SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2010-2011
Nämä säännöt on hyväksytty liittovaltuuston kokouksissa 28.11.2009 sekä 09.06.2010 ja ovat voimassa pelikauden kerrallaan kunnes liittovaltuusto niitä muuttaa. Säännöt ovat voimassa 01.07.2010 alkaen. Nämä säännöt koskevat kaikkia pelaajasiirtoja jotka tehdään kaudelle 2010-2011 riippumatta siitä koska siirto tehdään. Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alueorganisaatiota, liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa. Sääntöjen oleellisesti muuttuneet kohdat on alleviivattu. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISMÄÄRÄYKSET 1.1 Sitoutuminen 1.2 IIHF:n säännöt 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen 2. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2.1. Sarjamuodot 2.1.1. Valtakunnalliset sarjat 2.2. Osanotto 2.2.1. Ilmoittautuminen 2.2.2. Ilmoittautumisen edellytykset 2.2.3. Ilmoittautumisen peruutus 2.2.4. Sarjapaikan anominen 2.3. Peliaika 2.3.1. Erätauot 2.3.2 Ulkona pelattavat ottelut 2.4. Kenttävuorot 2.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 2.5.1. Pisteet otteluista 2.5.1.1. Pisteet otteluista (jatkoajalliset ottelut) 2.5.2. Järjestys sarjataulukossa 2.5.3. Uusinnat tasapisteissä 2.5.4. Karsintasarjan viimeiset ottelut sarjan tulosten selvittyä 2.6. Joukkueet sarjoissa 2.7. Sähköinen viestintä 2.8. Suomen mestaruus 2.8.1. Mitalit 3. OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Ottelut 3.2. Viralliset ottelut 3.3. Harjoitusottelut ja turnaukset 3.4. Luvat 3.4.1. Turnausluvat 3.4.2. Kansainväliset otteluluvat 3.4.3. Ottelu liittoon kuulumattoman joukkueen kanssa 3.5. Otteluissa noudatettavat säännöt 3.5.1. Kotimaiset ottelut 3.5.2. Poikkeukset pelisääntöihin eri sarjoissa 3.5.2.1. Pelaaminen ilman kypärää (pelisäännöt 223d/555g) 3
3.5.2.2. Enemmän kuin yksi kentällinen maalin jälkeen (pelisäännöt 554f) 3.5.3. Kansainväliset ottelut 3.6. Ottelupöytäkirja 3.6.1. Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja 3.6.2. Maalivahteja koskevat erityissäännöt 3.7. Ottelun järjestäminen 3.7.1. Vakuutukset 3.7.2. Järjestyksenpito 3.7.3. Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt 3.8. Vierailevan joukkueen velvollisuudet 3.9. Ottelupaikka 3.10. Ottelun alkamisaika 3.10.1. Mestis 3.10.2. Suomi-Sarja 3.10.3. A-nuorten SM-Liiga 3.10.4. Muut juniorien SM-sarjat 3.10.5. Verryttelyaika 3.11. Tulostiedotus 3.12. Otteluiden talous 3.13. Lääkäri 3.14. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen 3.15. Ottelusiirrot 3.15.1. Liiton edustustehtävät 3.16. Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen 3.17. Uusintaottelu 3.18. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat 3.18.1. Jatkoerä ja ottelun rangaistuslaukauskilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) uusinta-, karsinta- ja playoff -ottelussa 3.18.1.1. Mestis 3.18.1.1.1. A-nuorten SM-Liiga 3.18.1.2. Muut sarjat 3.18.1.3. Rangaistuslaukauskilpailu 3.19. Paras kahdesta -pelattavat playoff- tai karsintaottelut 3.20. Ottelun keskeyttäminen 3.21. Jatkoajat 4. PELAAJAA, TOIMIHENKILÖÄ JA JOUKKUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden luettelointi ja lisenssit 4.2. Edustusoikeus 4.2.1. Sarjaottelut 4.2.2. Harjoitusottelut 4.2.3. Naispuolisten pelaajien kaksoisedustus 4
4.3. Pelaajaoikeus 4.4. Kansainvälinen edustuskelpoisuus 4.5. Varusteet 4.5.1. Hammassuojat 4.5.2. Kasvosuojukset 4.5.3. Kaulasuojus 4.5.4. Pelipaidat 4.5.5. Maalivahtien varusteet 4.6. Ikärajat 4.6.1. A-nuorten SM-liiga 4.6.1.1. Muut A-nuorten sarjat sekä A-tyttöjen SM-sarja / SM-turnaus 4.6.2. B- ja C-nuorten sarjat 4.6.2.1. B-nuorten SM-sarja 4.6.2.1.1. B2-nuorten SM-sarja 4.6.2.2. C-nuorten SM-sarja ja I-divisioona sekä niiden karsinnat 4.6.2.3. Muut B- ja C-nuorten sarjat 4.6.2.4. B- ja C-tyttöjen SM-sarjat/turnaukset ja niiden karsinnat 4.6.3. Muut liiton juniorisarjat 4.6.4. Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt 4.6.5. Naiset ja tytöt 4.7. Pelaaminen eri joukkueissa 4.7.1. Maajoukkue 4.7.2. Muut yhteisöt 4.7.3. Pelaaminen eri ikäluokissa samassa seurassa 4.7.4. Osallistuminen playoff-otteluihin 4.7.5.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, Miesten sarjat 4.7.5.2. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, Nuorten sarjat ( poislukien valtakunnalliset B- ja C-nuorten karsintasarjat, kts. 4.7.5.2.1. ) 4.7.5.2.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, valtakunnalliset B- ja C- nuorten karsintasarjat 4.7.5.3. A-III-divisioona, B-III-divisioona, C-III-divisioona (tai alin ikäluokan valtakunnallinen sarja) 4.7.5.4. Alkulohkojen ja karsintasarjojen jälkeiset karsinta- tai ristiinkarsintaottelut 4.7.5.5. Sarjatauot 4.8. Siirrettyyn, uudelleen pelattavaksi määrättyyn ja uusintaotteluun oikeutetut pelaajat 5. PELAAJASIIRTOSÄÄNNÖT 5.1. Yksittäiset pelaajasiirrot Suomessa ( edustus- ja pelaajaoikeuksien siirto ) 5.1.1. Vapaa edustusoikeuden siirto 5.1.1.1. Siirtotodistus 5.1.1.2. Edustusoikeuden siirron vastikkeellisuus 5.1.2. Rajoitettu edustusoikeuden siirto 5
5.1.2.1. 30.12.1987 ja sitä ennen syntyneet 5.1.2.2. 01.01.1988 30.04.1994 syntyneet pelaajat 5.1.2.3. Rajoitettu edustusoikeudensiirto yhteistyöseurasopimuksen piiriin 5.1.3. Vapaa pelaajaoikeuden siirto 5.1.3.1. Siirtotodistus 5.1.3.2. Pelaajaoikeuden siirron vastikkeellisuus 5.2. Ryhmäsiirrot 5.2.1. Miehet ja pojat 5.2.2. Naiset ja tytöt 5.3. Pelaajasiirtojen aikarajat 5.3.1. 01.05.1985-30.04.1994 syntyneet pelaajat 5.3.2. 30.04.1985 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 5.3.3. 01.05.1994 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat 5.3.4. Aikarajat edustusoikeudelle uudessa seurassa 5.3.5. Siirrot kauden aikana 5.3.5.1. Aikuisten sarjat 5.3.5.2. Juniorisarjat 5.3.6. Määräajoista poikkeaminen 5.4. Pelaajasiirrot liiton seuroista liigaan 5.5. Pelaajasiirrot liigajoukkueen seurayhteisön junioreista 5.6. Ulkomaiset pelaajasiirrot 5.6.1. Pelaajasiirrot ulkomaille 5.6.2. Pelaajasiirrot Suomeen 5.6.2.1. 30.04.1991 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 5.6.2.1.1. Kansainvälinen siirtokortti (IIHF Transfer Card) 5.6.2.2. 01.05.1991 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat 5.6.3. Kasvattajakorvauksen alaisen pelaajan paluu Suomeen 5.7. Kasvattajakorvaus 5.7.1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus 5.7.2. Kasvattajakorvauksen maksu 5.7.3. Pelaajaoikeuden myynti tai luominen pelaajaoikeudesta 5.8. Seurayhteisö 5.9. Yhteistyöseurasopimus 5.9.1. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksen puitteissa eri joukkueissa 5.10. Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta 5.10.1. Välityslautakunta 5.10.2. Kilpailuvaliokunta 6. EROTUOMAREITA JA TOIMITSIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat 6.1.1. Viralliset erotuomarit 6.1.1.1. Kansainvälinen erotuomaritoiminta 6.1.2. Juniorituomarit 6
