SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2010-2011

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2010-2011

Nämä säännöt on hyväksytty liittovaltuuston kokouksissa 28.11.2009 sekä 09.06.2010 ja ovat voimassa pelikauden kerrallaan kunnes liittovaltuusto niitä muuttaa. Säännöt ovat voimassa 01.07.2010 alkaen. Nämä säännöt koskevat kaikkia pelaajasiirtoja jotka tehdään kaudelle 2010-2011 riippumatta siitä koska siirto tehdään. Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alueorganisaatiota, liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa. Sääntöjen oleellisesti muuttuneet kohdat on alleviivattu. 2

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISMÄÄRÄYKSET 1.1 Sitoutuminen 1.2 IIHF:n säännöt 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen 2. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2.1. Sarjamuodot 2.1.1. Valtakunnalliset sarjat 2.2. Osanotto 2.2.1. Ilmoittautuminen 2.2.2. Ilmoittautumisen edellytykset 2.2.3. Ilmoittautumisen peruutus 2.2.4. Sarjapaikan anominen 2.3. Peliaika 2.3.1. Erätauot 2.3.2 Ulkona pelattavat ottelut 2.4. Kenttävuorot 2.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 2.5.1. Pisteet otteluista 2.5.1.1. Pisteet otteluista (jatkoajalliset ottelut) 2.5.2. Järjestys sarjataulukossa 2.5.3. Uusinnat tasapisteissä 2.5.4. Karsintasarjan viimeiset ottelut sarjan tulosten selvittyä 2.6. Joukkueet sarjoissa 2.7. Sähköinen viestintä 2.8. Suomen mestaruus 2.8.1. Mitalit 3. OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Ottelut 3.2. Viralliset ottelut 3.3. Harjoitusottelut ja turnaukset 3.4. Luvat 3.4.1. Turnausluvat 3.4.2. Kansainväliset otteluluvat 3.4.3. Ottelu liittoon kuulumattoman joukkueen kanssa 3.5. Otteluissa noudatettavat säännöt 3.5.1. Kotimaiset ottelut 3.5.2. Poikkeukset pelisääntöihin eri sarjoissa 3.5.2.1. Pelaaminen ilman kypärää (pelisäännöt 223d/555g) 3

3.5.2.2. Enemmän kuin yksi kentällinen maalin jälkeen (pelisäännöt 554f) 3.5.3. Kansainväliset ottelut 3.6. Ottelupöytäkirja 3.6.1. Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja 3.6.2. Maalivahteja koskevat erityissäännöt 3.7. Ottelun järjestäminen 3.7.1. Vakuutukset 3.7.2. Järjestyksenpito 3.7.3. Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt 3.8. Vierailevan joukkueen velvollisuudet 3.9. Ottelupaikka 3.10. Ottelun alkamisaika 3.10.1. Mestis 3.10.2. Suomi-Sarja 3.10.3. A-nuorten SM-Liiga 3.10.4. Muut juniorien SM-sarjat 3.10.5. Verryttelyaika 3.11. Tulostiedotus 3.12. Otteluiden talous 3.13. Lääkäri 3.14. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen 3.15. Ottelusiirrot 3.15.1. Liiton edustustehtävät 3.16. Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen 3.17. Uusintaottelu 3.18. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat 3.18.1. Jatkoerä ja ottelun rangaistuslaukauskilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) uusinta-, karsinta- ja playoff -ottelussa 3.18.1.1. Mestis 3.18.1.1.1. A-nuorten SM-Liiga 3.18.1.2. Muut sarjat 3.18.1.3. Rangaistuslaukauskilpailu 3.19. Paras kahdesta -pelattavat playoff- tai karsintaottelut 3.20. Ottelun keskeyttäminen 3.21. Jatkoajat 4. PELAAJAA, TOIMIHENKILÖÄ JA JOUKKUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden luettelointi ja lisenssit 4.2. Edustusoikeus 4.2.1. Sarjaottelut 4.2.2. Harjoitusottelut 4.2.3. Naispuolisten pelaajien kaksoisedustus 4

4.3. Pelaajaoikeus 4.4. Kansainvälinen edustuskelpoisuus 4.5. Varusteet 4.5.1. Hammassuojat 4.5.2. Kasvosuojukset 4.5.3. Kaulasuojus 4.5.4. Pelipaidat 4.5.5. Maalivahtien varusteet 4.6. Ikärajat 4.6.1. A-nuorten SM-liiga 4.6.1.1. Muut A-nuorten sarjat sekä A-tyttöjen SM-sarja / SM-turnaus 4.6.2. B- ja C-nuorten sarjat 4.6.2.1. B-nuorten SM-sarja 4.6.2.1.1. B2-nuorten SM-sarja 4.6.2.2. C-nuorten SM-sarja ja I-divisioona sekä niiden karsinnat 4.6.2.3. Muut B- ja C-nuorten sarjat 4.6.2.4. B- ja C-tyttöjen SM-sarjat/turnaukset ja niiden karsinnat 4.6.3. Muut liiton juniorisarjat 4.6.4. Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt 4.6.5. Naiset ja tytöt 4.7. Pelaaminen eri joukkueissa 4.7.1. Maajoukkue 4.7.2. Muut yhteisöt 4.7.3. Pelaaminen eri ikäluokissa samassa seurassa 4.7.4. Osallistuminen playoff-otteluihin 4.7.5.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, Miesten sarjat 4.7.5.2. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, Nuorten sarjat ( poislukien valtakunnalliset B- ja C-nuorten karsintasarjat, kts. 4.7.5.2.1. ) 4.7.5.2.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, valtakunnalliset B- ja C- nuorten karsintasarjat 4.7.5.3. A-III-divisioona, B-III-divisioona, C-III-divisioona (tai alin ikäluokan valtakunnallinen sarja) 4.7.5.4. Alkulohkojen ja karsintasarjojen jälkeiset karsinta- tai ristiinkarsintaottelut 4.7.5.5. Sarjatauot 4.8. Siirrettyyn, uudelleen pelattavaksi määrättyyn ja uusintaotteluun oikeutetut pelaajat 5. PELAAJASIIRTOSÄÄNNÖT 5.1. Yksittäiset pelaajasiirrot Suomessa ( edustus- ja pelaajaoikeuksien siirto ) 5.1.1. Vapaa edustusoikeuden siirto 5.1.1.1. Siirtotodistus 5.1.1.2. Edustusoikeuden siirron vastikkeellisuus 5.1.2. Rajoitettu edustusoikeuden siirto 5

5.1.2.1. 30.12.1987 ja sitä ennen syntyneet 5.1.2.2. 01.01.1988 30.04.1994 syntyneet pelaajat 5.1.2.3. Rajoitettu edustusoikeudensiirto yhteistyöseurasopimuksen piiriin 5.1.3. Vapaa pelaajaoikeuden siirto 5.1.3.1. Siirtotodistus 5.1.3.2. Pelaajaoikeuden siirron vastikkeellisuus 5.2. Ryhmäsiirrot 5.2.1. Miehet ja pojat 5.2.2. Naiset ja tytöt 5.3. Pelaajasiirtojen aikarajat 5.3.1. 01.05.1985-30.04.1994 syntyneet pelaajat 5.3.2. 30.04.1985 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 5.3.3. 01.05.1994 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat 5.3.4. Aikarajat edustusoikeudelle uudessa seurassa 5.3.5. Siirrot kauden aikana 5.3.5.1. Aikuisten sarjat 5.3.5.2. Juniorisarjat 5.3.6. Määräajoista poikkeaminen 5.4. Pelaajasiirrot liiton seuroista liigaan 5.5. Pelaajasiirrot liigajoukkueen seurayhteisön junioreista 5.6. Ulkomaiset pelaajasiirrot 5.6.1. Pelaajasiirrot ulkomaille 5.6.2. Pelaajasiirrot Suomeen 5.6.2.1. 30.04.1991 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 5.6.2.1.1. Kansainvälinen siirtokortti (IIHF Transfer Card) 5.6.2.2. 01.05.1991 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat 5.6.3. Kasvattajakorvauksen alaisen pelaajan paluu Suomeen 5.7. Kasvattajakorvaus 5.7.1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus 5.7.2. Kasvattajakorvauksen maksu 5.7.3. Pelaajaoikeuden myynti tai luominen pelaajaoikeudesta 5.8. Seurayhteisö 5.9. Yhteistyöseurasopimus 5.9.1. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksen puitteissa eri joukkueissa 5.10. Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta 5.10.1. Välityslautakunta 5.10.2. Kilpailuvaliokunta 6. EROTUOMAREITA JA TOIMITSIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat 6.1.1. Viralliset erotuomarit 6.1.1.1. Kansainvälinen erotuomaritoiminta 6.1.2. Juniorituomarit 6

6.1.3. Viralliset toimitsijat 6.1.4. Seuratoimitsijat 6.1.5. Otteluvalvojat 6.1.6. Videomaalituomarit 6.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen 6.2.1. Maaottelut 6.2.2. Valtakunnalliset ja alueelliset sarjat 6.2.3. Kansainväliset ottelut 6.2.4. Harjoitusottelut 6.2.5. Jääviys erotuomaritoiminnassa 6.2.6. Toimitsijatehtävät 6.3. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa 6.3.1. Erotuomarimäärät 6.3.2. Viralliset toimitsijat 6.4. Tieto erotuomareille ottelusta 6.5. Erotuomarikustannukset 6.6. Erotuomariraportit 7. VASTALAUSEET JA KURINPITO 7.1. Vastalauseet 7.1.1. Vastalauseen perusteet 7.1.2. Vastalauseen jättäminen 7.1.3. Vastalausemaksu 7.1.4. Vastalauseen käsittely 7.1.5. Valitusoikeus 7.2. Vastalauseratkaisut 7.3. Kurinpito 7.3.1. Kurinpitomenettely 7.3.1.1. Asianosaisen kuuleminen 7.3.1.2. Kurinpitäjät 7.3.1.3. Kurinpidon alaiset teot 7.3.1.4. Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset 7.3.1.5. Täydentävät rangaistukset (sääntö 510) 7.3.1.6. Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella 7.3.1.7. Rangaistusten määrääminen ja kärsiminen 7.3.1.8. Doping- ja huumausainerikkomukset 7.3.1.9. Pelikiellon määrittely 7.3.1.10. Toimitsijakiellon määrittely 7.3.1.11. Muutoksenhaku 7.3.2. Käyttäytymisrangaistusten kertyminen 7.3.3. Käyttäytymisrangaistusten nollaaminen 7.3.3.1. Runkosarjan jälkeen 7.3.3.2. Harjoitusotteluiden jälkeen ennen sarjakauden alkua 7.3.3.3. Kauden jälkeen 7.3.4. Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen 7

7.3.4.1. Harjoitusottelut ennen sarjakauden alkua 7.3.4.2. Harjoitusottelut sarjakauden aikana 7.3.4.3. Sarjakauden aikana 7.3.5. Pelirangaistukset käytöksestä 7.3.5.1. Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa 7.3.6. Ottelurangaistukset 8. EETTISET MÄÄRÄYKSET 8.1. Yleiset määräykset 8.2. Dopingmääräykset 8.3. Taloushallinto ja verotus 8.4. Sosiaaliturva 8.5. Seuran konkurssi 8.6. Sopupeli 8.7. Vedonlyönti 9. JUNIORISÄÄNNÖT 9.1. D- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1997 ) 9.1.1. Yleistä 9.1.2. Taklaaminen D1-ikäluokka 9.1.3. Taklaaminen D2- ja nuoremmat juniorit (syntyneet 1998-) 9.2. E- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1999 -) 9.2.1. Yleistä 9.2.2. Mailalla suoritettu, vartaloon kohdistuva häirintä on kielletty 9.2.3. Juniorimailan käyttöpakko 9.2.4. Tasapuolinen peluuttamispakko 9.2.5. Ottelun kestoaika 9.2.6. Viisikon peliaika 9.2.6.1 E1 juniorit (syntyneet 1999) 9.2.6.1.1 Vaihtaminen pitkän kiekon jälkeen 9.2.6.2 E2 juniorit (syntyneet 2000) 9.2.7. Vaihdosta ilmoittaminen 9.2.8. Pienet rangaistukset 9.2.9. Isot rangaistukset sekä ottelurangaistukset 9.2.10. Käytösrangaistukset 9.2.11. Ei maalia 9.2.12. Aikalisä 9.2.13. Peluuttaminen turnauksissa ja harjoitusotteluissa 9.2.14. Valtakunnallinen kilpailutoiminta 9.2.15. Matkustusrajoitukset 9.3. LEIJONA-LIIGAN ERIKOISSÄÄNNÖT (F- JA NUOREMMAT JUNIORIT, syntyneet 2001 -) 9.3.1. Yleistä 9.3.2. Pelialue, laidat ja maalit 9.3.2.1. Pelialue 9.3.2.2. Välilaita 8

9.3.3. Varusteet 9.3.3.1. F-juniorien ja nuorempien otteluissa käytetään juniorikiekkoa 9.3.4. Pelin järjestäminen 9.3.4.1. Pelaajien lukumäärä 9.3.4.2. Toimitseminen 9.3.4.3. Pelin käynnistäminen 9.3.4.4. Ottelun kesto, viisikon peliaika 9.3.4.5. Vaihdosta ilmoittaminen 9.3.4.6. Rikkeen tekeminen ja rangaistukset 9.3.5. Tasapuolinen peluuttamispakko ottelussa 10. HARRASTE- JA SENIORISÄÄNNÖT 10.1. Yleistä 10.2. Varusteet 10.2.1. Kypärät ja kasvosuojukset 10.2.2. Kaulasuojat 10.2.3. Maalivahdin varusteet 10.3. Lyöntilaukaus 10.4. Taklaaminen 10.5. Laitataklaus, selästä taklaaminen ja päähän kohdistuvat taklaukset 10.6. Korkealla mailalla pelaaminen 10.7. Pienet rangaistukset 10.7.1. Pienet käytösrangaistukset 10.7.2. Käytösrangaistukset 10.8. Isot rangaistukset, peli- ja ottelurangaistukset 10.9. Yhtäaikaiset rangaistukset 10.10. Maalivahdin rangaistukset 10.11. Pitkä kiekko 9

1. YLEISMÄÄRÄYKSET 1.1 Sitoutuminen Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat lisenssinsä lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat ja pelaajat ovat velvollisia noudattamaan ja kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. 1.2 IIHF:n säännöt Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin IIHF:n pelisääntöjä kausille 2010-2014. Mahdolliset poikkeukset on mainittu näissä säännöissä. 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttama elin voi poiketa kilpailusäännöistä. Aluehallitukset voivat antaa kilpailusäännöistä poikkeavia tai niitä täydentäviä ohjeita tai määräyksiä järjestämiensä sarjojen osalta maantieteellisistä, urheilullisista tai muista syistä johtuen. Mikäli aluehallitus haluaa poiketa voimassa olevista pelisäännöistä joiltakin osin, on alueen tehtävä siitä ilmoitus kilpailuvaliokunnalle. 2. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2.1. Sarjamuodot Liittovaltuusto päättää Mestiksen sarjamuodon. Muiden sarjojen sarjamuodon päättää liittohallitus. 2.1.1. Valtakunnalliset sarjat Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnalliset sarjat ovat : Miehet : Mestis ja sen karsinnat Suomi-Sarja, sen alkusarjat ja sen karsinnat II-divisioona ja sen karsinnat Nuoret : A-, B-, B2- ja C1-nuorten kaikki sarjat (myös karsinnat) Naiset ja tytöt : Naisten SM-sarja ja sen karsinnat Naisten Divisioona ja sen karsinnat Naisten Suomi-Sarja ja sen karsinnat A-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat B-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat C-tyttöjen SM-sarja / -turnaus ja sen karsinnat 10

Muut sarjat ovat alueellisia sarjoja. 2.2. Osanotto 2.2.1. Ilmoittautuminen Syksyllä alkaviin valtakunnallisiin sarjoihin osallistuminen varmistetaan 15.5. mennessä seuraavin poikkeuksin : A-nuorten III-divisioonaan, B-nuorten III-divisioonaan, C-nuorten III-divisioonaan ja naisten Suomi-sarjaan osallistuminen varmistetaan 30.8. mennessä. Alueellisiin sarjoihin ilmoittaudutaan järjestävän alueen ohjeiden mukaisesti. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. 2.2.2. Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset Mikäli seuralla on päättyneeltä kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja, liiton jäsen- tai sarjamaksuja tai liigalla/liitolla/alueella on muita saatavia, ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua. Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka siirretään toiselle seuralle, tulee uuden seuran maksaa edellisen kauden maksamatta jääneet ko. velvoitteet ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan. Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuutensa suorittamatta, liittohallituksella on oikeus täyttää näin avoimeksi jäänyt sarjapaikka. 2.2.3. Ilmoittautumisen peruutus Jos seura varmistettuaan osanottonsa Mestikseen, Suomi-sarjaan tai Nuorten SM-liigaan peruuttaa osanottonsa tai luopuu sarjasta, on seuran suoritettava sakkona 2.000 euroa. Vastaava sakko miesten II divisioonassa, A-nuorten I- divisioonassa ja naisten SM-sarjassa on 1.000 euroa sekä B- ja C-nuorten ja muiden valtakunnallisten sarjojen osalta 500 euroa. Lisäksi on sarjan järjestäjällä oikeus pidättää kyseisen sarjan osanottomaksu. Alueellisten sarjojen luopumissakon määrää järjestävän alueen aluehallitus. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle. 2.2.4. Sarjapaikan anominen Suomi-Sarjan alkusarjaan voi anoa sarjapaikkaa kausittain 15.5. mennessä seura jolla ei kyseiseen sarjaan ole pelaamalla saatua sarjapaikkaa. Anojan tulee täyttää seuraavat edellytykset jotta anomus käsitellään. Päätöksen sarjapaikan saamisesta tekee liittohallitus. 1) sarjataso ainoastaan Suomi-Sarjan alkusarja 2) hakemus 15.5. mennessä 3) pelaajaluettelo toimitettava, pelaajien oltava pelannut pääosin vähintään ko. sarjatasolla edellisellä kaudella 4) uuden perustetun yhdistyksen/yhtiön toimintasuunnitelma ja budjetti seuraavalle kolmelle kaudelle 5) ensimmäisen kauden budjetin suuruinen vakuus esitettävä 6) oltava yhteistyösopimus jonkun junioriseuran kanssa 7) seuran/yhtiön taustan oltava luotettava (aiempi toiminta jääkiekon parissa) 8) samalla sarjatasolla samalla paikkakunnalla konkurssiin menneen seuran sijalle ei voi saada sarjapaikkaa 11

2.3. Peliaika SARJA PELIAIKA ERÄ- JATKO- VL TAUKO AIKA KILP. Mestis 3 x 20 min. 18 min 5 min. kyllä Mestiksen karsintasarja 3 x 20 min. 15 min. 5 min. kyllä Suomi-sarja ja kars. II divisioona ja kars. Nuorten SM-liiga ja kars. Naisten SM-sarja 3 x 20 min. 10 min. 5 min. kyllä B-nuorten SM-karsinta- ja loppusarja B2-nuorten SM-karsinta- ja loppusarja C-nuorten SM-sarja A-nuorten I-divisioona 3 x 20 min. 10 min. ei ei A-nuorten II-divisioona ja kars. A-nuorten III-divisioona ja kars. B-nuorten I-divisioona ja kars. B-nuorten II-divisioona ja kars. B-nuorten III-divisioona ja kars. B-nuorten IV-divisioona ja kars. B2-nuorten I-divisioona C-nuorten SM-karsinnat C-nuorten I-divisioona ja kars. C-nuorten II-divisioona ja kars. C-nuorten III-dividioona ja kars. Naisten divisioona ja kars. Naisten Suomi-sarja ja kars. 3 x 15 min. ei ei ei C-nuorten IV-divisioona ja kars. Muiden kuin yllämainittujen sarjojen peliajoista ja erätauoista päättää sarjan järjestäjä 2.3.1. Erätauot Erätauoilla pelaajien verryttely jäällä on kielletty, vain pelaavat maalivahdit ja erän aloittavat kentälliset voivat tulla / jäädä erätauon jälkeen jäälle aloitusta varten, muiden pelaajien on mentävä suoraan vaihtopenkeilleen. Erätauon pituus on ohjeellinen. Erätauon pituus voi olla lyhyempi mikäli joukkueet ja erotuomaristo niin sopivat (ei Mestiksessä). Alueellisten sarjojen erätauoista päättää aluehallitus. Niissä sarjoissa, joissa erätauko on määritelty näissä säännöissä, on myös jää kunnostettava erätauon aikana. Erätauko voi olla määrättyä pidempi vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat vaaralliset pelaajille ja tuomareille (esim. kaukalorakenteissa korjattavaa). 2.3.2. Ulkona pelattavat ottelut Ulkona pelattavissa otteluissa vaihdetaan kenttäpuoliskoja 3. erän puolivälissä. 12

