenttia, inflaatiotekijä g = 2,73 prosenttia, valtion joukkovelkakirjojen korko id = 10 prosenttia, viiden vuoden lykkäyksessä käytettävä kannustintekijä n = 5, odotusajan pituus. Ratkaisemalla edellä olevan yhtälön tvr saadaan: tvr = 100 000 1,987856 0,75 1,987856 + 0,25 = 114 186,10 Edellä mainitussa esimerkissä muuttuvan palkitsemisen enimmäismäärä, joka voidaan maksaa, jos 25 prosenttia muuttuvasta palkitsemisesta on diskontattu, on 114 186,10 euroa. 16