6.1.3. Viralliset toimitsijat 6.1.4. Seuratoimitsijat 6.1.5. Otteluvalvojat 6.1.6. Videomaalituomarit 6.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen 6.2.1. Maaottelut 6.2.2. Valtakunnalliset ja alueelliset sarjat 6.2.3. Kansainväliset ottelut 6.2.4. Harjoitusottelut 6.2.5. Jääviys erotuomaritoiminnassa 6.2.6. Toimitsijatehtävät 6.3. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa 6.3.1. Erotuomarimäärät 6.3.2. Viralliset toimitsijat 6.4. Tieto erotuomareille ottelusta 6.5. Erotuomarikustannukset 6.6. Erotuomariraportit 7. VASTALAUSEET JA KURINPITO 7.1. Vastalauseet 7.1.1. Vastalauseen perusteet 7.1.2. Vastalauseen jättäminen 7.1.3. Vastalausemaksu 7.1.4. Vastalauseen käsittely 7.1.5. Valitusoikeus 7.2. Vastalauseratkaisut 7.3. Kurinpito 7.3.1. Kurinpitomenettely 7.3.1.1. Asianosaisen kuuleminen 7.3.1.2. Kurinpitäjät 7.3.1.3. Kurinpidon alaiset teot 7.3.1.4. Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset 7.3.1.5. Täydentävät rangaistukset (sääntö 510) 7.3.1.6. Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella 7.3.1.7. Rangaistusten määrääminen ja kärsiminen 7.3.1.8. Doping- ja huumausainerikkomukset 7.3.1.9. Pelikiellon määrittely 7.3.1.10. Toimitsijakiellon määrittely 7.3.1.11. Muutoksenhaku 7.3.2. Käyttäytymisrangaistusten kertyminen 7.3.3. Käyttäytymisrangaistusten nollaaminen 7.3.3.1. Runkosarjan jälkeen 7.3.3.2. Harjoitusotteluiden jälkeen ennen sarjakauden alkua 7.3.3.3. Kauden jälkeen 7.3.4. Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen 7
7.3.4.1. Harjoitusottelut ennen sarjakauden alkua 7.3.4.2. Harjoitusottelut sarjakauden aikana 7.3.4.3. Sarjakauden aikana 7.3.5. Pelirangaistukset käytöksestä 7.3.5.1. Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa 7.3.6. Ottelurangaistukset 8. EETTISET MÄÄRÄYKSET 8.1. Yleiset määräykset 8.2. Dopingmääräykset 8.3. Taloushallinto ja verotus 8.4. Sosiaaliturva 8.5. Seuran konkurssi 8.6. Sopupeli 8.7. Vedonlyönti 9. JUNIORISÄÄNNÖT 9.1. D- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1997 ) 9.1.1. Yleistä 9.1.2. Taklaaminen D1-ikäluokka 9.1.3. Taklaaminen D2- ja nuoremmat juniorit (syntyneet 1998-) 9.2. E- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1999 -) 9.2.1. Yleistä 9.2.2. Mailalla suoritettu, vartaloon kohdistuva häirintä on kielletty 9.2.3. Juniorimailan käyttöpakko 9.2.4. Tasapuolinen peluuttamispakko 9.2.5. Ottelun kestoaika 9.2.6. Viisikon peliaika 9.2.6.1 E1 juniorit (syntyneet 1999) 9.2.6.1.1 Vaihtaminen pitkän kiekon jälkeen 9.2.6.2 E2 juniorit (syntyneet 2000) 9.2.7. Vaihdosta ilmoittaminen 9.2.8. Pienet rangaistukset 9.2.9. Isot rangaistukset sekä ottelurangaistukset 9.2.10. Käytösrangaistukset 9.2.11. Ei maalia 9.2.12. Aikalisä 9.2.13. Peluuttaminen turnauksissa ja harjoitusotteluissa 9.2.14. Valtakunnallinen kilpailutoiminta 9.2.15. Matkustusrajoitukset 9.3. LEIJONA-LIIGAN ERIKOISSÄÄNNÖT (F- JA NUOREMMAT JUNIORIT, syntyneet 2001 -) 9.3.1. Yleistä 9.3.2. Pelialue, laidat ja maalit 9.3.2.1. Pelialue 9.3.2.2. Välilaita 8
9.3.3. Varusteet 9.3.3.1. F-juniorien ja nuorempien otteluissa käytetään juniorikiekkoa 9.3.4. Pelin järjestäminen 9.3.4.1. Pelaajien lukumäärä 9.3.4.2. Toimitseminen 9.3.4.3. Pelin käynnistäminen 9.3.4.4. Ottelun kesto, viisikon peliaika 9.3.4.5. Vaihdosta ilmoittaminen 9.3.4.6. Rikkeen tekeminen ja rangaistukset 9.3.5. Tasapuolinen peluuttamispakko ottelussa 10. HARRASTE- JA SENIORISÄÄNNÖT 10.1. Yleistä 10.2. Varusteet 10.2.1. Kypärät ja kasvosuojukset 10.2.2. Kaulasuojat 10.2.3. Maalivahdin varusteet 10.3. Lyöntilaukaus 10.4. Taklaaminen 10.5. Laitataklaus, selästä taklaaminen ja päähän kohdistuvat taklaukset 10.6. Korkealla mailalla pelaaminen 10.7. Pienet rangaistukset 10.7.1. Pienet käytösrangaistukset 10.7.2. Käytösrangaistukset 10.8. Isot rangaistukset, peli- ja ottelurangaistukset 10.9. Yhtäaikaiset rangaistukset 10.10. Maalivahdin rangaistukset 10.11. Pitkä kiekko 9
1. YLEISMÄÄRÄYKSET 1.1 Sitoutuminen Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat lisenssinsä lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat ja pelaajat ovat velvollisia noudattamaan ja kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. 1.2 IIHF:n säännöt Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin IIHF:n pelisääntöjä kausille 2010-2014. Mahdolliset poikkeukset on mainittu näissä säännöissä. 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttama elin voi poiketa kilpailusäännöistä. Aluehallitukset voivat antaa kilpailusäännöistä poikkeavia tai niitä täydentäviä ohjeita tai määräyksiä järjestämiensä sarjojen osalta maantieteellisistä, urheilullisista tai muista syistä johtuen. Mikäli aluehallitus haluaa poiketa voimassa olevista pelisäännöistä joiltakin osin, on alueen tehtävä siitä ilmoitus kilpailuvaliokunnalle. 2. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2.1. Sarjamuodot Liittovaltuusto päättää Mestiksen sarjamuodon. Muiden sarjojen sarjamuodon päättää liittohallitus. 2.1.1. Valtakunnalliset sarjat Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnalliset sarjat ovat : Miehet : Mestis ja sen karsinnat Suomi-Sarja, sen alkusarjat ja sen karsinnat II-divisioona ja sen karsinnat Nuoret : A-, B-, B2- ja C1-nuorten kaikki sarjat (myös karsinnat) Naiset ja tytöt : Naisten SM-sarja ja sen karsinnat Naisten Divisioona ja sen karsinnat Naisten Suomi-Sarja ja sen karsinnat A-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat B-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat C-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat 10