2.4. Kenttävuorot Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen samanaikaisia tilaisuuksia. Otteluiden tärkeysjärjestys kenttävuoroihin nähden on seuraava: Maaottelu, liigaottelu, Mestis, Nuorten SM-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja, A-nuorten I-divisioona, naisten SM-sarja, miesten II divisioona, C-nuorten SMsarja, B2-nuorten SM-sarja, B-nuorten I-divisioona, A-nuorten II-divisioona, Naisten divisioona, B2-nuorten I-divisioona, C-nuorten I-divisioona, B-nuorten IIdivisioona, C-nuorten II-divisioona, naisten Suomi-Sarja, A-nuorten III-divisioona, B-nuorten III-divisioona, C-nuorten III-divisioona, sekä alueelliset sarjat järjestävän alueen määrittelemässä järjestyksessä. Kunkin sarjan karsinnat ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. 2.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 2.5.1. Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa) Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen. 2.5.1.1. Pisteet otteluista (sarjat, joissa 2.3.:ssa määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi) Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi rangaistuslaukauskilpailu ( 3.18.1.3.). Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen. 2.5.2. Järjestys sarjataulukossa Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus). Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos. Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla. 2.5.3. Uusinnat tasapisteissä Jos kysymyksessä on suora sarjanousu, ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä, pelataan noususta vain yksi uusintaottelu niiden kahden joukkueen välillä, jotka ovat sijoittuneet maalieron perusteella nousuviivan molemmin puolin. Tämä määräys koskee myös suoraa sarjasta putoamista. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on sama pistemäärä, pelataan putoamisesta uusinta kahden huonoimman maalieron omaavan joukkueen välillä. Uusintaottelu pelataan vain suorasta noususta tai putoamisesta seuraavan kauden sarjapaikasta pelattaessa keväällä 2011, kaikki muut sijoitukset ratkaistaan ensimmäisessä kappaleessa mainitulla tavalla. 13

2.5.4. Karsintasarjan viimeiset ottelut sarjan tulosten selvittyä Karsintasarjan tuloksen selvittyä voidaan jäljellä olevat ottelut jättää viimeisen kierroksen osalta pelaamatta liiton ja kaikkien karsintasarjaan osallistuvien seurojen suostumuksella muissa kuin Mestikseen tai SM-sarjoihin johtavissa sarjoissa. 2.6. Joukkueet sarjoissa Liiton sarjoissa voi seuralla olla useampia joukkueita sekä aikuisten sarjoissa että jokaisessa juniori-ikäluokassa samalla sarjatasolla. 2.7. Sähköinen viestintä Liitto tekee kaikki sopimukset. 2.8. Suomen mestaruus Jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voi voittaa vain Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseura kyseisen seuran joukkueen voittamalla kunakin vuonna Suomen Jääkiekkoliiton määrittelemän SM-arvon saavan sarjan. Sarja pelataan liiton määräämällä tavalla. 2.8.1. SM-mitalit Suomen Mestaruus mitalin voi saada pelaaja seuraavin ehdoin : Pelaaja, joka on pelannut vähintään 1/3 runkosarjan otteluista tai on pelannut pudotuspeleissä yhdenkin ottelun saa mitalin mikäli on rekisteröity kyseiseen seuraan ja joukkueeseen sen voittaessa mestaruuden. Pelaaja katsotaan pelanneeksi jokaisessa ottelussa jossa hän on kuulunut ottelun pöytäkirjaan merkittyyn kokoonpanoon. Suomen Mestaruus mitalin voi saada toimihenkilö seuraavin ehdoin : Joukkue on ilmoittanut toimihenkilön joukkueen toimihenkilöksi kauden alkaessa. Toimihenkilö toimii tehtävässään joukkueen voittaessa mestaruuden. Toimihenkilöllä on oltava voimassaoleva Jääkiekkoliiton toimihenkilö- tai pelaajapassi. Toimihenkilömitaleita jaetaan joukkuetta kohti max. 10 kpl. Suomen Mestaruuden voittaneelle seuralle toimitetaan yksi muistomitali 3. OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Ottelut Ottelut ovat joko liiton tai alueen virallisia sarjaotteluita tai harjoitusotteluita. 3.2. Viralliset ottelut Ottelut, jotka IIHF, liitto, liiga tai liiton alue järjestää, ovat virallisia otteluita. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on 1. maaottelut 2. liigan 3. liiton 4. liiton alueen 5. seuran järjestämä ottelu. 14

Tämä järjestys merkitsee sitä, että yhteensattumien tapahtuessa pelaajien on ensisijaisesti pelattava maaottelut, toiseksi liigaottelut, kolmanneksi liiton ottelut, neljänneksi liiton alueen ottelut ja viidenneksi seuran järjestämät ottelut. 3.3. Harjoitusottelut ja turnaukset Turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu useampi kuin kaksi joukkuetta ja joka pelataan samalla tai vierekkäisillä kentillä. 3.4. Luvat 3.4.1. Turnausluvat Kaikkiin turnauksiin (juniorit ja seniorit) on anottava turnauslupa paikalliselta Jääkiekkoliiton alueelta. Lupa on anottava alueellisten ohjeiden mukaisesti. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt. Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. 3.4.2. Kansainväliset otteluluvat Liiton jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla IIHF:n alaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua. Ottelulupa kotiotteluun IIHF:n alaisen seuran kanssa on haettava samalla tavoin viimeistään 7 vrk ennen ottelua. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa liiton lupa ennen kuin liitto myöntää otteluluvan. Jäsenseuran on viipymättä lähetettävä ulkomailla pelatuista otteluista pöytäkirja liiton toimistoon. Kansainvälinen ottelulupa on ennen ottelua näytettävä erotuomarille. Erotuomarin on merkittävä ottelupöytäkirjaan otteluluvan numero. Kansainvälisen otteluluvan puuttumisesta seuraa 200 euron sakko. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja liiton luvalla. Ottelulupa on anottava liitolta vähintään kolme kuukautta ennen ottelua. 3.4.3. Ottelu liittoon kuulumattoman joukkueen kanssa Liiton jäsenseuran ja liittoon kuulumattoman joukkueen väliseen otteluun on anottava lupa ja noudatettava IIHF:n sääntöjä. Kotimaassa pelattaviin otteluihin luvat on anottava 7 vrk ja ulkomailla pelattaviin otteluihin 14 vrk ennen ottelua. 3.5. Otteluissa noudatettavat säännöt 3.5.1. Kotimaiset ottelut Kaikissa otteluissa on noudatettava liigan ja liiton kilpailu- ja pelisääntöjä. 3.5.2. Poikkeukset pelisääntöihin eri sarjoissa 3.5.2.1 Pelaaminen ilman kypärää (pelisäännöt 223d/555g) Mestiksessä pelaaja saa jatkaa pelaamista ilman kypärää, jos pelaajan kypärä on irronnut pelin käydessä. 3.5.2.2 Enemmän kuin yksi kentällinen maalin jälkeen (pelisäännöt 554f) Mestiksessä, Mestiksen karsintasarjassa sekä kaikkien SM-sarjojen playoffotteluissa maalin tehneellä joukkueella saa olla enemmän kuin yhden vaihdon verran pelaajia tuulettamassa. 15

3.5.3. Kansainväliset ottelut Kansainvälisissä otteluissa on noudatettava IIHF:n sääntöjä. Suomessa pelattavissa D-G juniorien otteluissa on käytettävä Suomessa voimassa olevia ikäluokan sääntöjä riippumatta siitä onko vastustaja koti- tai ulkomainen. Ulkomaalaisia joukkueita vastaan pelattavissa otteluissa voidaan vanhemmissa E-junioreissa pelata ilman järjestysnumeroita tai hihanauhoja. Kaikissa otteluissa on noudatettava liigan ja liiton kilpailu- ja pelisääntöjä. 3.6. Ottelupöytäkirja Virallisissa otteluissa sekä harjoitusotteluissa on tehtävä pöytäkirja. Pöytäkirjasta on annettava kopiot molemmille joukkueille. Alkuperäinen pöytäkirja toimitetaan sarjan järjestäjälle ( alue tai liitto ) annettujen ohjeiden mukaisesti. Pöytäkirjan pelaajaluettelo on vahvistettava ennen ottelua molempien joukkueenjohtajien sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden nimikirjoituksella. Ottelupöytäkirjassa joukkueen kokoonpanon allekirjoituksellaan vahvistavalla henkilöllä on oltava voimassaoleva SJL:n pelipassi. Vaihtoaitiossa ottelun aikana toimivien toimihenkilöiden nimet on kirjoitettava pöytäkirjaan niille varattuun kohtaan ja ko. henkilöillä on oltava voimassa oleva SJL:n pelipassi. Ottelupöytäkirja on täytettävä tarkasti ja siihen on merkittävä: 1. pelaajat max. 18 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia III-divisioonassa ja sitä alemmissa miesten sarjoissa saa pöytäkirjaan merkitä 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia. 2. maalintekijät 3. syöttäjät 4. rangaistukset 5. yleisömäärä 6. +/- -tilasto (Mestis ja Nuorten SM-liiga sekä niiden karsinnat) 7. maalivahtien torjunnat (kaikki valtakunnalliset sarjat) 8. Sähköinen laukaisukartta, aloitustilastointi sekä pelaajien peliajan seuranta (Mestis ja Nuorten SM-Liiga sekä niiden karsinnat) Pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet on merkitty. 3.6.1. Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja Alla mainituissa sarjoissa pöytäkirjasta unohtuneen edustuskelpoisen pelaajan nimen voi lisätä pöytäkirjaan ottelun kestäessä erotuomarin vahvistuksella. Erotuomarin on tehtävä lisäyksestä raportti sarjan järjestäjälle. Miehet : III-divisioona ja alemmat sarjat Naiset : Suomi-Sarja ja alemmat sarjat A-nuoret : A-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä A-nuorten IIdivisioonakarsinnat B-nuoret : B-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat ja alueelliset B-nuorten II-divisioonan karsintasarjat C1-nuoret : C-nuorten II-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat 16

C2 E2 : kaikki sarjat 3.6.2. Maalivahteja koskevat erityissäännöt Jos joukkueella on pöytäkirjassa vain yksi maalivahti alla mainituissa sarjoissa, voi joukkue ainoan maalivahdin loukkaantuessa tai saadessa peli- tai ottelurangaistuksen pukea ( 10 min. pukeutumisaika ) tilalle kenttäpelaajan. Mikäli toisella joukkueella on varamaalivahti puettuna, voidaan näissä sarjoissa lainata toisen joukkueen varamaalivahtia pukemisen ajaksi jotta ottelu ei olisi keskeytyksissä. Miehet : III-divisioona ja alemmat sarjat Naiset : Suomi-Sarja ja alemmat sarjat A-nuoret : A-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä A-nuorten IIdivisioonan karsinnat B-nuoret : B-nuorten III-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat ja alueelliset B-nuorten II-divisioonan karsintasarjat B2-nuoret : B2-nuorten I-divisioona ja sen karsinnat C1-nuoret : C-nuorten II-divisioona ja alemmat sarjat sekä näiden karsinnat C2 E2 : kaikki sarjat Harraste- ja seniorisarjat Muut naisten ja tyttöjen sarjat Harraste- ja seniorisarjoissa pelirangaistuksen (20 min) saanut maalivahti saa pelata ottelun loppuun, mikäli joukkueella ei ole toista maalivahtia. 3.7. Ottelun järjestäminen Järjestävän seuran on ajoissa ryhdyttävä ottelun järjestämisestä aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin kuuluvat tarpeellisten pukeutumishuoneiden varaaminen vierailevalle joukkueelle ja erotuomareille. Järjestäjän on varattava riittävä määrä kiekkoja molempien joukkueiden mahdollista jäällä tapahtuvaa lämmittelyä ja ottelua varten. 3.7.1. Vakuutukset Järjestävän seuran tulee varmistua siitä, että tarvittavat vakuutukset tapahtuman järjestämiseksi ovat voimassa. 3.7.2. Järjestyksenpito Järjestävä seura on vastuussa siitä, että yleinen järjestys katsomossa ja ottelupaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ( ulkoiset pukukopit, parkkipaikka jne. ) säilyy pelin aikana ja sen päätyttyä. SJL:n alainen seura voi järjestää harjoituksia ja otteluita ainoastaan jäähalleissa, joissa on voimassaoleva pelastussuunnitelma. Jos seura järjestää tapahtumansa teko- tai luonnonjäällä, riittää normaali turvallisuudesta huolehtiminen. Muussa tapauksessa joukkue voi menettää kotikenttäoikeutensa. 3.7.3. Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt Tupakkavalmisteiden (mm. nuuska) ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa ei saa mainostaa alkoholijuomia. Seniorisarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18- vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia. 17

3.8. Vierailevan joukkueen velvollisuudet Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa ilmoitettava joukkueensa kokoonpano. Epävarmojen olosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjälle. 3.9. Ottelupaikka Kaikkien valtakunnallisten sarjojen ottelut tulee pelata jäähallissa. Mikäli paikkakunnalla ei ole jäähallia voidaan kunkin ikäluokan alimman sarjan ottelut pelata myös tekojäällä. Liitto voi erityisen painavista syistä antaa seuralle luvan pelata kotiottelunsa vieraalla paikkakunnalla. Jos ottelupaikaksi ilmoitettu kenttä ei määrättynä peliaikana ole kunnossa, ja paikkakunnalla on toinen pelikelpoinen kenttä, on ottelu pelattava tällä kentällä. Liitolla on oikeus määrätä ottelu pelattavaksi jäähallissa tai tekojääradalla. 3.10. Ottelun alkamisaika Nuorten ja juniorisarjojen matka ottelut on perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta aloitettava viimeistään klo 19.50. Säännöstä voidaan poiketa seurojen keskinäisellä sopimuksella. Ottelun aikaisin mahdollinen alkamisaika määräytyy siten, että joukkueen ei tarvitse lähteä matkalle ennen klo 06.00. Säännöstä voidaan alueellisissa sarjoissa poiketa sarjan järjestäjän tai seurojen keskinäisellä sopimuksella. Mikäli ottelun alkamisaika valtakunnallisissa sarjoissa puuttuu otteluohjelmasta, on järjestävän joukkueen ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, tuomareille ja toimitsijoille tai toimitsijaesimiehelle ottelun alkamisaika ja pelipaikka vähintään 72 tuntia ennen ottelun alkua. Sarjan järjestäjä voi määrätä ottelun pelattavaksi em. aikamääräyksistä poiketen. 3.10.1. Mestis Mestiksen ottelut on aloitettava liiton hyväksymän otteluohjelman mukaisesti ja liittohallituksen määräämänä kellonaikana. Mestiksen otteluille voi painavasta syystä anoa poikkeusta alkamisaikaan vain vastustajan suostumuksella. Mestiksen viimeisen sarjakierroksen ottelut on aloitettava samanaikaisesti. 3.10.2. Suomi-Sarja Suomi-Sarjan ottelut on pelattava liiton hyväksymän otteluohjelman mukaisesti ja suositus otteluiden alkamisajalle on arkisin klo 18.30-19.00 sekä viikonloppuisin klo 14.00-18.00. Suomi-Sarjan ottelu voi alkaa poikkeavana aikana vain vastustajan suostumuksella. Suomi-Sarjan viimeisen sarjakierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. 3.10.3. Nuorten SM-Liiga Nuorten SM-Liigassa alkamisaika arkisin on klo 18.30 ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Jos joukkue pelaa samassa hallissa kuin SM-Liigan joukkue ja SM-Liigassa on peli ko. päivänä, on Nuorten SM-Liigan ottelu aloitettava klo 12.00-13.00. Nuorten SM-Liigan otteluille voi painavasta syystä anoa poikkeusta alkamisaikaan vain vastustajan suostumuksella. 18

Nuorten SM-liigan viimeisen sarjakierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. Kaikkien playoff- ja karsintaotteluiden alkamisaika on oltava klo 12.00 20.00 välillä. Jos Nuorten SM-liigan playoff-otteluissa joukkueet eivät pääse sopuun alkamisajasta, on playoff-ottelut aloitettava arkisin klo 18.30 (ellei edustusjoukkueella ole kotipeli samaan aikaan samassa hallissa) ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä klo 16.00 tai sen jälkeen samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava viimeistään klo 12.30. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä alkaen viim. klo 15.55 samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava edustusjoukkueen ottelun jälkeen. 3.10.4. Muut juniorien SM-sarjat Viimeisen kierroksen ottelut on pelattava samana päivänä. 3.10.5. Verryttelyaika Joukkueille on taattava verryttelyaika jäällä, joka alkaa Mestiksessä, Suomisarjassa ja Nuorten SM-liigassa 40 min. ennen ottelun alkua (lämmittelyajan ollessa 20 min), ja muissa SM-sarjoissa kenttävuorojen sallimissa puitteissa, kuitenkin vähintään 15 min. ennen ottelun alkua (lämmittelyajan ollessa 10 min). 3.11. Tulostiedotus ja lehdistötilaisuudet Valtakunnallisista sarjoista sekä liiton mahdollisesti erikseen määräämistä otteluista on järjestävän seuran ilmoitettava pyydetyt tiedot tulostiedotukseen liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jos sarjassa on sovittu lehdistötilaisuuksien järjestämisestä, on molempien joukkueiden valmentajien osallistuttava lehdistötilaisuuteen. Mestiksessä, Suomi-Sarjassa, Nuorten SM-Liigassa sekä Naisten SM-sarjassa on varauduttava kokoonpanojen toimittamiseen lehdistölle ennen ottelun alkua. 3.12. Otteluiden talous Kaikissa otteluissa talous on 100% - 0%. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa. 3.13. Lääkäri Mestiksen ja Nuorten SM-liigan otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen. Lääkärin puuttumisesta seuraa 350 euron sakko. Suomi-sarjassa, A-nuorten I-divisioonassa, B-nuorten SM-sarjassa ja Naisten SM-sarjassa sekä kaikkien näiden sarjojen alku- tai karsintasarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen ( vähintään voimassaoleva EA 1 ) saaneen henkilön läsnäolo pakollinen. Tällaisen henkilön puuttumisesta seuraa 175 euron sakko. Lisäksi kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan. Muissa sarjaotteluissa suositellaan ensiapukoulutuksen (vähintään voimassaoleva EA 1) saaneen henkilön läsnäoloa. 3.14. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua. 19

Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa taloudelliset menetykset. Jos seura osallistuttuaan sarjaan luopuu sarjapaikastaan Mestiksessä, Suomisarjassa tai Nuorten SM-liigassa, on seuran suoritettava sakkona 2.000 euroa. Vastaava sakko miesten II divisioonassa, A-nuorten I-divisioonassa ja naisten SM-sarjassa on 1.000 euroa sekä B- ja C-nuorten ja muiden valtakunnallisten sarjojen osalta 500 euroa. Lisäksi on sarjan järjestäjällä oikeus pidättää kyseisen sarjan osanottomaksu. Mikäli seura valtakunnallisen karsintasarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena. Luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä. Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura voi joutua aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta. Liittohallitus voi erityistapauksessa painavien syiden vuoksi jättää ottelut mitätöimättä, mutta luopunut tai sarjasta suljettu joukkue katsotaan kuitenkin pudonneeksi sarjasta. Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot liittohallitus. Mikäli joukkueessa ei ottelussa ole vähintään kuutta pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti, tuomitaan joukkue hävinneeksi luovutuksella. Alueellisissa sarjoissa päätökset tekee järjestävän alueen aluehallitus. 3.15. Ottelusiirrot Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa. Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä, varattuaan sitä ennen vastustajalle tilaisuuden lausunnon antamiseen. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella ( ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja ). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti. Alueellisten sarjojen ottelusiirroista päättää aluepäällikkö. Otteluita ei voi siirtää ko. sarjan alkamispäivän ja loppumispäivän ulkopuolelle. Sarjan järjestäjän hyväksymästä ottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille tai toimitsijaesimiehelle. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava että ilmoitus on mennyt perille. 3.15.1. Liiton edustustehtävät Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on liiton tai alueen edustustehtävissä. 3.16. Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen Jos pelikelpoista jäätä ei määrättynä ottelupäivänä ole paikkakunnalla, on siitä heti ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, kuitenkin viimeistään viisi (5) tuntia ennen matkustavan joukkueen lähtöaikaa. 20