Muut sarjat ovat alueellisia sarjoja. 2.2. Osanotto 2.2.1. Ilmoittautuminen Syksyllä alkaviin valtakunnallisiin sarjoihin osallistuminen varmistetaan 15.5. mennessä seuraavin poikkeuksin : A-nuorten III-divisioonaan, B-nuorten III-divisioonaan, C-nuorten III-divisioonaan ja naisten Suomi-sarjaan osallistuminen varmistetaan 30.8. mennessä. Alueellisiin sarjoihin ilmoittaudutaan järjestävän alueen ohjeiden mukaisesti. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. 2.2.2. Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset Mikäli seuralla on päättyneeltä kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja, liiton jäsen- tai sarjamaksuja tai liigalla/liitolla/alueella on muita saatavia, ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua. Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka siirretään toiselle seuralle, tulee uuden seuran maksaa edellisen kauden maksamatta jääneet ko. velvoitteet ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan. Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuutensa suorittamatta, liittohallituksella on oikeus täyttää näin avoimeksi jäänyt sarjapaikka. 2.2.3. Ilmoittautumisen peruutus Jos seura varmistettuaan osanottonsa Mestikseen, Suomi-sarjaan tai Nuorten SM-liigaan peruuttaa osanottonsa tai luopuu sarjasta, on seuran suoritettava sakkona 2.000 euroa. Vastaava sakko miesten II divisioonassa, A-nuorten I- divisioonassa ja naisten SM-sarjassa on 1.000 euroa sekä B- ja C-nuorten ja muiden valtakunnallisten sarjojen osalta 500 euroa. Lisäksi on sarjan järjestäjällä oikeus pidättää kyseisen sarjan osanottomaksu. Alueellisten sarjojen luopumissakon määrää järjestävän alueen aluehallitus. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle. 2.2.4. Sarjapaikan anominen Suomi-Sarjan alkusarjaan voi anoa sarjapaikkaa kausittain 15.5. mennessä seura jolla ei kyseiseen sarjaan ole pelaamalla saatua sarjapaikkaa. Anojan tulee täyttää seuraavat edellytykset jotta anomus käsitellään. Päätöksen sarjapaikan saamisesta tekee liittohallitus. 1) sarjataso ainoastaan Suomi-Sarjan alkusarja 2) hakemus 15.5. mennessä 3) pelaajaluettelo toimitettava, pelaajien oltava pelannut pääosin vähintään ko. sarjatasolla edellisellä kaudella 4) uuden perustetun yhdistyksen/yhtiön toimintasuunnitelma ja budjetti seuraavalle kolmelle kaudelle 5) ensimmäisen kauden budjetin suuruinen vakuus esitettävä 6) oltava yhteistyösopimus jonkun junioriseuran kanssa 7) seuran/yhtiön taustan oltava luotettava (aiempi toiminta jääkiekon parissa) 8) samalla sarjatasolla samalla paikkakunnalla konkurssiin menneen seuran sijalle ei voi saada sarjapaikkaa 11
2.3. Peliaika SARJA PELIAIKA ERÄ- JATKO- VL TAUKO AIKA KILP. Mestis 3 x 20 min. 18 min 5 min. kyllä Mestiksen karsintasarja 3 x 20 min. 15 min. 5 min. kyllä Suomi-sarja ja kars. II divisioona ja kars. Nuorten SM-liiga ja kars. Naisten SM-sarja 3 x 20 min. 10 min. 5 min. kyllä B-nuorten SM-karsinta- ja loppusarja B2-nuorten SM-karsinta- ja loppusarja C-nuorten SM-sarja A-nuorten I-divisioona 3 x 20 min. 10 min. ei ei A-nuorten II-divisioona ja kars. A-nuorten III-divisioona ja kars. B-nuorten I-divisioona ja kars. B-nuorten II-divisioona ja kars. B-nuorten III-divisioona ja kars. B-nuorten IV-divisioona ja kars. B2-nuorten I-divisioona C-nuorten SM-karsinnat C-nuorten I-divisioona ja kars. C-nuorten II-divisioona ja kars. C-nuorten III-dividioona ja kars. Naisten divisioona ja kars. Naisten Suomi-sarja ja kars. 3 x 15 min. ei ei ei C-nuorten IV-divisioona ja kars. Muiden kuin yllämainittujen sarjojen peliajoista ja erätauoista päättää sarjan järjestäjä 2.3.1. Erätauot Erätauoilla pelaajien verryttely jäällä on kielletty, vain pelaavat maalivahdit ja erän aloittavat kentälliset voivat tulla / jäädä erätauon jälkeen jäälle aloitusta varten, muiden pelaajien on mentävä suoraan vaihtopenkeilleen. Erätauon pituus on ohjeellinen. Erätauon pituus voi olla lyhyempi mikäli joukkueet ja erotuomaristo niin sopivat (ei Mestiksessä). Alueellisten sarjojen erätauoista päättää aluehallitus. Niissä sarjoissa, joissa erätauko on määritelty näissä säännöissä, on myös jää kunnostettava erätauon aikana. Erätauko voi olla määrättyä pidempi vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat vaaralliset pelaajille ja tuomareille (esim. kaukalorakenteissa korjattavaa). 2.3.2. Ulkona pelattavat ottelut Ulkona pelattavissa otteluissa vaihdetaan kenttäpuoliskoja 3. erän puolivälissä. 12
2.4. Kenttävuorot Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen samanaikaisia tilaisuuksia. Otteluiden tärkeysjärjestys kenttävuoroihin nähden on seuraava: Maaottelu, liigaottelu, Mestis, Nuorten SM-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja, A-nuorten I-divisioona, naisten SM-sarja, miesten II divisioona, C-nuorten SMsarja, B2-nuorten SM-sarja, B-nuorten I-divisioona, A-nuorten II-divisioona, Naisten divisioona, B2-nuorten I-divisioona, C-nuorten I-divisioona, B-nuorten IIdivisioona, C-nuorten II-divisioona, naisten Suomi-Sarja, A-nuorten III-divisioona, B-nuorten III-divisioona, C-nuorten III-divisioona, sekä alueelliset sarjat järjestävän alueen määrittelemässä järjestyksessä. Kunkin sarjan karsinnat ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. 2.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 2.5.1. Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa) Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen. 2.5.1.1. Pisteet otteluista (sarjat, joissa 2.3.:ssa määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi) Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi rangaistuslaukauskilpailu ( 3.18.1.3.). Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen. 2.5.2. Järjestys sarjataulukossa Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus). Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos. Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla. 2.5.3. Uusinnat tasapisteissä Jos kysymyksessä on suora sarjanousu, ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä, pelataan noususta vain yksi uusintaottelu niiden kahden joukkueen välillä, jotka ovat sijoittuneet maalieron perusteella nousuviivan molemmin puolin. Tämä määräys koskee myös suoraa sarjasta putoamista. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on sama pistemäärä, pelataan putoamisesta uusinta kahden huonoimman maalieron omaavan joukkueen välillä. Uusintaottelu pelataan vain suorasta noususta tai putoamisesta seuraavan kauden sarjapaikasta pelattaessa keväällä 2011, kaikki muut sijoitukset ratkaistaan ensimmäisessä kappaleessa mainitulla tavalla. 13
2.5.4. Karsintasarjan viimeiset ottelut sarjan tulosten selvittyä Karsintasarjan tuloksen selvittyä voidaan jäljellä olevat ottelut jättää viimeisen kierroksen osalta pelaamatta liiton ja kaikkien karsintasarjaan osallistuvien seurojen suostumuksella muissa kuin Mestikseen tai SM-sarjoihin johtavissa sarjoissa. 2.6. Joukkueet sarjoissa Liiton sarjoissa voi seuralla olla useampia joukkueita sekä aikuisten sarjoissa että jokaisessa juniori-ikäluokassa samalla sarjatasolla. 2.7. Sähköinen viestintä Liitto tekee kaikki sopimukset. 2.8. Suomen mestaruus Jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voi voittaa vain Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseura kyseisen seuran joukkueen voittamalla kunakin vuonna Suomen Jääkiekkoliiton määrittelemän SM-arvon saavan sarjan. Sarja pelataan liiton määräämällä tavalla. 2.8.1. SM-mitalit Suomen Mestaruus mitalin voi saada pelaaja seuraavin ehdoin : Pelaaja, joka on pelannut vähintään 1/3 runkosarjan otteluista tai on pelannut pudotuspeleissä yhdenkin ottelun saa mitalin mikäli on rekisteröity kyseiseen seuraan ja joukkueeseen sen voittaessa mestaruuden. Pelaaja katsotaan pelanneeksi jokaisessa ottelussa jossa hän on kuulunut ottelun pöytäkirjaan merkittyyn kokoonpanoon. Suomen Mestaruus mitalin voi saada toimihenkilö seuraavin ehdoin : Joukkue on ilmoittanut toimihenkilön joukkueen toimihenkilöksi kauden alkaessa. Toimihenkilö toimii tehtävässään joukkueen voittaessa mestaruuden. Toimihenkilöllä on oltava voimassaoleva Jääkiekkoliiton toimihenkilö- tai pelaajapassi. Toimihenkilömitaleita jaetaan joukkuetta kohti max. 10 kpl. Suomen Mestaruuden voittaneelle seuralle toimitetaan yksi muistomitali 3. OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Ottelut Ottelut ovat joko liiton tai alueen virallisia sarjaotteluita tai harjoitusotteluita. 3.2. Viralliset ottelut Ottelut, jotka IIHF, liitto, liiga tai liiton alue järjestää, ovat virallisia otteluita. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on 1. maaottelut 2. liigan 3. liiton 4. liiton alueen 5. seuran järjestämä ottelu. 14
Tämä järjestys merkitsee sitä, että yhteensattumien tapahtuessa pelaajien on ensisijaisesti pelattava maaottelut, toiseksi liigaottelut, kolmanneksi liiton ottelut, neljänneksi liiton alueen ottelut ja viidenneksi seuran järjestämät ottelut. 3.3. Harjoitusottelut ja turnaukset Turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu useampi kuin kaksi joukkuetta ja joka pelataan samalla tai vierekkäisillä kentillä. 3.4. Luvat 3.4.1. Turnausluvat Kaikkiin turnauksiin (juniorit ja seniorit) on anottava turnauslupa paikalliselta Jääkiekkoliiton alueelta. Lupa on anottava alueellisten ohjeiden mukaisesti. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt. Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. 3.4.2. Kansainväliset otteluluvat Liiton jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla IIHF:n alaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua. Ottelulupa kotiotteluun IIHF:n alaisen seuran kanssa on haettava samalla tavoin viimeistään 7 vrk ennen ottelua. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa liiton lupa ennen kuin liitto myöntää otteluluvan. Jäsenseuran on viipymättä lähetettävä ulkomailla pelatuista otteluista pöytäkirja liiton toimistoon. Kansainvälinen ottelulupa on ennen ottelua näytettävä erotuomarille. Erotuomarin on merkittävä ottelupöytäkirjaan otteluluvan numero. Kansainvälisen otteluluvan puuttumisesta seuraa 200 euron sakko. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja liiton luvalla. Ottelulupa on anottava liitolta vähintään kolme kuukautta ennen ottelua. 3.4.3. Ottelu liittoon kuulumattoman joukkueen kanssa Liiton jäsenseuran ja liittoon kuulumattoman joukkueen väliseen otteluun on anottava lupa ja noudatettava IIHF:n sääntöjä. Kotimaassa pelattaviin otteluihin luvat on anottava 7 vrk ja ulkomailla pelattaviin otteluihin 14 vrk ennen ottelua. 3.5. Otteluissa noudatettavat säännöt 3.5.1. Kotimaiset ottelut Kaikissa otteluissa on noudatettava liigan ja liiton kilpailu- ja pelisääntöjä. 3.5.2. Poikkeukset pelisääntöihin eri sarjoissa 3.5.2.1 Pelaaminen ilman kypärää (pelisäännöt 223d/555g) Mestiksessä pelaaja saa jatkaa pelaamista ilman kypärää, jos pelaajan kypärä on irronnut pelin käydessä. 3.5.2.2 Enemmän kuin yksi kentällinen maalin jälkeen (pelisäännöt 554f) Mestiksessä, Mestiksen karsintasarjassa sekä kaikkien SM-sarjojen playoffotteluissa maalin tehneellä joukkueella saa olla enemmän kuin yhden vaihdon verran pelaajia tuulettamassa. 15
3.5.3. Kansainväliset ottelut Kansainvälisissä otteluissa on noudatettava IIHF:n sääntöjä. Suomessa pelattavissa D-G juniorien otteluissa on käytettävä Suomessa voimassa olevia ikäluokan sääntöjä riippumatta siitä onko vastustaja koti- tai ulkomainen. Ulkomaalaisia joukkueita vastaan pelattavissa otteluissa voidaan vanhemmissa E-junioreissa pelata ilman järjestysnumeroita tai hihanauhoja. Kaikissa otteluissa on noudatettava liigan ja liiton kilpailu- ja pelisääntöjä. 3.6. Ottelupöytäkirja Virallisissa otteluissa sekä harjoitusotteluissa on tehtävä pöytäkirja. Pöytäkirjasta on annettava kopiot molemmille joukkueille. Alkuperäinen pöytäkirja toimitetaan sarjan järjestäjälle ( alue tai liitto ) annettujen ohjeiden mukaisesti. Pöytäkirjan pelaajaluettelo on vahvistettava ennen ottelua molempien joukkueenjohtajien sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden nimikirjoituksella. Ottelupöytäkirjassa joukkueen kokoonpanon allekirjoituksellaan vahvistavalla henkilöllä on oltava voimassaoleva SJL:n pelipassi. Vaihtoaitiossa ottelun aikana toimivien toimihenkilöiden nimet on kirjoitettava pöytäkirjaan niille varattuun kohtaan ja ko. henkilöillä on oltava voimassa oleva SJL:n pelipassi. Ottelupöytäkirja on täytettävä tarkasti ja siihen on merkittävä: 1. pelaajat max. 18 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia III-divisioonassa ja sitä alemmissa miesten sarjoissa saa pöytäkirjaan merkitä 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia. 2. maalintekijät 3. syöttäjät 4. rangaistukset 5. yleisömäärä 6. +/- -tilasto (Mestis ja Nuorten SM-liiga sekä niiden karsinnat) 7. maalivahtien torjunnat (kaikki valtakunnalliset sarjat) 8. Sähköinen laukaisukartta, aloitustilastointi sekä pelaajien peliajan seuranta (Mestis ja Nuorten SM-Liiga sekä niiden karsinnat) Pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet on merkitty. 