Jos tilanne on epävakainen, ettei varmuudella voida sanoa voidaanko ottelu pelata, on ilmoitettava "varoitus" viimeistään viisi tuntia ennen vierailevan joukkueen ilmoittamaa lähtöaikaa. Tällöin on todistettavasti sovittava siitä, että katsotaan säätilanteen kehittymistä ja järjestävä seura ilmoittaa lopullisen päätöksen kaksi (2) tuntia ennen vierailevan joukkueen lähtöä. Mikäli menetellään toisin, joutuu näitä määräyksiä rikkonut seura korvaamaan matkakustannukset. Jos ulkona pelattavissa otteluissa pelipaikalla on pelipäivänä pakkasta enemmän kuin -20 C, voidaan ottelu peruuttaa jommankumman joukkueen sitä vaatiessa. Myöhemmin tehtäviä tarkistuksia varten on, missä se on mahdollista, lämpötilan seuraamisessa ja määräämisessä käytettävä lähimpien virallisten sääasemien tuloksia ja mittausaikoja. Muulloin on puolueeton mittaus tehtävä pelikentän välittömässä läheisyydessä. Ottelupaikalla erotuomarit ratkaisevat lopullisesti ottelun pelaamisesta. Liitto ei vastaa peruuttamisesta aiheutuneista kuluista tai vahingoista. Matkakustannukset jaetaan tasan järjestäjän ja vierailijan kesken, mikäli kumpikaan ei ole laiminlyönyt sääntöjen määräämiä velvollisuuksia. 3.17. Uusintaottelu Niissä sarjoissa, joissa pelataan parillinen kierrosmäärä, tai niihin verrattavissa karsintasarjoissa määräytyy uusintaottelun kotikenttä seurojen sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden paremmuuden perusteella (keskinäisten otteluiden pisteet, keskinäisten otteluiden maaliero, koko sarjan maaliero, sarjassa tehdyt maalit, rangaistusminuutit, arvonta). Mahdollisen arvonnan suorittaa liiton sarjoissa liiton toimisto ja alueellisissa otteluissa aluepäällikkö. Parittomien kierrosmäärien sarjoissa saa se joukkue uusintaottelun kotikentälleen, joka on pelannut sarjassa vähemmän kotiotteluita vastustajaansa vastaan. Uusintaotteluiden osalta noudatetaan tätä pykälää. Pykälä 2.5.2.määrittelee joukkueiden sijoitukset sarjataulukossa. 3.18. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat Karsintaotteluissa pelaavien edustuskelpoisuus on määritelty 4.7.5.4. Uusintaotteluissa pelaavien edustuskelpoisuus on määritelty 4.8. 3.18.1. Jatkoerä ja ottelunvoittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) uusinta-, karsinta- ja playoff -ottelussa Ennen ensimmäistä jatkoerää pidetään ottelun sarjatason mukainen erätauko ja kenttä kunnostetaan. Ennen jatkoerän alkua vaihdetaan kenttäpuoliskoja. Ulkona pelattavissa otteluissa jatkoerän puolivälissä joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja ilman erätaukoa, halliotteluissa kenttäpuoliskoja ei vaihdeta jatkoerän puolivälissä. 3.18.1.1. Mestis Mikäli Mestiksessä uusinta- tai playoff -ottelu virallisen peliajan jälkeen on tasan, pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Mestiksessä erätauko ennen jatkoerien aloittamista ja jatkoerien välillä on 15 minuuttia. Mestiksessä jatkoerät pelataan 5-5 vastaan ( rangaistukset voimassa ) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Maalin tehnyt joukkue on ottelun voittaja. 21

3.18.1.1.1. Nuorten SM-Liiga Nuorten SM-Liigan puolivälierä- ja välieräotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). Nuorten SM-Liigan loppuotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä edellä mainituin säännöin, ellei mestaruus ole katkolla jommallekummalle joukkueelle. Jos mestaruus on katkolla, pelataan ratkaisevissa loppuotteluissa 4-4 vastaan niin kauan 20 minuutin jatkoerin, kunnes ratkaiseva maali syntyy. 3.18.1.2. Muut sarjat Muissa sarjoissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). 3.18.1.3. Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) Jos playoff- tai karsintaottelu päättyy tasan maalista poikki -jatkoeränkin jälkeen, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. 1. Kaikki laukaukset ammutaan samaan päätyyn. Erotuomari päättää heti jatkoerän päättymisen jälkeen kumpi pääty kunnostetaan voittomaalikilpailua varten ja ilmoittaa siitä pöytäkirjan pitäjälle. Valitun päädyn keskiosa kunnostetaan välittömästi jäänhoitokoneella vettä käyttämättä tai teräskolalla. Kentän kunnostus on pakollista vain kansainvälisissä otteluissa. 2. Voittomaalikilpailu aloitetaan kolmella (3) pelaajalla kummastakin joukkueesta. Pelaajat ampuvat vuorotellen. Pelaajia ei tarvitse nimetä etukäteen. Voittomaalikilpailuun voivat osallistua kaikki pelaajat, jotka ovat joukkueen kokoonpanossa virallisessa pöytäkirjassa kohdassa 3. määritellyin poikkeuksin. 3. Pelaajaa, jonka rangaistus ei ehtinyt päättyä ennen jatkoajan päättymistä, ei voida nimetä voittomaalikilpailuun, vaan hänen on pysyttävä rangaistusaitiossa tai pukuhuoneessaan. Voittomaalikilpailun aikana rangaistuksia saaneiden pelaajien on myös pysyttävä voittomaalikilpailun loppuun saakka rangaistusaitiossa tai pukuhuoneessa. 4. Vierasjoukkue aloittaa voittomaalikilpailun. 5. Erotuomari kertoo kapteeneille, kumpi pääty kunnostetaan. Maalivahdit puolustavat samaa maalia. 6. Kumpikin joukkue voi vaihtaa maalivahtia jokaisen laukauksen jälkeen. 7. Laukaukset suoritetaan IIHF:n sääntökirjan 2010-2014 säännön 509 mukaisesti. 22

8. Molempien joukkueiden pelaajat ampuvat vuorotellen kunnes ratkaiseva maali on ammuttu. Jäljellä olevia laukauksia ei suoriteta. 9. Jos tulos kolmen pelaajaparin jälkeen on tasan, jatketaan "kerrasta poikki" - periaatteella pari kerrallaan. Pelaajat voivat olla samat tai uudet. Huom: Ensimmäisenä ampuu voittomaalikilpailun alussa toiseksi ampunut joukkue. Sama pelaaja voi ampua jokaisen laukauksen kerrasta poikki laukauksissa. Ottelu ratkeaa kun toisen joukkueen pelaaja onnistuu maalinteossa ja parinsa ei. 10. Pöytäkirjaan merkitään kaikki suoritetut laukaukset, ampujat, maalivahdit ja tehdyt maalit. 11. Vain ratkaiseva maali lasketaan ottelun lopputulokseen. Maali merkitään tilastoihin kyseiselle maalintekijälle sekä maalin päästäneelle maalivahdille. 12. Mikäli joukkue kieltäytyy osallistumasta voittomaalikilpailuun, tuomitaan se hävinneeksi. Mikäli pelaaja kieltäytyy ampumasta laukausta, merkitään laukauksen tulokseksi "ei maali" 3.19. Paras kahdesta -pelattavat playoff- tai karsintaottelut Mikäli sarjamääräyksissä on päätetty playoff- tai karsintaotteluiden pelaamisesta paras kahdesta -järjestelmällä, ratkaistaan voittaja seuraavasti : 1. Pisteet 2. Jatkoerä ja ottelun voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) toisen osaottelun jälkeen ( kts sääntö 3.18. ) Jos toisessa ottelussa pelataan jatkoerä, aloitetaan se 4-4 vastaan. Jatkoerä pelataan maalista poikki periaatteella. Toisen osaottelun lopussa käynnissä olevat 2 ja 5 min. rangaistukset loppuvat jatkoerään mennessä. Jos pelaajalla on käytösrangaistuksen kärsiminen kesken, hän kärsii sen loppuun ennen kuin voi pelata jatkoerässä. Jos pelaaja on saanut pelirangaistuksen käytöksestä tai ottelurangaistuksen, ei pelaaja voi osallistua jatkoerään. 3. Kotiedun sarjajärjestelmässä saanut joukkue aloittaa kotona 3.20. Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä Erotuomareilla on oikeus erittäin painavista syistä keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen mukaan. Sarjan järjestäjä voi päättää ettei ottelua pelata uudestaan. Sääntökirjan pykälien 566 ja 567 tarkoittamassa ottelun keskeyttämisessä rangaistaan ko. joukkueen valmentajaa toimitsijakiellolla. Ottelun lopputulos on 10-0, tai jos maaliero on suurempi keskeytyshetkellä, jää lopputulos voimaan ja seuralle määrättävän sakon suuruus päätetään erikseen. 3.20.1. Ottelun keskeyttäminen olosuhteiden takia Jos ottelu keskeytyy esim. sähkövian, savun, jään sulamisen tai valaistuksen riittämättömyyden tai muista kaukalon ulkopuolisista tekijöistä ja keskeytys kestää enemmän kuin yhden tunnin, on erotuomarin keskeytettävä ottelu. 23

Kotijoukkueella on mahdollisuus hankkia tunnin aikana korvaava halli tai kaukalo, jossa ottelua voidaan jatkaa samana päivänä ja pelata se loppuun. Tällöin ottelua jatketaan toisessa hallissa tai kaukalossa vaikka keskeytys olisi pidempi kuin yksi tunti mutta enintään kaksi tuntia. Hallin tai kaukalon siirrosta on kotijoukkueen ilmoitettava päätuomarille, joka ilmoittaa vierasjoukkueelle ottelun siirtämisestä toiseen halliin tai kaukaloon pelattavaksi loppuun. Jos korvaavaa hallia tai kaukaloa ei löydy, ottelu on keskeytettävä ja se pelataan myöhemmin uudestaan. Joukkueilla on enintään viikko aikaa sopia ja ilmoittaa uusintaottelun aika ja paikka sarjan järjestäjän määräämään takarajaan mennessä huomioiden kummankin joukkueen ennalta määrätty otteluohjelma. Jos joukkueet eivät pääse sopuun uudesta pelipäivästä, uusintaottelun ajankohdan määrittelee sarjan järjestäjä. Uusintaottelun kaikista järjestämiskuluista vastaa kotijoukkue. Vierasjoukkue vastaa matka- majoitus- ja ruokailukustannuksistaan. Mahdollisessa uusintaottelussa ovat edustuskelpoisia vain ne pelaajat jotka olivat merkittynä pöytäkirjaan alkuperäisessä ottelussa. 3.21. Jatkoajat Sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, pelataan se tasakentällisin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan. Ennen jatkoaikaa pidetään 2 min. tauko. Jos jompikumpi joukkue tekee maalin jatkoajalla, päättyy ottelu tähän maaliin. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Varsinaisen peliajan loputtua kärsimättä olevat rangaistukset kärsitään loppuun jatkoajalla. Alueellisten sarjojen jatkoajoista päättää aluehallitus. Huom 1. Jos joukkueelle tuomitaan rangaistus jatkoajalla, pelataan kolmella (3) pelaajalla neljää (4) vastaan (= 4-3). Huom 2. Jos jatkoajalla joukkueelle tuomitaan kahden pelaajan vajaalukuisuus, saa eirikkonut joukkue asettaa viidennen pelaajan kentälle, eli pelataan 5 pelaajalla 3 vastaan (= 5-3). Huom 3. Ensimmäisellä pelikatkolla, kun kahden pelaajan vajaalukuisuus ei ole enää voimassa, palataan normaaliin tilanteeseen, eli joko 4-4 tai 4-3 tilanteeseen. Huom 4. Jos ylivoimatilanne jatkuu varsinaiselta peliajalta jatkoajalle, yllä mainitut kriteerit pätevät jatkoajan alussa. Eli jos tilanne varsinaisen peliajan päättyessä on 5-4, aloitetaan jatkoaika 4-3 tilanteella. Huom 5. Jatkoajallakin joukkueella on oikeus vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan. Kuitenkin, jos maalivahdin ollessa pois jäältä joukkue häviää ottelun, menettää ko. joukkue varsinaisella peliajalla tasapelistä saamansa automaattisen pisteen. Jos maalivahti oli poistunut vastustajan siirretyn rangaistuksen takia, joukkue ei menetä automaattista pistettä. Huom 6. Varsinaisen peliajan ja jatkoajan välissä pidetään 2 minuutin tauko. Joukkueet eivät poistu pukusuojiin, jäätä ei ajeta ja joukkueet puolustavat samaa maalia kuin kolmannessa erässä. Huom 7. 24

Jos toinen joukkue on varsinaisen peliajan päättyessä kahdella (2) pelaajalla vajaa, aloitetaan jatkoaika pelaamalla viidellä (5) pelaajalla kolmea (3) vastaan (= 5-3). Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla palataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 8. Jos varsinaisen peliajan päättyessä pelataan kolmella (3) kolmea (3) vastaan (= 3-3), aloitetaan jatkoaika kolmella (3) kolmea (3) vastaan (= 3-3). Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla palataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 9. Jos varsinaisen peliajan päättyessä joukkueet pelaavat neljällä (4) neljää (4) vastaan (= 4-4), pelaajan/pelaajien kärsiessä ei-kumoutuvia rangaistuksia, aloitetaan jatkoaika pelaamalla neljällä (4) neljää (4) vastaan (= 4-4). Pelaajat poistuvat rangaistusaitiosta normaalisti rangaistuksen päättyessä. Rangaistuksien päättyessä jatkoajalla voi jäällä olla pelin kuluessa 5-4 tai 5-5 tilanne. Kuitenkin ensimmäisellä rangaistuksien päättymistä seuraavalla katkolla pelataan joko 4-3 tai 4-4- tilanteeseen. Huom 10. Tarkennus ja täsmennys jatkoajan rangaistustilanteeseen, jolloin tuomitaan molemmille joukkueille yksi pieni rangaistus samalla pelikatkolla. SM-liigaotteluissa ja liiton sarjoissa on jatkoajalla voimassa perussääntö kumoutuvista rangaistuksista. Tämä tarkoittaa, että kun jatkoajalla pelataan neljällä (4) pelaajalla neljää (4) pelaajaa vastaan, niin tilanteessa, jossa tuomitaan molemmille joukkueille yksi pieni rangaistus samalla pelikatkolla, kyseiset rangaistukset kumoutuvat ja peli jatkuu neljällä (4) pelaajalla neljää (4) pelaajaa vastaan. Kyseiset pelaajat pääsevät jäälle rangaistuksen päättymistä seuraavalla pelikatkolla!! Huom 11. Jos jatkoajalla toiselle joukkueelle (esim. joukkue A) tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä Huom.1 mukaisesti kolmella (3) pelaajalla neljää (4) vastaan (= 3-4). Jos tässä tilanteessa hetkeä myöhemmin tuomitaan toiselle joukkueelle (joukkue B) rangaistus, jatketaan peliä kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan (= 3-3). Huom 12. Jatkoajalla kummallekin joukkueelle on tuomittu yksi rangaistus eri aikaan, ja pelaajat ovat kärsimässä ei-kumoutuvia rangaistuksia. Joukkueet pelaavat tämän vuoksi kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan Huom. 10 mukaisesti. Jos tässä tilanteessa toiselle joukkueelle tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä siten, että toinen joukkue saa jäälle neljännen pelaajan ja peliä jatketaan neljällä (4) pelaajalla kolmea (3) vastaan. Rangaistusten päättymisestä riippuen jäällä voi olla pelin kuluessa 4-4, 5-3, 5-4 ja/tai 5-5 tilanne, jos pelissä ei synny katkoa. Huom 13. Jatkoajalla joukkueet pelaavat neljällä (4) kolmea (3) vastaan Huom. 11 mukaisessa tilanteessa. Jos tässä tilanteessa joukkueelle, joka pelaa ylivoimalla, tuomitaan rangaistus, jatketaan peliä kolmella (3) pelaajalla kolmea (3) vastaan. Rangaistusten päättymisestä riippuen jäällä voi olla pelin kuluessa 4-3, 5-3, 4-4, 5-4 ja/tai 5-5 tilanne, jos pelissä ei synny katkoa. 25

Huom 14 Säännöissä oleva poikkeustilanne, että rangaistukset eivät kumoutuisi, koskee vain tilannetta, jolloin pelataan viidellä (5) viittä (5) vastaan, ja samalla pelikatkolla tuomitaan yksi pieni rangaistus molemmille joukkueille. Kaikissa rangaistustilanteissa lähtökohtana on jatkoajan 4 4 tilanne. Jopa tilanteessa, jossa rangaistuksista johtuen joukkueet pelikatkotilanteessa pelaavat 5 5 vastaan. Pääsääntö kaikissa tilanteissa jatkoajalla on, että pelaamista viidellä (5) pelaajalla viittä (5) vastaan tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. 4. PELAAJAA, TOIMIHENKILÖÄ JA JOUKKUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden luettelointi ja pelipassit Pelaajalla on oltava voimassa oleva ja maksettu pelipassi ennen ensimmäistä sarjaottelua jossa hänet merkitään ottelupöytäkirjaan. Tämä sääntö koskee myös alueellisia harrastesarjoja, seniorisarjoja, leijonaliigajoukkueita sekä turnauksia joille on myönnetty turnauslupa ja kaikkia harrasteotteluita joissa käytetään erotuomareita. Mestiksessä, Suomi-Sarjassa sekä nuorten- ja juniorien sarjoissa ilman pelipassia ja voimassaolevaa vakuutusta pelannut pelaaja katsotaan edustusoikeutta vailla olevaksi pelaajaksi. Muissa aikuisten sarjoissa edustuskelpoisuuteen riittää voimassaoleva pelipassi. Liitto edellyttää, että kaikki pelaajat ja toimihenkilöt vastaavat omasta vakuutusturvastaan jääkiekkoa harrastettaessa. B-juniori-ikäisen pelaajan tulee lisenssin lunastamisen lisäksi olla käynyt C-juniorituomarikurssi. Niillä toimihenkilöillä, jotka ottelutapahtumassa toimivat joukkueen pelaajaaitiossa (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, lääkärit yms.) on oltava voimassa oleva SJL:n pelipassi. 4.2. Edustusoikeus 4.2.1. Sarjaottelut Pelaajan oikeutta osallistua liiton ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustus- ja pelaajaoikeus alkaa siinä seurassa, jossa hän pelaa ensimmäisen virallisen ottelunsa. Pelaaja saa edustaa virallisessa ottelussa vain sitä seuraa, jossa hänellä on edustusoikeus. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain liiton jäsenseuralla. Edustusoikeus seurassa ei tarkoita aina edustusoikeutta kaikissa seuran otteluissa, vaan edustusoikeus yksittäisissä otteluissa eri joukkueissa seuran sisällä on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä. Seuraa vaihtavien pelaajien edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan kun pelaajasiirto on liitossa rekisteröity. Liitto voi evätä edustusoikeuden pelaajalta, joka on jättänyt velvoitteensa suorittamatta edellistä joukkuettaan kohtaan. Seura voi halutessaan alueellisissa sarjoissa anoa pelaajalleen erillislupaa järjestävältä alueelta edustusoikeuden saamiseksi toisessa seurassa painavin perustein. 26

4.2.2. Harjoitusottelut Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin vain oman seuransa luvalla. 4.3. Pelaajaoikeus Pelaajaoikeus tarkoittaa seuran oikeutta tulla osalliseksi pelaajasta mahdollisesti saatavaa kasvattajakorvausta. Pelaajan pelaajaoikeus alkaa siinä seurassa, jossa hän pelaa ensimmäisen virallisen ottelunsa. Pelaajan pelaajaoikeus voi olla vain liiton jäsenseuralla. 01.05.1996 syntyneiden ja nuorempien pelaajaoikeus siirtyy aina yhdessä edustusoikeuden siirron kanssa. 30.04.1987 ja sitä ennen syntyneiden pelaajaoikeus lakkaa 01.05.2010. Kasvattajakorvauksen tultua maksetuksi pelaajan pelaajaoikeus lakkaa. Tämän jälkeen pelaajasiirron yhteydessä vain pelaajan edustusoikeus vaihtuu. 4.4. Kansainvälinen edustuskelpoisuus Pelaaja saa vaihtaa toisesta IIHF:n alaisesta kansallisesta liitosta toiseen vain edellisen liiton myöntämällä kirjallisella peliluvalla. Pelilupaa ei voida antaa ennen kuin edellisen seuran mahdollisesti määräämä este on poistettu. Pelaajan on oltava Suomessa ja peliluvan liitossa viimeistään 31.1. Seniorijoukkueessa voi pelata samassa ottelussa enintään neljä (4) EU:n ulkopuolista ulkomaalaista pelaajaa, juniorijoukkueessa enintään kaksi (2) EU:n ulkopuolista ulkomaalaista pelaajaa. Ulkomaalainen pelaaja voidaan vaihtaa 31.1. saakka niin, että uuden pelaajan on oltava maassa 31.1. mennessä. Ulkomaalainen pelaaja saa entisen liittonsa kirjallisella luvalla pelata harjoitusotteluita 15 vuorokauden ajan laskettuna ensimmäisestä Suomessa pelaamastaan ottelusta. Sarjaottelussa pelaaja voi edustaa seuraansa vasta kun pelaajan kansainvälinen siirtokortti (IIHF Transfer Card) on toimitettu SJL:n toimistoon pelaajan entisen liiton, SJL:n ja IIHF:n edustajien allekirjoittamana. 4.5. Varusteet Pelaajien on kaikissa otteluissa käytettävä jääkiekon pelaamista varten tarkoitettuja mailoja ja varusteita sekä noudatettava kaikilta osin liiton pelisääntöjen, kilpailusääntöjen ja juniorisääntöjen asettamia määräyksiä varusteista. 4.5.1. Hammassuojat Kaikille pelaajille suositellaan hammassuojan käyttöä. Jos A-juniori-ikäinen pelaaja pelaa visiirillä, on hänellä oltava myös hammassuoja. Tämä sääntö on voimassa kaikissa sarjoissa ( myös miesten sarjoissa pelaava A-juniori ). 4.5.2. Kasvosuojukset A-juniori-ikäisten on aina käytettävä joko kokokasvosuojusta tai ns. visiiriä ja hammassuojaa kaikissa sarjoissa. Jos loppuvuonna 91 syntynyt Y-pelaaja pelaa B-nuorten sarjoissa on hänen käytettävä kokokasvosuojusta. B-junioriikäisten ja nuorempien sekä naisten ja tyttöjen on aina käytettävä kokokasvosuojusta kaikissa sarjoissa. Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä. Visiirin on aina oltava CE-hyväksytty. 27