3.6.1. Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja Alla mainituissa sarjoissa pöytäkirjasta unohtuneen edustuskelpoisen pelaajan nimen voi lisätä pöytäkirjaan ottelun kestäessä erotuomarin vahvistuksella. Erotuomarin on tehtävä lisäyksestä raportti sarjan järjestäjälle. Miehet : III-divisioona ja alemmat sarjat Naiset : Suomi-Sarja ja alemmat sarjat A-nuoret : A-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä A-nuorten IIdivisioonakarsinnat B-nuoret : B-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat ja alueelliset B-nuorten II-divisioonan karsintasarjat C1-nuoret : C-nuorten II-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat 16
C2 E2 : kaikki sarjat 3.6.2. Maalivahteja koskevat erityissäännöt Jos joukkueella on pöytäkirjassa vain yksi maalivahti alla mainituissa sarjoissa, voi joukkue ainoan maalivahdin loukkaantuessa tai saadessa peli- tai ottelurangaistuksen pukea ( 10 min. pukeutumisaika ) tilalle kenttäpelaajan. Mikäli toisella joukkueella on varamaalivahti puettuna, voidaan näissä sarjoissa lainata toisen joukkueen varamaalivahtia pukemisen ajaksi jotta ottelu ei olisi keskeytyksissä. Miehet : III-divisioona ja alemmat sarjat Naiset : Suomi-Sarja ja alemmat sarjat A-nuoret : A-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä A-nuorten IIdivisioonan karsinnat B-nuoret : B-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat ja alueelliset B-nuorten II-divisioonan karsintasarjat B2-nuoret : B2-nuorten I-divisioona ja sen karsinnat C1-nuoret : C-nuorten II-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat C2 E2 : kaikki sarjat Harraste- ja seniorisarjat Muut naisten ja tyttöjen sarjat Harraste- ja seniorisarjoissa pelirangaistuksen (20 min) saanut maalivahti saa pelata ottelun loppuun, mikäli joukkueella ei ole toista maalivahtia. 3.7. Ottelun järjestäminen Järjestävän seuran on ajoissa ryhdyttävä ottelun järjestämisestä aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat tarpeellisten pukeutumishuoneiden varaaminen vierailevalle joukkueelle ja erotuomareille. Järjestäjän on varattava riittävä määrä kiekkoja molempien joukkueiden mahdollista jäällä tapahtuvaa lämmittelyä ja ottelua varten. 3.7.1. Vakuutukset Järjestävän seuran tulee varmistua siitä, että tarvittavat vakuutukset tapahtuman järjestämiseksi ovat voimassa. 3.7.2. Järjestyksenpito Järjestävä seura on vastuussa siitä, että yleinen järjestys katsomossa ja ottelupaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ( ulkoiset pukukopit, parkkipaikka jne. ) säilyy pelin aikana ja sen päätyttyä. SJL:n alainen seura voi järjestää harjoituksia ja otteluita ainoastaan jäähalleissa, joissa on voimassaoleva pelastussuunnitelma. Jos seura järjestää tapahtumansa teko- tai luonnonjäällä, riittää normaali turvallisuudesta huolehtiminen. Muussa tapauksessa joukkue voi menettää kotikenttäoikeutensa. 3.7.3. Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt Tupakkavalmisteiden (mm. nuuska) ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa ei saa mainostaa alkoholijuomia. Seniorisarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18- vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia. 17
3.8. Vierailevan joukkueen velvollisuudet Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa ilmoitettava joukkueensa kokoonpano. Epävarmojen olosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjälle. 3.9. Ottelupaikka Kaikkien valtakunnallisten sarjojen ottelut tulee pelata jäähallissa. Mikäli paikkakunnalla ei ole jäähallia voidaan kunkin ikäluokan alimman sarjan ottelut pelata myös tekojäällä. Liitto voi erityisen painavista syistä antaa seuralle luvan pelata kotiottelunsa vieraalla paikkakunnalla. Jos ottelupaikaksi ilmoitettu kenttä ei määrättynä peliaikana ole kunnossa, ja paikkakunnalla on toinen pelikelpoinen kenttä, on ottelu pelattava tällä kentällä. Liitolla on oikeus määrätä ottelu pelattavaksi jäähallissa tai tekojääradalla. 3.10. Ottelun alkamisaika Nuorten ja juniorisarjojen matka ottelut on perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta aloitettava viimeistään klo 19.50. Säännöstä voidaan poiketa seurojen keskinäisellä sopimuksella. Ottelun aikaisin mahdollinen alkamisaika määräytyy siten, että joukkueen ei tarvitse lähteä matkalle ennen klo 06.00. Säännöstä voidaan alueellisissa sarjoissa poiketa sarjan järjestäjän tai seurojen keskinäisellä sopimuksella. Mikäli ottelun alkamisaika valtakunnallisissa sarjoissa puuttuu otteluohjelmasta, on järjestävän joukkueen ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, tuomareille ja toimitsijoille tai toimitsijaesimiehelle ottelun alkamisaika ja pelipaikka vähintään 72 tuntia ennen ottelun alkua. Sarjan järjestäjä voi määrätä ottelun pelattavaksi em. aikamääräyksistä poiketen. 3.10.1. Mestis Mestiksen ottelut on aloitettava liiton hyväksymän otteluohjelman mukaisesti ja liittohallituksen määräämänä kellonaikana. Mestiksen otteluille voi painavasta syystä anoa poikkeusta alkamisaikaan vain vastustajan suostumuksella. Mestiksen viimeisen sarjakierroksen ottelut on aloitettava samanaikaisesti. 3.10.2. Suomi-Sarja Suomi-Sarjan ottelut on pelattava liiton hyväksymän otteluohjelman mukaisesti ja suositus otteluiden alkamisajalle on arkisin klo 18.30-19.00 sekä viikonloppuisin klo 14.00-18.00. Suomi-Sarjan ottelu voi alkaa poikkeavana aikana vain vastustajan suostumuksella. Suomi-Sarjan viimeisen sarjakierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. 3.10.3. Nuorten SM-Liiga Nuorten SM-Liigassa alkamisaika arkisin on klo 18.30 ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Jos joukkue pelaa samassa hallissa kuin SM-Liigan joukkue ja SM-Liigassa on peli ko. päivänä, on Nuorten SM-Liigan ottelu aloitettava klo 12.00-13.00. Nuorten SM-Liigan otteluille voi painavasta syystä anoa poikkeusta alkamisaikaan vain vastustajan suostumuksella. 18
Nuorten SM-liigan viimeisen sarjakierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. Kaikkien playoff- ja karsintaotteluiden alkamisaika on oltava klo 12.00 20.00 välillä. Jos Nuorten SM-liigan playoff-otteluissa joukkueet eivät pääse sopuun alkamisajasta, on playoff-ottelut aloitettava arkisin klo 18.30 (ellei edustusjoukkueella ole kotipeli samaan aikaan samassa hallissa) ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä klo 16.00 tai sen jälkeen samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava viimeistään klo 12.30. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä alkaen viim. klo 15.55 samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava edustusjoukkueen ottelun jälkeen. 3.10.4. Muut juniorien SM-sarjat Viimeisen kierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. 3.10.5. Verryttelyaika Joukkueille on taattava verryttelyaika jäällä, joka alkaa Mestiksessä, Suomisarjassa ja Nuorten SM-liigassa 40 min. ennen ottelun alkua (lämmittelyajan ollessa 20 min), ja muissa SM-sarjoissa kenttävuorojen sallimissa puitteissa, kuitenkin vähintään 15 min. ennen ottelun alkua (lämmittelyajan ollessa 10 min). 3.11. Tulostiedotus ja lehdistötilaisuudet Valtakunnallisista sarjoista sekä liiton mahdollisesti erikseen määräämistä otteluista on järjestävän seuran ilmoitettava pyydetyt tiedot tulostiedotukseen liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jos sarjassa on sovittu lehdistötilaisuuksien järjestämisestä, on molempien joukkueiden valmentajien osallistuttava lehdistötilaisuuteen. Mestiksessä, Suomi-Sarjassa, Nuorten SM-Liigassa sekä Naisten SM-sarjassa on varauduttava kokoonpanojen toimittamiseen lehdistölle ennen ottelun alkua. 3.12. Otteluiden talous Kaikissa otteluissa talous on 100% - 0%. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa. 3.13. Lääkäri Mestiksen ja Nuorten SM-liigan otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen. Lääkärin puuttumisesta seuraa 350 euron sakko. Suomi-sarjassa, A-nuorten I-divisioonassa, B-nuorten SM-sarjassa ja Naisten SM-sarjassa sekä kaikkien näiden sarjojen alku- tai karsintasarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen ( vähintään voimassaoleva EA 1 ) saaneen henkilön läsnäolo pakollinen. Tällaisen henkilön puuttumisesta seuraa 175 euron sakko. Lisäksi kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan. Muissa sarjaotteluissa suositellaan ensiapukoulutuksen (vähintään voimassaoleva EA 1) saaneen henkilön läsnäoloa. 3.14. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua. 19
Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa taloudelliset menetykset. Jos seura osallistuttuaan sarjaan luopuu sarjapaikastaan Mestiksessä, Suomisarjassa tai Nuorten SM-liigassa, on seuran suoritettava sakkona 2.000 euroa. Vastaava sakko miesten II divisioonassa, A-nuorten I-divisioonassa ja naisten SM-sarjassa on 1.000 euroa sekä B- ja C-nuorten ja muiden valtakunnallisten sarjojen osalta 500 euroa. Lisäksi on sarjan järjestäjällä oikeus pidättää kyseisen sarjan osanottomaksu. Mikäli seura valtakunnallisen karsintasarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena. Luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä. Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura voi joutua aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta. Liittohallitus voi erityistapauksessa painavien syiden vuoksi jättää ottelut mitätöimättä, mutta luopunut tai sarjasta suljettu joukkue katsotaan kuitenkin pudonneeksi sarjasta. Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot liittohallitus. Mikäli joukkueessa ei ottelussa ole vähintään kuutta pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti, tuomitaan joukkue hävinneeksi luovutuksella. Alueellisissa sarjoissa päätökset tekee järjestävän alueen aluehallitus. 3.15. Ottelusiirrot Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa. Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä, varattuaan sitä ennen vastustajalle tilaisuuden lausunnon antamiseen. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella ( ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja ). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti. Alueellisten sarjojen ottelusiirroista päättää aluepäällikkö. Otteluita ei voi siirtää ko. sarjan alkamispäivän ja loppumispäivän ulkopuolelle. Sarjan järjestäjän hyväksymästä ottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille tai toimitsijaesimiehelle. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava että ilmoitus on mennyt perille. 3.15.1. Liiton edustustehtävät Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on liiton tai alueen edustustehtävissä. 3.16. Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen Jos pelikelpoista jäätä ei määrättynä ottelupäivänä ole paikkakunnalla, on siitä heti ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, kuitenkin viimeistään viisi (5) tuntia ennen matkustavan joukkueen lähtöaikaa. 20
Jos tilanne on epävakainen, ettei varmuudella voida sanoa voidaanko ottelu pelata, on ilmoitettava "varoitus" viimeistään viisi tuntia ennen vierailevan joukkueen ilmoittamaa lähtöaikaa. Tällöin on todistettavasti sovittava siitä, että katsotaan säätilanteen kehittymistä ja järjestävä seura ilmoittaa lopullisen päätöksen kaksi (2) tuntia ennen vierailevan joukkueen lähtöä. Mikäli menetellään toisin, joutuu näitä määräyksiä rikkonut seura korvaamaan matkakustannukset. Jos ulkona pelattavissa otteluissa pelipaikalla on pelipäivänä pakkasta enemmän kuin -20 C, voidaan ottelu peruuttaa jommankumman joukkueen sitä vaatiessa. Myöhemmin tehtäviä tarkistuksia varten on, missä se on mahdollista, lämpötilan seuraamisessa ja määräämisessä käytettävä lähimpien virallisten sääasemien tuloksia ja mittausaikoja. Muulloin on puolueeton mittaus tehtävä pelikentän välittömässä läheisyydessä. Ottelupaikalla erotuomarit ratkaisevat lopullisesti ottelun pelaamisesta. Liitto ei vastaa peruuttamisesta aiheutuneista kuluista tai vahingoista. Matkakustannukset jaetaan tasan järjestäjän ja vierailijan kesken, mikäli kumpikaan ei ole laiminlyönyt sääntöjen määräämiä velvollisuuksia. 