4.5.3. Kaulasuojus Kaulasuoja on pakollinen varuste. Kaulasuoja voi olla kiinteästi osa aluspaitaa / - pukua. Kaulasuojan on oltava vähintään 6,5 cm (alle 160 cm pituisilla pelaajilla vähintään 5,0 cm ) korkea CE-hyväksytty varuste. Maalivahdeille on pakollinen maalivahdeille suunniteltu oma kaulasuoja. 4.5.4. Pelipaidat Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Hihanumeron on sijaittava olkavarressa selvästi kyynärtaipeen yläpuolella. Pelinumerot saavat olla yksitai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomi-sarjassa sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä (kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin valitessaan omansa. 4.5.5. Maalivahtien varusteet Harraste- ja seniorisarjoissa saa pelata kaikilla maalivahdeille valmistetuilla varusteilla, jotka täyttävät sääntökirjan 2002-2006 vaatimukset. Kaikissa muissa sarjoissa pitää maalivahtien pelata varusteilla jotka ovat IIHF:n sääntökirjan 2010-2014 mukaiset. 4.6. Ikärajat Juniorisarjojen ikärajat pelikaudella 2010-2011 ovat syntymävuoden mukaan seuraavat: A-nuoret 1990-92 B1-nuoret 1993 B2-nuoret 1994 C1-nuoret 1995 C2-nuoret 1996 D1-juniorit 1997 D2-juniorit 1998 E1-juniorit 1999 E2-juniorit 2000 F1-juniorit 2001 F2-juniorit 2002 G-juniorit 2003- Naispuolinen pelaaja saa edustaa kahta vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien sarjassa. 4.6.1. Nuorten SM-liiga Nuorten SM-Liigassa saa kaudella 2010-2011 pelata rajattomasti 1991 syntyneitä ja sitä nuorempia. Nuorten SM-Liigassa saa käyttää ns. yli-ikäisiä pelaajia ottelua kohti seuraavasti : Toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 1990. Kenttäpelaajista enintään neljä (4) voi olla yli-ikäisiä siten että joko kaikki ovat syntyneet 1990 tai yksi näistä neljästä voi olla 1.5.1987-31.12.1989 syntynyt pelaaja jolla on oltava voimassa oleva pelaajasopimus edustusseuran (Liiga/Mestis) 28

kanssa. Tällainen 1.5.1987-31.12.1989 syntynyt pelaaja saa pelata enintään 10 sarjaottelua runkosarjan aikana Nuorten SM-Liigassa. Playoff- ja karsintaotteluissa saa käyttää enintään neljää (4) 1990 syntynyttä kenttäpelaajaa ja yhtä (1) maalivahtia. Tätä vanhempia pelaajia ei saa käyttää. 4.6.1.1. Muut A-nuorten sarjat sekä A-tyttöjen SM-sarja / SM-turnaus A-nuorten I- ja II-divisioonissa ja niiden karsinnoissa ja A-tyttöjen SMsarjassa/turnauksessa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia (vanhempia kuin 1990 syntyneet) A-III divisioonassa ja sen alkusarjassa saa käyttää ottelua kohti enintään 3 kpl 1989 syntynyttä pelaajaa (ml. lukien maalivahdit). 4.6.2. B- ja C-nuorten sarjat 4.6.2.1. B-nuorten SM-sarja ja sen karsinnat B-nuorten SM-sarjassa voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan 2 Y-pelaajaa ( synt. 1.10. 31.12.1992 ). 4.6.2.1.1. B2-nuorten SM-sarja ja sen karsinnat B2-nuorten SM-sarjassa voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan 2 Y-pelaajaa ( synt. 1.10. 31.12.1993 ). 4.6.2.2. C-nuorten SM-sarja ja I-divisioona sekä niiden karsinnat C-nuorten SM-sarjassa ja sen karsinnoissa voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan 2 Y-pelaajaa ( synt. 1.10. 31.12.1994 ). C-nuorten I-divisioonassa sekä niiden karsinnoissa voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan 4 Y-pelaajaa ( synt. 1.10. 31.12.1994 ). Sarjan nimi ratkaisee sarjatason jos sarjasta voi karsia useampaan eri sarjaan. C1-ikäluokan ( kaudella 10-11 C95 ) SM-sarjaan ja I-divisioonaan ja niiden karsintoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään seitsemän (7) C2- ikäluokan ( kaudella 10-11 C96 ) tai sitä nuorempien ikäluokkien pelaajaa. Jos C- nuorten I-divisioonan karsintasarja on alin sarja ko. joukkueen alueella tässä ikäluokassa, saa joukkue käyttää tarvittaessa rajattomasti -96 syntyneitä pelaajia. Tällöin joukkue voi karsintasarjasta päästä korkeintaan C-nuorten II-divisioonaan. 4.6.2.3. Muut B-, B2- ja C-nuorten sarjat Muissa B-, B2- ja C-nuorten sarjoissa voi pelata samassa ottelussa neljä (4) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokan edeltävänä vuonna 1.10.-31.12. välisenä aikana. B-nuorten III-divisioonassa ja C-nuorten III-divisioonassa (tai ikäluokan alimmalla sarjatasolla) voi samassa ottelussa pelata neljä (4) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokan edeltävänä vuonna 1.1.-31.12. välisenä aikana. 4.6.2.4. B- ja C-tyttöjen SM-sarjat/turnaukset ja niiden karsinnat B- ja C-tyttöjen SM-sarjoissa/turnauksissa ja niiden karsinnoissa voi pelata samassa ottelussa kaksi (2) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokan edeltävänä vuonna 1.10.-31.12. välisenä aikana. 4.6.3. C2- ja nuorempien juniorien sarjat Alueellisissa C2 juniorien ja nuorempien sarjoissa voi sarjan järjestämisestä vastaavan alueen aluehallitus päättää yli-ikäisten pelaajien edustusoikeudesta. 29

4.6.4. Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt "Y-pelaaja" voi kauden aikana yhden kerran vaihtaa joukkuetta kyseisten ikäluokkien välillä 31.12.2010 mennessä (oma ikäluokka nuorempi ikäluokka). Pelaajan ei tarvitse pelata yhtään sarjaottelua vaihdon jälkeen ennen 31.12. Paluu siihen joukkueeseen/ikäluokkaan jossa aloitti pelaamisen ko. kaudella, ei ole mahdollinen. B1-C1 nuorten valtakunnallisten karsintojen ollessa käynnissä ei Y-pelaaja saa vaihtaa ikäluokkaa lainkaan. Ikäluokan vaihto on mahdollista vasta karsintojen tultua pelatuksi. Y-pelaajalla on oltava pelipaidan väristä erottuva hihanauha. Sarjoissa, joissa yliikäisiä pelaajia saa olla enemmän kuin kaksi (2), kussakin joukkueessa kentällä saa samaan aikaan olla vain 2 Y-kenttäpelaajaa (maalivahtia ei lasketa kenttäpelaajaksi). Tämän säännön rikkomisesta erotuomari määrää joukkuerangaistuksen väärästä vaihdosta. C2- ja nuorempien otteluissa tällainen pelaaja on merkittävä pöytäkirjaan Y-merkinnällä. Jos pelaaja pelaa Y-pelaajana, ei hänen vaihto-oikeutensa muutu vaikka pelaaja vaihtaisi seuraa kesken kauden. Pelaaja joka pelaa Y-pelaajana, ei seuranvaihdosta riippumatta voi vaihtaa joukkuetta kauden aikana ikäluokkien välillä kuin yhden kerran yhteen suuntaan. Maalivahti katsotaan tässä yhteydessä pelanneeksi vain jos hän on toiminut ottelussa pelaavana maalivahtina. Vaihdossa koko ottelun ajan ollutta varamaalivahtia ei tätä sääntöä tulkittaessa katsota pelanneeksi y-pelaajana. 4.6.5. Naiset ja tytöt Naispuolinen pelaaja saa edustaa kahta vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien sarjassa. Jos naispuolisen pelaajan edustusoikeus on seurassa jossa ei ole naisten tai tyttöjen joukkuetta, voi pelaaja edustaa yhtä muuta liiton jäsenseuraa naisten tai tyttöjen sarjoissa. Tällöin seuran, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus, tulee tehdä ilmoitus kyseisen sarjan järjestäjälle. Pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa naisten tai tyttöjen sarjoissa. 4.7. Pelaaminen eri joukkueissa 4.7.1. Maajoukkue Maajoukkueeseen nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua, eikä hän saa ilman eri lupaa osallistua samaan aikaan pelattavaan muuhun otteluun. 4.7.2. Muut yhteisöt Pelaaja saa seuransa luvalla osallistua korkeakoulujen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen, ylioppilaskuntien, koulujen ja yritysten otteluihin. Pelatessaan eri yhteisöjen joukkueissa kuuluu luetteloitu pelaaja liiton rankaisuvallan piiriin, jos erotuomarina toimii liiton erotuomariksi hyväksymä henkilö. 4.7.3. Pelaaminen eri ikäluokissa samassa seurassa Junioripelaaja voi pelata kaikissa ikänsä edellyttämissä joukkueissa poislukien Y- pelaajia koskevat säännöt. Pelatessaan ikäistään vanhemmissa pelaaja voi siirtyä vanhemman ikäluokan rinnakkaisjoukkueissa vain rinnakkaisjoukkuesäännön edellytyksin. Nuorempi pelaaja ei siis voi pelata vapaasti kahdessa tai useammassa seuran vanhemman ikäluokan rinnakkaisjoukkueessa. 30

Pelaaja saa pelata sarjaotteluita vain yhdessä joukkueessa / päivä. Junioripelaaja voi aina edustaa yhtä seuransa edustusjoukkuetta kuitenkin pelaten vain yhdessä joukkueessa / päivä. Y-pelaajana jossakin joukkueessa pelaava pelaaja ei voi edustaa samanaikaisesti mitään muuta seuransa juniorijoukkuetta. Pelaaja katsotaan pelanneeksi jos hänet on nimetty ottelupöytäkirjaan. Maalivahti katsotaan tässä yhteydessä pelanneeksi vain jos hän on toiminut ottelussa pelaavana maalivahtina. Vaihdossa koko ottelun ajan ollutta varamaalivahtia ei tätä sääntöä tulkittaessa katsota pelanneeksi. Pelaaja joka on pelikiellossa pelipäivänä, ei voi osallistua toisen joukkueen otteluun samana päivänä. C2- ja nuoremmissa ikäluokissa ei 28.2. jälkeen saa vaihtaa ikäluokkaa vanhemmista nuorempiin. Playoff-otteluissa saavat pelata 4.7. mukaan määritellyt pelaajat. 4.7.4. Osallistuminen playoff-otteluihin Aikuisissa ja A-C1 nuorten ikäluokissa kevään playoff- ja karsintaotteluihin saavat osallistua kaikki ikänsä edellyttämissä joukkueissa. C2- ja nuoremmissa ikäluokissa ei 28.2. jälkeen saa vaihtaa ikäluokkaa vanhemmista nuorempiin. 4.7.5.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, Miesten sarjat ja A-nuorten sarjat Miesten sarjoissa seuran eri sarjatasoilla pelaavien rinnakkaisjoukkueiden välillä pelaaja voi vaihtaa joukkuetta kauden aikana vain yhden kerran rinnakkaisjoukkueeseen ja takaisin 31.1. mennessä. Alemmassa sarjassa pelaavasta joukkueesta voi siirtyä ylemmässä sarjassa pelaavaan rinnakkaisjoukkueeseen myös vaihtojen takarajan jälkeen jos pelaaja ei ole käyttänyt edestakaista vaihtooikeuttaan. Tällöin ylemmässä sarjassa pelaava rinnakkaisjoukkue on pelaajan loppukauden joukkue. Paluu alemmassa sarjassa pelaavaan joukkueeseen ei ole mahdollinen. Samalla tasolla pelaavien rinnakkaisjoukkueiden välillä pelaajavaihdot eivät ole mahdollisia. Maalivahti katsotaan tässä yhteydessä pelanneeksi vain jos hän on toiminut ottelussa pelaavana maalivahtina. Vaihdossa koko ottelun ajan ollutta varamaalivahtia ei tätä sääntöä tulkittaessa katsota pelanneeksi rinnakkaisjoukkueessa. 4.7.5.2. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, B-nuorten ja nuorempien sarjat ( poislukien valtakunnalliset B- ja C-nuorten karsintasarjat, kts. 4.7.5.2.1. ) sekä kaikki naisten ja tyttöjen sarjat B-C1 -nuorten sarjoissa seuran eri sarjatasoilla pelaavien rinnakkaisjoukkueiden välillä pelaaja voi vaihtaa joukkuetta kauden aikana vain yhden kerran rinnakkaisjoukkueeseen ja takaisin 31.12. mennessä. C2-nuorten ja nuorempien sekä kaikissa naisten ja tyttöjen sarjoissa pelaaja saa vaihtaa eri sarjatasoilla pelaavaan rinnakkaisjoukkueeseen ja takaisin rajattomasti 28.2. saakka. Tämän jälkeen joukkuetta ei voi vaihtaa lainkaan saman ikäluokan joukkueiden kesken. Alemmassa sarjassa pelaavasta joukkueesta voi siirtyä ylemmässä sarjassa pelaavaan rinnakkaisjoukkueeseen myös vaihtojen takarajan jälkeen jos pelaaja ei ole käyttänyt edestakaista vaihto-oikeuttaan. Tällöin ylemmässä sarjassa pelaava rinnakkaisjoukkue on pelaajan loppukauden joukkue. Paluu alemmassa sarjassa pelaavaan joukkueeseen ei ole mahdollinen. Samalla tasolla pelaavien rinnakkaisjoukkueiden välillä pelaajavaihdot eivät ole mahdollisia. 31

Maalivahti katsotaan tässä yhteydessä pelanneeksi vain jos hän on toiminut ottelussa pelaavana maalivahtina. Vaihdossa koko ottelun ajan ollutta varamaalivahtia ei tätä sääntöä tulkittaessa katsota pelanneeksi rinnakkaisjoukkueessa. 4.7.5.2.1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, valtakunnalliset B- ja C-nuorten karsintasarjat Valtakunnallisten B- ja C-nuorten karsintasarjojen/ristiinkarsintojen ollessa käynnissä ei pelaajia voi vaihtaa saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueiden välillä lainkaan. Maalivahti katsotaan tässä yhteydessä pelanneeksi vain jos hän on toiminut ottelussa pelaavana maalivahtina. Vaihdossa koko ottelun ajan ollutta varamaalivahtia ei tätä sääntöä tulkittaessa katsota pelanneeksi rinnakkaisjoukkueessa. 4.7.5.3. A-nuorten III-divisioonassa, B-nuorten II-divisioonassa sekä C-nuorten IIdivisioonissa (tai alin ikäluokan valtakunnallinen sarja) A-nuorten III-divisioonassa, B-nuorten II-divisioonassa sekä C-nuorten IIdivisioonassa ja sitä alemmissa B- ja C-nuorten sarjoissa seura voi käyttää myös toisen seuran kirjoilla olevia pelaajia sillä edellytyksellä, että pelaajien omassa seurassa ei ole ikäluokassa omaa joukkuetta. Tämä sääntö ei koske ns. y-pelaajia vaan ainoastaan oman ikäluokan pelaajia. Tällaisen pelaajan käyttäminen ensimmäisen kerran on mahdollista A-nuorten IIIdivisioonassa 31.1.2011 saakka ja B- sekä C-nuorten II-divisioonissa ja sitä alemmilla B- ja C-nuorten sarjatasoilla 28.02.2011 saakka. Sen jälkeen pelaaja voi edustaa joukkuetta loppukauden. Tässä mainittujen aikarajojen jälkeen ei kokoonpanoon voi lisätä uusia pelaajia toisesta seurasta. Tällainen pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa ko. sarjoissa. 4.7.5.4. Alkulohkojen ja karsintasarjojen jälkeiset karsinta- tai ristiinkarsintaottelut Alkulohkojen ja vastaavien sarjojen jälkeisiin karsintaotteluihin joukkueiden voimasuhteita ei saa muuttaa omasta seurasta, eikä pelaajasiirroilla toisista seuroista, vaikka vaihto-oikeus ja pelaajasiirtoaika olisi vielä voimassa. Karsintaotteluihin osallistuviin joukkueisiin sallitaan pelaajavaihdot vasta karsintojen tultua pelatuiksi. Tämä sääntö koskee kaikkia seuran pelaajia iästä riippumatta. Karsinta- ja ristiinkarsintaotteluihin voivat osallistua vain ne pelaajat, jotka ovat edustaneet karsintaan osallistuvaa joukkuetta vähintään kahden ottelun ajan (mukaan lukien mahdolliset esikarsinnat ennen varsinaista karsintasarjaa) kuluvan kauden aikana. Jos pelaaja ei ole edustanut mitään muuta seuransa joukkuetta eikä minkään muun seuran joukkuetta (loukkaantuminen, harrastuksen uudelleen aloittaminen jne.), saa hän osallistua näihin otteluihin. Jos kaikki edustuskelpoiset maalivahdit ovat loukkaantuneina (lääkärintodistus), saa seura ottaa nuoremmista junioreista maalivahdin karsintaotteluihin vaikka tämä ei olisi pelannut ko. joukkueessa yhtään ottelua. C1-nuorten karsinta- ja ristiinkarsintaotteluissa saa käyttää oman seuransa nuorempia junioreita, vaikka nämä eivät olisi pelanneet yhtään ottelua ko. joukkueessa. 4.7.5.5. Sarjatauot Joukkueen sarjatauon aikana tai ylemmän sarjan kansallisen ottelutauon aikana (tauko vähintään 5 ottelutonta kalenterivuorokautta) ovat joukkueen vaihdot sallittuja tauolla olevasta joukkueesta vain ylemmässä sarjassa pelaavaan joukkueeseen. Sarjatauko alkaa joukkueen sarjaohjelmaan merkityn viimeisen ottelun jäl- 32

keen ja päättyy joukkueen ensimmäiseen sarjatauon jälkeiseen otteluun. Sarjatauko määritellään erikseen sarjaohjelmassa tai järjestävän tahon toimesta. Kun kyseessä on rajoitetun edustusoikeuden siirron päättyminen ja siirto on kestänyt vähintään seitsemän (7) vuorokautta, on paluu sallittu vaikka ylemmän sarjan joukkue josta pelaaja palaa on sarjatauolla ja jos siirto ylempään sarjaan on tapahtunut ennen sarjatauon alkua. 4.8. Siirrettyyn, uudelleen pelattavaksi määrättyyn ja uusintaotteluun oikeutetut pelaajat Siirrettyyn otteluun saavat osallistua kaikki uutena pelipäivänä edustuskelpoiset pelaajat. Sarjan jälkeiseen uusintaotteluun saavat osallistua kaikki edustuskelpoiset pelaajat. Uudelleen pelattavaksi määrättyyn otteluun (mm. keskeytynyt ottelu, vastalauseen jälkeen uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu) saavat osallistua vain ne jotka olivat merkittynä ottelupöytäkirjaan alkuperäisenä pelipäivänä ja ovat uutena pelipäivänä edelleen edustuskelpoisia ko. seurassa. Uudelleen pelattavassa ottelussa eivät voi pelata ne, jotka ovat alkuperäisessä ottelussa saaneet peli- tai ottelurangaistuksen. Ottelu on pelattava kahden viikon kuluessa alkuperäisestä pelipäivästä. 5. PELAAJASIIRTOSÄÄNNÖT 5.1. Yksittäiset pelaajasiirrot Suomessa ( edustus- ja pelaajaoikeuksien siirto ) 5.1.1. Vapaa edustusoikeuden siirto 5.1.1.1. Siirtotodistus Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan jääkiekkoliiton hyväksymän pelaajasiirron kautta. Siirtotodistus on oltava aina riippumatta siitä, onko edustusoikeuden omaava seura toiminnassa tai ei. Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa tai siirtotodistusta ei ole saatavana seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi liitto hyväksyä siirron uuteen seuraan. Liitto voi erityisen painavista syistä siirtää pelaajasiirron käsittelyä korkeintaan yhdellä viikolla. Siirtotodistus tehdään liiton edellyttämällä tavalla. Siirtotodistukseen on tehtävä edustusoikeuden siirtoa koskevat merkinnät. Siirtotodistukset ovat kausikohtaisia. Siirto rekisteröidään ja astuu voimaan kun siirto on tehty liiton määräämällä tavalla ja liittohallituksen vahvistama siirron kirjaamismaksu on maksettu. Uusi seura toimittaa pelaajan siirtotodistuksen liittoon. Siirtotodistuksessa on oltava pelaajan allekirjoitus (alle 18-v. huoltajan allekirjoitus). Siirtotodistus on toimitettava liittoon ennen kuin pelaaja edustaa uutta seuraansa virallisessa ottelussa. Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa vanhaa seuraansa kohtaan, ei pelaajasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. 33