3.17. Uusintaottelu Niissä sarjoissa, joissa pelataan parillinen kierrosmäärä, tai niihin verrattavissa karsintasarjoissa määräytyy uusintaottelun kotikenttä seurojen sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden paremmuuden perusteella (keskinäisten otteluiden pisteet, keskinäisten otteluiden maaliero, koko sarjan maaliero, sarjassa tehdyt maalit, rangaistusminuutit, arvonta). Mahdollisen arvonnan suorittaa liiton sarjoissa liiton toimisto ja alueellisissa otteluissa aluepäällikkö. Parittomien kierrosmäärien sarjoissa saa se joukkue uusintaottelun kotikentälleen, joka on pelannut sarjassa vähemmän kotiotteluita vastustajaansa vastaan. Uusintaotteluiden osalta noudatetaan tätä pykälää. Pykälä 2.5.2.määrittelee joukkueiden sijoitukset sarjataulukossa. 3.18. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat Karsintaotteluissa pelaavien edustuskelpoisuus on määritelty 4.7.5.4. Uusintaotteluissa pelaavien edustuskelpoisuus on määritelty 4.8. 3.18.1. Jatkoerä ja ottelunvoittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) uusinta-, karsinta- ja playoff -ottelussa Ennen ensimmäistä jatkoerää pidetään ottelun sarjatason mukainen erätauko ja kenttä kunnostetaan. Ennen jatkoerän alkua vaihdetaan kenttäpuoliskoja. Ulkona pelattavissa otteluissa jatkoerän puolivälissä joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja ilman erätaukoa, halliotteluissa kenttäpuoliskoja ei vaihdeta jatkoerän puolivälissä. 3.18.1.1. Mestis Mikäli Mestiksessä uusinta- tai playoff -ottelu virallisen peliajan jälkeen on tasan, pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Mestiksessä erätauko ennen jatkoerien aloittamista ja jatkoerien välillä on 15 minuuttia. Mestiksessä jatkoerät pelataan 5-5 vastaan ( rangaistukset voimassa ) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Maalin tehnyt joukkue on ottelun voittaja. 21
3.18.1.1.1. Nuorten SM-Liiga Nuorten SM-Liigan puolivälierä- ja välieräotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). Nuorten SM-Liigan loppuotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä edellä mainituin säännöin, ellei mestaruus ole katkolla jommallekummalle joukkueelle. Jos mestaruus on katkolla, pelataan ratkaisevissa loppuotteluissa 4-4 vastaan niin kauan 20 minuutin jatkoerin, kunnes ratkaiseva maali syntyy. 3.18.1.2. Muut sarjat Muissa sarjoissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). 3.18.1.3. Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) Jos playoff- tai karsintaottelu päättyy tasan maalista poikki -jatkoeränkin jälkeen, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. 1. Kaikki laukaukset ammutaan samaan päätyyn. Erotuomari päättää heti jatkoerän päättymisen jälkeen kumpi pääty kunnostetaan voittomaalikilpailua varten ja ilmoittaa siitä pöytäkirjan pitäjälle. Valitun päädyn keskiosa kunnostetaan välittömästi jäänhoitokoneella vettä käyttämättä tai teräskolalla. Kentän kunnostus on pakollista vain kansainvälisissä otteluissa. 2. Voittomaalikilpailu aloitetaan kolmella (3) pelaajalla kummastakin joukkueesta. Pelaajat ampuvat vuorotellen. Pelaajia ei tarvitse nimetä etukäteen. Voittomaalikilpailuun voivat osallistua kaikki pelaajat, jotka ovat joukkueen kokoonpanossa virallisessa pöytäkirjassa kohdassa 3. määritellyin poikkeuksin. 3. Pelaajaa, jonka rangaistus ei ehtinyt päättyä ennen jatkoajan päättymistä, ei voida nimetä voittomaalikilpailuun, vaan hänen on pysyttävä rangaistusaitiossa tai pukuhuoneessaan. Voittomaalikilpailun aikana rangaistuksia saaneiden pelaajien on myös pysyttävä voittomaalikilpailun loppuun saakka rangaistusaitiossa tai pukuhuoneessa. 4. Vierasjoukkue aloittaa voittomaalikilpailun. 5. Erotuomari kertoo kapteeneille, kumpi pääty kunnostetaan. Maalivahdit puolustavat samaa maalia. 6. Kumpikin joukkue voi vaihtaa maalivahtia jokaisen laukauksen jälkeen. 7. Laukaukset suoritetaan IIHF:n sääntökirjan 2010-2014 säännön 509 mukaisesti. 22
8. Molempien joukkueiden pelaajat ampuvat vuorotellen kunnes ratkaiseva maali on ammuttu. Jäljellä olevia laukauksia ei suoriteta. 9. Jos tulos kolmen pelaajaparin jälkeen on tasan, jatketaan "kerrasta poikki" - periaatteella pari kerrallaan. Pelaajat voivat olla samat tai uudet. Huom: Ensimmäisenä ampuu voittomaalikilpailun alussa toiseksi ampunut joukkue. Sama pelaaja voi ampua jokaisen laukauksen kerrasta poikki laukauksissa. Ottelu ratkeaa kun toisen joukkueen pelaaja onnistuu maalinteossa ja parinsa ei. 10. Pöytäkirjaan merkitään kaikki suoritetut laukaukset, ampujat, maalivahdit ja tehdyt maalit. 11. Vain ratkaiseva maali lasketaan ottelun lopputulokseen. Maali merkitään tilastoihin kyseiselle maalintekijälle sekä maalin päästäneelle maalivahdille. 12. Mikäli joukkue kieltäytyy osallistumasta voittomaalikilpailuun, tuomitaan se hävinneeksi. Mikäli pelaaja kieltäytyy ampumasta laukausta, merkitään laukauksen tulokseksi "ei maali" 3.19. Paras kahdesta -pelattavat playoff- tai karsintaottelut Mikäli sarjamääräyksissä on päätetty playoff- tai karsintaotteluiden pelaamisesta paras kahdesta -järjestelmällä, ratkaistaan voittaja seuraavasti : 1. Pisteet 2. Jatkoerä ja ottelun voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) toisen osaottelun jälkeen ( kts sääntö 3.18. ) Jos toisessa ottelussa pelataan jatkoerä, aloitetaan se 4-4 vastaan. Jatkoerä pelataan maalista poikki periaatteella. Toisen osaottelun lopussa käynnissä olevat 2 ja 5 min. rangaistukset loppuvat jatkoerään mennessä. Jos pelaajalla on käytösrangaistuksen kärsiminen kesken, hän kärsii sen loppuun ennen kuin voi pelata jatkoerässä. Jos pelaaja on saanut pelirangaistuksen käytöksestä tai ottelurangaistuksen, ei pelaaja voi osallistua jatkoerään. 3. Kotiedun sarjajärjestelmässä saanut joukkue aloittaa kotona 3.20. Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä Erotuomareilla on oikeus erittäin painavista syistä keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen mukaan. Sarjan järjestäjä voi päättää ettei ottelua pelata uudestaan. Sääntökirjan pykälien 566 ja 567 tarkoittamassa ottelun keskeyttämisessä rangaistaan ko. joukkueen valmentajaa toimitsijakiellolla. Ottelun lopputulos on 10-0, tai jos maaliero on suurempi keskeytyshetkellä, jää lopputulos voimaan ja seuralle määrättävän sakon suuruus päätetään erikseen. 3.20.1. Ottelun keskeyttäminen olosuhteiden takia Jos ottelu keskeytyy esim. sähkövian, savun, jään sulamisen tai valaistuksen riittämättömyyden tai muista kaukalon ulkopuolisista tekijöistä ja keskeytys kestää enemmän kuin yhden tunnin, on erotuomarin keskeytettävä ottelu. 23