Edustusoikeuden siirtotodistuksen voi antaa vain se seura joka pelaajan pelaajaoikeutta hallitsee ( 30.04.1987 jälkeen syntyneet ). Jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus muun seuran kanssa, tarvitaan edustusoikeuden siirtoon lupa tältä seuralta. Liigaan tai Mestikseen pelaajasopimuksen tehneen pelaajan edustusoikeuden siirtotodistuksen antaa pelaajasopimuksen omaava seura. 30.04.1987 ja sitä ennen syntyneiden edustusoikeutta säädellään ainoastaan pelaajasopimuksella. Näiden pelaajien edustusoikeuden siirto rekisteröidään liiton ohjeiden mukaisesti. 5.1.1.2. Edustusoikeuden siirron vastikkeellisuus Edustusoikeuden siirto on vastikkeeton ( ei pelaajavuokraa ), paitsi jos pelaajalla on voimassaoleva pelaajasopimus joko pelaaja- tai edustusoikeuden omaavan seuran kanssa. 5.1.2. Rajoitettu edustusoikeuden siirto 5.1.2.1. 31.12.1989 ja sitä ennen syntyneet Edustusoikeuden siirto voidaan tehdä rajoitettuna koko kaudeksi ainoastaan pelaajasta, jolla on voimassaoleva vastikkeellinen pelaajasopimus. Pelaajasopimuksen voimassa ollessa rajoitettu edustusoikeuden siirto voi olla vastikkeellinen. Rajoitettua edustusoikeuden siirtoa ei voi tehdä pelaajasopimuksettomasta pelaajasta, josta on maksettu kasvattajakorvaus. Edustusoikeuden omaava seura voi sopia toisen liiton seuran kanssa 31.1. asti, että pelaajan edustusoikeus siirretään uudelle seuralle palautuen rajoitusajan päätyttyä takaisin pelaajaoikeudet omaavalle seuralle. Rajoitettu edustusoikeuden siirto voi olla voimassa maksimissaan siirtoajan päättymiseen saakka (31.1.2010). Jos pelaaja siirtyy loppukaudeksi toiseen seuraan, ei siirtoa voi tehdä rajoitettuna vaan pelaajan edustusoikeus siirtyy pysyvästi uuteen seuraan jolloin tehdään normaali pelaajaoikeuden siirto varaamalla oikeus kasvattajakorvaukseen jos oikeutta on kertynyt vanhalle seuralle. Rajoitettuun edustusoikeuden siirtoon on saatava suostumus pelaajalta ja seuralta, jonka kanssa pelaajalla on pelaajasopimus. 5.1.2.2. 01.01.1990 30.04.1996 syntyneet pelaajat Edustusoikeuden siirto voidaan tehdä rajoitettuna koko kaudeksi ainoastaan pelaajasta, jolla on voimassaoleva vastikkeellinen pelaajasopimus. Pelaajasopimuksen voimassa ollessa rajoitettu edustusoikeuden siirto voi olla vastikkeellinen. Rajoitettua edustusoikeuden siirtoa ei voi tehdä pelaajasopimuksettomasta pelaajasta, josta on maksettu kasvattajakorvaus. Edustusoikeuden omaava seura voi sopia toisen liiton seuran kanssa 31.12. (1990-1992 syntyneet 31.1.) asti, että pelaajan edustusoikeus siirretään uudelle seuralle palautuen rajoitusajan päätyttyä takaisin pelaajaoikeudet omaavalle seuralle. Pelaajasopimuksettomasta pelaajasta rajoitettu edustusoikeuden siirto voi olla voimassa maksimissaan siirtoajan päättymiseen saakka (30.12.2010/31.1.2011). Jos pelaaja siirtyy loppukaudeksi toiseen seuraan, ei siirtoa voi tehdä rajoitettuna vaan pelaajan edustusoikeus siirtyy pysyvästi uuteen seuraan jolloin tehdään normaali pelaajaoikeuden siirto varaamalla oikeus kasvattajakorvaukseen jos oikeutta on kertynyt vanhalle seuralle. Rajoitettuun edustusoikeuden siirtoon on saatava suostumus pelaajalta ja seuralta, jonka kanssa pelaajalla on pelaajasopimus. 34

5.1.2.3. Rajoitettu edustusoikeuden siirto yhteistyöseurasopimuksen piiriin Rajoitetulla edustusoikeuden siirrolla yhteistyöseurasopimuksen piiriin siirtynyt pelaaja ei voi siirtyä kolmanteen seuraan yhteistyöseurasopimuksen sisällä ilman pelaajan pelaajaoikeudet omaavan seuran lupaa. 5.1.3. Vapaa pelaajaoikeuden siirto 5.1.3.1. Siirtotodistus Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan jääkiekkoliiton hyväksymän pelaajasiirron kautta. Siirtotodistus on oltava aina riippumatta siitä, onko edustusoikeuden omaava seura toiminnassa tai ei. Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa tai siirtotodistusta ei ole saatavana seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi liitto hyväksyä siirron uuteen seuraan. Liitto voi erityisen painavista syistä siirtää pelaajasiirron käsittelyä korkeintaan yhdellä viikolla. Siirtotodistus tehdään liiton edellyttämällä tavalla. Siirtotodistukseen on tehtävä edustusoikeuden siirtoa koskevat merkinnät. Siirtotodistukset ovat kausikohtaisia. Siirto rekisteröidään ja astuu voimaan kun siirto on tehty liiton määräämällä tavalla ja liittohallituksen vahvistama siirron kirjaamismaksu on maksettu. Uusi seura toimittaa pelaajan siirtotodistuksen liittoon. Siirtotodistuksessa on oltava pelaajan allekirjoitus (alle 18-v. huoltajan allekirjoitus). Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa vanhaa seuraansa kohtaan, ei pelaajasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. Toteutuneiden pelaajasiirtojen siirtotodistukset toimitetaan joko postitse tai telefaxina viikon kuluessa siirron kirjaamismaksun maksamisesta. Mikäli siirtotodistusta ei toimiteta liittoon määräajan kuluessa, voi liitto evätä siirron ja palauttaa pelaajan edustusoikeuden vanhalle seuralle. Edustusoikeuden siirtotodistuksen voi antaa vain se seura joka pelaajan pelaajaoikeutta hallitsee ( 01.05.1987 ja sen jälkeen syntyneet ). Jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus muun seuran kanssa, tarvitaan edustusoikeuden siirtoon lupa tältä seuralta. Liigaan tai Mestikseen pelaajasopimuksen tehneen pelaajan edustusoikeuden siirtotodistuksen antaa pelaajasopimuksen omaava seura. 30.04.1987 ja sitä ennen syntyneiden edustusoikeutta säädellään ainoastaan pelaajasopimuksella. Näiden pelaajien edustusoikeuden siirto rekisteröidään liiton ohjeiden mukaisesti. 5.1.3.2. Pelaajaoikeuden siirron vastikkeellisuus Pelaajaoikeuden siirto voi olla vastikkeellinen ainoastaan siinä tapauksessa, kun edellinen seura luopuu oikeuksistaan mahdolliseen kasvattajakorvaukseen. Tällöin on edellisellä seuralla oltava vähintään 5 % osuus mahdollisesta kasvattajakorvauksesta. 35

5.2. Ryhmäsiirrot 5.2.1. Miehet ja nuoret Mikäli seurasta myönnetään samalla kertaa usealle saman ikäluokan pelaajalle ( A-jun, B-jun, C1-jun, C2-jun jne. ) pelaajaoikeuden tai edustusoikeuden siirto toiseen seuraan siirtymistä varten, käsitellään näiden pelaajien siirto ryhmäsiirtona, jolloin uuden seuran on maksettava tästä ryhmäsiirrosta vain yksi kaksinkertainen kirjaamismaksu. Ryhmäsiirtoanomus on tehtävä 31.8.2010 mennessä. Alueellisissa sarjoissa pelaaviin joukkueisiin tehtävät ryhmäsiirtoanomukset on tehtävä 31.12.2010 mennessä. Aikarajojen jälkeen kaikkia siirtoja käsitellään yksittäisinä siirtoina. Ryhmäsiirtoanomus tehdään liiton vahvistamalla tavalla. Ryhmäsiirtoanomuksessa tai sen liitteenä tulee olla pelaajien ( yli 18 vuotiaat ) tai huoltajien ( alle 18 vuotiaat ) allekirjoituksineen. Ryhmäsiirtoanomukseen ei voi myöhemmin lisätä uusia pelaajia. Ryhmäsiirto on mahdollinen ainoastaan silloin kun lähtöseura seuran omalla päätöksellä lopettaa toimintansa tai lähtöseuran ko. ikäluokan/edustuksen joku joukkue lopettaa toimintansa seuran omalla päätöksellä ( esim. seuralla ollut ikäluokassa kaksi joukkuetta ja seuraavalla kaudella on vain yksi joukkue ). Ryhmäsiirron täytyy käsittää vähintään viisi (5) pelaajaa. Ryhmäsiirtoanomuksen tultua hyväksytyksi kirjaa liitto ryhmäsiirron tapahtuneeksi. Ryhmäsiirto on mahdollinen myös silloin jos perustetaan uusi joukkue alimmalle mahdolliselle sarjatasolle aikuisissa tai jossakin juniori-ikäluokassa. Tällöin ryhmäsiirron edellytyksenä on se, että mikään seura ei joudu pelaajien siirtymisen takia lopettamaan minkään joukkueensa toimintaa. Tällöin ryhmäsiirto voidaan tehdä kaikista vähintään 5:n pelaajan siirroista / seura. 5.2.2. Naiset ja tytöt Mikäli seurasta myönnetään samalla kertaa usealle pelaajalle (iästä riippumatta) pelaajaoikeuden tai edustusoikeuden siirto toiseen seuraan siirtymistä varten, käsitellään näiden pelaajien siirto ryhmäsiirtona, jolloin uuden seuran on maksettava tästä ryhmäsiirrosta vain yksi kaksinkertainen kirjaamismaksu. Ryhmäsiirtoanomus on tehtävä 31.8.2010 mennessä. Alueellisissa sarjoissa pelaaviin joukkueisiin tehtävät ryhmäsiirtoanomukset on tehtävä 31.12.2010 mennessä. Aikarajojen jälkeen kaikkia siirtoja käsitellään yksittäisinä siirtoina. Ryhmäsiirtoanomus tehdään liiton vahvistamalla tavalla. Ryhmäsiirtoanomuksessa tai sen liitteenä tulee olla pelaajien ( yli 18 vuotiaat ) tai huoltajien ( alle 18 vuotiaat ) allekirjoituksineen. Ryhmäsiirtoanomukseen ei voi myöhemmin lisätä uusia pelaajia. Ryhmäsiirto on mahdollinen ainoastaan silloin kun lähtöseura lopettaa toimintansa tai lähtöseuran ko. ikäluokan/edustuksen joku joukkue lopettaa toimintansa ( esim. seuralla ollut ikäluokassa kaksi joukkuetta ja seuraavalla kaudella on vain yksi joukkue ). Ryhmäsiirron täytyy käsittää vähintään viisi (5) pelaajaa. Ryhmäsiirtoanomuksen tultua hyväksytyksi kirjaa liitto ryhmäsiirron tapahtuneeksi. 5.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä 1.5. alkaen siirtoaikojen päättymiseen saakka. 36

5.3.1. 01.05.1987-30.04.1996 syntyneet pelaajat 01.05.1987-30.04.1996 syntyneen pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.06. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron. Tämän ikäisten pelaajien pelaajaoikeuden siirto on aina seurojen välillä sovittava, eikä automaattista vapaata pelaajaoikeuden siirtoa ole. Jos pelaaja 15.08. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa. 01.07. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. 5.3.2. 30.04.1987 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 30.04.1987 ja sitä ennen syntyneen pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.06. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron. Pelaaja voi tällöin vapaasti saada edustusoikeuden siirron haluamaansa seuraan. Jos pelaaja 15.08. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa. 01.07. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. 5.3.3. 01.05.1996 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat 01.05.1996 ja sen jälkeen syntyneen pelaajan on vaihtaakseen seuraa ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle 30.6. mennessä mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan pelaajaoikeuden siirron ( edustusoikeus siirtyy automaattisesti samalla tämän ikäisillä ). Jos pelaaja 15.08. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa. 01.07. ja sen jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. 5.3.4. Aikarajat edustusoikeudelle uudessa seurassa Pelaaja joka on siirtynyt Mestiksestä Suomi-Sarjaan, voi palata Suomi-Sarjasta Mestikseen välittömästä edellisen pelaamansa ottelun jälkeen. Pelaajasiirrot muiden C1-nuorten ja vanhempien sarjojen kuin SM-Liigan, Mestiksen ja Nuorten SM-Liigan välillä: Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa kolmantena kalenterivuorokautena viimeisen pelaamansa virallisen ottelun jälkeen. Kun siirtoaika päättyy (31.12. tai 31.1.), on pelaaja vapaa edustamaan uutta seuraansa välittömästi seuraavana päivänä riippumatta siitä koska edellinen ottelu on ollut. 1.1.1996 ja myöhemmin syntyneet sekä kaikenikäiset naiset ja tytöt saavat siirtyä siirtoaikojen puitteissa siten että voivat edustaa uutta seuraansa välittömästi. Pelaajan joukkueen sarjatauon aikana ovat pelaajasiirrot sallittuja tauolla olevasta joukkueesta ainoastaan ylemmän sarjan joukkueeseen. Sarjatauko alkaa joukkueen sarjaohjelmaan merkityn viimeisen ottelun jälkeen ja päättyy joukkueen ensimmäiseen sarjatauon jälkeiseen otteluun. Sarjatauko määritellään erikseen sarjaohjelmassa tai sarjan järjestäjän taholta. Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa ristiinkarsinnoissa / karsintaotteluissa ainoastaan jos hän on edusta- 37

nut uutta seuraansa vähintään kahdessa ottelussa alku-/karsinta- tai runkosarjan aikana. 5.3.5. Siirrot kauden aikana 5.3.5.1. 31.12.1992 syntyneet ja sitä vanhemmat pelaajat Kaikkien osapuolien (kauden lähtö-, vanha ja uusi seura sekä pelaaja) hyväksyessä yksimielisesti siirron, voi pelaaja siirtyä uuteen seuraan aikuisten ja A- nuorten sarjoissa 31.1. saakka. Siirtoaika päättyy mainittuna päivänä klo 24.00. 5.3.5.2. 01.01.1993 syntyneet ja sitä nuoremmat pelaajat Kaikkien osapuolien (kauden lähtö-, vanha ja uusi seura sekä pelaaja) hyväksyessä yksimielisesti siirron, voi pelaaja siirtyä uuteen seuraan juniorisarjoissa 31.12. saakka (aikuisten sarjoihin 31.1. saakka). Siirtoaika päättyy mainittuna päivänä klo 24.00. B-, B2- ja C1-nuorten valtakunnallisten karsintasarjojen (mukaan lukien mahdolliset esikarsinnat) ollessa käynnissä ei pelaaja voi siirtyä pelaajasiirrolla toiseen seuraan. 5.3.6. Määräajoista poikkeaminen Liittohallitus voi myöntää edustuskelpoisuuden määräajoista riippumatta seuraavissa tapauksissa : - Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa tai joukkuetta SJL:n tai sen alueen järjestämässä virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena eikä pelaajalla ole ollut voimassaolevaa SJL:n pelaaja- tai harrastelisenssiä ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa vanhaa seuraansa kohtaan. III divisioonassa ja tätä alemmissa seniorisarjoissa, A-nuorten III-divisioonassa, B- nuorten III-divisioonassa ja sitä alemmissa sarjoissa, C-nuorten IIdivisioonassa ja sitä alemmissa sarjoissa, naisten divisioonassa ja sitä alemmissa sarjoissa sekä alueiden juniorisarjoissa riittää ettei pelaaja ole pelannut ko. kaudella. - Jos pelaajan viimeksi edustama seura lopettaa jääkiekkotoimintansa tai seuralla ei ole joukkuetta pelaajan ikäluokassa. - Junioripelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle. Liittohallitus voi siirtää edellisten kohtien päätösvallan kilpailuvaliokunnalle. 5.4. Pelaajasiirrot liiton seuroista liigaan Siirtymisessä noudatetaan liiton virallisia sääntömääräyksiä sekä liigan ja liiton välistä sopimusta. Pelattuaan liiton sarjassa pelaajan siirtyessä SM-liigaan voi hän pelata seuraavana päivänä edellisestä liiton sarjassa pelaamastaan ottelusta. 5.5. Pelaajasiirrot liigajoukkueen seurayhteisön junioreista Seurayhteisön juniorit voivat siirtyä omasta junioriseurasta liigaseuraan liiton virallisia sääntömääräyksiä sekä liiton ja liigan välistä sopimusta noudattaen. Liigajoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisösopimus on oltava olemassa liigaseuran ja junioriseuran välillä. 5.6. Ulkomaiset pelaajasiirrot Ulkomaisissa pelaajasiirroissa noudatetaan liiton ja IIHF:n sääntöjä. 38

5.6.1. Pelaajasiirrot ulkomaille Pelaajan siirtyessä ulkomaille uuden maan jääkiekkoliitto pyytää Suomen Jääkiekkoliitolta kuittauksen kansainväliseen siirtokorttiin. SJL kuittaa korttiin pelaajan oikeudet omistavan joukkueen määrittelemän siirtorajoituksen tai vapaan siirron. Tämän jälkeen pelaaja on uuden maan liiton alainen pelaaja rajoituksen loppuun saakka tai vapaana pelaajana kokonaan uuden liiton alainen pelaaja. Tämä koskee myös Suomessa pelaavan ulkomaalaisen siirtymistä kesken rajoitusajan takaisin ulkomaille. Pelaajalla on aina oikeus vaatia edustusoikeuden vapaata siirtoa ulkomaille. Pelaajan edustusoikeus Suomessa säilyy aina sillä seuralla jolla viimeksi Suomessa oli pelaajan edustusoikeus. Jos pelaaja on jo pelannut edellisen kauden ulkomailla, myöntää liitto pelaajalle siirrot ulkomaille siihen saakka, kunnes pelaaja palaa Suomeen. 5.6.2. Pelaajasiirrot Suomeen 5.6.2.1. 30.04.1993 ja sitä ennen syntyneet pelaajat 5.6.2.1.1. Kansainvälinen siirtokortti ( IIHF Transfer Card ) Pelaajan siirtyessä Suomeen pelaajan uusi seura hankkii pelaajalle kansainvälisen siirtokortin. Siirtokortti toimitetaan SJL:n kautta IIHF:ään hyväksytettäväksi. Nopeutetussa kv-siirtokäsittelyssä alustava siirto tehdään telekopioiden avulla, tällöin alkuperäisen siirtokortin on oltava liiton toimistossa viikon kuluessa telekopioluvan saamisesta. Muuten pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa katkeaa. Alkuperäinen siirtokortti pitää olla toimitettuna IIHF:ään kuukauden kuluessa ensimmäisestä siirtopäivästä tai pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa päättyy. Myös kesken kauden ulkomailta palaavan pelaajan pitää hankkia kv-siirtokortti ja lupa vanhasta liitosta siirron saamiseksi takaisin Suomeen. 5.6.2.2. 01.05.1993 ja sen jälkeen syntyneet pelaajat Pelaajan siirtyessä Suomeen pelaajan uusi seura toimittaa Jääkiekkoliittoon täytetyn pelaajasiirto ulkomailta Suomeen kaavakkeen ja liittää siihen kirjaamismaksusta kuitin sekä kopion pelaajan passista. Lisäksi on tiedotettava, missä seurassa ko. pelaaja on pelannut omassa maassaan. 5.6.2.3. Kasvattajakorvauksen alaisen pelaajan paluu Suomeen Jos 01.05.1987 ja sen jälkeen syntynyt pelaaja siirtyy ilman kasvattajakorvausta ulkomaille ja palaa Suomeen pelatakseen Suomessa sillä kaudella jolloin vielä kuuluu kasvattajakorvauksen piiriin, säilyy pelaajaoikeus sillä seuralla jolla pelaajaoikeus oli pelaajan siirtyessä ulkomaille. Jos pelaaja haluaa edustaa jotain muuta seuraa Suomeen palattuaan, on hänen vanhalla seurallaan oikeus kasvattajakorvaukseen. Edustusoikeuden siirto on aina tehtävä ja siirtotodistuksen antaa pelaajaoikeuden omaava seura. Jos pelaaja palaa Suomeen niin, että hänellä on Suomessa voimassaoleva pelaajasopimus, tulee pelaajan palata sopimussuhteessa olevaan seuraan. 5.7. Kasvattajakorvaus Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka on allekirjoittanut ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa. 39

Velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta on seuralla, joka tekee pelaajasopimuksen liigaan siirtyneen pelaajan kanssa tai jossa pelaaja tulee pelanneeksi liigassa yhteensä vähintään kuusi ottelua (aiemmat kaudet mukaan luettuna) 01.05.2010 jälkeen. Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina kuudessa liigaottelussa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan. Korvauksen maksimisuuruus on ohjeellisesti määritelty alla olevassa taulukossa. Kasvattajakorvaus maksetaan vain yhden kerran samasta pelaajasta. Oikeus saada kasvattajakorvausta ammattilaissopimuksen liigaan tehneestä pelaajasta on seuralla, jolla on pelaajan pelaajaoikeudet tai osia siitä ( kts. taulukko sääntö 5.7.1. ). Jos yhdellä tai useammalla seuralla on oikeus osaan pelaajasta maksettavasta kasvattajakorvauksesta, lankeaa nämä osat maksettavaksi pelaajan kanssa ensimmäisen ammattilaissopimuksen tehneelle liigaseuralle riippumatta siitä, millä seuralla on pelaajan pelaajaoikeus. Jos pelaaja tekee ammattilaissopimuksen pelaajaoikeuden omistavan seuran kanssa, on kasvattajakorvauksen määrä taulukon maksimikorvauksen mukainen, jolloin mahdolliset siitä maksettavat osat lasketaan prosentteina maksimikorvauksesta. Pelaajaoikeuden mahdollisesti vastikkeellinen siirto ennen liigaan tehtyä ammattilaissopimusta ei tarkoita kasvattajakorvauksen maksamista. Jos kasvattajakorvaukseen oikeutettu seura on luopunut oikeudestaan kasvattajakorvaukseen ( vastikkeella tai ilman ) ei seura voi enää saada kasvattajakorvausta takautuvasti. Oikeus osuuteen kasvattajakorvauksesta karttuu siitä kaudesta ( 01.05.-30.04. ) alkaen jonka aikana pelaaja täyttää 15 vuotta. Kaudella 2010-2011 karttuminen alkaa 01.05.1995-30.04.1996 syntyneistä pelaajista. Kasvattajakorvausta ei makseta pelaajasta, joka on syntynyt 30.04.1987 tai aiemmin. 5.7.1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus Kasvattajakorvauksen suuruus on määritelty alla olevassa taulukossa. Summat ovat maksimikorvauksia. Mikäli seurat eivät pääse sopimukseen kasvattajakorvauksen suuruudesta, määrittelee korvauksen elin, jonka päätös on lopullinen ( kts. 5.10. ). NHL-varaus, 1. kierros 65.000 NHL-varaus, muu 40.000 Liigapelaaja ( väh. 6 liigaottelua ) 30.000 Muut 20.000 Oikeus saada osuus pelaajasta mahdollisesti maksettavasta kasvattajakorvauksesta kertyy kausittain oheisen taulukon mukaisesti: kausi, jonka aikana pelaaja täytti: osuus 15 v. 5 % 16 v. 5 % 17 v. 10 % 18 v. 15 % 19 v. 20 % 20 v. 20 % 21 v. 25 % 40

Kasvattajakorvaus kertyy aina kokonaisen kauden jälkeen. Mikäli pelaajan pelaajaoikeus siirtyy kesken kauden, lasketaan pelaajaoikeuden siirtyessä oikeus osuuteen kasvattajakorvauksesta myös alkaneesta kaudesta. Kasvattajakorvaus jaetaan sen mukaan, millä seuralla on ollut pelaajan pelaajaoikeus minäkin vuonna alkaen 1.5.2004. ( ei siis takautuvasti ). Edustusoikeuden omaaminen ilman pelaajaoikeutta ei oikeuta osuuteen kasvattajakorvauksesta. Esimerkki 1: Jouko Juniori on syntynyt 31.07.1993. Jouko Juniorin pelaajaoikeuden siirtyvät seurasta A seuraan B 31.12.2010. Pelaajasta on kertynyt 20 % osuus kasvattajakorvauksesta. Pelaajaoikeuden siirron yhteydessä seuralla A on oikeus korkeintaan 10 % osuuteen mahdollisesta kasvattajakorvauksesta. Esimerkki 2 : Pekka Pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa kaudeksi 2010-2011. Pekka Pelaaja on syntynyt 31.07.1990, joten hän kuuluu kasvattajakorvauksen piiriin. Pekka Pelaaja on ollut seura A:n pelaaja kaudet 2003-1020. Tätä ennen Pekka Pelaaja on ollut seura B:n pelaaja. Seura B:llä ei ole oikeutta kasvattajakorvaukseen. Seura A:lla on oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen. Esimerkki 3 : Pertti Puolustaja on syntynyt 31.07.1992. Kauden 2010-2011 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A pitää oikeutensa 20 % osuuteen ja siirtää pelaajaoikeuden seura B:lle. Pelaajan pelaajaoikeus on seuralla B koko kauden. Tämän jälkeen pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaan jolloin seura B on oikeutettu kasvattajakorvaukseen. Tällöin liigaseura maksaa kasvattajakorvauksen seuralle B. Koska seura A oli pitänyt itsellään oikeuden jaettuun ( 20 % ) kasvattajakorvaukseen, maksaa seura B 20 % kasvattajakorvauksesta seuralle A. Esimerkki 4: Jos pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaan pelaajaoikeudet omistavan seuran kanssa ( esim. oma A-juniori ), maksetaan kasvattajakorvausta kaikille niille seuroille jotka ovat varanneet osan kasvattajakorvauksesta. Tällöin kasvattajakorvauksen suuruus on kunkin seuran prosenttiosuus taulukon mukaisesta maksimikorvauksesta. 5.7.2. Kasvattajakorvauksen maksu Kun kasvattajakorvaus maksetaan, tehdään siitä ilmoitus erillisellä lomakkeella liiton toimistoon. Seurat sopivat keskenään maksumenettelystä. 5.7.3. Pelaajaoikeuden myynti tai luominen pelaajaoikeudesta Pelaajaoikeuden siirtyessä voivat seurat sopia myös muusta menettelystä. Pelaajaoikeudet omaava seura voi luopua oikeudesta kasvattajakorvaukseen. Pelaajaoikeudet omaava seura voi myydä pelaajaoikeuden. Tällöin seura saa korvauksen pelaajaoikeuksien myynnistä välittömästi, eikä enää omaa oikeutta myöhemmin kasvattajakorvaukseen. Molemmissa tapauksissa pelaajaoikeudet ostanut seura saa oikeuden sillä hetkellä jakamattomaan kasvattajakorvaukseen. Esimerkki 5 : 41

Heikki Hyökkääjä on syntynyt 31.07.1992. Kauden 2010-2011 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A myy Heikki Hyökkääjän pelaajaoikeudet seura B:lle 2.000 euron korvauksella. Seura B pitää Heikki Hyökkääjän pelaajaoikeuden kunnes pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa. Seuralla B on oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen ( 100 % ). Seura A:lla ei ole oikeutta kasvattajakorvaukseen koska seura A oli myynyt osuutensa seura B:lle. Esimerkki 6 : Mikko Maalivahti on syntynyt 31.07.1992. Kauden 2010-2011 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A myy Mikko Maalivahdin pelaajaoikeudet seura B:lle 2.000 euron korvauksella. Seura B siirtää pelaajaoikeuden eteenpäin seuralle C vuoden päästä. Tällöin seura B on oikeutettu 35 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Jos seura B myy pelaajaoikeuden jollakin summalla, siirtyy pelaajaoikeus ja oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen seuralle C. 5.8. Seurayhteisö Kaikkien niiden seurojen, joilla on eriytetty edustuskiekkoilu ja juniorikiekkoilu, on kausittain 30.04. mennessä tehtävä liiton määräämällä tavalla seurayhteisösiirto, jolla siirretään kaikki edustusseuraan siirrettävät pelaajaoikeudet niistä pelaajista, jotka eivät ikänsä puolesta voi enää edustaa seurayhteisön junioriseuraa. Seurayhteisössä voi olla myös rinnakkaisjoukkueet eri ikäluokissa tai aikuisissa. Seura, jolla ei ole yhtään juniorijoukkuetta tai ei ole omalla toiminta-alueellaan seurayhteisöön tunnistettavaa junioriseuraa, voi muodostaa seurayhteisön seuran kanssa jolla ei ole yhtään aikuisten joukkuetta. Tällöin junioriseuran pelaajat voivat edustaa seurayhteisössä myös aikuisten joukkuetta vaikka edustusoikeus on junioriseurassa. 5.9. Yhteistyöseurasopimus (ns. farmisopimus) Kaksi eri seuraa voi tehdä keskenään yhteistyöseurasopimuksen (ns. farmisopimus). Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä vuosittain liitossa 1.9. mennessä (A-nuoria ja vanhempia sisältävät sopimukset). Sopimuksen hyväksymismaksu kaudella 2010-2011 on 1.000 euroa. Mestisseura voi tehdä yhteistyöseurasopimuksen molempiin suuntiin SM-Liigaseuran sekä alemman miesten sarjan seuran kanssa. Muulla aikuisten sarjatasolla seura voi olla osallinen vain yhdessä aikuisten sopimuksessa. Junioriyhteistyöseurasopimus voi sisältää seurojen B-nuoret ja nuoremmat juniorit sekä kaikki naispuoliset pelaajat. Sopimus on hyväksyttävä liitossa 1.9. mennessä. Sopimuksen hyväksymismaksu kaudella 2010-2011 on 250 euroa. Junioriyhteistyöseurasopimus on mahdollinen vaikka seura olisi osallinen toisessa aikuisten yhteistyöseurasopimuksessa. Yksittäinen pelaaja voi kuulua vain yhteen yhteistyöseurasopimukseen. B1 - C1 nuorten osalta voidaan muodostaa enintään kolmen (3) seuran välinen yhteistyöseurasopimus. C2 ja nuorempien osalta on mahdollista muodostaa useamman seuran yhteinen yhteistyöseurasopimus jossa pelaajan siirtyminen on mahdollista kaikkien yhteistyöseurasopimuksessa osallisena olevien seurojen kesken. 42

Naisten yhteistyöseurasopimus voi sisältää seurojen kaikki naispuoliset pelaajat iästä riippumatta. Sopimus on hyväksyttävä liitossa 30.10. mennessä. Sopimuksen hyväksymismaksu kaudella 2010-2011 on 250 euroa. Sopimukseen on liitettävä niiden pelaajien nimet, joita sopimus koskee. Nimiä voidaan liiton hyväksynnällä lisätä ja poistaa 31.1. asti (B-juniori-ikäiset ja nuoremmat 28.02. asti). Muutokset on tehtävä viimeistään ottelua edeltävänä arkipäivänä klo 16.00 mennessä. Pelaajan siirtyessä kesken kauden yhteistyöseurasopimuksen ulkopuoliseen seuraan on pelaaja poistettava yhteistyöseurasopimuksesta. Rajoitetulla edustusoikeuden siirrolla yhteistyöseurasopimuksen piiriin siirtynyt pelaaja ei voi siirtyä kolmanteen seuraan yhteistyöseurasopimuksen sisällä ilman pelaajan pelaajaoikeudet omaavan seuran lupaa. 5.9.1. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksen puitteissa eri joukkueissa Pelaajien siirtymisessä yhteistyöseurasopimuksen sisällä seurasta toiseen noudatetaan säännön 5.3.4. määräämiä aikoja sillä poikkeuksella, että C2 ja nuorempien juniorien sekä kaikenikäisten naispuolisten pelaajien osalta siirtyminen on vapaata seurojen välillä kuitenkin niin, ettei pelaaja pelaa samana päivänä kahdessa eri joukkueessa. Yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi 31.1. (B1- nuoret ja nuoremmat sekä naispuoliset pelaajat 28.2. mennessä) jälkeen edustaa vain sitä seuraa, jonka joukkueessa hän ko. päivän jälkeen ensimmäiseksi pelaa. 5.10. Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta 5.10.1. Välityslautakunta Toimintakausittain valitaan välityslautakunta, jonka tehtävänä on lopullisesti ratkaista riitautetut pelaajasiirrot liiton ja liigan sekä Mestiksen seurojen välillä. Välityslautakuntaan kuuluvat liiton ja liigan seurojen välisten siirtojen käsittelyssä liiton ja liigan toimitusjohtajat sekä liitto- ja liigahallituksen yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen puheenjohtaja. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen pelaajaoikeuden siirron ehdoista, ratkaisee siirron ehdot lopullisesti välityslautakunta valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä. 5.10.2. Kilpailuvaliokunta Liittohallitus nimeää kausikohtaisesti kilpailuvaliokunnan, joka ratkaisee liiton sarjoissa pelaavia seurojen väliset pelaajasiirrot. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen pelaajaoikeuden siirron ehdoista, ratkaisee siirron ehdot lopullisesti kilpailuvaliokunta valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä. 6. EROTUOMAREITA JA TOIMITSIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat 6.1.1. Viralliset erotuomarit Virallisissa otteluissa voivat erotuomareina toimia vain liiton hyväksymät 43

erotuomarit joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä voimassaoleva SJL:n pelipassi. SJL:n pelipassi on pakollinen kaikille erotuomareille. Pelipassien lunastamisesta vastaavat asianomaiset itse. Tuomarilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva ja siitä on toimitettava todistus SJL:lle. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan. Erotuomarin tulee toimittaa ottelusta liiton määrittelemät tiedot ottelun jälkeen. 6.1.1.1. Kansainvälinen erotuomaritoiminta Ulkomaisten tuomareiden käyttöön SJL:n alaisissa otteluissa tarvitaan SJL:n lupa. Suomalaisen erotuomarin tulee anoa lupa liitolta ulkomailla tuomitsemiseen. 6.1.2. Juniorituomarit Nuoremman E-juniori-ikäluokan otteluissa toimii toisena erotuomarina alueiden ja erotuomarikerhojen järjestämän juniorituomarikurssin käynyt C-juniori-ikäinen tai vanhempi junioripelaaja. Näiden juniorituomareiden tehtävämääräyksistä ja palkkioista sekä mahdollisista kulukorvauksista vastaa ottelun järjestävä joukkue. Kun pelaaja tulee B-juniori-ikäiseksi, on pelipassin saamisen edellytys juniorituomarikurssin suorittaminen C-juniori-ikäisenä. E-junioreiden turnauksissa ja muissa varsinaiseen sarjatoimintaan kuulumattomissa otteluissa voi aluehallitus myöntää oikeuden vain yhden virallisen tuomarin käyttöön. 6.1.3. Viralliset toimitsijat Valtakunnallisten tai alueellisten sarjojen otteluissa virallisissa toimitsijatehtävissä ( määritelty säännössä 6.3. ) voivat toimitsijoina toimia vain liiton hyväksymät toimitsijat joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä voimassaoleva SJL:n pelipassi. SJL:n pelipassi on pakollinen kaikille virallisille toimitsijoille. Pelipassin lunastamisesta vastaavat asianomaiset itse. Toimitsijoilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan. 6.1.4. Seuratoimitsijat Muissa kuin liiton määräämissä virallisissa erotuomarikortin vaativissa toimitsijatehtävissä voi seura käyttää omia seuratoimitsijoitaan. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta vastaa seura. Koulutuksen saa joko alueelta tai paikalliselta erotuomarikerholta. 6.1.5. Viralliset otteluvalvojat Otteluvalvojan oikeudet antaa alueittain aluehallitus ja Mestiksen, Suomi-Sarjan sekä kaikkien SM-sarjojen otteluihin erotuomarivaliokunta. Otteluvalvojilla ei tarvitse olla voimassa olevaa erotuomarikorttia. Otteluvalvoja voi saattaa minkä tahansa tapauksen pelisääntöjen säännön 510 mukaiseen käsittelyyn. Mikäli otteluvalvoja tekee tutkintapyynnön kurinpitäjälle, on siitä tehtävä merkintä ottelun pöytäkirjaan ja ilmoitettava molemmille joukkueille välittömästi ottelun jälkeen. 6.1.7. Videomaalituomarit Liitto voi erikseen päättää, missä sarjoissa ja otteluissa käytetään videomaalituomareita. Videomaalituomarien koulutuksesta ja hyväksynnästä vastaa liiga. 6.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen 44

6.2.1. Maaottelut Liiton erotuomaripäällikkö vastaa erotuomareiden nimeämisestä kotimaassa pelattaviin maaotteluihin sekä ulkomailla pelattaviin maaotteluihin kutsuttuihin tuomaritehtäviin. 6.2.2. Valtakunnalliset ja alueelliset sarjat Mestikseen, Mestiksen joukkueiden harjoitusotteluihin, A-nuorten SM-liigaan, Suomi-sarjaan ja Naisten SM-sarjaan erotuomarit nimeää liiton erotuomaripäällikkö. Alueiden erotuomarikouluttajat nimeävät erotuomarit miesten II divisioonan, A-nuorten I-divisioonan sekä B- ja C-nuorten SM-sarjojen otteluihin. Alueiden erotuomarikouluttajat yhdessä erotuomarikerhojen kanssa nimeävät erotuomarit muihin sarjoihin. 6.2.3. Kansainväliset ottelut Kansainvälisiin harjoitusotteluihin, joissa toisena osapuolena on Mestiksen tai Suomi-sarjan joukkue, erotuomarit nimeää liiton erotuomaripäällikkö. Muihin kansainvälisiin seurajoukkueiden välisiin otteluihin nimetään erotuomarit järjestävän joukkueen tason mukaisesti 6.2.4. Harjoitusottelut Muihin harjoitusotteluihin nimeää erotuomarit paikallinen erotuomarikerho. 6.2.5. Jääviys erotuomaritoiminnassa Mestiksessä, Suomi-sarjassa, II divisioonassa, A-nuorten SM-liigassa tai A- nuorten I-divisioonassa pelaava pelaaja tai johtaja-, valmentaja- tai huoltajatehtävissä toimiva henkilö ei voi toimia erotuomarina samassa sarjassa jossa pelaa tai toimii em. tehtävissä. 6.2.6. Toimitsijatehtävät Toimitsijatehtäviin nimeää toimitsijat SJTL:n paikallinen jäsenyhdistys. 6.3. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa 6.3.1. Erotuomarimäärät Yhden tai kahden päätuomarin (ja kahden linjatuomarin) järjestelmällä tuomitaan liittohallituksen erikseen päättämässä laajuudessa seuraavissa otteluissa ja sarjoissa: Kaikki maaottelut Mestis ja sen playoff ottelut sekä karsinnat A-nuorten SM-liiga ja sen playoff ja karsintaottelut Suomi-Sarjan loppusarja Kahden erotuomarin järjestelmällä tuomitaan seuraavissa sarjoissa ja otteluissa : Suomi-Sarjan alku- ja karsintasarjat II-divisioona, jatkosarjat, playoff ottelut sekä karsinnat Naisten SM-sarja, jatkosarjat, playoff ottelut ja karsintaottelut Naisten divisioona A-nuorten I-divisioona, playoff ottelut sekä karsinnat A-nuorten II-divisioona ja sen karsintasarjat 45

B-nuorten SM-sarja, jatkosarjat, playoff ottelut ja karsintaottelut, B-nuorten I-divisioona, playoff ottelut ja karsintasarjat B-nuorten II-divisioona ja sen karsintasarjat B2-nuorten sarjat C-nuorten sarjat Kokeilumielessä voidaan käyttää kolmen tai neljän tuomarin järjestelmää ETV:n antamien ohjeiden mukaisesti myös kahden tuomarin sarjoissa. 6.3.2. Viralliset toimitsijat Seuraavat et-kortilliset toimitsijat ovat pakollisia sarjoittain : Mestis Sähköisen pöytäkirjan pitäjä, tulostaulun hoitaja / ajanottaja, rang.aition valvojat, maalituomarit A-nuorten SM-liiga Sähköisen pöytäkirjan pitäjä sekä vähintään yksi (1) muussa tehtävässä toimiva toimitsija ( vähintään 2 etkortillista toimitsijaa ) Erotuomarikortillinen virallinen toimitsijaesimies tarvitaan seuraavissa sarjoissa ( jos ottelussa on kaksi et-kortillista toimitsijaa, ei erillistä toimitsijaesimiestä tarvita ) : Suomi-Sarja ja sen karsinnat ja playoff-ottelut II-divisioona ja sen karsinnat ja playoff-ottelut A-nuorten I-divisioonan alkulohkot, loppusarja ja sen playoff-ottelut Naisten SM-sarja ja sen karsintaottelut ja playoff-ottelut B-nuorten SM-sarjan alkulohkot, loppusarja ja playoff-ottelut B2-nuorten SM-sarja C-nuorten SM-sarja ja sen playoff-ottelut ( ei karsinnat ) Muissa sarjoissa toimivat kaikissa toimitsijatehtävissä seuratoimitsijat, ellei aluehallitus alueiden järjestämissä sarjoissa toisin määrää. 6.4. Tieto erotuomareille ottelusta Erotuomarin on saatava hyvissä ajoin tieto siitä, että hänet on nimetty erotuomariksi. Tieto on annettava vähintään kolme vuorokautta ennen ottelua. Ottelun järjestäjän on varmistuttava siitä, että otteluun nimetyt erotuomarit ja toimitsijat tai toimitsijaesimies ovat tietoisia tehtävästään (päivä, paikka ja alkamisaika). 6.5. Erotuomarikustannukset Sarjaotteluiden erotuomarikustannukset maksaa liitto tai järjestävä seura liiton vahvistamien ohjeiden mukaan. 6.6. Erotuomariraportit Sääntöjen vaatimat erotuomariraportit on oltava sarjan järjestäjän käsiteltävänä ottelua seuraavana arkipäivänä. Mestiksessä ja Nuorten SM-liigassa erotuomarien raportit tulee olla toimitettu sähköpostitse kilpailupäällikölle seuraavana päivänä klo 12.00:een mennessä (myös viikonloppuisin). 46

7. VASTALAUSEET JA KURINPITO 7.1. Vastalauseet 7.1.1. Vastalauseen perusteet Jos sääntöjen rikkomuksia tai muita erimielisyyksiä otteluihin nähden tapahtuu, voidaan niistä tehdä vastalause. Vastalausetta pelikentän, otteluvälineiden, järjestelyjen tms. teknillisten syiden takia ei oteta käsiteltäväksi, ellei siitä ole ilmoitettu pää-/erotuomarille ennen ottelun alkua. 7.1.2. Vastalauseen jättäminen Vastalause on tehtävä kirjallisesti ja sen on oltava liiton sarjoissa liiton ja alueen järjestämien sarjojen osalta alueen toimistossa viimeistään kolmantena päivänä ottelusta klo 24.00. Vastalauseen ko. ottelusta voivat tehdä vain ottelussa pelaavien/pelanneiden joukkueiden seurat. Vastalauseesta on ilmoitettava päätuomarille ja vastustajalle välittömästi ottelun jälkeen pelipaikalla ja se on merkittävä ottelupöytäkirjan kaikkiin kappaleisiin. Mikäli merkintä puuttuu, vastalausetta ei käsitellä. Edustuskelpoisuutta koskevassa vastalauseessa ei tarvita ilmoitusta ottelupaikalla. 7.1.3. Vastalausemaksu Vastalausemaksu, joka on suoritettava vastalauseen toimittamisen yhteydessä määräajan puitteissa, on 150 euroa. Jos vastalause hyväksytään, maksu palautetaan takaisin. 7.1.4. Vastalauseen käsittely Valtakunnallisissa sarjoissa tehdyt vastalauseet käsittelee sarjan järjestäjä. SMsarjoissa sekä Mestiksessä ja Suomi-Sarjassa käsittelyn suorittaa kilpailuvaliokunta. Alueellisten sarjojen vastalauseet käsittelee aluehallituksen valtuuttamana joko aluepäällikkö tai alueen tehtävään nimetty valiokunta. 7.1.5. Valitusoikeus Kaikista vastalausepäätöksistä on valitusoikeus liittohallituksen nimeämälle vastalausevaliokunnalle sekä vastalauseen tekijällä että vastalauseen kohteena olevalla. Valitus vastalausepäätöksistä vastalausevaliokunnalle on tehtävä viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä vastalausepäätöksen tiedoksi antamisesta. Vastalauseiden käsittelyssä on vastalausevaliokunnan päätös lopullinen. 7.2. Vastalauseratkaisut Vastalauseen käsittelevä elin tai liittohallitus voi vastalauseen perusteella määrätä : a) Vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0. b) Ottelu voidaan määrätä pelattavaksi uudelleen 47

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan. d) Vastalauseen käsittelevä elin voi myös määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle, joukkueelle tai seuralle. 7.3. Kurinpito Jääkiekkoon on laadittu säännöt, joiden noudattamatta jättämisestä on säädetty rangaistukset. Rangaistusvalta jääkiekko-ottelussa on yksin erotuomarilla. 7.3.1. Kurinpitomenettely Seurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton ja liigan kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus. Kurinpitomenettelyssä käsitellään kaikki kilpailusääntöjen mukaiset tapaukset, joissa SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen pelaaja tai toimihenkilö on osallisena, mukaan luettuna kansalliset ja kansainväliset harjoitus-, runkosarja- ja playoff ottelut, ei kuitenkaan IIHF:n järjestämät ottelut ja turnaukset. Kansainvälisissä harjoitusotteluissa sattuneet tapaukset käsitellään SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen osalta. 7.3.1.1. Asianosaisen kuuleminen Ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisesta voidaan luopua mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole kolmea (3) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus antaa vastineensa. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle vastineen antamisesta. Vastine voidaan tehdä kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä 1.) seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus, tai 2.) viimeistään ennen asianosaisen edustaman joukkueen seuraavaa kyseessä olevan sarjan virallista sarjaottelua, mikäli edellä mainittu asianosaisen joukkueen seuraava virallinen sarjaottelu pelataan ennen 1.)-kohdassa mainittua ajankohtaa. Erittäin painavasta syystä kurinpitoelin voi hyväksyä myöhemminkin tulleen ilmoituksen vastineen antamisesta. Kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta. 7.3.1.2. Kurinpitäjät Kurinpitovaltaa käyttää liigasarjan osalta liigahallitus ja liiton sarjojen osalta liittohallitus tai sen valtuuttama elin Liittohallitus voi alueellisten sarjojen osalta siirtää kurinpitovallan aluehallitukselle. Erotuomarien ja toimitsijoiden kurinpidosta vas- 48

taa erotuomarivaliokunta joka voi siirtää päätöksenteon alueelliselle erotuomarivaliokunnalle. 7.3.1.3. Kurinpidon alaiset teot Rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija joukkue tai seura a) joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus käytöksestä; sama koskee tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista; b) joka ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta toimihenkilöä kohtaan; c) joka ottelun aikana erotuomarin tai muiden toimihenkilöiden määräyksestä on poistettu kenttäalueelta; d) joka harjoitus- tai pelikaudella on syyllistynyt doping- tai huumausaineiden käyttöön, myyntiin, valmistukseen tai hallussapitoon tai toiminut tavalla, joka on aiheuttanut lajille kielteistä julkisuutta; e) joka on syyllistynyt kohdassa d) mainittujen aineiden mainostamiseen; f) joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen. g) joka rikkoo SJL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä h) rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä i) joka erotuomarina tai toimitsijana jättää saapumatta hänelle määrättyyn tehtävään tai jättää suorittamatta tai laiminlyö erotuomarille tai toimitsijalle kuuluvat tehtävät 7.3.1.4. Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset Kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat a. huomautus b. varoitus c. taloudellinen sanktio d. pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt erotuomarit ja toimitsijat) joko määräajaksi tai ainaiseksi e. erottaminen joko määräajaksi tai ainaiseksi. f. otteluiden tuomitseminen hävityksi g. Peli- tai toimintakieltoon määrätty erotuomari tai toimitsija voidaan määrätä luovuttamaan peli- tai toimintakieltonsa ajaksi hänelle SJL:n myöntämät henkilökohtaiset lisenssi- ja vapaakortit. VÄLIAIKAINEN PELI- JA TOIMINTAKIELTO Sen lisäksi, mitä jääkiekon pelisäännöissä on määrätty, voi kurinpitorangaistuksesta päättävä taho asettaa pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai toimitsijan väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon siksi ajaksi, kun kurinpitoasian käsittely on kesken. Mikäli pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai toimitsijan epäillään esitutkinnassa tai muussa vastaavassa viranomaismenettelyssä syyllistyneen vakavaan rikok- 49

seen, voidaan hänet asettaa väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon, kunnes asia on viranomais- tai tuomioistuinmenettelyssä lopullisesti ratkaistu. UHKASANKTIO Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi kieltää seuraa tai sen pelaajia tai toimihenkilöitä ryhtymästä tai jatkamasta kilpailusääntöjen 7.3.1.3. kohdassa tarkoitettua menettelyä (päävelvoite). Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi asettaa seuralle tämän kiellon noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Uhkasanktio voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasanktio kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasanktio. Uhkasanktio kohdistetaan joko seuraan taikka sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai vastaavassa asemassa olevaan muuhun henkilöön. Uhkasanktion suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi tuomita uhkasanktion maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasanktion tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasanktion asettamista koskeva päätös on lopullinen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Uhkasanktion lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa. Uhkasanktio voidaan tuomita asetettua pienempänä jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut, taikka uhkasanktion määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. Uutta uhkasanktiota ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasanktion tuomitsemisesta ole käsitelty. Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on saatu olennaista uutta selvitystä, taikka aikaisempi päätös perustuu ilmeisen väärään kurinpitosäännöstön soveltamiseen, uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi poistaa aikaisemman uhkasanktion asettamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian kokonaan tai osittain uudelleen. Jos aikaisempaan päätökseen on vireillä muutoksenhaku, asian uudelleen käsittelemisestä on ilmoitettava ja tehty päätös toimitettava muutoksenhakuelimelle. Asianosaiselle on ennen uhkasanktion asettamista ja tuomitsemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Uhkasanktion asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin kilpailusäännöissä erikseen määrätään. 7.3.1.5. Täydentävät rangaistukset (sääntö 510) Kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tapaus, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari määrännyt tästä rangaistusta. Kurinpitokäsittelyn aikana pelaaja tai toimihenkilö on oikeutettu edustamaan joukkuettaan, ellei toisin määrätä. 50

7.3.1.6. Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella Liitto voi tutkia harkintansa mukaan minkä tahansa tapauksen ottelusta kuvatun tallenteen perusteella. Joukkueella ei ole oikeutta vaatia tällaista kurinpitokäsittelyä, päätöksen asiasta tekee yksin kurinpidosta kulloinkin vastaava taho. 7.3.1.7. Rangaistusten määrääminen ja kärsiminen Peli- ja toimintakiellot voidaan päättää kärsittäväksi joko seuraavissa otteluissa tai määrättyinä otteluina. Harjoitusotteluissa tulleet erikseen määrätyt pelija toimintakiellot kärsitään sarjaotteluissa. Peli- ja toimintakiellot koskevat aina kaikkia sarjaotteluita kaikissa ikäluokissa ja sarjoissa kunnes peli- tai toimintakielto on kärsitty. Kurinpitäjä voi päättää, onko pelaaja pelikelpoinen pelikiellon aikana olevissa harjoitusotteluissa. Liiton sarjoissa saadut pelikiellot voivat koskea myös maaotteluita. Jos pelikielto ei ehdi tulla kärsityksi sarjaotteluissa kauden päättymisen vuoksi, siirtyy se kärsittäväksi seuraavan kauden alusta lukien siinä seurassa ja joukkueessa jossa aloittaa pelaamisen sarjaotteluissa. Jos pelaaja on pelikiellossa ensimmäisissä otteluissa, katsotaan pelikielto kärsityksi tietyssä joukkueessa kunhan pelikiellon jälkeen pelaaja on merkitty kokoonpanoon ko. joukkueen seuraavassa ottelussa. Jos pelaaja on alkukaudesta pelaamatta eikä kuulu mihinkään joukkueeseen ja liittyy myöhemmin johonkin joukkueeseen, kärsitään pelikielto sen jälkeen, kun pelaaja on lunastanut lisenssin ja on ilmoitettu jonkun joukkueen kokoonpanoon kuuluvaksi. Sinä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa, ei hän voi edustaa toista joukkuetta samana päivänä vaikka pelikielto päättyisikin jonkun ottelun päätyttyä. Mikäli määrättävä rangaistus on enintään 6 ottelun peli- tai toimintakielto, kurinpitoasiat käsittelee liiton sarjoissa yksin kullakin kaudella liittohallituksen erikseen nimeämä henkilö. Alueellisissa sarjoissa kurinpitoasiat käsittelee paikallinen aluehallitus ohjeidensa mukaisesti. Kaikki pelirangaistukset käytöksestä tai ottelurangaistukset, jotka on tuomittu erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta, käsitellään liiton sarjojen kurinpitomenettelyn mukaisesti. Näin ollen alueellisten sarjojen osalta tällaiset kurinpitoasiat käsitellään liittohallituksen erikseen nimeämän henkilön toimesta, tai jos tuomittava peli- tai toimintakielto on enemmän kuin 6 ottelun pituinen, käsittelyn suorittaa SJL:n kilpailuvaliokunta. Kun määrättävä rangaistus on enemmän kuin 6 ottelun peli- tai toimintakielto, käsittelyn suorittaa SJL:n kilpailuvaliokunta ( myös alueelliset ottelut ). Mikäli peli- tai toimintakiellossa oleva pelaaja tai toimihenkilö ei noudata hänelle määrättyä rangaistusta aiheuttaa se välittömästi lisärangaistuksen sekä ko. pelaajalle tai toimihenkilölle sekä seuralle. 7.3.1.8. Doping- ja huumausainerikkomukset Doping- ja huumausainerikkomukset käsittelee aina liittohallitus. 7.3.1.9. Pelikiellon määrittely Pelikieltoon voidaan määrätä joukkueen pelaaja ottelutapahtuman aikana riippumatta siitä pelaako pelaaja kyseisessä ottelussa. Pelikiellossa oleva henkilö ei virallisen ottelun aikana saa oleskella joukkueille tai ottelun virkailijoille varatuissa tiloissa, joissa liikkumiseen tai oleskeluun tarvitaan 51

erityinen lupa. Tämä tarkoittaa sitä, että kiellossa oleva henkilö saa oleskella vain yleisölle tarkoitetuissa tiloissa. Virallinen ottelu alkaa yhtä tuntia ennen ottelun ilmoitettua alkamisaikaa ja päättyy molempien joukkueiden poistuttua ottelupaikalta. Säännön rikkominen johtaa lisärangaistuksiin. Jos pelaaja pelaa pelikiellon aikana, määrätään hänelle pidennys pelikieltoon. Jos pelaaja ollessaan pelikiellossa pelaa ja tekee rikkeen josta tuomitaan erikseen pelikieltoa, määrätään tämä pelikielto kaksinkertaisena kärsittäväksi voimassa olleen pelikiellon jälkeen. Valvontavastuu kiellon noudattamisesta on rangaistun seuralla (työnantajalla). 7.3.1.10. Toimintakiellon määrittely Toimintakieltoon voidaan määrätä joukkueen kilpailuorganisaatioon kuuluva henkilö, joka tehtävänsä tai asemansa takia voi olla virallisessa ottelussa läsnä pelaaja-aitiossa. Toimintakiellossa oleva henkilö ei virallisen ottelun aikana saa oleskella joukkueille tai ottelun virkailijoille varatuissa tiloissa, joissa liikkumiseen tai oleskeluun tarvitaan erityinen lupa. Tämä tarkoittaa sitä, että kiellossa oleva henkilö saa oleskella vain yleisölle tarkoitetuissa tiloissa. Virallinen ottelu alkaa yhtä tuntia ennen ottelun ilmoitettua alkamisaikaa ja päättyy oman joukkueen poistuttua ottelupaikalta. Säännön rikkominen johtaa lisärangaistuksiin. Valvontavastuu kiellon noudattamisella on rangaistun seuralla (työnantajalla). 7.3.1.11. Muutoksenhaku Kurinpitoelimen tekemästä ratkaisusta voi valittaa SJL:n liittohallituksen asettamalle vastalausevaliokunnalle se, joka on ollut kurinpitopäätöksessä kurinpitotoimen kohteena. Valitus on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kurinpitopäätöksen tiedoksi antamisesta. Vastalausevaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, jona ratkaisu annettiin, tätä päivää määräaikaan lukematta. 7.3.2. Käyttäytymisrangaistusten kertyminen Kaikista 10 min. rangaistuksista pidetään yllä käyttäytymisrangaistusten kertymää. Kertymästä huolehtii rangaistun pelaajan / toimihenkilön joukkueenjohtaja. Seura on vastuussa siitä, että ottelupöytäkirjaan merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia (eivät pelikiellossa) ja että pelaaja-aitiossa toimivat toimihenkilöt eivät ole toimintakiellossa. Pelirangaistus käytöksestä (pöytäkirjamerkintä 20 min.) lasketaan yhdeksi 10- minuuttiseksi edellyttäen, että sarjan järjestäjä ei määrää tapauksesta lisärangaistusta tai että sitä ei ole tuomittu ottelun päätyttyä (katso kohta 7.3.5.1.). Saman pelaajan / toimihenkilön samassa ikäluokassa tai samalla aikuisten sarjatasolla sarjakauden aikana saaman kolmen käyttäytymisrangaistuksen seurauksena on yhden ottelun peli- / toimintakielto. Viides käyttäytymisrangaistus aiheuttaa kahden ottelun peli-/toimintakiellon, seitsemäs neljän ottelun peli-/toimintakiellon ja niin edelleen kahden ottelun välein kertautuvana. Mikäli pelaaja tai toimihenkilö vaihtaa seuraa, käyttäytymisrangaistusten kertymä seuraa pelaajan / toimihenkilön mukana uuteen seuraan ja on 52

voimassa siinä joukkueessa jossa aloittaa pelaamisen tai toimihenkilönä toimimisen uudessa seurassaan. Kertymä pelikielto 3 x 1 ott 5 x 2 ott 7 x 4 ott 9 x 8 ott jne Mestiksessä noudatetaan kausittain samaa käytäntöä Jääkiekon SM-liigan kanssa. Sarjakauden aikana pelattavissa harjoitusotteluissa ( mm. tauot, aluekarsinnasta valtakunnalliseen sarjaan siirtyminen ) saadut käyttäytymisrangaistukset lasketaan käyttäytymisrangaistusten kertymään. Kertymän täyttymisestä aiheutunut peli-/toimintakielto kärsitään sarjaotteluissa. 7.3.3. Käyttäytymisrangaistusten nollaaminen 7.3.3.1. Runkosarjan jälkeen Kaikissa sarjoissa käyttäytymisrangaistusten kertymä nollataan runkosarjan päätyttyä ennen kevään playoff-otteluita. Lisäksi käyttäytymisrangaistusten kertymä nollataan keväällä ennen Mestiksen ja Nuorten SM-Liigan karsintasarjan alkua siihen osallistuvien joukkueiden osalta. Jos pelaajan käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy viimeisessä ottelussa ennen playoff-otteluita tai Mestiksen tai Nuorten SM-Liigan karsintasarjaa, kärsii hän kertymän täyttymisestä aiheutuvan pelikiellon playoff-otteluissa tai karsintasarjan otteluissa. 7.3.3.2. Harjoitusotteluiden jälkeen ennen sarjakauden alkua Mestiksessä, Suomi-Sarjan alkusarjassa, Nuorten SM-liigassa ja B1-nuorten SMkarsintasarjassa käyttäytymisrangaistusten kertymä nollataan ennen ensimmäistä sarjaottelua syksyllä kauden alkaessa. Muissa sarjoissa kaikki harjoitusotteluissa saadut käyttäytymisrangaistukset lasketaan pelaaja osalta yhteen kertymään sarjaotteluiden kanssa koko kauden ajan. 7.3.3.3. Kauden jälkeen Kauden päätyttyä nollataan kaikkien pelaajien käyttäytymisrangaistusten kertymä. Jos jollakulla viimeisessä ottelussa kertymän täyttymisestä aiheutui pelikielto, kärsitään se ensimmäisissä sarjaotteluissa seuraavan kauden alussa. 7.3.4. Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen 7.3.4.1. Harjoitusottelut ennen sarjakauden alkua Jos pelaajan/toimihenkilön käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy harjoitusotteluissa ennen sarjakauden alkua, kärsii hän siitä aiheutuvan peli- /toimintakieltonsa ensimmäisessä sarjaottelussa. Mestiksessä, Suomi-Sarjan alkusarjassa, A-nuorten SM-liigassa ja B-nuorten SM-karsintasarjassa harjoitusotteluissa ennen sarjan alkua saadut käyttäytymisrangaistukset nollataan ennen ensimmäistä sarjaottelua. 53

7.3.4.2. Harjoitusottelut sarjakauden aikana Jos pelaajan/toimihenkilön käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy sarjakaudenaikana pelattavassa harjoitusottelussa, kertymän täyttymisestä aiheutunut peli-/toimintakielto kärsitään seuraavissa sarjaotteluissa. 7.3.4.3. Sarjakauden aikana Käyttäytymisrangaistusten kertymät käsitellään joukkuekohtaisesti, näin peli/- toimintakiellot niistä kärsitään alkuperäisen otteluohjelman mukaisina sarjaotteluina sen joukkueen sarjassa, jossa ne hankitaan. Peli-/toimintakielto kärsitään ensimmäisenä ottelupäivänä sarjassa, jossa se on saatu. Kyseisenä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa tai toimihenkilö on toimintakiellossa, ei hän voi pelata tai toimia toimihenkilönä missään ottelussa missään joukkueessa. Mikäli pelaaja vaihtaa seuraa kesken kauden, seuraa hänen käyttäytymisrangaistusten kertymänsä myös uuteen seuraan mukana. Jos pelaajan kertymä täyttyy ja hän sen jälkeen vaihtaa seuraa siten ettei ehdi kärsiä pelikieltoaan vanhassa seurassa,,kärsii hän pelikieltonsa uudessa seurassa siirtoa seuraavassa ottelus sa. 7.3.5. Pelirangaistukset käytöksestä Pelirangaistus käytöksestä (PRK) merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. PRK aiheuttaa pelaajalle tai toimihenkilölle yhden merkinnän käyttäytymisrangaistusten kertymään, ellei kurinpitäjä määrää tapauksesta erillistä pelikieltoa. Kun pelaajalle tai toimihenkilölle määrätään PRK säännön 550/551 (sopimaton käytös) perusteella, johtaa se aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Kauden viimeisessä sarjaottelussa hankittu pelirangaistus käytöksestä johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn. 7.3.5.1. Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa Kun pelaajalle tai toimihenkilölle tuomitaan pelirangaistus käytöksestä ( PRK ) ottelun lopussa missä tahansa ottelussa (harjoitusottelut, turnaukset, sarjaottelut) niin, että ottelupöytäkirjaan merkitään alkamisajaksi sama kuin ottelun loppumisaika, on pelaaja tai toimihenkilö automaattisesti pelikiellossa seuraavan sarjaottelun. Kyseistä pelirangaistusta käytöksestä ei lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään. 7.3.6. Ottelurangaistukset Ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn ja vähintään yhden ottelun peli-/toimitsijakieltoon. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on automaattisesti pelikiellossa kunnes asia on käsitelty päättävässä elimessä. 8. EETTISET MÄÄRÄYKSET 8.1. Yleiset määräykset Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta. 54