Kotijoukkueella on mahdollisuus hankkia tunnin aikana korvaava halli tai kaukalo, jossa ottelua voidaan jatkaa samana päivänä ja pelata se loppuun. Tällöin ottelua jatketaan toisessa hallissa tai kaukalossa vaikka keskeytys olisi pidempi kuin yksi tunti mutta enintään kaksi tuntia. Hallin tai kaukalon siirrosta on kotijoukkueen ilmoitettava päätuomarille, joka ilmoittaa vierasjoukkueelle ottelun siirtämisestä toiseen halliin tai kaukaloon pelattavaksi loppuun. Jos korvaavaa hallia tai kaukaloa ei löydy, ottelu on keskeytettävä ja se pelataan myöhemmin uudestaan. Joukkueilla on enintään viikko aikaa sopia ja ilmoittaa uusintaottelun aika ja paikka sarjan järjestäjän määräämään takarajaan mennessä huomioiden kummankin joukkueen ennalta määrätty otteluohjelma. Jos joukkueet eivät pääse sopuun uudesta pelipäivästä, uusintaottelun ajankohdan määrittelee sarjan järjestäjä. Uusintaottelun kaikista järjestämiskuluista vastaa kotijoukkue. Vierasjoukkue vastaa matka- majoitus- ja ruokailukustannuksistaan. Mahdollisessa uusintaottelussa ovat edustuskelpoisia vain ne pelaajat jotka olivat merkittynä pöytäkirjaan alkuperäisessä ottelussa. 3.21. Jatkoajat Sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, pelataan se tasakentällisin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan. Ennen jatkoaikaa pidetään 2 min. tauko. Jos jompikumpi joukkue tekee maalin jatkoajalla, päättyy ottelu tähän maaliin. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Varsinaisen peliajan loputtua kärsimättä olevat rangaistukset kärsitään loppuun jatkoajalla. Alueellisten sarjojen jatkoajoista päättää aluehallitus. Huom 1. Jos joukkueelle tuomitaan rangaistus jatkoajalla, pelataan kolmella (3) pelaajalla neljää (4) vastaan (= 4-3). Huom 2. Jos jatkoajalla joukkueelle tuomitaan kahden pelaajan vajaalukuisuus, saa eirikkonut joukkue asettaa viidennen pelaajan kentälle, eli pelataan 5 pelaajalla 3 vastaan (= 5-3). Huom 3. Ensimmäisellä pelikatkolla, kun kahden pelaajan vajaalukuisuus ei ole enää voimassa, palataan normaaliin tilanteeseen, eli joko 4-4 tai 4-3 tilanteeseen. Huom 4. Jos ylivoimatilanne jatkuu varsinaiselta peliajalta jatkoajalle, yllä mainitut kriteerit pätevät jatkoajan alussa. Eli jos tilanne varsinaisen peliajan päättyessä on 5-4, aloitetaan jatkoaika 4-3 tilanteella. Huom 5. Jatkoajallakin joukkueella on oikeus vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan. Kuitenkin, jos maalivahdin ollessa pois jäältä joukkue häviää ottelun, menettää ko. joukkue varsinaisella peliajalla tasapelistä saamansa automaattisen pisteen. Jos maalivahti oli poistunut vastustajan siirretyn rangaistuksen takia, joukkue ei menetä automaattista pistettä. Huom 6. Varsinaisen peliajan ja jatkoajan välissä pidetään 2 minuutin tauko. Joukkueet eivät poistu pukusuojiin, jäätä ei ajeta ja joukkueet puolustavat samaa maalia kuin kolmannessa erässä. Huom 7. 24
Jos toinen joukkue on varsinaisen peliajan päättyessä kahdella (2) pelaajalla vajaa, aloitetaan jatkoaika pelaamalla viidellä (5) pelaajalla kolmea (3) vastaan (= 5-3). Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla palataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 8. Jos varsinaisen peliajan päättyessä pelataan kolmella (3) kolmea (3) vastaan (= 3-3), aloitetaan jatkoaika kolmella (3) kolmea (3) vastaan (= 3-3). Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla palataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 9. Jos varsinaisen peliajan päättyessä joukkueet pelaavat neljällä (4) neljää (4) vastaan (= 4-4), pelaajan/pelaajien kärsiessä ei-kumoutuvia rangaistuksia, aloitetaan jatkoaika pelaamalla neljällä (4) neljää (4) vastaan (= 4-4). Pelaajat poistuvat rangaistusaitiosta normaalisti rangaistuksen päättyessä. Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla pelataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 10. Tarkennus ja täsmennys jatkoajan rangaistustilanteeseen, jolloin tuomitaan molemmille joukkueille yksi pieni rangaistus samalla pelikatkolla. SM-liigaotteluissa ja liiton sarjoissa on jatkoajalla voimassa perussääntö kumoutuvista rangaistuksista. Tämä tarkoittaa, että kun jatkoajalla pelataan neljällä (4) pelaajalla neljää (4) pelaajaa vastaan, niin tilanteessa, jossa tuomitaan molemmille joukkueille yksi pieni rangaistus samalla pelikatkolla, kyseiset rangaistukset kumoutuvat ja peli jatkuu neljällä (4) pelaajalla neljää (4) pelaajaa vastaan. Kyseiset pelaajat pääsevät jäälle rangaistuksen päättymistä seuraavalla pelikatkolla!! Huom 11. Jos jatkoajalla toiselle joukkueelle (esim. joukkue A) tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä Huom.1 mukaisesti kolmella (3) pelaajalla neljää (4) vastaan (= 3-4). Jos tässä tilanteessa hetkeä myöhemmin tuomitaan toiselle joukkueelle (joukkue B) rangaistus, jatketaan peliä kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan (= 3-3). Huom 12. Jatkoajalla kummallekin joukkueelle on tuomittu yksi rangaistus eri aikaan, ja pelaajat ovat kärsimässä ei-kumoutuvia rangaistuksia. Joukkueet pelaavat tämän vuoksi kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan Huom. 10 mukaisesti. Jos tässä tilanteessa toiselle joukkueelle tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä siten, että toinen joukkue saa jäälle neljännen pelaajan ja peliä jatketaan neljällä (4) pelaajalla kolmea (3) vastaan. Rangaistusten päättymisestä riippuen jäällä voi olla pelin kuluessa 4-4, 5-3, 5-4 ja/tai 5-5 tilanne, jos pelissä ei synny katkoa. Huom 13. Jatkoajalla joukkueet pelaavat neljällä (4) kolmea (3) vastaan Huom. 11 mukaisessa tilanteessa. Jos tässä tilanteessa joukkueelle, joka pelaa ylivoimalla, tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan. Rangaistusten päättymisestä riippuen jäällä voi olla pelin kuluessa 4-3, 5-3, 4-4, 5-4 ja/tai 5-5 tilanne, jos pelissä ei synny katkoa. 25