8.2. Dopingmääräykset Edellytyksenä Jääkiekkoliiton kilpailutoimintaan osallistumiseen on, että pelaajat noudattavat Suomen Antidoping-toimikunnan, Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) dopingsääntöjä. Kaikkia pelaajia, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsäännöstöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja -menetelmistä löytyvät Suomen Antidoping-toimikunnan vuosittaisesta julkaisusta "Kielletyt ja sallitut lääkeaineet urheilussa". Jollei Kansainvälinen Jääkiekkoliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksissa ovat: 1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa kaksi vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta) 2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista 3. Suomen Antidoping-toimikunnan lausunnon perusteella varoitus. 8.3. Taloushallinto ja verotus Liiton kilpailutoimintaan osallistuva seura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa / joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja pelaajiensa verotukseen liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännön mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. Seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. 8.4. Sosiaaliturva Jos pelaajan ja seuran välillä on sovittu, että pelaaja saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiota vähintään urheilijoiden eläketurvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määrän (vuonna 2010 luontoisetuineen 9.910 ), on seuran järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt pelaajalle edellä mainittua vakuutusta, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimitsijakieltoon, ja ottelusta, johon pelaaja on osallistunut, päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää pelaajaa edustustehtävissä. 8.5. Seuran konkurssi Liitto päättää sarjapaikasta sääntöjensä mukaan. Pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaat siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla, vain ehdolla että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät kiistattomat taloudelliset vastuut. Konkurssipesän voidaan tarvittaessa sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta. Seuran taustayhtiön konkurssi: Taustayhtiön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailuoikeuteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset velvoitteet hoidetaan. 8.6. Sopupeli Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet ja seurat pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. 55

Seura, jonka kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa liiton kurinpitosäännössä määrättäväksi ajaksi pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi. Pelaaja, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Seuran toimihenkilö, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. 8.7. Vedonlyönti Pelaaja ja jääkiekkojoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa omasta ottelustaan. Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto. 9. JUNIORISÄÄNNÖT 9.1. D- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1997 ) 9.1.1. Yleistä Jollei kohdan 9.1. säännöissä ole muuta mainittu, noudatetaan näissä ikäluokissa aina virallisia kilpailu- ja pelisääntöjä. 9.1.2. Taklaaminen D1-ikäluokka Alueet järjestävät mahdollisuuksien mukaan tässä ikäluokassa myös sellaisia sarjoja, joissa taklaamisen rajoittamissääntö on voimassa. 9.1.3. Taklaaminen D2- ja nuoremmat juniorit (syntyneet 1997-) Rangaistus tuomitaan seuraavasti: Pieni rangaistus (2 min), tai vastustajan loukkaantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus käytöksestä tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan, tuomitaan vastustajan taklaamisesta, - kun loukkaantumisvaara on ilmeinen. - kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen. - kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen. Rangaistusta ei tuomita, - kun kiilataan vastustajan eteen ja painetaan laitaa vasten luisteltaessa samansuuntaisesti - kun estetään vartalolla puolustavan ja hyökkäävän joukkueen pelaajan liikkuessa samansuuntaisesti, vaikka rintamasuunnat ovatkin vastakkaiset, tai kun puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 -tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantiotaklauksella. Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan vartalotaklaus numeroinnin mukaan. D2-junioreilla rangaistuksen pituus on 2 min. Jos taklattu pelaaja loukkaantuu, tuomitaan 5 min ja pelirangaistus käytöksestä tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan. D2- ja nuoremmissa junioreissa laita- tai selkään taklauksesta sekä päähän koh- 56

distuneesta taklauksesta seuraa automaattisesti 5 min. ja pelirangaistus käytöksestä ja jos vastustaja loukkaantuu, suoraan ottelurangaistus. 9.2. E- JA NUOREMMAT JUNIORIT (syntyneet 1999 -) 9.2.1. Yleistä Jollei kohdan 9.2. säännöissä ole muuta mainittu, noudatetaan näissä ikäluokissa D- ja nuoremmille junioreille pelikaudelle 2010-2011 laadittuja sääntöjä. Mikäli säännöissä ei ole mainittu muita poikkeuksia tai ikäluokkakohtaisia tulkintoja, noudatetaan aina virallisia kilpailu- ja pelisääntöjä. 9.2.2. Mailalla suoritettu, vartaloon kohdistuva häirintä on kielletty Mailalla ei saa ahdistaa vastustajaa vartaloon vyötärötason yläpuolelta. Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan "huitominen" numeroinnin mukaan. Rangaistuksen pituus on yksi (1) minuutti, tai jos vastustaja loukkaantuu, vähintään 5 min ja pelirangaistus käytöksestä. 9.2.3. Juniorimailan käyttöpakko Pelaajan tulee käyttää ikäluokkaansa ja fyysiseen kokoonsa sopivaa juniorimailaa. Käytettävässä mailassa tulee olla merkintä YT tai JR. Jos juniorimailan lyhentämätön varsi jää 10 cm tai enemmän alle pelaajan kaulakuopan (solisluiden päiden väli), kun pelaaja pitää mailaa pystyssä edessään lavan kärjen alakulma jäässä, hän voi vaihtoehtoisesti käyttää mailaa, jossa on merkintä INT. 9.2.4. Tasapuolinen peluuttamispakko Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia on peluutettava ottelussa tasapuolisesti (= pelaajilla on ottelun päätyttyä muutaman vaihdon tarkkuudella yhtä monta käyntikertaa kentällä. Erikoistilanteet voivat vaikuttaa pelattujen vaihtojen määrään.) Pelaajia voidaan peluuttaa esim. seuraavasti: - 10 pelaajaa --> kaksi viisikkoa - 11 12 pelaajaa --> kaksi kuusikkoa tai kaksi ketjua ja kolme puolustajaparia tai kaksi keskushyökkääjää, kaksi puolustajaparia ja kolme laitahyökkääjäparia - 13 pelaajaa --> kolme hyökkäysketjua ja kaksi puolustajaparia - 14 pelaajaa --> kolme hyökkäysketjua ja viisi puolustajaa - 15 pelaajaa --> kolme viisikkoa Jokaisessa vaihdossa tulee kentälle vaihtaa aina uudet pelaajat. Jos joukkueen kokoonpano on alle 10 kenttäpelaajaa, tulee pelivuoroja kierrättää mahdollisimman tasapuolisesti. 9.2.5. Ottelun kestoaika Ottelun kokonaiskestoaika alueen päätöksen mukaisesti joko on 2 * 20 min tai 3 * 15 min tehokasta peliaikaa tai joukkueen otteluvuoron pituus. Jos varatun otteluvuoron pituus ei riitä lopettamaan ottelua tehokkaan peliajan puitteissa, toimitsijat ilmoittavat ajan loppumisesta kummallekin joukkueelle kaksi minuuttia ennen kokonaisajan päättymistä. 57

Jos otteluvuorosta jää aikaa, suositellaan, että joukkueet jatkavat pelaamista ilman pöytäkirjan pitoa otteluvuoron loppuun, jotta pelaamisesta saadaan pelaajille paras mahdollinen hyöty. 9.2.6. Viisikon peliaika 9.2.6.1 E1 juniorit (syntyneet 1999) Vanhemman E-juniori-ikäluokan peleissä ei ole käytössä tämän säännön kohdan 9.2.6.2. mainittua viisikon peliajan rajoitetta (nk. summeri-vaihdot ). Peleissä tulee noudattaa muuten kaikkia tasapuolisen peluuttamisen sääntöjä. Alueet järjestävät harkintansa mukaan vanhemmalle E-ikäluokalle myös sellaisia sarjoja, joissa on käytössä sääntökohta 9.2.6.2. 9.2.6.1.1 Vaihtaminen pitkän kiekon jälkeen Pitkän kiekon tehnyt joukkue saa vaihtaa kenttäpelaajat pitkää kiekkoa seuranneella katkolla. 9.2.6.2 E2 juniorit (syntyneet 2000) Vaihto tapahtuu 60 sekunnin tehokkaan peliajan jälkeen ensimmäisestä luonnollisesta katkosta tai kun kiekko / pelitapahtuma siirtyy keskialueelle. Jos pelikatkoa tai edellä mainittua pelitapahtuman siirtymistä keskialueelle ei tule ennen 90 sekunnin umpeutumista, toimitsijat keskeyttävät pelin äänimerkillä. Mikäli kiekko syötetään tai laukaistaan keskialueelle siniviivan yli 60 sekunnin täyttymisen jälkeen ja seuraa pelikatko, suoritetaan seuraava aloitus kiekon laukaisseen/syöttäneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteestä. Mikäli kiekko siirtyy keskialueelle kuljettamalla, suoritetaan seuraava aloitus puolueettoman alueen aloituspisteestä. 9.2.7. Vaihdosta ilmoittaminen Ottelun toimitsijat katkaisevat pelin lyhyellä, joko summerilla tai pillillä annetulla äänimerkillä, jolloin pelivuorossa seuraavana olevat pelaajat vaihtavat peliin. "Lennosta" vaihtaminen on kielletty. Poikkeuksena rangaistuksen päättyminen, jolloin pelaajan tulee osallistua välittömästi peliin tai tulla vaihtoon. 9.2.8. Pienet rangaistukset Pienen rangaistuksen kestoaika on yksi (1) minuutti. Rangaistuksen päätyttyä rangaistu pelaaja menee vaihtoaitioonsa, ellei ole hänen pelivuoronsa. Jos tuomitaan joukkuerangaistus tai jos maalivahdille tuomitaan pieni rangaistus, ei rangaistusaitioon laiteta sijaista, vaan joukkue pelaa vajaalukuisena kunnes vastustaja tekee maalin tai rangaistus päättyy. Kun rangaistus päättyy, laittaa rangaistu joukkue kentälle pelivuorossa seuraavan pelaajan. Jos pelaaja saa ottelussa kolmannen pienen rangaistuksen, hänet poistetaan kyseisestä ottelusta. Pelaajan saamaa kolmatta rangaistusta ei kärsitä rangaistusaitiossa, vaan rangaistuksen päätyttyä rangaistun pelaajan joukkue laittaa kentälle seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan. 58

9.2.9. Isot rangaistukset sekä ottelurangaistukset 5 minuutin ajan joukkue pelaa vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan. 9.2.10. Käytösrangaistukset Maalivahdin saadessa 10 min käytösrangaistuksen, ei hänen käytösrangaistustaan kärsi kukaan kenttäpelaajista rangaistusaitiossa. Kenttäpelaajan käytösrangaistuksen päätyttyä pelaaja ottaa oman paikkansa pelijärjestyksessä. 9.2.11. Ei maalia Jos maali tehdään vaihtoa merkitsevän äänimerkin soidessa tai soitua, maali hylätään. 9.2.12. Aikalisä Aikalisän käyttö ei ole sallittu. 9.2.13. Peluuttaminen turnauksissa ja harjoitusotteluissa Kaikissa alueella järjestettävissä turnauksissa ja harjoitusotteluissa on noudatettava näitä sääntöjä. HUOM! E2-juniorien osalta voidaan kansainvälisissä harjoitusotteluissa ja sarjakauden jälkeisissä kotimaisissa turnauksissa ja harjoitusotteluissa peluuttaa pelaajia vapaasti ilman järjestysnumeroita tai hihanauhoja. Turnausluvan hakemisen yhteydessä on mainittava säännöt joilla aiotaan pelata. 9.2.14. Valtakunnallinen kilpailutoiminta Tämän ikäisillä joukkueilla ei ole valtakunnallista kilpailutoimintaa. 9.2.15. Matkustusrajoitukset Kilpailukaudella joukkueet voivat liiton kirjallisella luvalla matkustaa ulkomaille edellyttäen, ettei se häiritse alueen kilpailutoimintaa. 9.3. LEIJONA-LIIGAN ERIKOISSÄÄNNÖT (F- JA NUOREMMAT JUNIORIT, syntyneet 2001 -) Jollei kohdan 9.3. säännöissä ole muuta mainittu, noudatetaan F-junioreissa ja nuoremmissa muilta osin D- ja nuoremmille junioreille pelikaudelle 2010-2011 laadittuja sääntöjä. 9.3.1. Yleistä Jollei kohdan 9.2. säännöissä ole muuta mainittu, noudatetaan näissä ikäluokissa D-/E junioreille pelikaudelle 2010-2011 laadittuja sääntöjä. Mikäli säännöissä ei ole mainittu muita poikkeuksia tai ikäluokkakohtaisia tulkintoja, noudatetaan aina virallisia kilpailu- ja pelisääntöjä. 9.3.2. Pelialue, laidat ja maalit 59

9.3.2.1. Pelialue Kaikki alueen järjestämät ottelut pelataan yhdellä kolmasosalla tai puolikkaalla osalla jääkiekkokaukalosta. Peli tapahtuu siniviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella poikittain tai punaviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella joko pitkittäin tai poikittain. Alue päättää pelialueen koon pelikausittain. F1 -juniorien (s.2001) sarjakauden jälkeisissä harjoitusotteluissa ja turnauksissa saa pelata pitkällä kentällä 5-5 vastaan nuoremman E juniori-ikäluokan säännöillä. Otteluissa saa käyttää virallisia tuomareita, jos otteluissa kokeillaan esim. pitkiä kiekkoja tai paitsioita. 9.3.2.2. Välilaita Välilaita on jokin helposti siirreltävä ja koottava laitarakennelma. Esimerkiksi: - vähintään 5 ja enintään 60-80 cm korkea - enintään 10 cm leveä - muodostaa yhtenäisen esteen laidasta laitaan päätyelementit mukaan luettuna. 9.3.3. Varusteet 9.3.3.1. F-juniorien ja nuorempien otteluissa käytetään juniorikiekkoa Juniorikiekko on halkaisijaltaan ja paksuudeltaan normaalin kiekon kokoinen ja väriltään sininen. Kiekon paino on vähintään 122 g ja enintään 128 g. 9.3.4. Pelin järjestäminen 9.3.4.1. Pelaajien lukumäärä Alueen valinnan mukaan ottelut voidaan järjestää joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5. Pelaajamäärä tulee suhteuttaa pelikentän ja pelaajien kokoon sopivaksi. 9.3.4.2. Toimitseminen Pelin ohjaajina toimii vähintään kotijoukkueen ohjaaja, mutta mieluummin yksi ohjaaja kummastakin joukkueesta. Ohjaajien on käytettävä kypärää. Kotijoukkue (=otteluparista ensin mainittu) järjestää vaihtojen ajanottajan ja pöytäkirjan pitäjän. Vain maaleista pidetään lukua. Ottelun lopputulos ilmoitetaan alueelle sen tiedottamalla tavalla. 9.3.4.3. Pelin käynnistäminen Peli käynnistetään pelialueen oletetusta keskipisteestä pelin ja erän aluksi sekä aina pelikatkon jälkeen. 9.3.4.4. Ottelun kesto, viisikon peliaika Kokonaispeliaika määritellään aluekohtaisesti niin, että se sopii kotijoukkueen otteluvuoroon sekä alueella toteutettavaan sarjajärjestelmään. Peliaika voi olla esim. 25 50 minuuttia. Vaihtojen pituus on 90 sekuntia juoksevaa aikaa. Pelikello pysäytetään vaihtojen ajaksi. 60

9.3.4.5. Vaihdosta ilmoittaminen Ottelun ajanottaja katkaisee pelin lyhyellä ääni-merkillä, jolloin järjestyksessä seuraavat pelaajat kummastakin joukkueesta vaihtuvat peliin. 9.3.4.6. Rikkeen tekeminen ja rangaistukset Kun pelaaja tekee rikkeen, vihelletään peli poikki ja kerrotaan rikkoneelle pelaajalle katkon syy ja poistetaan hänet ko. vaihdosta. Tilalle tulee seuraava vuorossa oleva pelaaja. Rikkonut pelaaja voi osallistua seuraavaan vaihtoonsa normaalisti. Jos joku pelaaja tekee pelin aikana toistuvasti rikkeitä hyödyntäen rangaistuksen puuttumista, tulee pelin ohjaajan poistaa pelaaja ottelun loppuajaksi. 9.3.5. Tasapuolinen peluuttamispakko ottelussa Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia, myös maalivahteja on peluutettava ottelussa tasapuolisesti. 10. HARRASTE- JA SENIORISÄÄNNÖT 10.1. Yleistä Harraste- ja seniorisarjoissa pelataan IIHF:n voimassa olevilla pelisäännöillä sekä voimassa olevin SJL:n kilpailusäännöin. Alla olevat säännöt ovat lisäksi voimassa kaikissa SJL:n alaisissa harraste- ja seniorijoukkueiden otteluissa. Jokaisella pelaajalla on oltava voimassaoleva SJL:n pelipassi voidakseen osallistua SJL:n järjestämään sarjatoimintaan. 10.2. Varusteet 10.2.1. Kypärät ja kasvosuojukset Ainoastaan jääkiekkoon tarkoitetut kypärät ovat sallittuja. Kaikki kypärät tulee olla kiinnitetty asianmukaisesti. Kypärän tulee olla valmistettu 1985 tai sen jälkeen (näyttövelvollisuus on kypärän käyttäjällä). Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjatt) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä. Liitto suosittelee kaikille kokokasvosuojuksen käyttöä. 10.2.2. Kaulasuojat Kaulasuojat ovat pakollisia. 10.2.3. Maalivahdin varusteet Harraste- ja seniorisarjoissa saa pelata kaikilla maalivahdeille valmistetuilla varusteilla, jotka täyttävät sääntökirjan 2002-2006 vaatimukset. 10.3. Lyöntilaukaus Lyöntilaukaus on kielletty. Lyöntilaukauksen raja on kiekon lyönti jäästä kohotetulla mailalla. Lyöntilaukauksesta tuomitaan pieni rangaistus. Mikäli pelaaja hämää ja on tekevinään lyöntilaukauksen, peli katkaistaan ja aloitus siirretään rikkoneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteelle. 61

10.4. Taklaaminen Taklaukset on kielletty. Kiilaaminen on sallittu, määräävä tekijä on sama luistelusuunta. 10.5. Laitataklaus, selästä taklaaminen ja päähän kohdistuvat taklaukset Laitataklauksesta, selästä taklaamisesta ja päähän kohdistuvista taklauksista tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus käytöksestä tai ottelurangaistus. Jos vastustaja loukkaantuu, tuomitaan ottelurangaistus (25 min). 10.6. Korkealla mailalla pelaaminen Korkealla mailalla pelaamisessa noudatetaan normaalia korkean mailan säännöstöä. 10.7. Pienet rangaistukset Pienen rangaistuksen suuruus on 2 min ( tehokas peliaika ) tai 3 min. ( suoraa aikaa ). Jos pelaaja saa ottelussa kolmannen pienen rangaistuksen, hänet poistetaan kyseisestä ottelusta. Pelaajan saaman kolmannen pienen rangaistuksen kärsii joku muu saman joukkueen kenttäpelaaja. Pelaaja saa osallistua normaalisti seuraavaan otteluun. Rangaistuksia, jotka on annettu säännön Pelin viivyttäminen kiekko katsomoon nojalla ei lueta tähän määrään. 10.7.1. Pienet käytösrangaistukset Sääntöä 550 a. ja b. kohtia sovellettaessa erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä pienen käytösrangaistuksen (2 min) tai käytösrangaistuksen (10 min). Pieni käytösrangaistus vaikuttaa jäällä olevien pelaajien lukumäärään samalla tavoin kuin pieni rangaistus. 10.7.2. Käytösrangaistukset (10 min.) Jos pelaaja saa ottelussa käytösrangaistuksen (10 min.), saa pelaaja valita poistuuko hän ottelusta vai jääkö kärsimään rangaistustaan rangaistusaitioon. Jos pelaaja valitsee poistumisen, ei hän voi enää palata ko. otteluun ja hänen on poistuttava pukuhuoneeseen. 10.8. Isot rangaistukset, peli- ja ottelurangaistukset Ison rangaistuksen suuruus on 5 min (tehokas peliaika) tai 8 min. (suoraa aikaa). Ison rangaistuksen ( 5 min ) saanut pelaaja saa automaattisesti pelirangaistuksen käytöksestä ja hänet poistetaan ottelusta loppuajaksi. Ottelurangaistuksen saanut pelaaja poistetaan ottelusta. Ottelurangaistus aiheuttaa myös 5 minuutin vajaalukuisuuden. Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue korvaavan pelaajan kentälle. Jos pelaaja saa ison rangaistuksen tai pelirangaistuksen, on hän automaattisesti pelikiellossa yhden ottelun ajan. Ottelurangaistuksen saanut pelaaja on automaattisesti pelikiellossa kunnes sarjan kurinpitoelin on tehnyt asiassa päätöksen. 62

10.9. Yhtäaikaiset rangaistukset Kaikki yhtäaikaiset samansuuruiset rangaistukset korvataan, eli peliä pyritään pelaamaan mahdollisimman monella pelaajalla kentällä. 10.10. Maalivahdin rangaistukset Jos joukkueella on vain yksi maalivahti ja hänelle tuomitaan ottelussa pelirangaistus käytöksestä, saa rikkonut maalivahti pelata ottelun loppuun. Jos ainoa maalivahti saa ottelurangaistuksen, maalivahti poistetaan ja joukkue saa pukea tilalle yhden kenttäpelaajan. 10.11. Pitkä kiekko Molemmat joukkueet saavat vaihtaa pelaajia vapaasti pitkän kiekon jälkeen. 63